PePPi- hanke - sijaishuollon propagandaa?

Vuorokaudessa ikuinen koskemattomuussuoja

Mainio kannanotto vuorokauden kestävistä sijaisperhevalmennuksista:

"Asiantuntijat ovat havainneet, että suomalaisen lastensuojelun suunnittelua vaivaa tieteellisen tutkimustiedon puute; sen sijaan toimenpiteet perustuvat uskomuksille, ennakkoluuloille, teorioille, mutta ei tosiseikoille. Tällä tavoin maahamme on pääsyt pesiytymään lastensuojelun ylivertaisuutta korostava saippuakupla, harhakuvitelma.

Ilmiantoon ja valvontaan perustuva pakkoauttaminen on johtanut siihen, että yhä useampi apua tarvitseva ajautuu ammattitaidottomien lastensuojelijoiden käsiin ja alkaa voida yhä huonommin. Se on johtanut myös siihen, että yhä useammalle lastensuojeluun päätyvälle perheelle luodaan lastensuojelun toimesta sellaisia ongelmia, joita sillä ei ole aikaisemmin ollut. Se on johtanut myös siihen, että apua tarvitseva ei uskalla hakea apua.

Lastensuojeluun uskova yhteiskunta on luonut myös lastensuojelijoille harhakuvitelman ylivertaisuudestaan. Yhä useampi lastensuojelija leikkii lapsen edun nimissä työaikanaan lääkäriä, lastenpsykiatria, psykologia, opettajaa, tuomaria ilman, että koulutus antaisi näille aloille minkäänlaista osaamista. Lastensuojeluun ajettuja lapsia yhdistää 2000 -luvulla yksi yhteinen tekijä. Heidän avun tarpeensa liittyy pääosin täysin muunlaisiin palveluihin kuin lastensuojeluun, yleensä erikoissairaanhoidon tai laadukkaan perusopetuksen saamiseen eikä lainkaan lastensuojeluun. Lastensuojelun parhaat asiantuntijat tietävät, että 17 000 lapsen siirtäminen pois kodeistaan johtuu pääosin tästä yhteiskuntaamme luodusta harhakuvitelmasta..

Helsingin Sanomat on kuluneen vuoden aikana kantanut uskollisesti kortensa kekoon vakuuttaakseen kansalle, että lapsen ei ole hyvä kasvaa omien vanhempiensa luona. Kansalle on kerrottu, että 24 tunnin pikakoulutuksella osasta maamme vanhemmista muokkautuu ylivertaisia lastenkasvattajia sijaisvanhempina. Kansanedustajille on uskoteltu, että näille ylivertaisille kannattaa maksaa korotettua kotihoidontukea ja mahdollistaa heille jopa kotiin jääminen pois työelämästä. Suomalaisia vanhempia on näin jaettu jyviin ja akanoihin, sattumanvaraisesti.

Asiantuntijoita huolettaa erityisesti se, että tässä jaottelussa lasten suojelun kohde, lapsi, voi jäädä kokonaan vaille suojelua joutuen elämään koti-ikävissään ilman hoivaa ja huolenpitoa. Sijaisvanhempien pikakoulutus näet tuottaa sekä sijaisvanhemmille että perheessä asuville lapsille miltei täydellisen koskemattomuuden eikä pikakoulutettujen toimintaan yleensä puututa."

lainaus knuutilaki/kirjoitukset/ parhaat asiantuntijat

Erityislapsiperheitä leimaava Peppi- kampanja rahoitetaan RAY:n tuella. Tässä kokeneen ihmisoikeusjuristin kannanotto erityislasten kohteluun:

"Erikoislääkäri Lehto-Salo kirjoittaa käytöshäiriöisistä nuorista (HS 20.4.). Olen hoitanut näiden käytöshäiriöisiksi nimettyjen nuorten asioita parinkymmenen vuoden ajan. He ovat toimineet hyvässä yhteistyössä kanssani ja olleet hyväkäytöksisiä. Nuorten vanhemmat ovat yleensä ponnistelleet vuosien ajan saadakseen lapsensa päivähoitojärjestelyt, koulukiusaamiset ja opetukselliset tuet kohdalleen. Vanhempien kohtalona on usein tulla nimetyksi yhteistyökyvyttömiksi ja hankaliksi.

Lastensuojelun mukaantulo heikentää yleensä nuoren tilannetta. Tutkimustenkin mukaan kodin ulkopuolelle siirretyistä valtaosa syrjäytyy, ei suorita koulua ja joutuu päihde- tai rikoskierteeseen. Kelan tutkimuksen mukaan teineinä kodistaan siirretyistä pojista yli 3/4 on vielä nuorina aikuisinakin vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoksiin siirretyistä pojista oli vielä 23-24 -vuotiaina neljäsosa joko eläk­keellä tai työttömänä.

Mikään tutkimus ei osoita, että lastensuojelun ns. ammattilaisten käyttämät kovat rangaistukset, eristämiset ja muu epäasiallinen kohtelu saisivat aikaan hyviä tuloksia. Päin vastoin uhma ja vihamielisyys yhteiskuntaa ja viranomaisia kohtaan kasvaa. Lapsia koskevan päätöksenteon tulisi pohjautua uskomusten sijaan tutkimustietoon.

Sijaishuollon paremmuuteen uskovan suomalaisen yhteiskunnan olisi jo aika siirtyä kunnioittamaan perhettä yhteiskunnan perusyksikkönä kuten ihmisoikeussopimukset velvoittavat. Olisi kiire huomata, mitkä muut asiat vaikuttavat lapsiin kuin vanhemmat ja oletetut vuorovaikutuksen pulmat.

Tutkimukset osoittavat, että huonosti järjestettyyn päivähoitoon voi liittyä sellaisia lapsen kehitystä heikentäviä tekijöitä, jotka tulevat myöhemmin yhteiskunnan maksettaviksi. Päivähoidon riskitekijöitä ovat lapsen liian varhainen ikä hoitoon tullessa, liian pitkät hoi­topäivät, liian suuret ryhmät, ja vaihtuvat tai epäpätevät hoitajat. Levottomuus kouluiässä laskee koulusuoritusten ta­soa ja vaikeuttaa opettajien työtä. Murto-osalla sijaishuoltoon käytetyistä rahoista voitaisiin parantaa varhaislapsuuden laatua ja sa­malla vaikuttaa lasten tulevaisuuteen myönteisellä tavalla.

Koululla on tär­keä syrjäytymistä ehkäisevä rooli yhteiskunnassa. Tutki­muksen mukaan pe­ruskoulu ei kuitenkaan kykene saattamaan joka viidettä poikaa ja joka kymmenettä tyttöä minkäänlaisiin opintoi­hin. Kuntien kouluasioissa tekemät päätökset heijastuvat pitkälle tulevai­suuteen, koska niillä voidaan joko vahvistaa tai heikentää oppilaiden psyykkistä hyvin­vointia ja mahdollisuutta kasvaa yhteiskunnan jäsenyyteen. Niinkin yksinkertainen asia kuin tukiopetus voidaan jättää kunnassa hoitamatta ja sälyttää vanhempien järjestettäväksi ja maksettavaksi.

2000 -luvun lastensuojeluasiakasperhe lähetetään tavallisesti perheneuvolaan, josta lapsi ohjautuu keskus­sairaalan las­tenpsykiatrian piiriin. Potilassuhde saattaa jatkua vuosikausia, välillä osastohoitoina, vaikkei mitään tosiasiallista kuntoutumista lapsessa tapahdu. Vanhempien pyynnöt neurologisista tutkimuksista sivuutetaan, erityisesti silloin, kun lapsella on lastensuojelun asiakkuus. Työtapana on edelleenkin vanhempien syyllistäminen, vaikka hyperaktiivisten ja impulsii­visten lasten vanhem­pien arki on täynnä haasteita. Heidän kuuluu saada kaikki tuki kas­vattajan työhönsä, eikä heille pidä lisätä voimattomuuden tunnetta. Lastensuojelu toimii tässä epätarkoituksenmukaisesti. Lapsen tulevaisuus, selviytyminen koulunkäynnistä työelämään on lapsen etu.

Neurologiset häiriöt tuntuvat edelleenkin olevan niin psykiatriassa kuin lastensuojelussa tabu. Hoitamattoman häiriön seurauksena voi olla huono koulumenestys ja käytöshäiriöitä. Kaikilla lasten kanssa työskentelevillä tulee olla tietoa neurologisten häiriöiden vaikutuksesta lasten ja nuorten käytökseen, jotta nämä lapset saisivat asianmukaisen kohtelun, hoidon ja kuntoutuksen. On lapsia, joiden huostaanoton perusteluissa vedotaan käytökseen - ja joille ei ole tehty lainkaan perusteellisia neurologisia tutkimuksia. Siten myös mahdollinen ja asianmukainen kuntoutus jää saamatta. Neurologisista häiriöistä kärsiville lapsille, kuten myös muillekin lapsille, tulee taata asianmukainen hoito ja kuntoutus ilman lastensuojelun mukaantuloa. " L.Ikonen/kirjoitukset/tabu

Näillä Peppi-hankkeen Supersiskoilla on myös yhteistä PRIDE- koulutustoimintaa, jonka käytäntöjä juristit ihmettelevät.

Ls- lakia ei noudateta

Lastensuojelulain 54 §:n mukaan:

"Sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä vastaanottamalla vieraita tai vierailemalla sijaishuoltopaikan ulkopuolella sekä pitää heihin muuten yhteyttä käyttämällä puhelinta tai lähettämällä ja vastaanottamalla kirjeitä tai niihin rinnastettavia muita luottamuksellisia viestejä taikka muita lähetyksiä.

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Lapsen sijaishuolto on järjestettävä niin, että sijoituspaikan etäisyys ei ole este yhteydenpidolle lapselle läheisiin henkilöihin.

Mikäli yhteydenpitoa rajoitetaan, tulee siitä tehdä asianmukainen, perusteltu ja valituskelpoinen päätös, josta voi valittaa hallinto-oikeudelle."

Luulisi, että oikeusvaltiossa minimivaatimus jonkin koulutuksen tai projektin julkiselle rahoitukselle olisi, että koulutus /projekti noudattaa ja kunnioittaa voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Ei Suomessa.

Tässä huolestuttavia poimintoja PRIDE- järjestäjien omista materiaaleista:

Osalle sijaisperheistä ei lainkaan valmennusta

"Vastaajista kuitenkin viisi ilmoitti, että heidän alueellaan vain puolet tai alle puolet uusista sijaisperheistä saa PRIDE-valmennuksen. Muut perheet valmennetaan perhekohtaisesti tai he jäävät valmentamatta."
http://www.pesapuu.fi/media/uploads/dokumentit/lehdet/tiedote_3_08_netti.pdf

Sijaisvanhempi arvioi itse valmiutensa sijaisvanhemmuuteen!

"Perheiden pitää pystyä itse arvioimaan, onko heillä valmiuksia sijais- tai adoptiovanhemmaksi. Näin päästään parhaaseen tulokseen, korostavat kehittä-mispäällikkö Paula Männikkö ja kehittämispäällikkö ja sijaisvanhempi Sirpa Yli- Rekola Pesäpuu ry:stä."

Kouluttajien kirjaamat itsearvioidut vahvuudet- ja PRIDE on suoritettu!

"Perhe tekee valmennuksen aikana arviointia omista vahvuuksistaan suhteessa valmiuksiin. Kouluttajat kirjaavat arvioinnissa perheiden valmiudet suhteessa sijaisvanhemmuuteen. Arviointiin kirjataan perheen vahvuudet ja voimavarat sekä mahdolliset lisäkoulutuksen tarpeet ja se käydään läpi yhdessä perheen kanssa. Perhe saa todistuksen kurssin käymisestä. Mikäli kouluttajat ja perhe ovat yhtä mieltä siitä, että perheellä on valmiuksia ja halua ryhtyä sijaisperheeksi, perhe on suorittanut PRIDE – valmennuksen hyväksytysti."

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/d8557300459e2c2a8faebfc170f3978d/pride_valmennus.pdf?MOD=AJPERES

Sijaisperheiden lainsäädäntökoulutus ja velvollisuus- osio jää pitämättä!

"PRIDE-valmennuksen osa on niin kutsuttu 9. tapaaminen, jossa käsitellään perhe- hoitajan asemaa ja velvollisuuksia sekä perhehoidon lainsäädäntöä. Perhehoito- liitto vastaa kouluttajien koulutuksesta 9. tapaamisen osalta . Tapaamisessa käsitellään myös perhe- hoitajan velvollisuudet ja vastuut. Valitettavasti tapaamista ei järjestetä kaikkialla."
http://www.perhehoitoliitto.fi/julkaisut/phlehti3_12/pride.pdf

Oletus traumatisoituneesta lapsesta- sijaisvanhemmat vailla lapsen taustatietoja ja tietoa huostaanottosyystä

"Monet sijaisvanhemmista kokivat saaneensa lapsesta liian vähän tietoa ennen sijoitusta. He olisivat halunneet tietää enemmän sijoitetun lapsen taustasta, traumoista, oppimisvaikeuksista sekä käyttäytymisen ongelmista.
Sosiaalityöntekijöiden ja muiden ammattilaisten vaihtuminen oli tuonut tiedon katkoksia sijaislasten asioissa."

Lähes puolella sijaisvanhemmista huonot suhteet lapsen läheisiin

"Muiden kanssakäyminen oli niukkaa tai ja jopa tulehtuneita suhteita sisältävää. Joskus lasten sukulaisten suuri määrä, vilkas kanssakäyminen ja erilaiset kasvatuskäytännöt kuormittivat sijaisvanhempia.
http://www.perhehoitoliitto.fi/julkaisut/phlehti6_09/phlehti_6_2009_tuki.pdf

Oletuksena adoptio- oikeus

"Yhteistyötä biologisten vanhempien kanssa saattoi vaikeuttaa myös sijaisvanhemman voimakas kiintymys sijoitettuun lapseen ja toive adoptiosta."

Lapsen vastustus sijaisperheen ( usein laittomia) käytäntöjä kohtaan tulkitaan bioperheen suojelun ja huolenpidon puutteeksi!

"Jotkut lapset, joita ei ole suojeltu tai joista ei ole huolehdittu, eivät aluksi hyväksy tai ymmärrä ponnistelujanne."
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/d8557300459e2c2a8faebfc170f3978d/pride_valmennus.pdf?MOD=AJPERES

Pieni ripaus rehellisyyttä olisi tehnyt hyvää tällekin projektille . Lastensuojeluun päätyy monenlaisia lapsia monista eri syistä; osa aiheellisesti, osa turhaan. Osa ei ole koskaan saanut tarvitsemiaan tukitoimia eikä saa niitä myöskään sijaishuollossa, osalle saatu tuki on ollut riittämätöntä.
Osaa lapsista sijaishuolto pystyy auttamaan, toisia ei ja joidenkin tilanne huononee sijaishuollon seurauksena.
Lastensuojelu ei kykene auttamaan kaikkia apuatarvitsevia vaan tarvitaan valtion, kuntien ja tavallisten lähimmäisten panostusta ongelmien enaltaehkäisyyn ja peruspalvelujen varmistamiseen.

Niin kauan kun huostaanottojen syitä ja seurauksia ja sijaishuollon olosuhteita ei tutki kukaan on turha demonisoida lapsilleen apua hakevat vanhemmat insestisiksi narkomaaneiksi. Viholliskuvien maalailua kanssaeläjistä ja heidän demonisointiaan ei ainakaan pitäisi rahoittaa julkisista varoista. Väärän tiedon levittäminen hyväuskoisille vapaaehtoisille ei ole lapsen edun mukaista eikä vaille peruspalveluja ja oikeaa diagnoosia jääneen lapsen vointi parane sillä, että häntä ja hänen perheettään leimataan valheellisesti ja hoidetaan väärin.

Käykääpä neurologisista häiriöistä kärsivät lapset ja erityislasten vanhemmat lukemassa Pelastakaa Lapset ry:n blogista Vaattovaaran teksti ja kertokaa miltä saatu " erityisosaajan erityisasiantuntemus" tuntui! Tunnistitteko itsenne ja palvelukokemuksenne? Luottaisitteko tähän yhteistyökumppaniin?

Tässä näyte suomalaisesta lastensuojeluosaamisesta. Nämä kidutuspaikat ovat vielä olemassa ja uusia syntyy veronmaksajien varoin kuin sieniä sateella. Hoitovuosi maksaa keskimäärin 150.000- 300.000 euroa per lapsi. Haastatellut sijoitetut olivat köyhien perheiden lapsia, jotka eivät olleet tehneet mitään koulupinnausta kummempaa. Koulunkäyntivaikeudet ovat myös nykyisin yleisin huostaanottojen syy, toisin kuin sijaishuollon edustajat väittävät.

Köyhien , peruspalveluja vaille jääneiden lasten pakkaaminen määrättömäksi ajaksi valvomattomaan, kallistuvaan ja kansainvälistyvään sijaishuoltoon ( esim. Perhehoidon kumppanit Suomessa Oy)ei paranna tilannetta tippaakaan. Kiinnittäkää huomiota sijoitusten perusteluihin. Ne ovat yhtä valheellisia kuin nykyisin.

http://areena.yle.fi/tv/1872378

Huostaanotetut nuoret kohtaavat mielivaltaisia rangaistuksia. Sijaishuollossa käytetään yhä lainvastaisia menetelmiä. Osa perhe- tai laitoshoidossa eläneistä nuorista on man kertomansa mukaan kokenut joukkorangaistuksia ja esimerkiksi ruoalla rankaisemista.

Yle uutiset 7.9.2012.

http://yle.fi/uutiset/huostaanotetut_nuoret_kohtaavat_mielivaltaisia_rangaistuksia/6311827
----------