läheisen kuoleman pelko

niikkö

Olet rohkeasti nostanut esiin aiheen, joka meistä kaikille taitaa olla hyvin arka iästä riippumatta ja sen vuoksi et ole saanut kommenttejakaan. Emme osaa ja uskalla ottaa asiaa puheeksi. Toivon, että olet päässyt keskustelemaan tuntemuksistasi läheisesi tai jonkun muun henkilön kanssa. Jos kuitenkin vielä pihdit asioita vain yksinäsi, niin ota rohkeasti yhteyttä joko työpaikkalääkärisi tai vastaavaan, myös seurakuntien, SPRn, MLLn ja muiden järjestöjen palveluksessa on myös vapaaehtoisia, jotka osaavat kuunnella, neuvoa ja tukea sinua. Keskustele myös läheisesi kanssa.

Ei tuossa ole mitään pilkan aihetta: typeryyttään pilkkaa jos joku sellaiseen sortuu. Itsekkin uskon, että pelkosi on aiheeton. On henkilöitä, jotka näkevät enneunia, mutta jos sinulla ei ole koskaan ollut enneunia, jotka olsivat toteutuneet niin pelkosi on on täysin turhaa.
Kun on fyysisesti heikko, niin turvattomuuden tunne voi lisätä pelkon tuntemuksia.

Onkohan sinulla alitajuinen pelko miten asiat menevät tulvevaisuudessa ja pelkäät, ette voi kontrolloida asioita.
Kun on stressiäkin ja tekemistä, saattaa siitäkin johtua. Juuri tällainen avautuminen auttaa. Kun pukee huolensa sanoiksi, niin se on kuin työstäisi niitä ulos.

Mulla oli nuorena ja lapsena myös aivan samoja pelkoja kuin mitä kuvasit, joten osaan samaistua tilanteeseesi todella hyvin. Olo oli ihan hirveä kun kalvava pelko takaraivossa kaihersi mieltä alituisesti. Mä itse pääsin peloistani uskon avulla. RUkoilin aina kun ahdisti ja kun ei ahdistanut, pyysin Jumalaa auttamaan mua pääsemään peloistani yli ja nykyään mulla ei enää ole samoja pelkoja vaan pystyn nauttimaan elämästäni. Voin rohkaista sinua myös rukoilemaan, se ei maksa mitään ja sä et siinä mitään häviä.
Voit rukoilla missä vain, vähän niinkuin hyvälle ystävälle juttelisi :) Jumala haluaa ottaa pelkosi pois ja haluaa että olet vapaa! Kirjoitathan taas mitä sulle kuuluu.
Voimia ja tsemppiä sulle, oon ihan varma että pääset peloistasi samalla lailla kuin minäkin pääsin niistä!

Hei,

Hienoa, että kerrot pahan olosi ja oletkin jo saanut hyviä vastauksia. On hyvä, että sinulla on tärkeitä läheisiä ihmisiä, joita rakastat ja arvostat. Jos he eivät olisi tärkeitä, et tuntisi pelkoa. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tämä pelko hallitsee elämääsi ja haittaa keskittymistä tähän hetkeen. Siksi olisi hyvä, jos voisit voittaa pelkosi. Puhumalla siitä pääset pelostasi.
Unet eivät ole enteitä vaan ihmisen alitajunnan tuotosta. Unia toki kannattaa pohtia, ne kertovat jotain sinusta itsestäsi.

Onko elämässäsi liikaa stressiä? Minusta sinun kannattaisi puhua ongelmistasi paitsi läheisillesi, myös jollekin ammattilaiselle. Väsymys, ahdistus ja paha olo ovat riittäviä syitä hakeutua esim. lääkärin puheille.

Siunausta sinulle, toivon, että epätoivosi muuttuu toivoksi
- rukous muuttaa maailmaa

Päivi-pappi Hämeestä

et ole yksin! olen koko kesän ajan pelännyt läheisteni menehtymistä ja milloin mitäkin sairauksia. Minulla on liian hyvä mielikuvitus sillä pystyn kuvittelemaan kaiken todella aidosti. Tämä ei ole kivaa! Ja uskon pelkoihini oikeasti! Vaikka en miettisikään niitä juuri tällä hetkellä niin ne kaihertavat silti mieltäni jossain. Aina kun tunnen olevani onnellinen muistan että en saisi. Pelkään erityisesti äitini kuolemaa. Hänellä on ollut jo koko kesän käsi kipeä ja diagnosoin hänelle heti luusyövän. Ja kun rupean miettimään huomaan tietysti muitakin oireita heti ja tälläkin hetkellä pelkoni on sanoinkuvaamaton ja sydän hakkaa kuin vain ajttelenkin sitä. pelkään hirvittävästi sitä.

en tiedä kauanko jaksan.
voimia kaikille joilla on sama tilanne!