Suomi pihtailee terveydenhuoltoon käytettävää rahaa!
Terveydenhuoltoon panostetaan Suomessa vähemmän kuin läntisissä naapurimaissamme!
Kirkkonummen terveyskeskuksessa päivystänyt Jan Parkki ompeli tikit kuusivuotiaan Sebastian Mäkelän kylkeen. Mäkelä oli pudonnut puusta. Vieressä lohdutti äiti Hanna Pokki.
Terveydenhuollon kustannukset ovat Suomessa keskiarvon alapuolella. Kuntien on kilpailtava lääkäreistä palkoilla, tutkimusprofessori linjaa.
Suomi pihtailee terveydenhuoltoon käytettäviä rahoja. Tältä näyttävät ainakin OECD-maiden tuoreet vertailut, joissa Suomi jää selvästi alle keskiarvon monella mittarilla.
Bruttokansantuotteesta Suomi käytti vuonna 2010 terveyspalveluihin 8,9 prosenttia. Osuus jää alle OECD-maiden keskiarvon ja jälkeen naapurimaista. Myös Yhdysvaltain dollareissa mitattuna Suomen terveydenhuoltopanostus asukasta kohden on keskikastia, 3 251 dollaria eli noin 2 500 euroa vuosittain.
"Meillä terveydenhoitohenkilöstön suhteellinen palkkataso on kansainvälisesti verrattuna alhainen", toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Markku Pekurinen.
Hän arvioi, että kustannuksiin vaikuttaa myös se, että ainakin Suomen erikoissairaanhoito on tehokasta.
Samalla Suomen kuntien terveyskeskukset painivat jatkuvan lääkäripulan kanssa.
Pohjoinen hyvinvointivaltio roikkuu listan häntäpäässä siinä, paljonko lääkäreitä toimii ammatissa suhteutettuna väestöön.
Tuhatta asukasta kohden Suomessa varsinaista potilastyötä tekee 2,7 lääkäriä. 27 maan vertailussa Suomi on sijalla 20. Laskentatavat vaihtelevat, mutta tilastojen mukaan vähemmän lääkäreitä on esimerkiksi Yhdysvalloissa, Sloveniassa, Puolassa ja Etelä-Koreassa.
Lääkärinoikeudet saaneita on OECD-maista yhdeksänneksi eniten. Pekurinen muistuttaa, että lääkäreitä on nyt enemmän kuin koskaan. Koulutusmäärät eivät lääkäripulaa ratkaise.
"Kyse on siitä, miten lääkärit sijoittuvat: ovatko he terveyskeskuksissa, yksityisillä, lääketeollisuudessa tai täysin muulla alalla", Pekurinen sanoo.
Kirkkonummen terveyskeskuksessa päivystysvuorossa sunnuntaina potilaita vastaanottanut Jan Parkki on työskennellyt lääkäriyhtiö Attendon keikkalääkärinä kymmenen vuotta.
Toiselta koulutukseltaan Parkki on tuotantotalouden diplomi-insinööri. Päivätyönään hän toimii osakkaana terveysalan konsultointiyrityksessä.
HS (Osa artikkelista)
Terveydenhuoltoon panostetaan Suomessa vähemmän kuin läntisissä naapurimaissamme!
Kirkkonummen terveyskeskuksessa päivystänyt Jan Parkki ompeli tikit kuusivuotiaan Sebastian Mäkelän kylkeen. Mäkelä oli pudonnut puusta. Vieressä lohdutti äiti Hanna Pokki.
Terveydenhuollon kustannukset ovat Suomessa keskiarvon alapuolella. Kuntien on kilpailtava lääkäreistä palkoilla, tutkimusprofessori linjaa.
Suomi pihtailee terveydenhuoltoon käytettäviä rahoja. Tältä näyttävät ainakin OECD-maiden tuoreet vertailut, joissa Suomi jää selvästi alle keskiarvon monella mittarilla.
Bruttokansantuotteesta Suomi käytti vuonna 2010 terveyspalveluihin 8,9 prosenttia. Osuus jää alle OECD-maiden keskiarvon ja jälkeen naapurimaista. Myös Yhdysvaltain dollareissa mitattuna Suomen terveydenhuoltopanostus asukasta kohden on keskikastia, 3 251 dollaria eli noin 2 500 euroa vuosittain.
"Meillä terveydenhoitohenkilöstön suhteellinen palkkataso on kansainvälisesti verrattuna alhainen", toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Markku Pekurinen.
Hän arvioi, että kustannuksiin vaikuttaa myös se, että ainakin Suomen erikoissairaanhoito on tehokasta.
Samalla Suomen kuntien terveyskeskukset painivat jatkuvan lääkäripulan kanssa.
Pohjoinen hyvinvointivaltio roikkuu listan häntäpäässä siinä, paljonko lääkäreitä toimii ammatissa suhteutettuna väestöön.
Tuhatta asukasta kohden Suomessa varsinaista potilastyötä tekee 2,7 lääkäriä. 27 maan vertailussa Suomi on sijalla 20. Laskentatavat vaihtelevat, mutta tilastojen mukaan vähemmän lääkäreitä on esimerkiksi Yhdysvalloissa, Sloveniassa, Puolassa ja Etelä-Koreassa.
Lääkärinoikeudet saaneita on OECD-maista yhdeksänneksi eniten. Pekurinen muistuttaa, että lääkäreitä on nyt enemmän kuin koskaan. Koulutusmäärät eivät lääkäripulaa ratkaise.
"Kyse on siitä, miten lääkärit sijoittuvat: ovatko he terveyskeskuksissa, yksityisillä, lääketeollisuudessa tai täysin muulla alalla", Pekurinen sanoo.
Kirkkonummen terveyskeskuksessa päivystysvuorossa sunnuntaina potilaita vastaanottanut Jan Parkki on työskennellyt lääkäriyhtiö Attendon keikkalääkärinä kymmenen vuotta.
Toiselta koulutukseltaan Parkki on tuotantotalouden diplomi-insinööri. Päivätyönään hän toimii osakkaana terveysalan konsultointiyrityksessä.
HS (Osa artikkelista)
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://www.anttipesonen.fi/2013/04/eu-vaatii-yksityistamaan-kuntien.html
No, nyt kun kaikki kuntapalvelut yksityistetään niin palvelut paranee,
niille joilla on rahaa maksaa niistä.
Jo pitkän aikaa yksityisellä puolella on palvelu toiminut hyvin ja siksi
t,k:ssa palveluja on huononnettu että asiakkaat ohjataan yksityisvastaanotoille,ja nythän kaikki kuntapalvelut tullaan yksityistämään,
ei kerralla vaan vähitellen.
Sillätavoin siitä ei nouse mitään hälyä.
Terveyden- ja sairaudenhoito on pohjaton kaivo.
Voisiko olla niin, että terveyskeskuksissa hypätään välillä turhaan. Ei ihme, että lääkäreitä harmittaa jatkuva flunssanhoidon selittely kuuden vuoden yliopistokoulutuksen jälkeen. Itse en ihan pienestä viitsi lähteä, jos tauti hoituu kotikonstein...
Kristian
Tehdään ero EU:sta!
Sitten on varaa taas terveydenhuoltoonkin.
Maahanmuuttajat se vasta kallis reikä onkin. Ei mene terveysvalistus oikein perille. Katelkaapa vähän ympärillenne huomenna...