Katselin veteraanien pääjuhlaa aika haikealla mielellä. Veteraanin iltahuuto sykähdytti kuten aina.
Niinistön puhe oli kamreerimaisuudessaan karmea. Hänelle elämä näyttää olevan pelkkää teknistä järjestelyä, ilman syvempää tunnetta.
Keskusta ymmärtää, että elämä on lähimmäisenrakkautta, joka ensisijaisesti pitää näinä aikoina kohdistaa heikoimpiin.
Kokoomus on asiassa eriarvoistavalla linjalla kaikkine tekoineen. Herääkin kysymys kuinka pitkälle he ovat valmiit menemään. Aidon isänmaan he ovat jo aikoja sitten myyneet, nyt yrittävät vain epätoivoisesti pitää yllä kulisseja.
Keskustassa on onneksi vielä sitä aitoa isänmaallisuutta, johon sisältyy muutakin kuin pelkkää sanahelinää.
Niinistön puhe oli kamreerimaisuudessaan karmea. Hänelle elämä näyttää olevan pelkkää teknistä järjestelyä, ilman syvempää tunnetta.
Keskusta ymmärtää, että elämä on lähimmäisenrakkautta, joka ensisijaisesti pitää näinä aikoina kohdistaa heikoimpiin.
Kokoomus on asiassa eriarvoistavalla linjalla kaikkine tekoineen. Herääkin kysymys kuinka pitkälle he ovat valmiit menemään. Aidon isänmaan he ovat jo aikoja sitten myyneet, nyt yrittävät vain epätoivoisesti pitää yllä kulisseja.
Keskustassa on onneksi vielä sitä aitoa isänmaallisuutta, johon sisältyy muutakin kuin pelkkää sanahelinää.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Sinua ei liikuta keskusta ja lestadiolaisperheissä pedofilian uhreiksi joutuneiden lasten huuto? Tosin maaseudulla sitähän ei välttämättä kukaan kuule. Miksi keskustalaiset on kovasti lastenlasten perään. Sinäkin viiteryhmäsi mukaan voit vahvasti miettiä, että lapsenlapsen suu on aika lutuinen. Miksi olet sika ja keskustalainen?
Keskustassa on onneksi vielä sitä aitoa hyvä veli-meininkiä, jonka avulla yhdestä valiokunnasta pudotettu konna saa toisen valiokuntapaikan. Se on sitä lähimmäisenrakkautta, joka ensisijaisesti pitää näinä aikoina kohdistaa hyvätuloisiin konniin.
miten ne kepulasit näkemänsä vääristävät. Mutta että korvissakin on siis kepukuulokkeet! Niinistön puhe oli hieno ja se tuli sydämestä. Eipä Kekkonen puhunut samaan tyyliin veteraaneille, jos puhui ollenkaan. Ahtisaari alkoi sitten puhua veteraaneille arvostavasti ja kutsui heitä linnan juhliinkin. Eivät olisi veteraanit saaneet kuulla kauniita sanoja nytkään, jos Väyrysestä olisi tullut presidentti.
Jos olet todella ollut jonkinmoinenkaan sotilas, sinulla olisi nyt häpeämisen paikka.
Eiköhän kaikille tällä palstalla ole jo selvinnyt, että nimim. Sapien dux ei ole mikään sotilas.
Koskaan Linnan juhlissa ei ole ollut sotaveteraaneja ja lottia niin paljon kuin Kekkosen aikana. Heitä oli ehkä jopa puolet kaikista kutsutuista, ainakin 1960-luvulla. Heitähän oli silloin kansanedustajinakin kymmeniä.
Tuohon aikaan sotaveteraanit eivät kyllä itsekään pitäneet suurta ääntä siitä, että olivat olleet sodassa. Heitä oli yli puoli miljoonaa ja siihen noin 100.000 lottaa päälle. Ei se veteraanius niin merkilliseltä tuntunut, kun joka kadunkulmassa tuli vastaan sotaveteraaneja. Valtaosaltaan hyväkuntoisia, 40-50 -vuotiaita miehiä.
Veteraanit järjestäytyivätkin vasta 1960-luvun puolivälissä. Pitkälti syystä että heille tuli vasta silloin mieleen, että tässähän jäädään parinkymmenen vuoden päästä eläkkeelle ja pitäisi ryhtyä ajamaan jonkinlaista lisää normaaliin eläkkeeseen korvauksena niistäkin työvuosista. Kuntoutus taidettiin keksiä vasta paljon myöhemmin.
Tuollaisia suuria veteraanikokouksia ei järjestetty 1960-70 -luvuilla. Lähinnä itsenäisyyspäivänä käytiin muistamassa kaatuneita veljiä. Meidät koululaisetkin marssitettiin itsenäisyyspäivän aattona sankarihaudoille ja tapana oli, että ylioppilaat veivät saamiaan onnittelukukkasia sinne. Mahtavatko nuo tavat olla enää voimissaan?
Ihmeellisintä noissa sotaveteraaneissa on, että hehän meille pääosin nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan rakensivat eli sairaalat, vanhustenhoidon, päiväkodit, koulut, päällystetyt tiet sekä sosiaaliturvan. Nykypolven päättäjät vain ruikuttavat, ettei heillä muka ole rahaa.
Veteraaneja oli tietysti luonnollisista syistä kutsuttuina Linnan juhliin kuten kerrot. Mutta he eivät olleet kutsuittuina veteraaniutensa vuoksi vaan muista syistä.
Taistolaisille sotaveteraani oli kirosana ja muistuttivat kyllä auliisti siitä, että heidän ylistämisensä tarkoitti revanssimielialan lietsomista. Kekkonen omaksui tämän ajattelun eikä pitänyt suurta ääntä sotaveteraaneista, ettei sitä tulkittaisi niin kuin äärikomut sen halusivat tulkita.
Kekkonen oli tuon ajan hengen ja reunaehtojen vanki, joten en itse asettaisi häntä huonoon valoon tämän veteraaniasian vuoksi. Ei kukaan järkevä poliitikko olisi toiminut hänen asemassaan toisin noina aikoina.
En oikein ymmärrä, missä Kekkonen olisi edes voinut pitää suurta ääntä sotaveteraaneista. Kuten tuossa ylempänä jo totesin, he alkoivat ylipäätään järjestäytyäkin vasta 1960-luvulla toiminnan keskittyessä paikallisosastoihin. Valtakunnallisia liittokokouksiakin varmasti oli, mutta en ole huomannut kenenkään väittäneen, ettei Kekkonen olisi ollut kutsuvieraana tai puhujana niissä paikalla, jos oli kutsuttu.
Luontevimpia areenoita, joissa Kekkonen ja veteraanit kohtasivat, olivat tietysti itsenäisyyspäivän paraati ja puolustusvoimain lippujuhlta. Kekkonen oli niissä mukana, miksei myös puhumassa. Tuskin kuitenkaan ylistämässä nykyiseen tyyliin, puhumassa kuten vanhuksille. Todennäköisesti olisikin saanut siitä vastaukseksi naurunröhötyksen noilta 40-50 -vuotiailta, terveiltä ja hyväkuntoisilta miehiltä. Eilisissä televisiouutisissa tässä vaiheessa noin yhdeksänkymppinenkin sotaveteraani koki kiusalliseksi Niinistö puheet sankaruudesta.
Edellä kai tarkoiteaan sitä, että Ahtisaari ensimmäisenä presidenttinämme alkoi kutsua linnan juhliin Mannerheiminristin ritareita. Nythän niiden kestisys siellä on helppoa, kun elossa on kai enää vain yksi, Tuomas Gerdt, kun se Paavo Lipoosen enokin, Pentti Iisalo kuoli muutama vuosi sitten.
Mannerheimin ristin ritareitahan oli kaikkiaan 191, joista osa kaatui jo sodan aikana tai poistui luonnollisen kuoleman kautta riveistä Mannerheimin ja Paasikiven presidenttiaikoina. Kekkosen presidenttivuosina ritareista lienee kuitenkin ollut elossa vielä kaiketi noin 100-150, joten kyllä heistä olisi tullut puolisoineen aika pitkä jono Linnan juhlille, jos kaikki olisi kutsuttu. Vielä myös Koivistonkin aloittaessa presidenttinä.
Arvelisin, että suuren ritarijoukon nostaminen muita veteraaneja korkeammalle olisi nostanut julkisessa keskustelussa melkoisesti närääkin ja tehnyt vain hallaa koko sotaveteraaniasialle. Yhteisen asian edestähän siellä rintamalla kaikki olivat olleet.
Tuohon edelliseen viestiin lisäyksenä vielä, että varmasti Kekkonen kutsui Linnan juhliin vuosittain niin sotaveteraani- kuin sotainvalidienkin järjestöjen viralliset edustajat. Eri asia sitten, noteerasivatko juhlien tv-selostajat heidän saapumistaan Kekkosen eteen vain pulisivatko muita.
on se Paavo Lipponen. Hänen toinenkin enonsa, Pentin Tauno-veli on marskin ritari. Kolmannellekin veljekselle ristiä oli jo ehdotettu, mutta ehti kaatua ennen sen saamista.
Onkohan kepupolitikkojen suvuissa yhtäkään marsin ritaria?
YLY oli leikannut lähetyksestään Areenaa varten pätkän pois lopusta. Siinä Niinistö esitti aika typerän kysymyksen ja taustalta kuului: Olipa tyhmä kysymys. Että sellaista avoimmuutta sieltä suunnasta.
Minä olen tehnyt vaativaa sotilaskasvatustehtävää keskustalaisessa hengessä täällä RUK:ssa.
Rienaajahan sinä tietysti vain olet, et mitään muuta. Rienausta tietysti on sekin, että esiinnyt suurena johtajana, vaikka et kai koskaan ole kunnon työläinenkään ollut. Erästä oikeaa kapteenia rienataksesi olet tehnyt itsestäsi sotilaankin. Rienausta varmaan on se Väyrysen ihannointikin.
Rienausta on otsikkosikin. Kepuko kansallisen yhtenäisyyden etuvartija. Jos joutilaalla ei ole muuta tekemistä eikä kykyjä muuhun, rienatkoon vaan. Mutta jotain rajaa rienaamisella pitäisi olla turhimuksellakin. Presidentti Niinistön puhe oli poikkeuksellisen ylevä ja aito, sydämestä lähtevää veteraanien arvostusta osoittava. Niin tulevat siitä sanomaan huomiset lehdetkin, luultavasti kepulehdetkin, sillä ei silläkään taholla pelkkiä rienaajia ole. Uusi Suomi on sen jo huomannut
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/58653-presidentti-niinisto-veteraaneille-silti-te-pysyitte-ruodussa
Hyvän puheen piti myös puolustusvoimain komentaja kenraali Puheloinen, ensimmäinen työläiskodin poika siinä korkeassa virassa.
Älä viitsi höpöttää teennäistä pskaa. Minulle ei muodollinen arvo ole itsetarkoitus.
En myöskään tarvitse noita linkkejäsi. Ajattelukykyä ja tietoa on ihan riittämiin.
Minulla on tuttava, joka on ollut Niinistön lähipiirissä ja kertonut paljon kamreeri Saulista. Hän on kertakaikkisen koppava paskantärkeys, jolla ei ole kykyä todelliseen empatiaan. Teeskennellä hän sitä yrittää huonolla menestyksellä, kuten tänään puheessakin.
Syvästi tuntevana ihmisenä ja ammatikseni ihmisiä arvioineena ymmärrän aika pienestäkin missä mennään. Niinistön 6 1/2 ylioppilastodistus näkyy myös käytännössä joka käänteessä, kuten myös Kataisen 6 1/2 matikka (lyhyt).
Keskustasta on vaikea löytää samanlaisia tollakkoja vaikka kuinka yrittäisi etsiä. Niin se vaan on ihan näin puolueisiin sitoutumattomalta taholta nähtynä.
On hyvin luonnollista, että kaikilla on joku kaverin kaverin kaverin kaverin kaveri, joka on jonkun lähipiirissä. Tältä kaverin kaverin kaverin kaverin kaverin kaverilta saamme tietoa eri ihmisitä. Se, onko tieto luotettavaa, onkin jo toinen juttu. Tieto värittyy ja muuttuu kertoja mukaan, ja varsinkin silloin kun kertoja ei pidä kerrottavasta. Yleensä se on vain kateutta.
Keskustastakin löytyy tollakoita ja vaikka kuinka monta. Palaa ajassa vuoteen 2003 ja lähde sieltä tätä päivää kohti. Matkan varrelta löydät kaikki näkyvimmät keputöppäilijät.
Kyllä toki myös Keskustasta löytyy tollakkoja ja itsekkäitä pyrkyreitä. Ei sitä voi kieltää. Sieltä löytyy aika paljon myös hyvää, kokonaisvaltaisesti ajattelevaa joukkoa.
EDUSTUKSELLISESSA demokratiassa me todellakin elämme ja sen pelisääntöihin on myös mukauduttava vaikka lopputulos olisikin sutta ja sekundaa.
Niin on erityisesti Kokoomuksen kohdalla. On vaikea ymmärtää mistä he päivästä toiseen kaivavat näitä yhteistyöhön kykenemättömiä keskinkertaisuuksia.
Niinistö ja Katainen ovat siitä malliesimerkkejä ja Katainen näyttää nyt havahtuneen itsekin ajattelemaan asiaa. Niinistöstä en ole niinkään varma.
Niinistön puhe oli pelkkiä sanoja peräkkäin. Tilaisuus oli kuitenkin muilta osin tunnelatautunut, mutta latistui puhujien kykenemättömyyteen liikahtaa tunnetasolle. Toki myös Andersson oli samaa kaliberia, ehkä jopa Niinistöä tökerömpi.
Kyllä minulla on ihmisten arvioinnista ihan riittävästi kokemusta ja myös kyky empatiaan. En koskaan arvioi asioita jonkin puolueen fanaattisena kannattajana vaan pyrin erottamaan oleellisen ja epäoleellisen.
Paikalliset kerran lausuivat Niinistöstä. "Kettumainen katse ja kavala luonne".
Pitäneekö paikkansa vai onko Ktellisten panettelua.
Ainakin se kettumainenkatse on tosi. Minulle tulee aina mieleen kettu ja kavaluus kun näen sen naaman.
Tosiasiassa puhuukin nyt täysn päinvastoin kuin toimi valtionvarainministerinä. Silloin Niinistöllä olisi ollut mahdollisuus toteutaa sitä mitä nyt puhuu. Nykyinen syrjäytyneiden joukko on pääosin Niinistön aikaansaannosta. Tietenki Lipponen oli pääarkkitehtii pääministerinä.
Muistellaan vaan edellisen kepulaisen pressan suhtautumista veteraaneihin..
Vaikka mieli mustuu sitä muistaessa. Onneksi meille ei enää koskaan, ei koskaan tule kepulaista pressaa.
Presidentti Niinistö sanoi veteraaneille
"Sankaruuttanne oli kestää kuukausia, jopa vuosia, alituiseen ja kaikkina päivinä tietoisuutta siitä, että juuri tänään voi hyvinkin olla kohtaloni päivä. Että nuori elämäni päättyy ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan. Että jään vaille kaikkea sitä, mitä aikuistuvan ihmisen pitäisi saada kokea, Niinistö toteaa veteraaneille.
– Silti, Te pysyitte ruodussa"
Arvo Korsimo ei pysynyt ruodussa, vaan lähti käpykaartiin. Niin hän sitte pääsi tekemään Kekkosesta presidentin. Neuvostoliiton tuella tietystiö.
Niinistölle taputettiin aika pitkälle kohteliaisuudesta ja sanoipa eräs, todennnäköisesti juureva Keskustan ihminen: Olipa tyhmä kysymys.
Syvästi tuntevana ja järkevänä, Keskustan kainalossa olevana tiedän milläista on taputtaa pelkästään kohteliaisuudesta, myötähäpeää tuntien.
Suomi tarvitsee jokaista suomalaista ja se tulee myös käytännössä näkyä.
Se on ehdoton Keskustan kainalossa olevan kanta "tänäisenä" suomalaisen työn päivänä.
Työn tuloksista valtaosa kuuluu sille, joka sen tuloksen käytännössä tekee. Se voi tulla peruspalkan lisänä tai muuna etuutena.
Matalapalkka-alojen raaka saalistus toisten selkänahasta on ihmisarvoa alentavaa.
Ammattiliitoilla on siinä päärooli, mutta he ovat jostakin syystä unohtaneet täysin matalapalkka-alat.
Suomalaisten jako mukasivistyneisiin siti-ihmisiin ja tyhmiin maalaisiin on saanut jopa täälläkin varsin absurdeja piirteitä.
Kuitenkin olemme kaikki samassa veneessä, joten eiköhän pidetä yhtä.
P.S. Hauskoja nuo kaikkitietävät siti-ihmiset. Ho hoo, ho hoo!