Onko pakko pistää kädet ristiin ja silmät kiinni?

Kohde on tärkein.

Tuvu sen sanoi: kohde ratkaisee.

Ei siihen ole mitään sääntöä kai? Riippuu tilanteesta. Minäkin juttelen välillä Jumalalle ajatuksissa - ei siinä ole mitään erityistä muotoa - toki silleen kunnioittavasti koitan puhua, ottaen huomioon että kohde on tosiaankin Jumala. Mutta rehellisesti olen kyllä kaikkea vuodattanut, myös vihaa, pettymystä, katkeria tunteita ja ajatuksia, siinä toivossa että Herra ymmärtää ja antaa anteeksi kun en tarkoitushakuisesti nimenomaisesti pilkkaa, vaan puran tunteitani rehellisesti Hänelle. Kuitenkaan Häneltä ei mikään ole salassa.

Minusta on helpompi keskittyä rukoilemaan silmät kiinni, mutta eihän silläkään ole sinänsä väliä.

Ei tässä toimimisesta puhutakaan. Kohteena on Jumala, koska Hänelle ajatukseni kohdistan. Helppo asia. Eri asia on sitten kuka pohtii onko Jumala olemassa jne., niinkuin ilmeisesti asiaa mietit... Mutta siitä en pysty sinua vakuuttamaan suuntaan enkä toiseen, en ole mikään suuri teologi, tavis vain.

Kyllä ajatuskin on rukous. Ei tarvi aina ääneen rukoilla. Huokaus Jumalan puoleen on sekin rukous. Kädet voi laittaa ristiin, tai sitten ei. Raamattu kehoittaa näin:
1. Tim. 2:8

Minä tahdon siis, että miehet rukoilevat, joka paikassa kohottaen pyhät kädet ilman vihaa ja epäilystä;

Silmät voi olla auki tai kiinni. Itse olen huomannut, että kun laittaa silmät kiinni, niin on helpompi keskittyä rukoukseen. Mikään ympäristössä ei häiritse, tai huomio ei kiinnity mihinkään.
Siksi kai Jeesuskin vei usein seurakunnan autioon ja tyhjään paikkaan, jossa ei ollut mitään, joka häiritsee inhimillisesti. Hän ei käyttänyt synagogia, eikä muutenkaan valmistellut tilaisuuksia. Ne oli hyvin karuja paikkoja juuri siksi, että huomio voisi keskittyä vain olennaiseen.
Siksi on hyvä sulkea silmänsä ja ehkä siksikin, kun on muita paikalla, niin ei käy mielessä, että mitähän tuo ja tuo ihminen nyt minusta ajattelee ym.

Rukoilen useinkin vain ajattelemalla ja suuntaan ajatuksin sanoja Jumalalle. Kyllä hän meidän ajatukset tuntee.

Minä rukoilen aina kun venyttelen anaali-lihastani.

Kai se käsien ristiin pistäminen kuvaa jotenkin sitä rukoukseen keskittymistä? Itse rukoilen yleensä iltaisin mennessäni nukkumaan, enkä yleensä laita käsiä ristiin. Silmät on joskus kiinni, etenkin jos haluan keskittyä oikein kovasti JUmalan ja minun väliseen yhteyteen.