Jumalan ihmiset sitoo yhteen sama Jumalalta saatu kokemus.
"Minä kurja huusin ja Jumala kuuli ja armahti minua Jeesuksen tähden."
Me olemme kokeneet Jumalan armon Jeesuksen uhrin ja veren kautta.
Meillä ei ole mitään omaa ansiota pelastumiseemme.
Me emme ole parempia kuin muut ihmiset.
Me näimme itsemme pahoiksi Jeesuksen kirkkauden valossa, ja anoimme siksi Jumalalta armoa.
Jumalan lapseksi synnytään evankeliumin kautta, Jumalan armon Hengestä. Saman Isän lapset rakastavat toisiaan, koska he elävät samasta armosta. Jumalan Hengen synnyttämä yhteisöllisyys muistuttaa sukurakkauden luomaa joukkohenkeä.
Jumalan seurakunta on perhe ja suku eikä yhdistys tai instituutio.
Jumalan
seurakuntaan ei voi liittyä, vaan siihen synnytään.
Jumalan kansalla on monia "perheyrityksiä", joita hämäävästi sanotaan seurakunniksi, vaikka ne ovat vain inhimillisiä yhdistyksiä.
Jumalan armosta elävä voi tehdä eron Jumalan seurakunnan ja sitä palvelevien yhdistysten välillä.
Uskovien perhe tarvitsee käytännön asioiden hoitoa varten yhdistyksiä, mutta älä anna niille suurempaa arvoa kuin niillä on.
Jos annat inhimillisille yhdistyksille Jumalan seurakunnan arvon, niin häpäiset perheesi ja sukusi.
Jos arvostit yhdistystäsi liikaa, niin sinulle käy helposti niin, että alatkin kokea yhteyttä toisiin uskoviin yhteisen rakkaan työnne perusteella.
Kun kokoontuminen ei enää tapahdu perheyhteydessä, vaan työyhteydessä, niin ainekset hajaannukselle ovat valmiina.
Seurakuntayhdistykset ovat organisaatioita, jotka toimivat Jumalan seurakunnan hyväksi.
Yhdistyksen jäsenillä täytyy olla yhteinen näky siitä, miten seurakuntaa rakennetaan.
Tämä näky voi olla syntynyt ihmismielestä tai Jumalasta.
Halutaanko kokoontua omassa nimessä ja toimia inhimillisten kykyjen varassa vai halutaanko kokoontua Jeesuksen nimessä ja toimia armolahjojen varassa? Kokoontuvan seurakunnan johto kantaa vastuun siitä, toimitaanko Jumalan tahdon mukaan.
Jos tiedät seurakuntayhdistyksesi johdon toimivan päättäväisesti - ei vain epätäydellisyyttään - ihmismielen mukaan, niin nuhtele heitä. Jos he eivät sinua kuule, niin ota yksi tai kaksi mukaasi ja nuhdelkaa heitä yhdessä.
Jos he kieltäytyvät kuulemasta teitä, niin erotkaa siitä yhteisöstä.
Huomaa, että silloin sinä et eroa Jumalan seurakunnasta, vaan ainoastaan erään kristillisen yhdistyksen toiminnasta.
Herrapaimenet mielellään sanovat yhdistystään Jumalan seurakunnaksi tehdäkseen ihmisille vaikeaksi lähteä pois heidän paimensauvansa alta.
Älä tottele heitä, vaan seuraa Hyvän Paimenen ääntä.
Hän vie laumansa sisälle karsinaan ja ulos sieltä ja johdattaa hyville ruokapaikoille.
Voit tuskatta erota yhdistyksen toiminnasta, jos sinulla on oikea asenne sinne jääviä ihmisiä kohtaan.
Heihin voi pitää yhteyttä kuulumatta heidän yhteisöönsä.
Kun vain Jeesus on yhteyden perustana, niin paljastuu ketkä oikeasti ovat veljiä ja sisaria Kristuksessa. Joka pysyy Jeesuksessa, pysyy Jumalan seurakunnassa.
Jumala itse erottaa Jeesuksesta luopuneet ihmiset seurakunnastaan. Vain Hän joka on armon antanut, voi ottaa sen pois.
"Minä kurja huusin ja Jumala kuuli ja armahti minua Jeesuksen tähden."
Me olemme kokeneet Jumalan armon Jeesuksen uhrin ja veren kautta.
Meillä ei ole mitään omaa ansiota pelastumiseemme.
Me emme ole parempia kuin muut ihmiset.
Me näimme itsemme pahoiksi Jeesuksen kirkkauden valossa, ja anoimme siksi Jumalalta armoa.
Jumalan lapseksi synnytään evankeliumin kautta, Jumalan armon Hengestä. Saman Isän lapset rakastavat toisiaan, koska he elävät samasta armosta. Jumalan Hengen synnyttämä yhteisöllisyys muistuttaa sukurakkauden luomaa joukkohenkeä.
Jumalan seurakunta on perhe ja suku eikä yhdistys tai instituutio.
Jumalan
seurakuntaan ei voi liittyä, vaan siihen synnytään.
Jumalan kansalla on monia "perheyrityksiä", joita hämäävästi sanotaan seurakunniksi, vaikka ne ovat vain inhimillisiä yhdistyksiä.
Jumalan armosta elävä voi tehdä eron Jumalan seurakunnan ja sitä palvelevien yhdistysten välillä.
Uskovien perhe tarvitsee käytännön asioiden hoitoa varten yhdistyksiä, mutta älä anna niille suurempaa arvoa kuin niillä on.
Jos annat inhimillisille yhdistyksille Jumalan seurakunnan arvon, niin häpäiset perheesi ja sukusi.
Jos arvostit yhdistystäsi liikaa, niin sinulle käy helposti niin, että alatkin kokea yhteyttä toisiin uskoviin yhteisen rakkaan työnne perusteella.
Kun kokoontuminen ei enää tapahdu perheyhteydessä, vaan työyhteydessä, niin ainekset hajaannukselle ovat valmiina.
Seurakuntayhdistykset ovat organisaatioita, jotka toimivat Jumalan seurakunnan hyväksi.
Yhdistyksen jäsenillä täytyy olla yhteinen näky siitä, miten seurakuntaa rakennetaan.
Tämä näky voi olla syntynyt ihmismielestä tai Jumalasta.
Halutaanko kokoontua omassa nimessä ja toimia inhimillisten kykyjen varassa vai halutaanko kokoontua Jeesuksen nimessä ja toimia armolahjojen varassa? Kokoontuvan seurakunnan johto kantaa vastuun siitä, toimitaanko Jumalan tahdon mukaan.
Jos tiedät seurakuntayhdistyksesi johdon toimivan päättäväisesti - ei vain epätäydellisyyttään - ihmismielen mukaan, niin nuhtele heitä. Jos he eivät sinua kuule, niin ota yksi tai kaksi mukaasi ja nuhdelkaa heitä yhdessä.
Jos he kieltäytyvät kuulemasta teitä, niin erotkaa siitä yhteisöstä.
Huomaa, että silloin sinä et eroa Jumalan seurakunnasta, vaan ainoastaan erään kristillisen yhdistyksen toiminnasta.
Herrapaimenet mielellään sanovat yhdistystään Jumalan seurakunnaksi tehdäkseen ihmisille vaikeaksi lähteä pois heidän paimensauvansa alta.
Älä tottele heitä, vaan seuraa Hyvän Paimenen ääntä.
Hän vie laumansa sisälle karsinaan ja ulos sieltä ja johdattaa hyville ruokapaikoille.
Voit tuskatta erota yhdistyksen toiminnasta, jos sinulla on oikea asenne sinne jääviä ihmisiä kohtaan.
Heihin voi pitää yhteyttä kuulumatta heidän yhteisöönsä.
Kun vain Jeesus on yhteyden perustana, niin paljastuu ketkä oikeasti ovat veljiä ja sisaria Kristuksessa. Joka pysyy Jeesuksessa, pysyy Jumalan seurakunnassa.
Jumala itse erottaa Jeesuksesta luopuneet ihmiset seurakunnastaan. Vain Hän joka on armon antanut, voi ottaa sen pois.
Vastaukset 1
Vanhimmat
# Jumalan arnon hengessä #
Eipä tuohon ole paljonkaan lisäämistä, siinä on kaikki olennainen.