Hei.
En ole tästä aiheesta ainakaan nopealla vilkaisulla nähnyt mitään keskusteluja. Olen nuori nainen joka on vuoden aikana onnistunut laihtumaan 20 kg. Kyse ei ole ollut mistään kuurista, vaan itsetunnon nostamisesta (= arvostan vartaloani ja tahdon syödä terveellisesti) sekä tunnesyömisestä poisoppimisesta. Olen niiin onnellinen uudesta vartalostani, mutta se ihmetyttää kun en ole saanut _keneltäkään_ ystävältäni MITÄÄN kommenttia. Laihtumiseeni ei ole reagoitu millään tavalla, ei edes vaikka olen nähnyt sellaisiakin kavereita keitä en ole nähnyt yli vuoteen ja viime näkemiskerralla olin painavampi. Ne pari "wow" ja "näytät ihan erilaiselta" -kommenttia mitä olen saanut ovat tulleet puolitutuilta joita olen nähnyt pidemmän ajan jälkeen, mutta lähemmiltä ystäviltä ei mitään. Ja tosiaan on sanomattakin selvää että ero sen väliltä miltä ennen näytin ja miltä nyt näytän on huima, vaatteet ovat kokoa S-SX, farkut 26 jne. Vaikka olen itse nyt tyytyväinen ja elämänmuutoksessani ei koskaan ollut kyse muiden miellyttämisestä, se vaan ihmetyttää kun aina näen muiden kertovan kuinka ystävät huomaavat painonmuutokset...
Onko joillain muilla kokemuksia siitä kuinka uuteen ulkomuotoon ei ole reagoitu tai saanut jopa negatiivisia reaktioita?
Muiden negatiivinen reagointi laihdutuksen onnistumiseen?
26
1390
Vastaukset
- oman itsen vuoksi
Minä olen se joka ei huomaa. Olen aina arvottanut ihmisiä muulla tavalla kuin ulkoisesti. En ihan oikeasti näe sitä laihtumista, mutta huomaan jos tuttavani näyttää hyvinvoivalta. Tai yhtälailla sairaalta. Voin mainita siitä.
Ei ole helppoa sanoa toiselle: "olet lihonut". Samoin "olet laihtunut" -kommentti voi olla negatiivinen, jos taustalla on sairaus. Helpompi onkin sanoa, että olet saanut kauniit lihakset (jos ne näkyvät)! Se on aina positiivista, koska se kertoo kovasta treenistä, terveydestä ja oikeanlaisesta ravinnosta.
Sitten on ne sitruunat. Ne, jotka ovat oikeasti kateellisia toisen hyvinvoinnista. Itselläni on sellainen ystävä. Aina kun kerron olevani hyvillä mielin käytyäni lenkillä tai kuntosalilla, hän tokaisee "pitäis sunkin välillä levätä". Tai kun olen tyytyväinen että olen jaksanut syödä tervellisesti, hän sanoo: "kyllä sulla on varaa syödä vaikka mitä". Hän on ikuinen laihduttaja viinapullon, biletyksen, tupakoinnin, valvomisen ja roskaruuan seassa. Olen ajatellut, että tuon liikaa esille omaa elämäntapaani ja se ärsyttäisi häntä. Toisaalta, hän ottaa aina esille oman tilansa ja valittaa ettei laihdu tai parane sairauksistaan omalla elämäntavallaan, mutta ei halua oikeasti muuttaa mitään. Niin, ja minä sorrun aina siihen samaan saarnaan alkoholin vahingollisuudesta ja terveiden elämäntapojen merkityksestä ;-). Puolin ja toisin siis!
Jos haluan jutella ulkomuodostani, otan asian puheeksi. Toisen ulkonäöstä on muuten vähän noloa alkaa keskustelemaan. En todellakaan halua saada pinnallisia kommentteja ulkonäöstäni puolitutuilta.
En huolehdi itsestäni toisten vuoksi vaan itseni. En kaipaa kehuja ulkomuodostani. Arvostan enemmän ystävää, joka on ystäväni sen vuoksi mitä sisälläni on, ei siksi että näytän joltain. - hmmmmmm
Vaatekokosi perusteella olet jo anorektisen laiha ja ehkä siksi lähipiiriä pelottaa ottaa asia esiin. Aina laihtuneet eivät myöskään näytä hyvältä, vaan saattavat olla kurttuisia, harmaita ja sairaan näköisiä.
Itse olen laihduttanut 45 kg ja olen aina kiitollinen, kun joku jättää mainitsematta asiasta. En koskaan tiedä mitä kommentteihin pitäisi vastata.
- Kylläpä nyt näytät hyvältä!
- Tarkoitatko siis, että en ennen näyttänyt hyvältä?
- Oletpa laihtunut kovasti, olet nyt ihan äitisi näköinen!
- No kiitos. (Äiti on lähes 70 v. harmaapäinen mummo.)
- Vau, olet laihtunut valtavasti, mikä on salaisuutesi?
- No nuo syöpähoidot on nykyään aika tehokkaita...
Että joo. Voi olla tosi vaikea päättää mitä sanoo, ettei päästele vahingossa suustaan sammakoita.- 7+16
Anorektisen laiha? Mistä moiset johtopäätökset vedit? Ei käynyt mielessä, että aloittaja saattaa olla pienempikokoinen?
- ...
7+16 kirjoitti:
Anorektisen laiha? Mistä moiset johtopäätökset vedit? Ei käynyt mielessä, että aloittaja saattaa olla pienempikokoinen?
Mää kans ihmettelen sitä, mistä hmmmmmm teki johtopäätöksen, että aloittaja olisi anorektisen laiha. Aloitta voi olla lyhyt, jolloin vaatekoko xs-s ei ole anorektisen laiha, vaan ihan normaali.
- Donnewetter
No olen vasta puolessa välissä,eli -35 kg ja vielä -15kg jäljellä, ja ainut mitä on saatu on pottuilua ja hyvä niin. En mä niille muille laihduta vaan itselleni
jokaisesta hv:kommentista tai komentoimatta jättmisestä saan virtaa aina seuraavaan kahteen kiloon. Ystäväni kuoli edellisyönä sydänkohtaukseen ikää 38 ihan perus lihava keskivartalolihavuus ja sydän oli pettänyt yöllä, hänen kunniakseen vielä -2 kiloa.
Suurin osa ystävistäni ovat lihoneet lasten myötä niin miehet kuin naisetkin mutta minä en enää, enkä myy tätä uskontoani toisille esim sulhaseni painaa 135 kiloa joista rankkaa ylipainoa 55 kiloa, mutta se on hänen asiansa. "Raskas työ lisää kaljaa" on hännen mottonsa, meillä on jo eri ruuat ja jopa eri jääkaapit ja jos ei tahti muutu niin kohta on eri osotteetkin.
Tsemppiä tulevaa ja onnittelut menneistä,me ent. lihavat tiedämme mikä on minkäkin arvoista kun vyötäröltä lähtee 15-25 cm on se jo palkkiona sellainen, ettei muiden tarvitse sitä ihmetellä. - sinkkumies..
Itse olen laihuttanut noin 22 kg viimeisen 10kk ajalla. Näen useimmiten vain työkavereita ja kun olen maininnut että olen laihtunut 20kg, ovat katsoneet vain hämmästynyt ilme kasvoillaan, että täh 20kg? Voiko olla kun näkee arkisin työkavereita, etteivät huomaa muutosta? Merkkinä laihtumisesta on vain päällä roikkuvat vaatteet ja kohta olisi ostettava uusia pienempiä vaatteita.
Ainakin kun katson työpaikalla henkilökorttini kuvaa joka on otettu 14 kg sitten, näytän omasta mielestäni kuvassa huomattavasti läskimmältä. - ALOITTAJA...
Kai olen sitten lukenut liikaa positiivisia tumblr-blogeja ja suomalaisia laihdutusfoorumeja joissa ihmisillä tuntuu olevan kannustava lähipiiri, itsellä kun ei näytä olevan sitten yhtään.
Joku täällä kommentoi inhottavasti että kokoni olisi anorektinen...Sorry, vartaloni on ihana ja naisellinen (olen pienikokoinen kokonaisuudessaan, pituus 165 cm/58 kg, ja esim. lantio 94 cm, vyötärö 64 cm). Näytän monin verroin terveemmältä ja hehkeämmältä NYT kuin ennen ;----)- Vanha Jojo
Toisen ulkonäköä on tosi vaikea ruveta kommentoimaan taustoja tuntematta. Laihtumisen taustalla kun voi olla vaikka kuinka vaikeaa sairautta tai muita sellaisia asioita, joista asianomainen ei halua puhua. Asia ei muutenkaan ole yksioikoinen.
Osalla (mutta vain hyvin pienellä osalla) voi puhumattomuuden taustana olla kateus. He eivät noteeraa sinun muutostasi, koska heitä sapettaa, etteivät itse ole pystyneet samaan.
Ravitsemustutkija Patrik Borg pohtii blogissaan, kannattaako laihtumisesta kehua. Hän tuo esiin tekijöitä, jotka ehkä sinunkin tuttavillasi on ollut mielessä. Olennaisin on ehkä tämä:
- En halua antaa mielikuvaa että nyt hoikempana hänen asiansa olisivat jotenkin paremmin tai hän olisi parempi ihminen. En halua vahvistaa mielikuvaa, että paino tai laihtuminen ovat asioita, joilla olemista määritellään.
Tai näinkin voi ajatella:
- Jos olen kehunut jotain henkilöä mielestäni hyvästä painonlaskusta ja homma kuitenkin levähtää - elämä kun on arvaamatonta-, niin minun kehuni olisivat vain lisäämässä hänen pettymystään.
Kommenteissa on lisää pointteja.
http://patrikborg.blogspot.fi/2011/09/kannattaako-laihtumisesta-kehua.html - 14+2
Vanha Jojo kirjoitti:
Toisen ulkonäköä on tosi vaikea ruveta kommentoimaan taustoja tuntematta. Laihtumisen taustalla kun voi olla vaikka kuinka vaikeaa sairautta tai muita sellaisia asioita, joista asianomainen ei halua puhua. Asia ei muutenkaan ole yksioikoinen.
Osalla (mutta vain hyvin pienellä osalla) voi puhumattomuuden taustana olla kateus. He eivät noteeraa sinun muutostasi, koska heitä sapettaa, etteivät itse ole pystyneet samaan.
Ravitsemustutkija Patrik Borg pohtii blogissaan, kannattaako laihtumisesta kehua. Hän tuo esiin tekijöitä, jotka ehkä sinunkin tuttavillasi on ollut mielessä. Olennaisin on ehkä tämä:
- En halua antaa mielikuvaa että nyt hoikempana hänen asiansa olisivat jotenkin paremmin tai hän olisi parempi ihminen. En halua vahvistaa mielikuvaa, että paino tai laihtuminen ovat asioita, joilla olemista määritellään.
Tai näinkin voi ajatella:
- Jos olen kehunut jotain henkilöä mielestäni hyvästä painonlaskusta ja homma kuitenkin levähtää - elämä kun on arvaamatonta-, niin minun kehuni olisivat vain lisäämässä hänen pettymystään.
Kommenteissa on lisää pointteja.
http://patrikborg.blogspot.fi/2011/09/kannattaako-laihtumisesta-kehua.htmlToisaalta, miksei ihmistä voi onnitella ja kehua jostain, missä hän onnistuu muuttamaan hyväksi jotain huonoa elämässään. Kukaan ylipainoinen ei laihduta, jos he eivät kokisi ylipainoa ongelmaksi. Mielestäni onnistunut laihdutus on tämän ongelman selättämistä ja siitä on syytä olla ylpeä. Kuten unelmien saavuttamisesta yleensäkkin. Ja siitä saa kehua ja onnitella.
Kyllähän ihmisiä onnitellaan esimerkiksi työpaikan saannista. Kuinka moni oikeasti ajattelee, että ystävä on huonompi ihminen jos hän ei olisi työpaikkaa saanut? - Vanha Jojo
14+2 kirjoitti:
Toisaalta, miksei ihmistä voi onnitella ja kehua jostain, missä hän onnistuu muuttamaan hyväksi jotain huonoa elämässään. Kukaan ylipainoinen ei laihduta, jos he eivät kokisi ylipainoa ongelmaksi. Mielestäni onnistunut laihdutus on tämän ongelman selättämistä ja siitä on syytä olla ylpeä. Kuten unelmien saavuttamisesta yleensäkkin. Ja siitä saa kehua ja onnitella.
Kyllähän ihmisiä onnitellaan esimerkiksi työpaikan saannista. Kuinka moni oikeasti ajattelee, että ystävä on huonompi ihminen jos hän ei olisi työpaikkaa saanut?"Kuinka moni oikeasti ajattelee, että ystävä on huonompi ihminen jos hän ei olisi työpaikkaa saanut? "
Työ tai työpaikan saaminen ei ole ollenkaan verrattavissa painoon tai laihduttamiseen. Paino on niin henkilökohtainen asia, että siitä puhuminen vaatii tarkkaa harkintaa ja hienotunteisuutta.
Laihdutuspaineet ovat kovat, naisilla varsinkin, koska vallitseva kauneusihanne on luonnottoman laiha. Se vaikuttaa meihin kaikkiin alitajuisesti median kautta, kun vielä terveysalan ammattilaiset helposti syyttävät melkein mistä vaivasta tahansa ylipainoa. Ylipaino on nykyajan spitaali, tuntuu melkein siltä, että ihminen saa olla mitä tahansa, kunhan ei ole lihava.
Tätä taustaa vasten olisin äärimmäisen varovainen kommentoimaan kenenkään painoa suuntaan tai toiseen. - 16+1
Vanha Jojo kirjoitti:
"Kuinka moni oikeasti ajattelee, että ystävä on huonompi ihminen jos hän ei olisi työpaikkaa saanut? "
Työ tai työpaikan saaminen ei ole ollenkaan verrattavissa painoon tai laihduttamiseen. Paino on niin henkilökohtainen asia, että siitä puhuminen vaatii tarkkaa harkintaa ja hienotunteisuutta.
Laihdutuspaineet ovat kovat, naisilla varsinkin, koska vallitseva kauneusihanne on luonnottoman laiha. Se vaikuttaa meihin kaikkiin alitajuisesti median kautta, kun vielä terveysalan ammattilaiset helposti syyttävät melkein mistä vaivasta tahansa ylipainoa. Ylipaino on nykyajan spitaali, tuntuu melkein siltä, että ihminen saa olla mitä tahansa, kunhan ei ole lihava.
Tätä taustaa vasten olisin äärimmäisen varovainen kommentoimaan kenenkään painoa suuntaan tai toiseen.Olen edelleenkin sitä mieltä, että ihmisen elämässä positiivisista saavutuksista saa onnitella, oli kyse laihtuttamisesta, työpaikan saannista tai maratonin juoksemisesta tai mista tahansa ihmiselle tärkeästä asiasta.
Jos ihminen tuo itse ilmi laihduttavansa, oletan että hän myös on sinut tilanteensa kanssa ja "kestää" onnittelut ja myös sen, että ihmiset eivät asiaa noteeraa. Negatiivista kommentointia taas ei kenenkään tarvitse sietää. Positiivinen palaute voi auttaa jaksamaan eteenpäin, koska itse saattaa sokeutua omalle edistymiselleen. Mun mielestä on todella hassua, että joku pahoittaa mielensä toisen kehuessa onnistumista, eikös se kerro vain siitä, että tekee asioita itselleen oikein?
Miten se, että kehuu toisen laihtuneen määrittää ihmisen painon kautta? - ...
16+1 kirjoitti:
Olen edelleenkin sitä mieltä, että ihmisen elämässä positiivisista saavutuksista saa onnitella, oli kyse laihtuttamisesta, työpaikan saannista tai maratonin juoksemisesta tai mista tahansa ihmiselle tärkeästä asiasta.
Jos ihminen tuo itse ilmi laihduttavansa, oletan että hän myös on sinut tilanteensa kanssa ja "kestää" onnittelut ja myös sen, että ihmiset eivät asiaa noteeraa. Negatiivista kommentointia taas ei kenenkään tarvitse sietää. Positiivinen palaute voi auttaa jaksamaan eteenpäin, koska itse saattaa sokeutua omalle edistymiselleen. Mun mielestä on todella hassua, että joku pahoittaa mielensä toisen kehuessa onnistumista, eikös se kerro vain siitä, että tekee asioita itselleen oikein?
Miten se, että kehuu toisen laihtuneen määrittää ihmisen painon kautta?"Miten se, että kehuu toisen laihtuneen määrittää ihmisen painon kautta?"
Siinä on takana ajatus, että olet parempi ihminen nyt kun olet laihempi, joten olit huonompi ihminen kun olit lihavampi. Vaikka pitäisi ajatella, että ihminen on ihan yhtä hyvä olipa lihava tai laiha. - 16+1
... kirjoitti:
"Miten se, että kehuu toisen laihtuneen määrittää ihmisen painon kautta?"
Siinä on takana ajatus, että olet parempi ihminen nyt kun olet laihempi, joten olit huonompi ihminen kun olit lihavampi. Vaikka pitäisi ajatella, että ihminen on ihan yhtä hyvä olipa lihava tai laiha.No tuolla logiikalla ihmistä ei tulisi kehua mistään edistymisestä. Ei siitä, että kovan treenauksen jälkeen juoksee maratonin. Ei siitä, että vuosien opiskelujen jälkeen valmistuu vaikka maisteriksi.
"Siinä on takana ajatus, että olet parempi ihminen nyt kun olet laihempi, joten olit huonompi ihminen kun olit lihavampi. " Huonolle itsetunnolle kannattaa tehdä jotain. Elämästä tulee aika hankalaa, jos jokaisen kehun takana kuvittelee olevan jotain negatiivista. - ...
16+1 kirjoitti:
No tuolla logiikalla ihmistä ei tulisi kehua mistään edistymisestä. Ei siitä, että kovan treenauksen jälkeen juoksee maratonin. Ei siitä, että vuosien opiskelujen jälkeen valmistuu vaikka maisteriksi.
"Siinä on takana ajatus, että olet parempi ihminen nyt kun olet laihempi, joten olit huonompi ihminen kun olit lihavampi. " Huonolle itsetunnolle kannattaa tehdä jotain. Elämästä tulee aika hankalaa, jos jokaisen kehun takana kuvittelee olevan jotain negatiivista.Esimerkeissäsi on se ero laihtumiseen, että maisterinarvoa ei voida ottaa pois eikä maratonsuoritusta mitätöidä. Sen sijaan kylmä totuus on, että laihduttaneista noin 90 % lihoo pudottamansa kilot takaisin.
Jos on kovasti kehuttu laihdutusta ja uutta ulkomuotoa, niin mitäs sitten tehdään, kun seuraavan kerran se ihana onnistuja tuleekin vastaan parikymmentä kiloa paksumpana ja selvästi onnettoman ja nolon näköisenä? Sittenkö ollaan hienotunteisesti hiljaa? - 15+3
... kirjoitti:
Esimerkeissäsi on se ero laihtumiseen, että maisterinarvoa ei voida ottaa pois eikä maratonsuoritusta mitätöidä. Sen sijaan kylmä totuus on, että laihduttaneista noin 90 % lihoo pudottamansa kilot takaisin.
Jos on kovasti kehuttu laihdutusta ja uutta ulkomuotoa, niin mitäs sitten tehdään, kun seuraavan kerran se ihana onnistuja tuleekin vastaan parikymmentä kiloa paksumpana ja selvästi onnettoman ja nolon näköisenä? Sittenkö ollaan hienotunteisesti hiljaa?Sitten olen hienotunteisesti hiljaa painosta, mikäli ihminen ei itse asiaa ota puheeksi. En mittaa ihmisen arvoa painon mukaan, vaan pikemminkin sen mukaan kuinka he kohtaavat omat ongelmansa. Jos joku tuttuni on onnellinen painavampana, fine by me. Jos joku ei pidä vartalostaan ja tekee asialle jotain, niin iloitsen heidän mukana onnistumisesta. Enkä todellakaan lähde siitä oletuksesta, että he lihoisivat heti takaisin. Miksi niin ajattelisin?
- zakandi
Kun itse laihdutin 25 kiloa, jopa puolitutut kaupan kassat kehuivat ja ihastelivat. Ystävät ja tuttavat samoin, eipä tullut negatiivista kommenttia keneltäkään. Kun itsekin olin iloinen ja tyytyväinen asiasta, niin hyvälle tuulellehan myönteisestä huomiosta vain tuli. Tätini kommentti: "Voi että olet ihanan näköinen! Ainahan sinä olet ollut nätti, mutta nyt olet oikein erityisen nätti!" jäi mieleen. Ei minulle tullut mielikuvaa, että ihmiset olisivat arvostaneet minua painonpudotuksen TAKIA, vaan pitivät sitä hyvänä saavutuksena.
- ALOITTAJA....
>Siinä on takana ajatus, että olet parempi ihminen nyt kun olet laihempi, joten olit huonompi ihminen kun olit lihavampi. Vaikka pitäisi ajatella, että ihminen on ihan yhtä hyvä olipa lihava tai laiha.
En nyt sanoisi. Miten ihmeessä ennen kaverini katsoivat aiheelliseksi antaa kuittailua esim. karkinsyönnistäni, mutta nyt on muka ns. "hienotunteinen" hiljaisuus kun olenkin selvästi timmimpi? Että joo, riippuu tosiaan varmaan suurilta osin millaisia ihmisiä tuntee. Kyllä se on niin, että olen katsellut yhtä fiksua autoapuolen naista joka alkoi olemaan hieman tukalassa kunnossa painonsa kanssa ja näytti myös hieman värittömän alakuloiseltakin.
Pari vuotta sitten havaitsin painon pudonneen selväsi, mutta en kehdannut miehenä kysellä mistä johtuu.
Nyt pari kuukautta sitten kävin taas asioimassa kyseisen henkilön kanssa, joka oli nyt suht hoikassa kunnossa, hyvin vaatetettuna ja iloisena, mutta en edellenkkää kysynyt mitään kun ajattelin nolaavani itseni jos mene kysymään "oletko karpannut", mieleni teki. Olisin tietysti muistuttanut hänen olleen joskus lihavakin, mutta olemus oli loistava ja tyylikäs, vieläpä työpöydän takana keskipäivällä. Kyllä minä ihailin tapahtunutta, mutta osasin olla onneksi hiljaa.
Tuossa nyt vain yritän kertoa sitä, että tärkeintä on itse arvostaa itseään, piristää itseään vaatetuksella, meikeillään ja olla tyytyväinen itseensä, niin se on sitten ilo muidenkin silmälle ja tietysti juttukin luistaa.- ALOITTAJA......
>Jos on kovasti kehuttu laihdutusta ja uutta ulkomuotoa, niin mitäs sitten tehdään, kun seuraavan kerran se ihana onnistuja tuleekin vastaan parikymmentä kiloa paksumpana ja selvästi onnettoman ja nolon näköisenä? Sittenkö ollaan hienotunteisesti hiljaa?
HYI, miten negatiivista. Tällä logiikalla ei saisi koskaan kehua mitään. Hyvästä työpaikasta voi saada potkut tai lomautuksen, suurella vaivalla hankitut lihakset ja terveyden voi menettää syövän takia, uusi kampaus voi mennä pilalle, omakotitalo palaa, esimerkit voivat jatkua vaikka kuinka pitkään. - Omaan nilkkaan
Hyvä Hämmentynyt...
Kirjoituksistasi hohkaa itsekeskeisyys. Monesta hoikistuneesta tulee ylimielinen ystäviään kohtaan. Koetaan, että on itse parempi ja onnistuneempi kuin ystävät. Suorituksesi voi olla hyvä, mutta se ei nosta sinun arvoasi ihmisenä eikä se varmastikaan ole muille mikään maailman ihmeellisin asia mitä pitäisi joka käänteessä olla mainitsemassa. Se on suuri asia sinulle, ja sinä voit sen heille kertoa jos haluat. Nenän nostaminen ei siihen auta.
Jos kehuja kaipaat, pyydä niitä.- 8+14
Onhan se nyt vähän kummallista, jos ensiksi kehdataan mainita karkinsyönnistä mutta sitten ei voi iloita ystävän kanssa siitä, että hän on onnistunut parantamaan elämänlaatuaan.
- aloittaja......
"Kirjoituksistasi hohkaa itsekeskeisyys. Monesta hoikistuneesta tulee ylimielinen ystäviään kohtaan. Koetaan, että on itse parempi ja onnistuneempi kuin ystävät. Suorituksesi voi olla hyvä, mutta se ei nosta sinun arvoasi ihmisenä eikä se varmastikaan ole muille mikään maailman ihmeellisin asia mitä pitäisi joka käänteessä olla mainitsemassa. Se on suuri asia sinulle, ja sinä voit sen heille kertoa jos haluat. Nenän nostaminen ei siihen auta."
Omasta kirjoituksestasi taasen hohkaa arvostelevuus ja kitkeryys. Kenties jopa katkeruus jostain syystä? Ihmettelyn syyni on aiheellinen, koska muut kuin lähiystäväni ovat muutoksen huomanneet. Tästä loogisesti nousee kysymys, miksi juuri ne parhaiten minut tuntevat eivät muutosta tahdo noteerata ;)- Omaan nilkkaan
"Omasta kirjoituksestasi taasen hohkaa arvostelevuus ja kitkeryys..."
Jos näin on, johtuu siitä että olen itse tehnyt tuon saman virheen kuin sinä - ollut ylpeä ja ylimielinen. Se että sinä ja minä olemme nyt hyvän näköisiä ja kroppamme ovat omasta mielestämme kauniit, ei tarkoita sitä että olisimme samalla kasvaneet henkisesti kauniiksi. Ei. Se vie paljon pidemmän ajan.
Jos asia sinua oikeasti häiritsee, ota asia ystäviesi kanssa puheeksi. Eli mitä olet vailla? Huomiota, palkkiota, ylennystä, juhlat? Hyvin nopeasti huomasin, että olin vain itsekäs. Olin treenannut itselleni upean kropan. That´s it. Oli paljon tärkeämpiä asioita.
Mikään ei tule jatkossakaan pyörimään napani ympärillä. Ystävilleni on tärkeämpää että voin henkisesti hyvin. Samoin minulle on tärkeää, että heillä on asiat hyvin. Ehkä se on vähän iästäkin riippuva asia, mutta meillä on niin paljon tärkeämpiä murheita ja asioita, että minun kiristyvä kroppani ei ole millään lailla tärkeä niihin verrattuna. Jos toivon tukea tai kannustusta, kerron sen heille, ja silloin tiedän että saan sitä. - 13+16
Omaan nilkkaan kirjoitti:
"Omasta kirjoituksestasi taasen hohkaa arvostelevuus ja kitkeryys..."
Jos näin on, johtuu siitä että olen itse tehnyt tuon saman virheen kuin sinä - ollut ylpeä ja ylimielinen. Se että sinä ja minä olemme nyt hyvän näköisiä ja kroppamme ovat omasta mielestämme kauniit, ei tarkoita sitä että olisimme samalla kasvaneet henkisesti kauniiksi. Ei. Se vie paljon pidemmän ajan.
Jos asia sinua oikeasti häiritsee, ota asia ystäviesi kanssa puheeksi. Eli mitä olet vailla? Huomiota, palkkiota, ylennystä, juhlat? Hyvin nopeasti huomasin, että olin vain itsekäs. Olin treenannut itselleni upean kropan. That´s it. Oli paljon tärkeämpiä asioita.
Mikään ei tule jatkossakaan pyörimään napani ympärillä. Ystävilleni on tärkeämpää että voin henkisesti hyvin. Samoin minulle on tärkeää, että heillä on asiat hyvin. Ehkä se on vähän iästäkin riippuva asia, mutta meillä on niin paljon tärkeämpiä murheita ja asioita, että minun kiristyvä kroppani ei ole millään lailla tärkeä niihin verrattuna. Jos toivon tukea tai kannustusta, kerron sen heille, ja silloin tiedän että saan sitä.Elikkä arvostella (negatiivisesti) saa vaatimatta, mutta positiivisia kommentteja ei saa vaatia?
Itselläni ainakin ylipaino on vaikuttanut niin negatiivisesti omaan elämälaatuuni ja itsetuntooni, että todellakin toivon, että ystäväni huomaisivat parantuneen ulkonäköni. Se on minulle hyvin tärkeä asia, koska en ole kokenut onnistumisen iloa juuri missään ennen tätä. Mutta onneksi ystäväni ovat ihmisiä, jotka ovat aidosti iloisia toisen onnistumisista, oli onnistuminen kuinka pieni tai iso tahansa. - fattyo
13+16 kirjoitti:
Elikkä arvostella (negatiivisesti) saa vaatimatta, mutta positiivisia kommentteja ei saa vaatia?
Itselläni ainakin ylipaino on vaikuttanut niin negatiivisesti omaan elämälaatuuni ja itsetuntooni, että todellakin toivon, että ystäväni huomaisivat parantuneen ulkonäköni. Se on minulle hyvin tärkeä asia, koska en ole kokenut onnistumisen iloa juuri missään ennen tätä. Mutta onneksi ystäväni ovat ihmisiä, jotka ovat aidosti iloisia toisen onnistumisista, oli onnistuminen kuinka pieni tai iso tahansa.Kyllä minä olen saanut niin paljon positiivista kommenttia että välillä ihan on tippa linssissä. Ekat 20kg kun oli lähtenyt niin kaikki alkoi kyselemään että olenko laihtunut ja kun toiset 20kg oli pudonnut niin kommentit on olleet niin ihania ja kannustavia että tekee mieli jatkaa tätä vaan :)
Lähimmät kaverit on olleet silminnähden iloisia uudesta olemuksestani ja ne rakkaimmat jopa sanoneet olevansa helpottuneita kun näytän niin terveeltä nykyään. Valitettavasti mitä ylipainoisempi ystävä niin sitä vähempi ilo :( nyt kun olen itse löytänyt tien jolla kulkea ja haluaisin sitä jakaa (en tuputa!) niin he eivät halua lähelleni enää. Tämä siis sen jälkeen kun olen kertonut etten ole löytänyt mitään ihmedieettiä vaan syön paljon vähemmän, en napostele ja harrastan liikuntaa.
Teenkö jotain väärin kun itse nautin olostani? Pitäisikö olla hiljaa kun ostaa uusia vaatteita ja nauttii niistä eikä enää joudu tilaamaan niitä mistään? En ymmärrä, en halua menettää ketään ystävistäni.
- ........
Ne on lähinnä ne katkerat pullaperseet, jotk ei pysty iloitsemaan muiden onnistumisesta. Itellä on kans yks tuttu, joka on jopa ruvennut tölvimään, että olen laihtunut liikaa (olen normaalipainoinen) ja että terveistä elintavoista on tullut mulle pakkomielle (onhan se joo ihan helvetin "sairasta", että katsoo vähän, mitä syö). Samaa asennetta näkee tälläkin palstalla: jos joku ilmoittaa, ettei ole laihtunut ainoastaan normaalipainoon vaan oikeasti hoikkaan kuntoon, saman tien tulee joku ilmoittamaan, että olet anorektikko. Sellaset ihmiset kannattaa jättä ihan omaan arvoonsa, ne vaan kipuilee niiden omien jenkkakahvojen sa kanssa ja haluavat, ettei kukaan muukaan ole tyytyväinen vartaloonsa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2083336Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2401673Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus971523- 921419
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461354Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1601286Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121218Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze1231039Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89952Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.55882