Ovatko todistajat hyviä ihmisiä? Käsittääkseni eivät juopottele eivätkä harrasta haureutta tai muutakaan vastaavaa. Mutta lankeavatko joskus vai onko täydellinen vanhurskaus (tai mitä sanaa nyt sitten käyttäysittekään) tuhatvuotiseen valtakuntaan pääsyn edellytyksenä?
Ovatko todistajat hyviä ihmisiä?
6+5
12113
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kyllä minä itse näen mielummin jonkun lähimäisiä hyvin kohtelevan empaattisen joskus viinaa ottavan ihmisen kuin itsensä muiden yläpuolelle asettavan todistajan joka hylkää oman perheenjäsenensä jos tämä eroaa uskonnosta.
puiston penkit on täynnä hyviä ihmisiä juopottelemassa. tiedän montakin tarinaa missä ihminen on saanut kovia iskuja ja herkkänä ihmisenä langennut juomaan. juominen ei ole mikään hyvän ihmisen mittari. muiden kohtelu on.
haureus taas on uskontojen keksimä sana. seksuaalisuus on normaalia ihmiselle. vastuulliset ihmisen harjoittavat seksiä vastuullisesti. ei siihen mitään lahkoa tarvita säätelemään asiaa. asia ei kuulu lahkoille tai muille.
tälläiset lahkot on kaukana hyvästä moraalista. nostetaan esimerkeiksi joku raittius ja samalla yleistetään että kaiki maailmalliset juovat. todellisuus on toinen. on monia uskontokuntia missä ollaan raittiita ja suuri osa muistakin ihmisistä on raittiita. entiset todistajat ovat usein raittiita vaikka seura leimaa heidät juopoiksi.
jehovan todistajien uskonto on systemaattista aivopesua johon ei toivoisi kenenkään lankeavan.
"terveen yhteisön jäsen pystyy käyttämään omaa järkeään, valitessaan toimintatapoja, joita hän pitää uskovalle sopivana. Tasapainoinen yhteisö ohjaa jäsenensä elämään neuvomalla terveisiin elämäntapoihin ja arvoihin. Vanhemmat voivat opastaa nuorta esim. käyttämään alkoholia kohtuudella ja tehdä selväksi sen, että humaltuminen on paitsi epäterveellistä myös raamatullisesti väärä teko ja saattaa johtaa kiusaukseen ja syntiin. Nuoria ohjataan ensisijaisesti oman esimerkin ja kannustavan puheen ja kuuntelemisen avulla. Epäterve yhteisö (mm. Jehovan todistajat) sen sijaan asettaa selvät ja ankarat rajat toivotulle ja epätoivotulle käytökselle. Teko on oikein tai väärin. Välimuotoja ei ole. Jos yhteisö pitää kaikkea alkoholin käyttöä syntinä, olutpisaran nauttiminen on tuomittavaa. Normien rikkominen katsotaan kapinoinniksi hengellistä yhteisöä ja Jumalaa vastaan. Viattomankin oloisesta epätoivotusta käytöksestä tai yhteisönormin rikkomisesta, esim väärän puolueen äänestämisestä tai syntymäpäivien vietosta voi tulla jäsenelle asia, joka pahimmillaan vie häneltä toivon pelastuksesta ja ikuisesta elämästä. Epäterve yhteisö ei kykene näkemään hengellisen elämänalueen ongelmia oman ryhmän tai sen opetusten aiheuttamiksi vaan uskoo sokeasti, että ne ovat lähtöisin ongelmaisesta yksilöstä, ryhmän ulkopuolisista ihmisistä tai persoonallisesta pahasta. Tällaisessa ympäristössä kasvava lapsi oppii mustavalkoisen ajattelutavan pienestä pitäen: me olemme hyviä, ympäröivä maailma, toisin sanoen kaikki muu on pahan vallassa.
JT ovat hyviä ihmisiä, myöskin hyviä Raamatun tuntemuksessa, myöskin Raamatun sanaan uskovia, myöskin jotka rakastavat lähimmäisiä, myöskin heillä on vain yksi Jumala jne
Kyllä ehdottomasti kannattaa tutustua heihin ja valita heidät kaverikseen, se ei tuo tullessaan kuin pelkkää hyvää.
Olisi kiva saada kysymykseeni asiallisia vastauksia, joten pyydän että malttaisitte jättää vihakirjoittelunne toiseen ketjuun.
Toistan siis kysymykseni: Mikä on tekojen ja tekemättä jättämisien merkitys ja missä menee tuhatvuotiseen valtakuntaan pääsyn raja?
Pelastuksen kerrotaan olevan mahdollinen ainoastaan järjestöön kuulumalla. Ulkopuolisille vastataan kuitenkin päinvastaisesti pelastuksen olevan mahdollista järjestön ulkopuolisillekin, mutta tällöin vastauksen taustalla on Raamatun valossa väärä oppi siitä kuinka pahoilla ihmisillä on toinen mahdollisuus hetkellisen helvetin jälkeen.
Vartiotorni Seura opettaa, että lähes kaikki pahat ihmiset saavat ylösnousemuksen paratiisimaahan, uuden mahdollisuuden uskollisuuteen seuraa kohtaan. Eli siis miljardit ihmiset herätetään henkiin paratiisimaahan. He ovat maksaneet synneistään, mutta eivät vielä ole oppineet elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Todistajien etuoikeutena on opettaa totuus näille miljardeille ihmisille. Jos totuus ei mene vieläkään perille ja ihminen jatkaa pahaa luopiokristityn tietä tehdään tämmöiset ihmiset tyhjäksi (annihilaatio).
Kyseessä on selvä vain meillä totuus mieliala, jota kuvastaa hyvin sekin että vain todistajien omat uskonnolliset tilaisuudet ovat sallittuja.
Täältä löydät vastauksia kysymyksiisi. http://www.jw.org/fi/
Tai ota yhteyttä paikkakuntasi jehovan todistajiin :) Aloitin keskustelun oman paikkakuntani JT toiminnasta, mutta en ole saanut vielä vastauksia. Rohkeuteni ei vielä riitä ottamaan heihin yhteyttä.
Eksytyksen piirteisiin kuuluu pyrkimys näyttää ja kuulostaa aidolta. Ne saapuvat ystävällisyyden ja ymmärtäväisyyden asuun kietoutuneina antaen Jumalan sanalle alkuperäistä tarkoitusta päinvastaisen tulkinnan. Tämä käy ilmi jo aivan Raamatun ensimmäisiltä sivuilta käärmeen puheesta. Ensinnäkin käärme kertoi Eevalle, että Jumala on olemassa. Senhän toki Eeva tiesi ennestäänkin. Toiseksi käärme myönsi senkin, että Jumala on puhunut eli ilmoittanut tahtonsa ihmisille. Tämänkin Eeva tiesi entuudestaan todeksi. Näin käärme liittyi siihen, minkä ihminen tiesi itsekin todeksi. Kiusaus alkoi yhteisesti oikeaksi ja tosiksi havaittujen asioiden toteamisella. Yhteyden silta oli syntynyt. Huomammeemme näin ettei eksyttäjä aina valehtele, vaan pitäytyy totuuteen silloin, kun se hänelle sopii. Vasta kiusauksen kolmannessa vaiheessa alkoi eriytyminen Jumalan ilmoituksesta. Käärme varoi kohdistamasta hyökkäystä suoraan Jumalaa vastaan. Hyökkäys olikin sitä, että Jumalan sana tulkittiin uudella tavalla. ”Ette te kuole” sanoi käärme, kun Jumala oli sanonut ”Sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma.” Kuolema ei tarkoittanutkaan kuolemaa eikä kielto kieltoa. Sen sijaan ne tarkoittivat jotakin muuta, jotakin epämääräisempää. Hyökkäys kohdistui ilmoituksen oikeaan ymmärtämiseen. Näin toimien käärme sai ihmisen luopumaan alkuperäisestä ja oikeasta tulkinnasta. Näin Jumalan sanan selvä ohje oli pantu syrjään ja ihmisen tunteet ja päätelmät olivat astuneet sijaan.
jehovantodistajilla on ylimääräiset järjestelmät, oma rikkeistö, kielletyt asiat, mutta myös oma valvontajärjestelmä, he ovat velvollisia käräyttämään rikkomukset pomoilleen kun näkevät ne, yleensä ovat innokkaita ottamaan kiinni, tapa, että "kääntää pään toisaalle" on harvinaisempi.
Ex-jt:t kertovat, että jt.t käyttävät liikaa alkoholia esim. mökillä, ulkomaanlomalla (hyvä tilaisuus koska kiinnijäämisriski on pienimmillään), laivamatkalla.
Jehovantodistajat työssään värvätessään ja kehuessaan lahkoaan sanovat myös itsensä kunnollisiksi, mutta toiselta näkökannaltakin on itse lahkolehti katsonut asiaa ja kansikuva-artikkelissa kehunut sitä, kuinka paljon jehovantodistajille on annettu potkuja. On tarkoitettu sanoa että jäljelle jääneet ovatkin sitten tosi hyvätapaisia ja että valvonta olisi huolenpitoa
Kun jt sanoo että jt:t eivät tee rikkeitä ja hänelle huomauttaa erotetuista, niin jt ei suostu käsittämään että rikkeet on tehty jt:na, vaan käsittää että sen jälkeen kun potkut on annettu, olisi rikekin tehty muutoin jehovantodistajana.
Srk:ssa on virallisesti monen luokan jt:ia, esimerkilliset jotka ylittävät ovityövaatimusket yms, tavalliset ja sitten ne jotka nyt eivän vain pysty ovityöhön aj jotka ovat toimettomia ja ei-suotavaa seuraa.
Epävirallisesti on kuten muuallakin, jotkut kutsutaan pitoihin, toisia ei kutsuta (he pitävät erilaisia kutsuja, koska viralliset juhlat ovat kiellettyjä, synttärit, joulut ym, no ylioppilasjuhlat, lakkiaiset eivät ole kielletty)
Nimimerkin "Omat piirteensä" mainitsema seurakuntalaisten "käräyttely" ja seurakunnan yhteydestä "erottaminen" ovat kyllä ihan raamatullisia toimintatapoja. Tämän myönnän siis ihan ei-Jehovan-todistajana, siltikin vaikka luokittelisin kyseisen järjestön harhaopiksi.
Jos joku ei tottele sitä, mitä olemme sanoneet tässä kirjeessä, pitäkää häntä merkittynä älkääkä seurustelko hänen kanssaan, jotta hän häpeäisi. Älkää silti pitäkö häntä vihollisena, vaan ojentakaa kuin veljeä. [2. Tess. 3:14...15]
Syntiä tekeviä nuhtele kaikkien kuulleen, jotta muutkin pelkäisivät. [1. Tim. 5:20]
Jos veljesi tekee syntiä, mene ja nuhtele häntä kahden kesken. Jos hän ei kuule, ota yksi tai kaksi todistajaa mukaasi. Jos hän ei heitäkään kuule, ilmoita seurakunnalle. Jos hän ei kuule seurakuntaakaan, olkoon hän sinulle kuin pakana ja publikaani. [Matt. 18:15...17]
Korintin seurakunnassa esiintyi haureutta. Paavali neuvoo veljiä tulemaan murheelliseksi, niin että se, joka on tuollaisen teon tehnyt, poistettaisiin veljien joukosta. [1. Kor. 5:1...3]
Pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan. [1. Kor. 5:6] Kirjoitin teille jos joku veljeksi kutsuttu on haureellinen tai ahne, epäjumalanpalvelija, pilkkaaja, juomari tai riistäjä, te ette seurustelisi tai edes aterioisi sellaisen kanssa. [1. Kor. 5:11] Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha. [1. Kor. 6:13] En tarkoittanut yleensä tämän maailman haureellisia tai ahneita, riistäjiä tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän pitäisi lähteä pois maailmasta. [1. Kor. 5:10] Ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. [1. Kor. 5:13]
Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä me käskemme teitä, veljet, pysymään erossa jokaisesta veljestä, joka vaeltaa kurittomasti eikä sen opetuksen mukaan, jonka saitte meiltä. [2. Tess. 3:6]
Karta harhaoppista ihmistä varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti. Sinähän tiedät, että tuollainen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä. Hän on tuominnut itse itsensä. [Tit. 3:10...11]
Ei kenelläkään, joka menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa ole Jumalaa. Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, älkää ottako häntä kotiinne älkääkä lausuko häntä tervetulleeksi. Joka lausuu hänet tervetulleeksi osallistuu hänen pahoihin tekoihinsa. [2. Joh. 1:9...11]
Kokonaisuudessaan Jehovan todistajat ovat uskossaan vilpittömiä ( [luottaen Seuran hallituselimen todellakin olevan Jumalan ainoa puhekanava] dogmit sanelee Vt-seura) ja arkielämässään pikemminkin rehtejä, mukavia, työteliäitä, rauhaisia ja siistejä.
Kuitenkin myös he ovat epätäydellisiä yksilöitä vahvuksineen ja heikkouksineen kuten kaikki muutkin ja tekevät virheitä ja töppäyksiä.
Sitten kun tullaan Vt-seuran oppihistoriaan, tulkintoihin ja ristiriitoihin, niin silloin onkin aivan toinen asenne ja ääni kellossa. Keskustelu torppaa lyhyeen, sillä asioita terveen kriittisesti analysoivat ja punnitsevat luokitellaan vastustajiksi. Kuitenkin juuri tuota samaa kriittisyyttä odotetaan todistajilta kaikia muita uskonliikkeitä ja dogmeja kohtaan.
Mitä sitten tulee raamatulliseen tuhatvuotiskelpoisuuteen (senkin merkityksestä on eriäviä tulkintoja), niin ainakin Raamatun mukaan on vain yksi tuomari, joka siitä päättää, eivät ihmiset tai uskonnolliset vastuuhenkilöt tai muut hengelliset johtajat.
Uskonnoilla ja varsinkin fundamentalisilla sellaisilla on taipumus uhkansävyisesti syyllistäen alistaa, hallita ja ottaa valtaan seuraajansa.
Raamatullisesti ajatellen koko kristillisyyden ydin kiteytyy Jeesuksen kaksoiskäskyssä http://fi.wikipedia.org/wiki/Rakkauden_kaksoiskäsky .
Yleisemmin ottaen. Varsinkin fudamentaliset uskonliikkeet kuten myös monet yksittäiset kiihkouskovat farisealaishenkisessä Raamattu-lakihenkisyydessään polkevat tuon kaikkein oleellisimman jalkoihinsa menen tullen. Siinäpä monien uskontojen ja uskovien kristillisen uskon ja rakkauden paradoksi.
Määrittele ensin mikä on hyvä ihminen. Jos hyvän ihmisen pitää olla luonnostaan hyvä, niin todistaja ei välttämättä ole hyvä ihminen. Todistaja voi olla "alistettu hyvyyteen" muiden painostuksesta. Yksi minusta ehdoton hyvän ihmisen merkki on vankkumaton rehellisyys. Jehovan todistajien (Vartiotorniseuran) mukaan tarkoitus kuitenkin pyhittää keinot. Jos esim. opillisista kysymyksistä puhuttaessa toinen osapuoli ei ole Jehovan todistaja, niin valehtelu on Ok. Jopa oikeudenkäynnissä valehtelun katsotaan olevan hyväksi, jos sillä saavutetaan järjestön kannalta hyvä tulos.
Herätkää 2000 8/2 20-21:
Vaikka kaikki valehtelu on tuomittavaa, jotkin valheet ovat vakavampia kuin toiset. Esimerkiksi joku saattaa valehdella ollessaan kiusaantunut tai peloissaan. Jollakulla toisella taas saattaa olla pahansuopa tapa valehdella tarkoituksenaan vahingoittaa tai loukata toisia. Ilkeämielisten vaikuttimiensa takia tällainen tahallinen valehtelija on vaaraksi muille, ja hänet erotetaan seurakunnasta, jollei hän kadu. Koska kaikki valheet eivät johdu ilkeämielisyydestä, on varottava tuomitsemasta toisia tarpeettomasti. Kun joku on valehdellut, on sen sijaan varmistuttava siitä, että kaikki asiaan liittyvät seikat ovat tiedossa. Tulisi ottaa huomioon vaikuttimet ja lieventävät asianhaarat.
Rehellisyys ei tietenkään merkitse sitä, että meillä on velvollisuus paljastaa kaikki tiedot kenelle tahansa, joka kysyy. "Älkää antako pyhää koirille älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne vain - - kääntyisi ja raatelisi teitä"
"seurakuntalaisten "käräyttely" ja seurakunnan yhteydestä "erottaminen" ovat kyllä ihan raamatullisia toimintatapoja"
Eri mieltä. mutta tuo tulisi myös värväyspuheissa tuoda esiin, että uskoutumisrajat eivät lahkoelämän piirissä kulje perhepiirin ja perheen ulkopuolisten välillä, vaan uskoutuminen on yksilön ja lahkon välillä, tässä mielessä ulkopuolisena on toinen perheenjäsen.
Kuten tulisi kertoa että lahkotyössä sitten on velvollisuus rikkoa lakia ja pitää salaten henkilörekisteriä. Jos tuo on vaikea ovityössä kertoa, tulisi vaatia lahkossa käytäntöön sellaista muutosta että työ olisi helppoa ja iloa kuten Jeesuksella.