Oma lapsi on narsisti

EpäonnistunutIsä

Elän uutta painajaista sillä tavalla, että olen alkanut epäilemään lapseni olevan narsisti. Minulla on lapsia liitosta narsistin kanssa. Se liitto ja ero oli jotain sanoinkuvailematonta ja minulla meni pitkään saada itseni kuntoon sen jälkeen. Vuosien alistaminen jätti jälkensä ja en vieläkään ole pystynyt alkamaan uuteen suhteeseen. En pysty enää koskaan luottamaan toiseen ihmiseen niin kuin ennen.

Tyttäreni on draamaqueen, jolla on ihan poikkeuksellinen kyky manipuloida ihmisiä. Hän esittää isoja tunteita, empaattista, mutta oikeasti joku kotieläimen kuolema ei hetkauttanut häntä yhtään. Hän ei myöskään kadu tekojaan ja se valehteleminen tulee aivan spontaanisti. Hän haukkuu kaikkia selän takana, mutta on mielin kielin edessä. Kantelee kaikista ja on tekemässä isoa numero pienestäkin asiasta, josta ei saa tahtoaan läpi. Hän on ollut ihan pienestä pitäen sellainen, joka saa raivokohtauksen kun ei saa tahtoaan läpi. Ei puhuta siis mistään pienestä raivosta.
Hän muistaa kaiken kokemansa "vääryyden". Hän kehittää tarinoita ja saa asiat näyttämään ihan toisilta. Uhreiksi on joutunut mm. hänen opettajansa ja luokkatovereita. Hän käyttää surutta hyväksi sisartaan, joka on tullut minuun ja on ylikiltti. Järkyttävää oli kun katsoin uudessa valossa hänen 2v kuvaansa ja tunnistin hänen äitinsä kylmät ja kovat silmät (olen siis isä). Hän pelaa ihmisillä, hänellä on jännä katse uuden ihmisen kanssa kun hän katsoo uskooko toinen hänen vaiheitaan. Hän on mestari selittämään vaiheitaan parhain päin. Hän ei ole tähän päivään mennessä kertaakaan katunut tekosiaan.
Jos minun pitäisi kuvata häntä, niin:
-kateus
-näyttämisen tarve (en tarkoita suorituksia vaan tavaroita jne.)
-valehtelu
-esittäminen
-manipulointi
-katkeruus
-viha/suuttuminen
- syyn vierittäminen aina toisten niskaan

Se on aivan hirveätä, sillä näen hänessä äitinsä, mutta mitään en pysty tekemään.

56

10451

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ilkeeilme

      Ohjaa jotain kautta, opiskelu terveydenhuolto tms harrastuspiiri jne hoitoon,
      Nuori on vielä muokattavissa.
      Mutta kyllä se sukuvikaa on usein.

      • Vallilan Henkka

        Eivätkös kaikki lapset ole narsisteja lähtökohtaisesti. Lasten tunne-elämä on kehittymätöntä, he eivät ole aikuisia.
        Mielestäni on väärin puhua lapsista ja narsisteista samaistaen toisiinsa.


      • 6+14=20
        Vallilan Henkka kirjoitti:

        Eivätkös kaikki lapset ole narsisteja lähtökohtaisesti. Lasten tunne-elämä on kehittymätöntä, he eivät ole aikuisia.
        Mielestäni on väärin puhua lapsista ja narsisteista samaistaen toisiinsa.

        "Eivätkös kaikki lapset ole narsisteja lähtökohtaisesti. Lasten tunne-elämä on kehittymätöntä, he eivät ole aikuisia.
        Mielestäni on väärin puhua lapsista ja narsisteista samaistaen toisiinsa."

        Olen täsmälleen samaa mieltä Vallilan Henkan kanssa...jotain rajaa sentäs narsisti/naisvihallakin... jonka syy kaiketi on tässä..."Se on aivan hirveätä, sillä näen hänessä äitinsä,"


    • EpäonnistunutIsä

      Olen hyvin skeptinen... Hän on mitä herttaisin lapsi ulospäin ja hän osaa pyörittää ihmiset sormensa ympärille. Vaikka kyse on lapsesta, niin tuntuu kuin maailma olisi leikkikenttä hänelle. Ikävät jyrätään ja sellaiset joista on hyötyä niin niitä mielistellään.

      Hän näkee äitinsä läpi, vihaa äitiänsä, mutta varmaan samalla ihailee äidin käytöstä. On varmaan sanomattakin selvää, että äidillä vaihtuu puoliso aika ajoin... Tytär pyörittää ne pikkusormensa ympärille... Hän on kuin äitinsä, ei estoja, tulee sponttaanisti uuden ihmisen luokse, ei kunnioita hänen rajojaan ja pienen pyörittämisen jälkeen yrittää hyötyä. Hän on saanut ne ostamaan ihan uskomattomia asioita... ja pahoja riitoja aikaiseksi mustasukkaisen äidin kanssa.

      Hänessä ulkopuolinen tuskin näkisi mitään outoa, ennen kuin tutustuu.
      Ei ole puhuttu, mutta ilmeisesti osa koulukavereista on joutunut hänen kiusaamisensa kohteeksi. Hän on hyvä puhumaan itsensä pääosaan koulunäytelmässä jne. Ja se valehtelu ja valehtelun härskeys...se on jotain käsittämätöntä ja ainoa, jonka tiedän pystyvän samaan on hänen äitinsä ja hänen äidinäitinsä.

      Meillä on ollut konflikteja kun minä näen sen pelaamisen ja osaan lukea jo sen valheita jollain tasolla. Hän vihaa yli kaiken sitä kun jää valheesta kiinni ja yrittää pitkään vielä selittää sitä uusilla valheilla. Toinen on se kun en ole enää suostunut sen kiristyksiin. Noudatettavat säännöt ei ole sen juttu.

      Rakastan häntä todella paljon, mutta en voi hyväksyä hänen käytöstään. On todella voimaton olo.

      • 7+13=20

        "Rakastan häntä todella paljon, mutta en voi hyväksyä hänen käytöstään. On todella voimaton olo."

        Niin kerrot rakastavasi tytärtäsi...jonka kerrot olevan kuin äitinsä...mutta yhtäkisti kyllä mietityttää...kun luettelet pelkästään tyttäresi huonoja ominaisuuksiaan...että perustuvatko ne tuohon...

        "Hän on kuin äitinsä,"

        että mitä jos etsisit vähemmän hänestä niitä äidin negatiivia piirteitä ja alkaisit kohdella tytärtäsi omana itsenään...sinun tyttärenäsi...jossa varmasti on paljon hyvääkin...

        Jos vain kykenet luopumaan siitä mustavalkoisesta ajatuksesta, että tyttäresi on jo pienestä pitäen ollut narsisti/psykopaatti...kuin äitinsä...

        Tuntuu aikas karmaisevalta tuollainen ajatus, että jo 2 vuotiaan kuva katsellaan sillä silmällä...


      • Anonyymi
        7+13=20 kirjoitti:

        "Rakastan häntä todella paljon, mutta en voi hyväksyä hänen käytöstään. On todella voimaton olo."

        Niin kerrot rakastavasi tytärtäsi...jonka kerrot olevan kuin äitinsä...mutta yhtäkisti kyllä mietityttää...kun luettelet pelkästään tyttäresi huonoja ominaisuuksiaan...että perustuvatko ne tuohon...

        "Hän on kuin äitinsä,"

        että mitä jos etsisit vähemmän hänestä niitä äidin negatiivia piirteitä ja alkaisit kohdella tytärtäsi omana itsenään...sinun tyttärenäsi...jossa varmasti on paljon hyvääkin...

        Jos vain kykenet luopumaan siitä mustavalkoisesta ajatuksesta, että tyttäresi on jo pienestä pitäen ollut narsisti/psykopaatti...kuin äitinsä...

        Tuntuu aikas karmaisevalta tuollainen ajatus, että jo 2 vuotiaan kuva katsellaan sillä silmällä...

        Siinä esitit kommentin joka todistaa ettet ole koskaan ollut narsistin lähellä edes .
        Narsistille ei riitä mikään rakkaus Ja sellaista rakkautta ei ole olemassakaan että narsisti olisi tyytyväinen.
        Hyvä antaa neuvoja asiasta mistä ei tiedä mitään. Nämä lapset ovat todella jo pienestä pitäen erilaisia mitä muut lapset, ja heihin ei todella pure mikään, sillä he ovat niitä aina joita on kaltoin kohdeltu tosi on kuitenkin niin että ihme kyllä näitä lapsia rakastaa vaikka ovatkin sellaisia ja se rakkaus on todella raastavaa ja yksipuolista, sillä narsisti ei osaa rakastaa muita kun omaa itseään.
        Joten hyvä tulla yksinkertaisten neuvojen kanssa , kun ei itse ole kokenut narsistin läsnäoloa perheessä . Se on kuule niin että omat vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja jokainen narsistin vanhempi on tehnyt kaikkensa lapsen vuoksi, usein turhaan.


    • jaksaa jaksaa

      Ole sitkeä. Pyydä apua myös ammattilaisilta - siis itsellesi. Voit ehkä pelastaa tyttäresi elämän. Olisin tätä toivonut oman mieheni kohdalla: että vanhemmat olisivat aikanaan puuttuneet hänen käytöshäiriöönsä joka johti mm. narsistiseen persoonallisuuteen.

      Juuri nämä kuulostavat pelottavan tutuilta:
      "Hän on ollut ihan pienestä pitäen sellainen, joka saa raivokohtauksen kun ei saa tahtoaan läpi. Ei puhuta siis mistään pienestä raivosta.
      Hän muistaa kaiken kokemansa "vääryyden". Hän kehittää tarinoita ja saa asiat näyttämään ihan toisilta."

      Älä anna periksi!

      • Anonyymi

        Ammattilaiset eivät välttämättä tiedä näistä mitään. Tunsin yhden narsistin joka oli töissä terveyskeskuksessa ehti olla muutanåman vuoden kun vihdoin eräs naislääkäri katsoi että hän sai lopettaa sillä työmaalla, oli saanut aikaan niin paljon ikäviä asioita haukkumalla alati jotakin ja nostamalla omaa itseään .
        Joten kun menee ammattilaisen puheille niin helposti käy niin että avunhakijat leimataan jotenkin sairaaksi. Niin että ei näille ole hoitoa missään. Eikä liioin omaisille


    • EpäonnistunutIsä

      Minulla on terapia hänen sisarukselleen, joka siis on ylikiltti...tai sanotaanko näin, että äiti on tuhonnut lapsen oman tahdon kokonaan. Mutta hän oireili, jonka avulla sain järjestettyä terapian. Ongelma tämän toisen kanssa on se, ettei hän halua terapiaa ja kun kaikki on päälisin puolin kunnossa... niin kyllä siinä on seinä vastassa ja taloudelliset realiteetit. Talous on kuralla ja koskaan ei tiedä, koska lasten äiti keksii taas jotain uutta... Haasteita on tullut ihan kiitettävästi, no onneksi ne ei vissiin enää noteeraa sen lastensuojeluilmoituksia (saa nähdä koska menee kolmenumeroinen luku rikki).

      Ehkä jotain olisi tehtävissä, kunhan vain keksisi mitä.

      • Anonyymi

        Ei narsisti katso koskaan tarvitsevansa apua omaan käytökseensä, koska kaikki on aina jonkun toisen syytä. Niin että hän pyörittelee ihmismieltä haluamalla tavallaan ja saa aina tahtonsa perille , vaikka olisi rikkonut muiden ihmissuhteita valheillaan


    • Tarinaa

      Uskomaton tarina. Olette siis synnyttäneet lapsipirun. 2-vuotiaana narsisti! kylmine kovine silmineen! Olen pahoillani, en usko tätä. Lapsia kasvatetaan ja rakastetaan ehjiksi. Jos olet sitä tehnyt ei lopputulos ole tuollainen.

      Jos olen täysin väärässä, älä loukkaannu. Kertokaa te muut voiko näin olla?

      • 7+17=24

        "Uskomaton tarina. Olette siis synnyttäneet lapsipirun. 2-vuotiaana narsisti! kylmine kovine silmineen! Olen pahoillani, en usko tätä. Lapsia kasvatetaan ja rakastetaan ehjiksi. Jos olet sitä tehnyt ei lopputulos ole tuollainen"

        Niin...kuullostaa siltä, että ny on leimattu lapsi samanlaiseksi kuin äitinsä...koska lasta katsotaan sillä silmällä, että se on kuin äitinsä...

        tuntuu pahalta ajatella, että jo pienet lapset demonisoidaan...että sillä on sellainen katse...se on perinyt äitinsä geenit liittyen käyttätymiseen jne...ja etsitään todisteita "lapseni on psykopaatti"...ajatusten tueksi jopa televisio ohjelmista...

        varmasti tuo leimaaminen vaikuttaa siihen...miten lapseen suhtaudutaan...ja samalla vältellään vastuuta omasta vanhemmuuden roolista...ei voi mitään, kun se on perinyt äitinsä geenit...

        tarinassa toinen lapsi on leimattu hyväksi ...hän saa terapiaa ja ymmärrystä...mitä se paha lapsi saa...muuta kuin sen pahan leiman...olet kuin äitisi...ja perään luettelo lapsen huonoista ominaisuuksista...

        lapsia ei pitäisi määrittää/leimata pelkästään vanhempansa mukaan...jos kirjoittaja olisi puhunut/ollut huolissaan vain lapsesta...mutta juttu haiskahtaa juurkin syystä, että entinen puoliso/se kauhea narsisti on niin vahvasti jutussa mukana...

        että voisin ajatella, että jos isä rakasta lastaan ja on aidosti huolissaan lapsestaan...niin oikeampi osoite on kasvatusneuvola jossa keskitytään pelkästään lapsen ongelmiin, kuin narsismipalsta ja etsiminen tv ohjelmista/narsismipalstalta todisteita siitä, että lapsi on narsisti...


      • Niin ikävää kun se o

        Valitettavasti näin voi olla. Geenit periytyvät niin voimakkaasti, ettei ehjäksi rakastaminen ole aina mahdollista.


      • Anonyymi

        Aloittajan tarina on sillälailla tuttu, että olen elänyt
        lapsuudenkodissa, jossa vanhempani kodissa (siis minun lapsuudenkodissa) oli sukulaistyttö hoidettavana pienrstä pitäen. Tunnistan aloittajan ja lapsuudenkodissa olevan tytön käytöksen hyvin samanlaiseksi. Tytöllä (nut jo aikuinen) oli ja on edelleen rakastavat vanhemmat ja ymmärtävät sukulaiset. Mutta hänellä on edelleen narsistinen persoonallisuushäiriö. Hän käyttää hyödyksi ihmisiä omien tarkoitusperien saavuttamiseksi häikäilemättömästi ja taitavasti. Jos hän ei tässä onnistu, hän sää valtavan raivopuuskan. Ulkopuoliset eivät voi ymmärtää mikä on ja miten narsisti hyödyntää ihmisiä ja manipuloi läheisiään, sukulaisia ja kavereita. Useinmiten sukulaisensa tai narsistin vanhemmalla on huono omatunto ja aivan syyttä. Vaikeaksi asian tekee, jos narsisti on pieni lapsi. Silloin tarvitaan ammattilaisen apua, pelkkä.rakastaminen ei riitä. Tavallisella ihmisellä ei myöskään ole taitoa eikä keinoja vaikuttaa tai muuttaa narsistia parempaan suuntaan. Amoittaja hae ammattilaisen apua ennenkuin pn liian myöhäistä. Usnon että rakastat lastasi, mutta tilanne on niin vaikea,että et selviä ilman apua. Asian tekee vielä erittäin vaikeaksi kun kyseessä on pieni lapsi. Yleensäkin oma lapsi. Todellakin ulkopuolinen ei voi ymmärtää tilannetta.


      • Anonyymi
        7+17=24 kirjoitti:

        "Uskomaton tarina. Olette siis synnyttäneet lapsipirun. 2-vuotiaana narsisti! kylmine kovine silmineen! Olen pahoillani, en usko tätä. Lapsia kasvatetaan ja rakastetaan ehjiksi. Jos olet sitä tehnyt ei lopputulos ole tuollainen"

        Niin...kuullostaa siltä, että ny on leimattu lapsi samanlaiseksi kuin äitinsä...koska lasta katsotaan sillä silmällä, että se on kuin äitinsä...

        tuntuu pahalta ajatella, että jo pienet lapset demonisoidaan...että sillä on sellainen katse...se on perinyt äitinsä geenit liittyen käyttätymiseen jne...ja etsitään todisteita "lapseni on psykopaatti"...ajatusten tueksi jopa televisio ohjelmista...

        varmasti tuo leimaaminen vaikuttaa siihen...miten lapseen suhtaudutaan...ja samalla vältellään vastuuta omasta vanhemmuuden roolista...ei voi mitään, kun se on perinyt äitinsä geenit...

        tarinassa toinen lapsi on leimattu hyväksi ...hän saa terapiaa ja ymmärrystä...mitä se paha lapsi saa...muuta kuin sen pahan leiman...olet kuin äitisi...ja perään luettelo lapsen huonoista ominaisuuksista...

        lapsia ei pitäisi määrittää/leimata pelkästään vanhempansa mukaan...jos kirjoittaja olisi puhunut/ollut huolissaan vain lapsesta...mutta juttu haiskahtaa juurkin syystä, että entinen puoliso/se kauhea narsisti on niin vahvasti jutussa mukana...

        että voisin ajatella, että jos isä rakasta lastaan ja on aidosti huolissaan lapsestaan...niin oikeampi osoite on kasvatusneuvola jossa keskitytään pelkästään lapsen ongelmiin, kuin narsismipalsta ja etsiminen tv ohjelmista/narsismipalstalta todisteita siitä, että lapsi on narsisti...

        Olet vain siinä oikeassa että pieni lapsi ja hänen isänsä tarvitsevat ammattiauttajaa. Pitäähän sitä jostakin aloittaa. Vaikka täältä palstalta. Isän kannatta hakea apua ja neuvoja miten selviytyä. Voi olla että lapsen äiti ja lapsi eivät suostu hakemaan apua. Simloin tällaiset keinot ovat vähissä.Siinä tapauksessa isän pitää huolehtia itsensä hyvinvoinnista.


      • Anonyymi

        Ei ihmistä joka on narsisti voimkasvattaa ehjäksi, sillä silloin on aivojen toiminnasta kyse miksi he ovat kuten ovat. Eikä sellaista rakkautta ole olemassakaan joka olisi kylliksi näille ihmisille


      • Anonyymi
        7+17=24 kirjoitti:

        "Uskomaton tarina. Olette siis synnyttäneet lapsipirun. 2-vuotiaana narsisti! kylmine kovine silmineen! Olen pahoillani, en usko tätä. Lapsia kasvatetaan ja rakastetaan ehjiksi. Jos olet sitä tehnyt ei lopputulos ole tuollainen"

        Niin...kuullostaa siltä, että ny on leimattu lapsi samanlaiseksi kuin äitinsä...koska lasta katsotaan sillä silmällä, että se on kuin äitinsä...

        tuntuu pahalta ajatella, että jo pienet lapset demonisoidaan...että sillä on sellainen katse...se on perinyt äitinsä geenit liittyen käyttätymiseen jne...ja etsitään todisteita "lapseni on psykopaatti"...ajatusten tueksi jopa televisio ohjelmista...

        varmasti tuo leimaaminen vaikuttaa siihen...miten lapseen suhtaudutaan...ja samalla vältellään vastuuta omasta vanhemmuuden roolista...ei voi mitään, kun se on perinyt äitinsä geenit...

        tarinassa toinen lapsi on leimattu hyväksi ...hän saa terapiaa ja ymmärrystä...mitä se paha lapsi saa...muuta kuin sen pahan leiman...olet kuin äitisi...ja perään luettelo lapsen huonoista ominaisuuksista...

        lapsia ei pitäisi määrittää/leimata pelkästään vanhempansa mukaan...jos kirjoittaja olisi puhunut/ollut huolissaan vain lapsesta...mutta juttu haiskahtaa juurkin syystä, että entinen puoliso/se kauhea narsisti on niin vahvasti jutussa mukana...

        että voisin ajatella, että jos isä rakasta lastaan ja on aidosti huolissaan lapsestaan...niin oikeampi osoite on kasvatusneuvola jossa keskitytään pelkästään lapsen ongelmiin, kuin narsismipalsta ja etsiminen tv ohjelmista/narsismipalstalta todisteita siitä, että lapsi on narsisti...

        Miksi edes kommentoit kirjoitusta kun näytät luulevan että se on keksittyä.
        Luulen että tämä isä on ollut huolissaan suurimman osan elämästään tämän lapsen vuoksi , ja kaikki keinot on varmasti kokeiltu. Aånarsistin aivot ovat erilailla kehittyneet kun tavallisten lasten, ja niitä ei mikään rakkaus muuta. Niin että se joka ei ole kokenut narsistin käyttäytymistä ei voi mitenkään antaa neuvoja, ja vielä kieltää sen mitä tämä isä kokee, mutta se joka on itse kokenut narsistin elämässään tietää että tämä isä puhuu ihan vaan kuten asiat ovat.näinhän se aina menee että asiasta tietämättömät antaa lapsellisia neuvoja asioihin mistä eivät tiedä mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittajan tarina on sillälailla tuttu, että olen elänyt
        lapsuudenkodissa, jossa vanhempani kodissa (siis minun lapsuudenkodissa) oli sukulaistyttö hoidettavana pienrstä pitäen. Tunnistan aloittajan ja lapsuudenkodissa olevan tytön käytöksen hyvin samanlaiseksi. Tytöllä (nut jo aikuinen) oli ja on edelleen rakastavat vanhemmat ja ymmärtävät sukulaiset. Mutta hänellä on edelleen narsistinen persoonallisuushäiriö. Hän käyttää hyödyksi ihmisiä omien tarkoitusperien saavuttamiseksi häikäilemättömästi ja taitavasti. Jos hän ei tässä onnistu, hän sää valtavan raivopuuskan. Ulkopuoliset eivät voi ymmärtää mikä on ja miten narsisti hyödyntää ihmisiä ja manipuloi läheisiään, sukulaisia ja kavereita. Useinmiten sukulaisensa tai narsistin vanhemmalla on huono omatunto ja aivan syyttä. Vaikeaksi asian tekee, jos narsisti on pieni lapsi. Silloin tarvitaan ammattilaisen apua, pelkkä.rakastaminen ei riitä. Tavallisella ihmisellä ei myöskään ole taitoa eikä keinoja vaikuttaa tai muuttaa narsistia parempaan suuntaan. Amoittaja hae ammattilaisen apua ennenkuin pn liian myöhäistä. Usnon että rakastat lastasi, mutta tilanne on niin vaikea,että et selviä ilman apua. Asian tekee vielä erittäin vaikeaksi kun kyseessä on pieni lapsi. Yleensäkin oma lapsi. Todellakin ulkopuolinen ei voi ymmärtää tilannetta.

        Miksipä tämä ihminen muuttuisikaan koska hänen aivonsa ovat kehittyneet narsistin ainoiksi


    • EpäonnistunutIsä

      Se elämä narsistin kanssa... Ei sitä voi edes uskoa, jos sitä ei itse ole kokenut. Elämä on täysin sairasta, koko perhe on valjastettu narsistin palvontaan.
      En voi puolustaa tekemisiäni, olen ollut todella huono isä ja keskiössä ei ole ollut lapset vaan puoliso. Koko perhe oireili ja kaikilla oli paha olla.
      Liiton aikana tämä tytär kietoi minut pikkusormensa ympärille ja minä hommasin sille kaiken, mitä se halusi (silloin oli vielä rahaa) ja hän sai aina tahtonsa läpi minun kanssani. Äidin kanssa sillä oli konflikteja ja pahoja riitoja, joita sitten yritin sovitella. Minun sanavarastossani oli se "ole kiltti" anelu ja kun se ei toiminut tähän lapseen, niin sitten oli pakko lahjoa.

      En siis ollut vanhempi vaan jotain muuta. Ihan varmasti sen aikainen käytökseni ei tehnyt hyvää hänelle!

      Mitä niihin silmiin tulee, niin hänellä on useammissa kuvissa hyvin kova ja kylmä katse. En ole ainoa, joka sen on huomannut ja siksi uskon aika vakaasti siihen dokumenttiin, joka tuli Yleltä jokunen kuukausi sitten. Siinä oli tämän perinnöllisyydestä ja geenien osuudesta.

    • kaikenkokenut1

      Narsisti-äidit ovat lapsen psyykkeelle pahinta myrkkyä, kun lapset ovat täysipainoisesti hänen vaikutuksen piirissä. Lapsi kasvaa vääristyneessä maailmassa. Minä pelastin lapseni narsisti-isältä. Poika onneksi silloin pieni eikä isä pystynyt häneen vaikuttamaan vielä, tyttö vanhempi ja hänestä tuli yli-kiltti, alistuva ja pelokas. Hain apua ja nyt alkaa aurinko paistaa risukasaan vihdoin. Voimia todella paljon. Et ole mielestäni huono etkä epäonnistunut isä, paljon olet joutunut kokemaan, mutta rakastat lapsiasi aidosti kaikesta huolimatta..

    • Tarinaa

      Muistatko tuon dokumentin nimen, se kiinnostaisi minua. Siis oliko kyseessä narsismin geneettinen periytyminen? Usein menee ympäristötekijät ja geenit sekaisin. Täälläkin puhutaan usein narsismin periytymisestä, usein väärin perustein.

      Mitenkään syyllistämättä, termit kietoi pikkusormensa ympärille, antavat kuvan että lapsi olisi jotenkin tosiaan perinyt voimia joilla pyörittää muita. Tuossa kohtaa hänellä pitäisi olla vastassa rajoja laittava aikuinen. Tätähän sinä jo selititkin ja sanoit että et kyennyt sellainen aikuinen olemaan. Mutta haluat siis antaa kuvan että lapsellasi olisi sellaisia narsistisia ominaisuuksia jo syntyessään että kasvatuksella ei niihin olisi voitu vaikuttaa?

      Mielenkiinnosta, millaista on perheessä missä palvotaan narsistia? Millainen vaimosi oli (häntä kai tarkoitit et tytärtäsi)?

      • EpäonnistunutIsä

        Dokumentti ei ollut suoraan narsisteista vaan psykopaateista ja siinä tuli geenien osuus selvästi esiin. Nimeä en muista, mutta eiköhän joku täälläolija tunnista sitä (siinä oli se aivotutkija, jolla itselläkin oli geenien aiheuttamia muutoksia aivoissa, jonka takia hän ei kyennyt empatiaan).

        Kasvatuksella olisi ollut varmasti vaikutusta, mutta me... emme olleet vanhempia vaan jotain muuta. Hänelle lapset olivat vain kotieläimiä, jotka oli häntä varten ja joille riitti ruokinta. Minä taas olin täysin kykenemätön asettamaan oikeita rajoja ja lapsi tiesi, että minulta saa aina tahtonsa läpi. Meistä kumpikaan ei ollut oikea vanhempi, eikä meistä kumpikaan toiminut oikein ja yhdessä me pilattiin lasten psyyke.

        Jatkan vastauksen loppuun illalla...


      • Tarinaa
        EpäonnistunutIsä kirjoitti:

        Dokumentti ei ollut suoraan narsisteista vaan psykopaateista ja siinä tuli geenien osuus selvästi esiin. Nimeä en muista, mutta eiköhän joku täälläolija tunnista sitä (siinä oli se aivotutkija, jolla itselläkin oli geenien aiheuttamia muutoksia aivoissa, jonka takia hän ei kyennyt empatiaan).

        Kasvatuksella olisi ollut varmasti vaikutusta, mutta me... emme olleet vanhempia vaan jotain muuta. Hänelle lapset olivat vain kotieläimiä, jotka oli häntä varten ja joille riitti ruokinta. Minä taas olin täysin kykenemätön asettamaan oikeita rajoja ja lapsi tiesi, että minulta saa aina tahtonsa läpi. Meistä kumpikaan ei ollut oikea vanhempi, eikä meistä kumpikaan toiminut oikein ja yhdessä me pilattiin lasten psyyke.

        Jatkan vastauksen loppuun illalla...

        Olisiko kyseessä ollut prisma dokumentti "Oletko hyvä vai paha"? Harmillisesti sitä ei voi katsoa netissä. No, aihe on asiansa puolesta kiinnostava mutta eihän se näitä inhimillisiä tragedioita ratkaise.
        On tietysti eri asia ajatella että onko ihminen narsisti synnynnäisen virheen vuoksi (l. kehityshäiriön, tietyn geenimuunnoksen vuoksi) vai kasvatusolosuhteiden vuoksi. Kumpi on syynä sitä ei pystytä varmaan mitenkään nykytietämyksen mukaan osoittamaan. Ja tärkeintä ei liene syy vaan seuraus ja sen mahdollisimman hyvä hoito.


      • EpäonnistunutIsä
        Tarinaa kirjoitti:

        Olisiko kyseessä ollut prisma dokumentti "Oletko hyvä vai paha"? Harmillisesti sitä ei voi katsoa netissä. No, aihe on asiansa puolesta kiinnostava mutta eihän se näitä inhimillisiä tragedioita ratkaise.
        On tietysti eri asia ajatella että onko ihminen narsisti synnynnäisen virheen vuoksi (l. kehityshäiriön, tietyn geenimuunnoksen vuoksi) vai kasvatusolosuhteiden vuoksi. Kumpi on syynä sitä ei pystytä varmaan mitenkään nykytietämyksen mukaan osoittamaan. Ja tärkeintä ei liene syy vaan seuraus ja sen mahdollisimman hyvä hoito.

        Nyt jatkan, illalla en ehtinyt.
        Kysyit millaista oli elää perheessä, jossa narsisti nostettiin jalustalle.
        Kaikki toitotti kuin mantraa, että äiti on niin nuorekas, kaunis, viisas... ja kaikki mitä se teki piti kehua moneen kertaan. Joskus puhuimme suoraan lasten kanssa, että toivottavasti he ovat perineet äidin "älykkyys geenit". Kun hän teki jotain, niin se piti nostaa jalustalle ja puheeseen kerta toisensa jälkeen. Saattoi olla joku mitätön juttu ja sen piti puhua ja kysyä siitä kaikilta ja kaikki tietenkin kehui sen maasta taivaisiin. Kun jotain asiaa toistaa tarpeeksi monta kertaa, niin alkaa itsekin uskomaan siihen vaikka alussa olisikin ollut epäilys.

        Me kaikki olimme huonompia kuin äiti (joka oli täydellinen), mutta kuitenkin parempia kuin naapurit. Me elimme täysin mustavalkoista elämää ja lopussa olin katkaissut välit sukulaisiini ja ystäviini. Se oli kuin olisi kävellyt lasinsirpaleissa, koko ajan varpaillaan ja varovainen, ettei vain tulisi sanottua mitään, mistä toinen ottaisi suuttuisi.

        Se oli yhtä helvettiä ja kiitän Jumalaa harvase päivä, että se on ohi.
        Oli suhteesta jotain hyötyäkin, sillä sen loputtua menin terapiaan ja pääsin purkamaan ne lapsuuden traumat, joka oli se syy olla tällaisen ihmisen kanssa.
        En voi ikinä katua lapsiani. Uhrit kopioi käytöstä ja se ei ollut ihan puhtaasti huono juttu, sillä opin hiukan pitämään puoliani.


      • Anonyymi
        EpäonnistunutIsä kirjoitti:

        Dokumentti ei ollut suoraan narsisteista vaan psykopaateista ja siinä tuli geenien osuus selvästi esiin. Nimeä en muista, mutta eiköhän joku täälläolija tunnista sitä (siinä oli se aivotutkija, jolla itselläkin oli geenien aiheuttamia muutoksia aivoissa, jonka takia hän ei kyennyt empatiaan).

        Kasvatuksella olisi ollut varmasti vaikutusta, mutta me... emme olleet vanhempia vaan jotain muuta. Hänelle lapset olivat vain kotieläimiä, jotka oli häntä varten ja joille riitti ruokinta. Minä taas olin täysin kykenemätön asettamaan oikeita rajoja ja lapsi tiesi, että minulta saa aina tahtonsa läpi. Meistä kumpikaan ei ollut oikea vanhempi, eikä meistä kumpikaan toiminut oikein ja yhdessä me pilattiin lasten psyyke.

        Jatkan vastauksen loppuun illalla...

        Älä syytä itseäsi asiasta joka on tytön aivoissa, en usko että mikään kasvatus olis muuttanut häntä mitenkään
        Koska näitä lapsia yleisesti paapotaankin enemmän kun muita koska vanhemmat näkevät että hänessä on jotain mitä muissa lapsissa ei ole.
        Joten yritä pitää hieman välimatkaa häneen, siten välitys kaikilta niiltä syytöksiltä ja valheista mitä hän selittelee.


    • EpäonnistunutIsä

      Kiitos viestistäsi Kaiken kokenut1
      Se on tosi raskasta kun näkee kuinka rikki lapsi on. Tämä ylikiltti lapseni olisi maailman onnellisin lapsi, jos hän kokisi äidin rakastavan häntä. Hän menee ihan lukkoon jos hänen pitäisi päättää jotain ja ei tiedä, mitä muut haluavat. Hän on unohtanut itsensä täysin ja elää muiden ehdoilla. Kun hänellä on rahaa, niin kohta siskolla on joku uusi juttu, kun sisko haluaa ja osaa vetää oikeista naruista.

      Toivon, että terapia auttaa!

      Oletko sinä hankkinut tyttärellesi terapiaa? Jos vain onnistuu tai on varaa, niin se on sen arvoista!

      Kävin itsekin terapiassa, joten sillä sain (omasta mielestäni) madallettua kynnystä lapsillekin... Että se ei ole niin iso juttu kun isäkin on.

      Olen yrittänyt olla avoin ja selittää asiat "hyvällä" tavalla lapsille. Olen selittänyt, että olin itse sairas ja siksi menin terapiaan ja hoidin itseni kuntoon (ehkä vähän kaunisteltu totuus sen kuntoon saamisen osalta) ja että äiti toimii näin koska äiti ei vielä ole kunnossa. Olen myös kertonut ettei se ole äidin vika vaan, että hän on oman lapsuutensa uhri ja meidän kaikkien tehtävä on hoitaa itsemme kuntoon, että päästään tällaisista ongelmista eroon. Välillä on tosin tosi vaikeaa pitää mölyt mahassa kun entiseltä puolisolta tulee uusi pommi niskaan. Pitää vain yrittää itsekkin muistaa, että kyse on sairaasta ihmisestä ja äidin haukkuminen lapsille olisi tosi vahingollista.

      Voimia sinullekin :)

    • kaikenkokenut1

      oma tytär kävi psygologin kanssa keskusteluja, mutta paras terapia on ollut että eivät ole pian 1,5v olleet tekemisissä, se on ollut monen tapahtuman summa. Lieneekö teidän tilassa terapiasta olla pitkävaikutteista hyötyä jos lapset asuvat äidillä ja altistuu jatkuvasti narsistiselle käyttäytymiselle? Voit omalta osaltasi vaikuttaa vain rakastamalla, välittämällä ja olemalla läsnä. Mitä enemmän lapsilla on terveitä ja turvallisia aikuisia ympärillä, se olisi psyykkeelle hyvä..muista myös oma jaksaminen, se on tärkeää, vaikka aikaajoin se tuntuu mahdottomalta.

    • JonesHenry

      Tunnen tyypin. Kuin ilmetty adomammani. Siitä kasvaa vielä perusuomalainen nainen. Pitäisi suoraan sanoen saada psykiatriseen hoitoon

    • uhhuhhuh

      Miten saada lapsi tottelemaan sovittuja sääntöjä, miten saada noudattamaan niitä? Lapsi osaa kiemurrella, vääristellä totuutta omalla tavallaan, mielistellä kun näkee sen mieleisekseen, valehdella ummet ja lammet niin ettei itsekään tiedä kohta mikä on totta ja mikä muunneltua totuutta.

      Miten hyväksyä että oma ihana kultamurunen saattaakin omata narsistisen persoonallisuushäiriöisen alkavia merkkejä, tunnustaa se itselle ja hakea apua??? Empatiaa voi tuntea hetkittäin, silloin kun näkee sen omaksi edukseen. Asiat vaan saavat uuden totuuden ja ominpäin hoidetaan alkuun jos vanhemmat eivät itse sitä tee. Lapsi osaa ohjata heitä, hän on aika ammattilainen omissa vaatimuksissaan eikä ole mihinkään tyytyväinen saati kiitollinen mistään. Onko tämä normaalin lapsen, nuoren aikuisen toimintaa...

      Aivan hullulta tuntuu että annetaan kaikki ns ohjat lapselle, joka kyllä vie sinne minne haluaa vaikka rahkeet ja rahat eivät myöten antaisikaan - onhan kyseessä elämää suuremmat asiat. Lapsella on uskomattomat vaatmukset, toiveet jotka vanhempien on toteutettava, ja jos tähän ei muuten suostuta niin pitkällä kiukuttelulla, kiusaamisella, syyllistämisellä, rakkaudettomuuden pelottelulla, uhkailuilla, itkemisellä, huutamisella ja kaikella vallan mahdottomalla käytöksellä sitten vanhemmat väsyvät lopulta, jonka lapsi tietää, ja antavat periksi - taas, lapsi voitti!!!

    • yxyy
    • Onko lapseni

      "Narsisti horjuttaa läheisensä itsetuntoa mitätöimällä ja alistamalla häntä.

      Narsisti onnistuu manipuloimalla usein kääntämään vastuun ihmissuhteen ongelmista suhteen toiselle osapuolelle ja synnyttämään tässä ihmisessä syyllisyyttä ja häpeää. Narsisti pyrkii siihen, että toinen osapuoli kokee pakottaneensa omalla toiminnallaan narsistin käyttäytymään tietyllä tavalla.

      Omaisen tärkein tehtävä on pitää huolta omasta jaksamisestaan. Narsisti tarpeineen on pohjaton kaivo, jota läheinen ei auttamisellaan ja ymmärtämisellään pysty parantamaan. Läheisen on kyettävä vetämään rajoja ja kunnioitettava omaa yksilöllisyyttään, koska narsisti ei tätä hänen puolestaan tee. Omien puolien pitäminen vaatii henkistä lujuutta, jos narsisti kyseenalaistaa läheisen tekemät valinnat ja leimaa läheisen itsekkääksi. Läheisen on tunnettava itsensä ja kyettävä erottamaan omat tarpeensa narsistin tarpeista.

      Häpeä ja epätoivo voivat estää läheistä hakemasta tukea itselleen. Mitätöimällä, syyllistämällä ja alistamalla narsisti horjuttaa läheisensä itsetuntoa ja sitoo läheistä yhä tiukemmin itseensä kiinni."

    • selvisinpäs

      Itse olen parhaan ystäväni (nuori tyttö oli silloin) narsistin uhri. Narsistin kanssa kannattaa olla varovainen, on se sitten vaikka oma lapsi. Ole isä toiselle lapsellesi tukena ja tarvittaessa terapiaa. Itsekin jouduin turvautumaan terapiaan että pääsin siitä hyväksikäyttö läheisriippuvuudesta irti sekä rakentamaan identiteettiä uudestaan. Narsisti ei koe syyllisyyttä eikä omaatuntoa ole. Tämäkin narsku oli hurmaava ja poikaystävinä mitä komeimpia nuoria miehiä, joita siis riitti! Tätä listaa voisi jatkaa pitkään, mutten jaksa.
      Voimia sulle isä : )

      • 9+12=21

        "Narsistin kanssa kannattaa olla varovainen, on se sitten vaikka oma lapsi. Ole isä toiselle lapsellesi tukena ja tarvittaessa terapiaa."

        Jotenkaan minä ny vaan en ymmärrä tätä keskustelua/ohjeistusta...kun käsittääkseni puhutaan aika pienestä lapsesta...epäonnistunut isä puhuu hänen kohdallaan vielä koulunäytelmistä yms.

        Että tuntuu aikas hurjalta, että ohjeistetan vanhempaa olemaan varovainen oman lapsensa suhteen...ja olemaan ikäänkuin välittämättä siitä narsistiksi nimetystä lapsesta...ja keskittämään kaikki voimavarat siihen kilttiin/parempaan lapseen joka on perinyt isänsä geenit...

        Että joo...
        missä se on se kuuluisa empatia, aito välittäminen/huoli lapsesta...joka "taistelee" omasta oikeudestaan saada rakkautta vanhemmaltaan...

        Itse ajattelisin, että juurikin tuolla tavalla lapsesta se narsisti tehdään...keskittymällä kaikkeen negatiiviseen...leimaalla tietynlaiseksi toisen vanhempansa mukaan...jo alaikäisenä...

        Kaikki ovat tietävinään miten kauhea "se narsisti lapsi" on...isä saa sääliä ja sympatiaa...kun hänen pieni lapsensa on se kauhea narsisti...

        En tiedä...jotenkin tämä demonisointi ja narsistiviha on ny liiallista tässä kohtaa...kun kauhisteltu narsisti on vielä kouluikäinen lapsi...

        En tiedä...jotenkin itse ny vaan ajattelen, että vanhemman kuuluisi olla sen "hankalankin" lapsen tukena ja puolustaa häntä...rakastaa ehdoitta ja hakea apua...

        Eikä heittäytyä uhrin rooliin...levittelemällä käsiään, ettei voi mitään kun se on tullut äitiinsä...


    • Markku Ahdeoja

      Täytyy sanoa ettei tilanne ole helppo. Psykopaattihan on narsismin ylin esiintymismuoto.


      Tuossa tilanteessa on oltava määrätietoinen. Tilanne on mikä on, mutta täytyy pitää kiinni auktoriteetistaan ja pitää säännöistä kiinni.

      Ei pidä antaa pomputella itseään ja toimii niin ettei narsistinen käytös hetkauta millään tavoin. Ei pidä myöskään syytellä äitiä, joka ei voi itselleen mitään millainen on. Narsistia ei pysty juurikaan muuttamaan, mutta säännöstä on pidettävä kiinni. Pitää vaikuttaa itsevarmalta eikä pidä lähteä kinaamaan asioista.

      voimakas itsekkyys on periytyvää, joskin myös ulkoiset tekijät vaikuttavat siihen. Vaikka kasvatus olisi kuinka empaattista ja kunnollista, niin itsekkyys tulee kyllä sieltä läpi. Jokainen lapsi on enempi tai vähempi narsisti. mutta koulutus ohjaa hieman suuntaa. Periksi asiassa ei saa antaa vaikka se joskus tuntuisi siltä helpommalta keinolta. Lapsi voidaan kasvattaa itsekkääksi tai toisia huomoonottaviksi, mutta meillä on myös synnynnäiset ominaisuudet, joissa toiset ovat luonteeltaan kilttejä.

      Yleensä ns. helpot lapset ovat suht normaaleja ja yleensä vanhempien määrittelemät " Vaikeat lapset" saattavat omata narsismin.

      Kun puhutaan traumasta, niin se ei ole niin välttämättä. Lapsen ei tarvitse kokea mitään traumaa ja silti tulee narsisti/psykopaatti. Tai trauman kokenut lapsi voi olla todella empaattinen. Joten itsekkyyttä ohjaa myös geenistö. Kasvatuksella sitä sitten voi hieman virittää suuntaan jos toiseen. MUtta helppoa narsistin kanssa ei ole on hän minkä ikäinen tahansa.

      Niin se vain on.

      • Tarinaa

        Annat ymmärtää että narsismin syntymisellä ympäristöllä on pienempi merkitys kuin geeneillä (" Kasvatuksella sitä sitten voi hieman virittää suuntaan jos toiseen".) Ei taida perustua tutkittuun tietoon tai Todellisten Asiantuntijoiden tietämykseen sinun heittosi.


      • Markku Ahdeoja
        Tarinaa kirjoitti:

        Annat ymmärtää että narsismin syntymisellä ympäristöllä on pienempi merkitys kuin geeneillä (" Kasvatuksella sitä sitten voi hieman virittää suuntaan jos toiseen".) Ei taida perustua tutkittuun tietoon tai Todellisten Asiantuntijoiden tietämykseen sinun heittosi.

        Tutkittua tietoa narsismista on tosi vähän muutenkin. Minulla on yhden suvun tiedot vajaan sadan vuoden ajalta ja siinä esiintyvän itsekkyyden vaikutuksista.

        Selkeästi vaikutusta on sekä perimässä, että kasvatuksessa. Molemmat vaikuttavat. Se millaisessa suhteessa sitä ei voi sanoa kovin hyvin. Kyse ei ollut heitosta vaan siitä kokemuksesta, jonka olen saanut. Olen elänyt narsistin lähipiirissä koko ikäni. Siinä oppii monia asioita valitettavasti.

        Me emme v oi samaa ihmistä kasvattaa toista kertaa. Jolloin voisi katsoa kuinka erilainen kasvatus vaikuttaa. Koirissa on myös havaittavissa narsismia ja empaattisuutta, joten ilmiö ei ole sidottu vain ihmiseen vaan eläimissä on samoja ominaisuuksia, jolloin perimä näkyy selkeämmin.

        Toinen koira hakee huomiota paljon enempi kuin toinen. Toinen murehtii, jos lauma ei ole koossa ja toinen ei välitä muusta kuin ruuasta. Jos itse murehtii, niin toisenlainen koira tulee murehtimaan mukaan ja narsistinen koira haluaa makupalan.

        Minä en tee akateemista tutkimusta vaan tarvitsen tietoa työtäni varten. Työssäni on ymmärrettävä itsekkyyden prosessi ja kuinka ihminen reagoi tiettyyn ärsykkeeseen. Itsekkyyden pystyy määrittämään muutamissa minuuteissa mutta narsismia ei. Mutta muutaman minuutin keskustelun jälkeen voi jo määrittää tason. Tätä asiaa minä tarvitsen kun selvitän käytännön rikosasioita ja ketkä ovat osallisia ja mihin suuntaan kannattaa ohjata mielenkiintoa.

        Hyvin itsekäs ihminen on altis tekemään rikoksia ja halu hyötyä muiden kustannuksella on suuri.


      • Anonyymi

        Oma poika li 3-v, laitoin tapettia olohuoneen seinälle, hän lupssi istua sohalla, oli elokyun helteet, pyysi jätskiä pakkasesta, annoin toki, otti mehujään käteensä ja seuraavaksi veti sen mun jalkaa pitkin alas, pirullinen katse silmissään, nyt 20 v,asuu mulla, maksattaa kaiken,, syyllistää kaikesta, koulu ei kiinosta, työt ei kiinnosta, äitinä maksan hoitoalan pienestä palkasta kaiken. Olen 24h sylkykuppi.


    • JonesHenry

      Tässä viestiketjussa tuli taas selville, että narsismi on pääosin naisten sairaus. Nuoret pojat voivat vielä parantua narsismista, mutta tytölle psyykkinen kehityshäiriö saattaa jäädä pysyväksi. Tosin, yhteiskuntamme suorastaan KANNUSTAA naisia narsismiin, joten siinä mielessä tämä ei todellakaan ole mikään ihme. MUISTA, että naisen tehokkain ase on itku! Tästä tunnistat manipulaattorin!

      • Markku Ahdeoja

        Kyse ei ole sukupuoleen merkitystä ongelmasta.

        JonesHenry sinä nyt olet itse katkeroitunut naisille. Epäonnistuneet ihmissuhteet saavat aikaan tuollaista ja itseasiassa ymmärrätkö väitteesi olevan narsistinen.

        Narsistit ovat kostonhimoisia manipuloivia. Nyt JonesHenry ennenkuin syyllistät kaikki naiset, niin mieti nyt muutama hetki ensin järkevästi ennenkuin teet hurjia yleistyksiä.

        Minä olen nähnyt ihan tarpeeksi monta narsistia ja heillä on mielellään tuollaisia kommentteja etkä varmaan halua olla narsisti jos oikein ymmärsin?


    • itkunyyhkyynel

      lopeta nyt jo, sä et taida vaan tykätä naisista...

    • Toivotonäiti

      Epäonnistunut isälle Epäonnistunut äidiltä

      Luin tarinasi ja kaikki täsmää 100% myös poikaani,hän on yli 20 vuotias ja oireet kiihtyy vauhdilla. Hän oli ihana ja herkkä poika, nuorempi lapseni ja hyvin lahjakas ja luova. Hänen isä on jättänyt meidät, palaannut ja jättänyt ja aina minä tyhmä olen toivonut että ehkä hän on muuttunut ja että se on hyvä etttä lapsilla on isä. Nyt syytän itseäni siitä että olen antanut isän vaikuttaa häneen koska poikani on nyt kopio hänestä, kumpikaan ei tietenkään asiaa myönnä. Ihmiset ihailevathäntä alussa ja sitten kaikki pakenee, valheet ovat pyöristyttäviä ja järjettömiä, hän ei ole koskaan syyllinen mihinkään ja tietää kaiken kaikesta ja kaikista, kyttää toisia (minua, tyttöystävää, jne) muistaa kaikki ja enemmänkin tehdyt virheet ja syyttää niistä minua ja toisia. Pelkään häntä ja haluaisin jättää hänet mutta... hän on poikani.

    • ongelmalapsilkjh

      Kumpi sinusta tarvitsee enemmän huomiota se tyttö joka elää omassa kuplassa vai se tyttö joka kärsii siitä ja oirehtii. Älä jätä hiljaista oman onnen nojaan niinkuin sinut on jätetty

      • Anonyymi

        Molemmat?


    • xcch

      Teit aivan oikein kun listasit nämä oireet. Nuo on aivan selvät narsistin oireet, Epäilen muuttumista, tulee olemaan samalainen 99 % varmuudella elämänsä loppuun. Oireet tulee vaihtelemaan mutta sama itsekkyys tulee olemaan pohjalla. Narsisti kietoo toiset ihmiset verkkoihinsa, kuten olet huomannut.

      Ainoa mitä voi tehdä on hyväksyä tosiasiat kuten olet tehnyt ja varoa joutumasta verkkoon. Narismi on perinnöllistä ja sen takia sen voi luokitella sairaudeksi. Narsisti ei käsitä omaa tilaansa, eikä ota mistään vastuuta, eikä yleensä opi muuta kuin manipulointia

      Ei kannata lähteä joka asiaa oikomaan vaan mielummin tarkkailla, muuten se on jatkuvaa riitelyä. Pitää sitten vetää johonkin raja ja ilman suuria tunteita kertoa että en suostu. Narsisti pitää tunteilusta, koska tietää että tunteitten kautta pääsee toiseen vaikuttamaan.
      Pitää oppia suodattamaan, mutta samalla olla valveilla juonien takia.
      Kun kyse on omasta tytöstä josta pitää todella paljon ja haluaa hänen parasta, niin tilanne on tosi haasteellinen.

    • Anonyymi

      Empatiakyvyttömyys on osa varhaismurrosikää ja murrosikää monilla. Ihan normaalia aivojen kehittymättönyyttä.
      "Synapsiyhteyksien uudelleen järjestely murrosikäisen aivoissa on niin intensiivistä, että samaan aikaan monet muut taidot taantuvat. Yksi näistä on empatiakyky: itsekäs teini ei ole itsekäs ilkeyttään vaan siksi, että hän ei parempaan pysty.

      Empatiakyvyn muuttumista iän myötä on testattu tutkimuksessa, jossa eri-ikäiset nuoret joutuivat tunnistamaan tunteita kuvissa esiintyvien kasvojen ilmeistä. Murrosikäiset menestyivät testissä huonommin kuin 11-vuotiaat, mutta kyky palautui taas 20 ikävuotta lähestyttäessä. " https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/18/myrskyisa-murrosika-aivosolut-jarjestaytyvat-uusiin-asemiin

      Käy todella sääliksi tyttöä, joka on jo lapsena leimattu pahaksi. Hän voisi kasvaa ihan normaaliksi, jos saisi tulea, rajoa ja rakkautta, eikä mustan lampaan roolia isältään, joka ei kykene olemaan itse se empaattinen aikuinen.

      Onko isällä itsellään kenties jotain persoonallisuushäiriötä, kun on noin kova tarve heijastaa kaikki paha lapseensa.

      Olisit isä tyttärellesi, etkä narsistinmetsästäjä. Tyttärelläsi on toivoa kasvaa normaaliksi, jos hänen annetaan niin tehdä rajoilla ja rakkaudella eikä leimaamisella.

      Kylmä, kova katse tai muutkaan ulkonäköseikat eivät tee kenestäkään narsistia.

      Kero hyvä isä terapeutille kaikki tänne kirjoittamasi ja pyydä apua itsellesi ja tyttärellesi.

      Olet tainnut jumittua uhrin rooliin, jolloin narsismitutka on ihan turhan herkkä.

      Tsemppiä.

      • Anonyymi

        Et ole oikeaa pahuutta nähnyt. Näitä tunnekylmiä olioita ON olemassa.
        Avainsana kaikkeen taitaa olla Rajat.
        Narsistilla ei ole rajoja, mutta jos ei muillakaan ole, huonosti käy.
        Siksi liian kilttien ja normaalien on laitettava rajat suojakseen. Jos ei fyysisesti pysty niin mieleen. Tietoutta siitä että hallitsee omaa mieltään eikä anna omaa tahtoaan pois missään vaiheessa.
        On kauheaa pettyä kaveriin tai sukulaiseen, mutta kun tavallaan hyväksyy että asia on niinkuin on, ei hän enää haista pelkoa ja voi parhaassa tapauksessa jättää rauhaan.
        TV7 oli suomentanut hienon kirjan Rajat, taito hallita omaa elämää, kyky sanoa kyllä ja ei. Mutta suomennos on loppuunmyyty.


    • Anonyymi

      Mitenköhän tässä tapauksessa lopulta kävi. Tyttö aikuinen nyt. Se on totta että narsismi on perinnöllistä ja varhaislspsuudessa saatu kohtelu narsistiselta äidiltä tai isältä vaikuttaa myös vahvasti. Psykopaateilla nähdään esimerkiksi poikkeama aivojen rakenteessa kun tarkastellaan kuvia aivoista.

    • Anonyymi

      Ehkä lapsi ei vaan osaa puhua vanhemmilleen, vaan kaikesta saa aina torit niskaan. Lapsen pitäisi saada mennä huoneeseensa vaikka itkemään jos ei kestä keskustella asioista, niistäkin voi jatkaa joku toinen päivä...

    • Anonyymi

      Nuoret vielä kasvaa ja kehittyy ja persoonallisuus muodostuu, siksi nuorilla ei persoonallisuushäiriöitä diagnosoida. Vasta joskus 25v kieppeillä aivot ja persoonallisuus on ns. valmiit.

      Mutta jos lapsella on ongelmia valehtelun ym kanssa niin kannattaa herkästi hakea lapselle psyykkistä apua. Usein taustalla on itsetunto-ongelmia ja muuta.

      Kannattaa myös olla tarkkana siinä että ei peilaa katkeruutta exää kohtaan lapsiin. Exän pahuus ei olr lapsen vika. Vähän huolestuttavalta kuulostaa esim. se että kaksivuotiaan katse koulukuvassa on kuin exällä jne.

    • Anonyymi

      Mulla sama. Aikuinen tytär liittoutunut isänsä kans enkä saa nähdä lapsenlasta. No osaan turruttautua siihen että olen muille lasten lapsille mummo.

    • Anonyymi

      Minäkin pelkään, että ex mieheni narsismi tarttuu lapseemme, mutta ei onneksi ole muutoin kuin joinakin opittuina fraaseina mitkä ovat suoraan exän suusta joten ne on siten helppo korjata ja ohjata parempaan tunne-elämään. Lapsi tuntee empatiaa ja ilmaisee sitä kyllä paljon. Terveenä vanhempana voi kitkeä narsistilta opitut huonot mallit pois. Kertoa, että sellainen toiminta on väärin. Jos lapsi jää kokonaan yksin narsun kanssa ei hänestä siltikään välttämättä suoraan tule narsistia, traumatisoitunut kylläkin. Jos lapsi jää yksin narsistin hampaisiin niin se voi näkyä lapsen sosiaalisen elämän laiminlyönteinä, ei välttämättä niinkään fyysisen tai materiaalisen. Tietysti se sama narsistimainen syyttely voi kohdistua terveeseen vanhempaan, koska lapsi on nähnyt sen käytösmallin kohdistuvan terveeseen vanhempaan ja mallintaa sitä ehkä. Siinä on raskasta olla, ja narsistin tervekin puoliso tai ex voi romahtaa ja väsyä "taisteluun". Narsisti käyttää lasta omana pelinappulana, mutta ainakin minun lapseni on tämän huomannut. Lapset eivät kuitenkaan ole niin tyhmiä, jossain vaiheessa he huomaavat kyllä kumpi oli terve ja kumpi se narsisti. Yleensä siinä dynamiikassa tervettä osapuolta saa kritisoida, arvostella ja vähätellä jatkuvasti, mutta narsisti itse ei kritiikkiä tai apua ota keltään vastaan. Terve vanhempi todistelee vanhemmuuttaan koko ajan, narsistin olessa näennäisesti se lapsen suosikki vanhempi.

    • Anonyymi

      Hyvin kuvasit narsistin, tälläistä se on , näiden kanssa saa tunteen että ei ole mitään keinoa mikä auttaisi , heidän totaalinen kylmyytensä on kamalaa, ja että osaavat esittää tarvittaessa sitä empaattista ihmistä,
      Ja tuo lapsuuden kaikki ” vääryydet” hän esittää omalla tavallaan ja mikä kauheinta ihmiset uskovat hänen juttuihinsa .
      Joten tiedän hyvin mitä olet saanut kokea hänen taholtaan.
      Ja jos vaikka ottaisi asian puheeksi hoitosektorilla niin leimattaisiin luulosairaaksi koska hän on niin charmikas, niin huonosti lääkärit ja hoitajat ovat tietoisia tästä luonteen häiriöstä . Hän on kun märkä saippua joka luiskahtelee käsissä , eikä siihen saa otetta .

      Paras keino että itse voi hyvin on että ei ole tekemisissä ollenkaan näiden kanssa
      Joka voi olla vaikeaa kun on oma lapsi .
      Joten näihin asioihin ei ole apua saatavilla, ja nämä ihmiset tuhoavat niin monia ihmissuhteita ympäristössään , ja kaikki on aina toisten vikaa , heissä ei ole koskaan mitään vikaa..

    • Anonyymi

      Tuosta aloituksesta tulee pari heittoa mieleen.

      Mainittiin sana katse. Jo hyvin pienen lapsen katseesta näkee mitä on tulossa. Jostain esim. julkimoiden lehtikuvistakin näkyy tuo sama katse.

      Vajaan vuoden...kahden vuoden välissä on sellainen varhaisen vuorovaikutuksen kehittymiskausi. Siinä on sellainen aikaikkuna jolloin lapsi tarvitsee aidosti rakastavaa vanhempaa. Ja hmm. narsismi periytyy kivasti tuossa aikaikkunassa.

      Lapsi tarvitsee yhden aidosti välittävän täysjärkisen aikuisen. Yksi riittää.

    • Anonyymi

      Surullista

    • Anonyymi

      Sinulla on 2 lasta. Läheisemmäksi tää empaattisempi, hän tarvii paljon tukea. Jotta saisit katkaistua narsistisen kierteen toisen kohdalla. Empaattisuus on hyvä, jota pahat käyttåå hyväksi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Metsäkoneen kuljettaja huuteli tutkijalle

      "voisit kyllä ottaa rintaliivit pois ennen kuin tulet minulle juttelemaan, hän sanoo." https://yle.fi/a/74-20106446 On
      Suomussalmi
      704
      9599
    2. Suomi on täysin sekaisin

      Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010
      Maailman menoa
      394
      4100
    3. Kaikki ei vieläkään usko luontokatoon.

      Suomussalmen Hukkajoella foliohattu metsäkoneen kuljettaja tuhosi tuhansia harvinaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja
      Kajaani
      87
      2840
    4. Sano vain suoraan, että nyt riittää

      ettei kiinnosta. Sano, että lopeta! En ihmettelisi, jos olet saanut tarpeeksesi ja toivot minun ymmärtävän lopettaa. Eh
      Ikävä
      43
      2825
    5. Ohhoh! Ex-pääministeri Sanna Marinin Joni-rakas paljasti ilouutisen: "Tässä kuussa..."

      Sanna Marin on ollut naimisissa Markus Räikkösen kanssa. Nyt hänen seurassaan on usein julkkishiusmuotoilija Joni Willb
      Kotimaiset julkkisjuorut
      55
      2584
    6. Mari Rantanen asettaa sairaan lapsen edun oman uransa edelle - (tekikö Marin samaa)

      Noin toimii kunnon vastuuntuntoinen äiti, mutta siitäkin nämä mt-ongelmaiset vasemmistolaiset häntä täällä haukkuvat. "
      Maailman menoa
      189
      2571
    7. Mitä ajattelet aina

      Kun hän tulee näköpiiriin?
      Ikävä
      152
      1813
    8. Luokatonta toimintaa

      Tyrmistyttävää toimintaa Stora Enson korjuu yrittäjältä Hukkajoella. Täyttä piittaamattomuutta laeista ja luontoarvoista
      Suomussalmi
      68
      1648
    9. Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka

      minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa
      Ikävä
      14
      1590
    10. Maailmankuulu homopingviini on kuollut

      Minä niin toivoin että pariskunta olisi saatu kunniavieraiksi ensi kesän Prideen. 💔 "Maailmankuulu homopingviini on k
      Lapua
      6
      1403
    Aihe