Jos henkilö tappaa 100 ihmistä (esimerkiksi ateistia) ja juuri ennen kun poliisit ampuvat murhaajan, murhaaja rukoilee ja pyytä Jumalalta anteeksi. Kuka joutuu helvettiin ja kuka pääsee taivaaseen?
Miten tää nyt oikein menee?
ei oo helppoo
1673
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sähän kyselet yhtä vaikeita kuin saddukeukset.
Jos murhaaja täydestä sydämestään on rukoillut ja pyytänyt Jumalalta anteeksi, niin hän menee taivaaseen.
Ne sata taas - sehän riippuu niiden henkilöhistoriasta kokonaan.
Kaikki tuomitaan tekojensa mukaan.
Tuomitaan tekojensa mukaan? Murhaaja tappoi sata ja pääsi taivaaseen.
Siinäkö kristittyjen moraalin perusta. Huh huh!
Aivan samalla tavalla kuin toinen ryöväri Jeesuksen ristin toisella puolella, juu. Jumalan armo on mittaamaton.
No ei mee tekojen mukaan tän lössin aivoitukset.
Raamatun mukaan mitään ei paineta villaisella. Murhaajan on pyydettävä anteeksi asianosaisilta eikä Jumalalta jos aikoo ohittaa tuon "tekojen sa mukaan" periaatteen.
Niin se vaan menee.
>>>Murhaaja tappoi sata ja pääsi taivaaseen.
Siinäkö kristittyjen moraalin perusta. Huh huh!
Saa tehdä mitä tahansa, kunhan uskoo sen olemassaoloon :D
Ei tietenkään.
Tietenkin tappaja joka etukäteen on päättänyt haluavansa Paratiisiin Jumalan kustannuksella, ei sinne mene.
Jumalaa ei hämätä.
Matteuksen evankeliumi:
5:25 Suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa, niin kauan kuin vielä olet hänen kanssaan tiellä, ettei riitapuolesi vetäisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei sinua pantaisi vankeuteen.
"kuin vielä olet hänen kanssaan tiellä"
ELÄMÄN tiellä!
Missä evankeliumissa Jeesus väittää että murhaaja vapautuu vastuustaan katumalla Jumalan edessä tekojaan? Tuolla perusteella Breivik saa lasten murhan anteeksi vain katumalla syntejään niinkö? Tätäkö se on se kristittyjen moraali sitten? Ei käy kateeksi uskovaisiakaan.
Jeesus ei varmasti esitä missään Raamatun jakeessa väitettä, että murhaaja saa noin vain kaiken anteeksi eikä vastaa teoistaan. Ei sitten missään jakeessa. Oletteko te uskovaiset edes avanneet ikinä sitä Raamattuanne?
Se on täysin selvä ja yksiselitteisen simppeli asia, että murhaaja on AINA vastuussa siitä henkirikoksesta jonka se murhaaja on tehnyt ja siitä rikoksesta se murhaaja on saanut syystäkin maallisen oikeuslaitoksen tuomion kärsittäväkseen. Mikään ei vapauta kylmäveristä tappajaa vastuustaan, ei koskaan.
Kai tähän uskovaisten täysin kummalliseen moraalikäsitykseen vaikuttaa se, että meillä on menty kokoomuksen valtakauden kuluessa siihen pisteeseen, että murhasta on syntynyt oikeuslaitoksen sisällä 12 vuoden automaatti, josta ensikertalainen istuu puolet korkeintaan ja vapautuu vastuusta jos lääkäri silittää päätä ja toteaa niinsanotusti tekijän syyntakeettomaksi. Suomen elinkautinen on täysin kiero systeemi jossa on sama tapatko yhden vai vaikkapa 10 000 ihmistä niin saat silti sen 12 vuotta maksimissaan linnaa. Kun nimesi on rikollisena tarpeeksi korkealla Iltalehden lööpeissä niin Tasavallan Presidentti kiittää 12 vuoden istumisesta armahduksella ja poikkeuksetta. Tuomarit ovat niin puupäitä nykyään etteivät osaa lukea lain suomia myönnytyksiä sille raskauttavien asiainhaarain joukolle laissa millä perusteella voidaan erityisen vaarallinen rikollinen jopa pitää koko elämänsä tarvittaessa telkien takana.
Onhan meillä Suomessa pahimmat sarjamurhaajat vapautettu jo kaikki, jopa Nikita Foughantine ja myöskin Hammar. Jätkistä joka ainoa sai alunperin sen 12-vuotisen.
Breivik kävelee aikanaan vapaaksi mieheksi, valitettavasti.
Buddhalaisuudessa on paljon terveempi suhtautuminen rikosvastuisiin kuin kristinuskossa: se paha jonka SINÄ teet MUILLE ihmisille palaa täysimääräisesti sinulle takaisin jälleensyntymässä. Sopii siis miettiä kannattaako murhata ja raiskata vai olisiko kannattavampaa elää ihmismäinen elämä.
Buddhalaisuus painottaa muutenkin kultaisen keskitien merkitystä elämässä ja ympäröivän aikakauden ja yhteisön pelisääntöihin nöyrästi mukautumista. Buddhalainen ei nosta miekkaansa esivaltaa vastaan huudellen Buddhan oppeja pää punaisena vaan sopeutuu ja väistyy kun käsketään.
Buddha ei ilmestynyt rettelöimään ja lietsomaan väkivaltaisuuksia vaan Buddha painotti täysin puhtaasti sitä, että ihmisten pitäisi elää harmoniassa keskenään.
Johan on pöyristyttävää mädännäisyyttä jos joku Jeesus-hihhuli tosissaan uskoo että murhaaja vapautuu vastuustaan jollakin ilveellä. Ei vapaudu, ei koskaan.
Tätäkö se tämän päivän impotentti ja munaton lepsuilu oikeuslaitoksessa aiheuttaa sitten yhteiskunnassa? ilmeisesti. Tuomarikunta vaihtoon ja heti!
Jätkät lensivät jenkeissä 11.9.2001 muutaman tuhat syytöntä siviiliä Allah-airlinesin lennoilla kuoliaaksi ja totta kai saivat Jumalalta kaiken anteeksi sitten. Joo joo. Nythän mä tän jutun ymmärsin. Jeesushan kattokaas pelasti eikös niin?
mitään anteeksiantoa voi antaa, kun ei sellaista jumalaa ole olemassakaan!
Ainoastaan Jeesus-nimessä on pelastus ja anteeksianto Hänen verensä kautta.
Raamattu sanoo, ettei kukaan voi tulla Isän tykö muutoin, kuin Jeesuksen kautta..ja toisessa kohtaa sanotaan, että Jumalan valinnasta on kyse, niin kuinka, jos ei ole Jumalan kutsussa..ja ellei tiedä ketä avukseen huutaa..ettäkö noinvain pelastuisi..?
Mikäli hän todella huutaa apua Jeesukselta Kristukselta niin hän pelastuu: oli uhrit sitten ateiteja tai uskovaisia sillä ei ole väliä.
Pitää erottaa toisistaan tekojen seuraukset, maalliset ja taivaalliset.
Kokonaan toinen asia on sitten sielun kokonaispelastus. Se ei pyyhi pois ensin mainittuja seurauksia.
Tätä verrataan Raamatussa talon rakenteisiin:
1. Kor
3:11 Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.
3:12 Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista,
3:13 niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.
3:14 Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan;
3:15 mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.
Eli kukaan ei luista tekojensa seurauksista.
Järkevämpi malli on karma, eli saat sen pahan myös takaisin minkä itse teit elämässäsi. Karma on peruste ja varma syy toimia oikein ja inhimillisesti elämän aikana koska sen saat sitten takaisinkin. Koskee tietysti siis hyvänkin tekemistä.
Buddhalaisuudessa karma on perustavanlaatuinen osa oppia, samoin hindulaisuudessa. Wiccalaisuus on omaksunut periaatteessa myös karman oppirakenteeseensa siten, että se minkä teet lentää bumerangina sinulle kolminkertaisesti myös takaisin. Eli wiccalainen punnitsee toimintansa seuraamukset tarkkaan joka päivä.
Kristityillä ei ole oppiin rakennettuna mitään "fail safe" -mekanismia joka käskisi toimia oikein ja muistuttaisi kultaisen keskitien mallin mukaisen elämän elämisestä. Kristinusko on siis opillisesti varsin pahasti mätä ja aikaansa jäljessä pahastikin.
Kristinuskossa mikään oppiin kuuluva asia ei vaadi toimimaan oikein muita ihmisiä kohtaan koska jopa se murhamies pelastuu vaikka tappoi lentokonelastillisen siviilejä. Se on ihan sama mitä kristittynä tekee muille niin aina saa Jumalalta anteeksi ja pääsee taivaaseen silti.
Jeesus vielä vahvisti sen että mitään syytä tehdä oikein ei ole olemassakaan uskossa jota Jeesus opetti. Jeesus armahti viereensä ristiinnaulitun rikollisen lupaamalla oikein paikan paratiisissa. Se rikollinen kärsi oikeasti rangaistusta rikoksestaan.
Kas kummaa, seuraavan kerran vaatimus toimia oikein elämässä pulpahtaa esiin vasta 600 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen kun Muhammed keksi rakentaa islamiin sisään vaatimuksen hyvistä teoista ja kumosi sen sitten saman tien siltä osin ettei se vaatimus koske kuin muslimeja kohtaan toimimista.
Kysymys on hieman oppitulkinnoista. Jeesuksen käyttämä alkukielen sana synnistä "hamartia" on jousimammuntatermi ja ikään kuin harhalaukaus, huti ja osumatarkkuuden parantaminen elämässä on tärkeää.
Tuo hamartia liippaa läheltä "karman" käsitettä ja osuu vieläkin lähemmäksi zen-buddhalaisuutta ja kyūjutsua eli itämaista jousiammuntaa, jossa jousella ampuminen rinnastetaan (monen muun urheilulajin tavoin) elämäntaipaleeseen ja siinä "pakottamatta" oikein toimimiseen.
Zen ja jousella ampumisen taito (saks. Zen in der Kunst des Bogenschiessens) on saksalaisen filosofian professori Eugen Herrigelin kirjoittama kirja kokemuksistaan japanilaisen jousimestari Awan opetuksessa Japanissa 1920-luvulla. Teosta pidetään länsimaisen zen-kirjallisuuden klassikkona.
Armo ei totisesti ole halpaa armoa, vaikka maailma tuntuu niin luulevan... kuten kysymyksen asettelukin jälleen esille tuo....