Kopsasin Kampperin sivuilta testin Alde - Truma lukekaa ja ihmetelkää. Campperi on hyvä lehti kun tekee kaikenlaisia testejä. Kiitos toimittajalle.
Ei ole helppo antaa yksiselitteistä vastausta siihen, kumpi lämmitysjärjestelmä on parempi. Manner-Euroopassa valmistettavissa matkailuajoneuvoissa ilmakiertoinen Truma-lämmitys dominoi täysin, kun taas ruotsalaisissa matkailuautoissa ja -vaunuissa käytetään lähes poikkeuksetta Alden nestekiertoista lämmitysjärjestelmää.
Kohtuudella voi siis olettaa, että saksalaisen matkailuajoneuvolehden verratessa järjestelmiä, päädytään todennäköisesti siihen lopputulemaan, että ilmakiertoinen järjestelmä on paras. Muutama vuosi sitten tehdyssä saksalaisessa testissä jouduttiin kuitenkin toteamaan, että Truma-lämmitys on "tavallisia käyttäjiä" varten, kun taas Alde-lämmitys on "valikoivammalle matkailijalle" tarkoitettu.
Ilmakiertoisen lämmityksen etuihin kuuluu ajoneuvon nopea lämpeneminen. Keväällä ja syksyllä lämmitystä ei juurikaan tarvitse pitää päällä päiväsaikaan, vaan riittää, että sen kytkee päälle muutamaa tuntia ennen illan viilenemistä. Toinen etu on, ettei järjestelmässä ole putkistoa.
Ilmakiertoisessa järjestelmässä on luonnollisesti myös haittoja. Lämmintä ilmaa liikuttava tuuletin pyörittää pölyä. Se voi aiheuttaa ongelmia allergikoille ja astmaatikoille. Kova ääni on kuitenkin liioteltua. Oikein säädetty tuuletin ei pidä enempää meteliä kuin nestekiertoisen kiertovesipumppu.
Suurin haittapuoli on kuitenkin lämmön epätasaisuus. Lämmön tasaisuus on nestekiertoisen järjestelmän vahvuus. Luonnollisesti tässäkin järjestelmässä on heikkouksia. Nesteen lämmittäminen ottaa oman aikansa.
Useimmat testit osoittavat, että vaunun lämmittäminen nestekiertoisella järjestelmällä kestää noin kahdesta kolmeen kertaan kauemmin kuin samantyyppisen vaunun lämmittäminen ilmakiertoisella lämmitysjärjestelmällä.
Kumpi on parempi riippuu loppujen lopuksi siitä, miten matkailuauto tai -vaunu on rakennettu, ja mikä sen käyttötarkoitus on.
Ilmakiertoinen lämmitys on täysin riittävä matkailuautossa tai -vaunussa, jota käytetään ensisijaisesti keväästä syksyyn. Ympärivuotista lämpömukavuutta tarjoavan ylellisemmän ajoneuvon lämmitysjärjestelmäksi voi suositella nestekiertoista lämmitystä.
Toisaalta voi tietenkin tehdä samanlaisen ratkaisun kuin saksalainen Niesmann aikanaan teki. Muutamaan malliin asennettiin ilmakiertoinen lämmitys nopeaan lämmitykseen mutta lisänä myös nestekiertoinen lämmitys.
Näin ilmakiertoinen lämmitys toimii
Ensimmäiset 1960-luvun Truma-lämmitykset olivat pistelämmittimiä, jotka hohkasivat lämpöä. Lämmön tasaisuudesta ei ollut puhettakaan. Jos seisoi kasvot lämmitykseen päin, etupuoli oli lämmin, kun taas selkä paleli.
Tästä päästiin, kun lämmitystä täydennettiin tuulettimella, joka siirsi lämmintä ilmaa putkistojärjestelmän läpi. Tällä tavalla ilmakiertoinen keskuslämmitys sai alkunsa.
Nykypäivänä on useita erilaisia Truma-lämmittimiä, mutta matkailuvaunuissa ja yksinkertaisemmissa matkailuautoissa käytettävät ovat niin kutsuttuja S-lämmittimiä. Ylellisimmissä matkailuautoissa käytetään Combi-sarjan lämmitysjärjestelmää integroidulla lämminvesivaraajalla.
Viimeisimmän sukupolven Combi-lämmityksissä on sisäänrakennettu sähkövastus, kun taas S-lämmitykseen saa sähkövastuksen lisävarusteena.
Lämmitysvaatimusten lisääntyessä Truma-järjestelmää on vuosien saatossa täydennetty monenlaisilla fiksuilla osilla, jotka esimerkiksi mahdollistavat tasaisen lämmön istuinryhmän selkänojan takana.
Näin nestekiertoinen lämmitys toimii
Kasvaneet lämmitysvaatimukset saivat muutaman ruotsalaisen yrityksen 1970-luvun alussa tekemään kokeiluja nestekiertoisilla lämmitysjärjestelmillä. Kyse oli samanlaisesta lämmityksestä, mikä pitkään oli ollut käytössä asuinhuoneistoissa. Nestekiertoiset lämmitysjärjestelmät ovat kehittyneet huikeasti vuosien saatossa. Nykyään markkinoita dominoi niin kutsuttu yhdistelmälämmitys, Alde Compact, jossa on integroitu lämminvesivaraaja ja sähkövastus.
matkailuautojen nestekiertoista keskuslämmitystä täydennetään yleensä auton lämmitysjärjestelmään yhdistetyllä lämmönvaihtimella. Näin ollen moottorin hukkalämpöä voi käyttää lämmittämään asunto-osaa. Järjestelmä toimii kuitenkin myös toisin päin, lämmitystä voi siis myös käyttää lämmittämään moottorin jäähdytinvettä.
Nestekiertoinen järjestelmä voi matkailuautoissa ja -vaunuissa rakennetaan lattiaan asennettavilla putkilla ja lämpöä levittävillä peltilevyillä. Lattialämmitys toimii kun matkareitti kulkee kaukana lähimmästä sähkötolpasta.
Ei ole helppo antaa yksiselitteistä vastausta siihen, kumpi lämmitysjärjestelmä on parempi. Manner-Euroopassa valmistettavissa matkailuajoneuvoissa ilmakiertoinen Truma-lämmitys dominoi täysin, kun taas ruotsalaisissa matkailuautoissa ja -vaunuissa käytetään lähes poikkeuksetta Alden nestekiertoista lämmitysjärjestelmää.
Kohtuudella voi siis olettaa, että saksalaisen matkailuajoneuvolehden verratessa järjestelmiä, päädytään todennäköisesti siihen lopputulemaan, että ilmakiertoinen järjestelmä on paras. Muutama vuosi sitten tehdyssä saksalaisessa testissä jouduttiin kuitenkin toteamaan, että Truma-lämmitys on "tavallisia käyttäjiä" varten, kun taas Alde-lämmitys on "valikoivammalle matkailijalle" tarkoitettu.
Ilmakiertoisen lämmityksen etuihin kuuluu ajoneuvon nopea lämpeneminen. Keväällä ja syksyllä lämmitystä ei juurikaan tarvitse pitää päällä päiväsaikaan, vaan riittää, että sen kytkee päälle muutamaa tuntia ennen illan viilenemistä. Toinen etu on, ettei järjestelmässä ole putkistoa.
Ilmakiertoisessa järjestelmässä on luonnollisesti myös haittoja. Lämmintä ilmaa liikuttava tuuletin pyörittää pölyä. Se voi aiheuttaa ongelmia allergikoille ja astmaatikoille. Kova ääni on kuitenkin liioteltua. Oikein säädetty tuuletin ei pidä enempää meteliä kuin nestekiertoisen kiertovesipumppu.
Suurin haittapuoli on kuitenkin lämmön epätasaisuus. Lämmön tasaisuus on nestekiertoisen järjestelmän vahvuus. Luonnollisesti tässäkin järjestelmässä on heikkouksia. Nesteen lämmittäminen ottaa oman aikansa.
Useimmat testit osoittavat, että vaunun lämmittäminen nestekiertoisella järjestelmällä kestää noin kahdesta kolmeen kertaan kauemmin kuin samantyyppisen vaunun lämmittäminen ilmakiertoisella lämmitysjärjestelmällä.
Kumpi on parempi riippuu loppujen lopuksi siitä, miten matkailuauto tai -vaunu on rakennettu, ja mikä sen käyttötarkoitus on.
Ilmakiertoinen lämmitys on täysin riittävä matkailuautossa tai -vaunussa, jota käytetään ensisijaisesti keväästä syksyyn. Ympärivuotista lämpömukavuutta tarjoavan ylellisemmän ajoneuvon lämmitysjärjestelmäksi voi suositella nestekiertoista lämmitystä.
Toisaalta voi tietenkin tehdä samanlaisen ratkaisun kuin saksalainen Niesmann aikanaan teki. Muutamaan malliin asennettiin ilmakiertoinen lämmitys nopeaan lämmitykseen mutta lisänä myös nestekiertoinen lämmitys.
Näin ilmakiertoinen lämmitys toimii
Ensimmäiset 1960-luvun Truma-lämmitykset olivat pistelämmittimiä, jotka hohkasivat lämpöä. Lämmön tasaisuudesta ei ollut puhettakaan. Jos seisoi kasvot lämmitykseen päin, etupuoli oli lämmin, kun taas selkä paleli.
Tästä päästiin, kun lämmitystä täydennettiin tuulettimella, joka siirsi lämmintä ilmaa putkistojärjestelmän läpi. Tällä tavalla ilmakiertoinen keskuslämmitys sai alkunsa.
Nykypäivänä on useita erilaisia Truma-lämmittimiä, mutta matkailuvaunuissa ja yksinkertaisemmissa matkailuautoissa käytettävät ovat niin kutsuttuja S-lämmittimiä. Ylellisimmissä matkailuautoissa käytetään Combi-sarjan lämmitysjärjestelmää integroidulla lämminvesivaraajalla.
Viimeisimmän sukupolven Combi-lämmityksissä on sisäänrakennettu sähkövastus, kun taas S-lämmitykseen saa sähkövastuksen lisävarusteena.
Lämmitysvaatimusten lisääntyessä Truma-järjestelmää on vuosien saatossa täydennetty monenlaisilla fiksuilla osilla, jotka esimerkiksi mahdollistavat tasaisen lämmön istuinryhmän selkänojan takana.
Näin nestekiertoinen lämmitys toimii
Kasvaneet lämmitysvaatimukset saivat muutaman ruotsalaisen yrityksen 1970-luvun alussa tekemään kokeiluja nestekiertoisilla lämmitysjärjestelmillä. Kyse oli samanlaisesta lämmityksestä, mikä pitkään oli ollut käytössä asuinhuoneistoissa. Nestekiertoiset lämmitysjärjestelmät ovat kehittyneet huikeasti vuosien saatossa. Nykyään markkinoita dominoi niin kutsuttu yhdistelmälämmitys, Alde Compact, jossa on integroitu lämminvesivaraaja ja sähkövastus.
matkailuautojen nestekiertoista keskuslämmitystä täydennetään yleensä auton lämmitysjärjestelmään yhdistetyllä lämmönvaihtimella. Näin ollen moottorin hukkalämpöä voi käyttää lämmittämään asunto-osaa. Järjestelmä toimii kuitenkin myös toisin päin, lämmitystä voi siis myös käyttää lämmittämään moottorin jäähdytinvettä.
Nestekiertoinen järjestelmä voi matkailuautoissa ja -vaunuissa rakennetaan lattiaan asennettavilla putkilla ja lämpöä levittävillä peltilevyillä. Lattialämmitys toimii kun matkareitti kulkee kaukana lähimmästä sähkötolpasta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Saksassa tehdyt testit ovat niihin ilmastoihin tehty. Saksan tuontihenkiöautotkin ovat tänne pohjolan olosuhteisiin puutteelliset mm. huohotinputken lämmitys puuttuu lämmityslaite pienempitehoinen ym. eli pohjolan talvivarustus puuttuu, mitä myyjät eivät kerro.
Saksastakin löytyy monenmoista ilmastoa.
Saksan pakkasennätyskin on muuten rapiat - 40 astetta.
Ei ainakaan tämä Turun seudun talvi niin ihmeen paljon kylmempi ole kuin Pohjois-Saksankaan. Mutta ehkä Saksassa matkailuautoja ei juuri käytetä ympäri vuoden ja siksi lämmityslaitteet ovat Lapin talvikäyttöön alimitoitettuja.
Olen tuonnut 8 kpl matkailuautoja Saksasta niissä joissa oli Truma oli 6 kw en muista nyt tyyppiä ja Alde oli sama kuin Suomessa. On toki sielläkin pienempitehoisia, enemistö kuiten samoja kuin meillä. Eristysten paksuus on sama. Ennen oli tyroksia monessa mutta tänä päivänä alkaa jo olla foamit paitsi halpismalleissa esim Adria, Carado, Sunliht ja Hobby.