Suunnittelen ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Toimintani on luonteeltaan sellaista että kun työssä oppii sen tekemisen niin on aika kivuton alkaa itsenäiseksi yrittäjäksi. Niin tekisin nopeasti itse jos olisin itselläni töissä. Yhtenä ratkaisuna olen miettinyt että palkkaisin sen verran iäkkään ettei tämä enää haluaisi aloittaa yrittäjänä. On hyvä että ihmiset yrittää mutta en haluaisi kouluttaa itselleni kilpailijaa.
Onko lain mukaan mahdollista tehdä työsopimus joka edellyttää ettei työntekijä ala yrittäjäksi samalla alalla vaikka 5 vuoteen?
Miten muut on ratkaiseet tämän ongelman?
Onko lain mukaan mahdollista tehdä työsopimus joka edellyttää ettei työntekijä ala yrittäjäksi samalla alalla vaikka 5 vuoteen?
Miten muut on ratkaiseet tämän ongelman?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mikäli olet työbtekijälle työnantaja ja pidät ne firman asiat visusti itselläsi niin tällaista vaaraa ei ole. Jos se työntekijä oppii yritystoiminnan ja oppii sietämään yrittäjän painetta sekä yritystoimintasi salaisuudet vain työtä tekemällä niin silloin hänellä on aivan täysi oikeus alkaa itsenöiseksi yrittäjäksi ja kilpailla sinua vadtaan. Siten usealla alalla on käyntt, että työntekijä todennut että hän tekee tässä paskalla palkalla töitä ja on oppinut työssä yrityksen virheet. Sitten se kävelee yritysneuvojalle tai pistää netissä firman pystyyn. Siitä se sitten alkaa.
Perusoikeutta et voi millään työsopimuksella kieltää. Yrittäminen on yksityistä elinkeinon harjoittamista johon jokaisella kansalaisella on oikeus. Eli työhön.
Joudut raastupaan jos menet tuollaisen sopimuksen tekemään ja sanktioit entistä työntekijöösi jotenkin .
Salassapitosopimus kaikesta liiketoiminnasta ja yrityssailaisuudesta toppuuttaa hiukan innokkaimpia yrityksen perustavia työntekijöitäm kuvittelevat tällöin että työkokemuksella hankittu tietotaito kuuluu salassapitoon.
Tämä on tosi
Tämä sama asia on tainnut olla ennenkin esillä.
kyseleppäs yrittäjien lakimiehiltä - kuuluthan yrittäjäjärjästöön! ne osaa kertoa sinulle minkälaisen työsopparin saat tehdä.
Ja kysele samalla kokemuksia oikeuskäytännöstä. Esim. salassapitosopimuksiin räiskäistyt sopimussakot ovat usein sellaisia, että ne nauretaan oikeudessa kuoliaiksi. Voit tehdä hienoja sopimuksia, jotka eivät tositilanteessa kelpaa edes vessapaperiksi - ellet kirjoita niitä valmiiksi Embolle...
Franchising-ketjuilla on yleensä sopimuksissaan kilpailukielto muutamaksi vuodeksi sopimuksen tehneen yrittäjän kanssa, mikäli sopimusyrittäjä lopettaa toimintansa ketjussa. Kilpailukielto on voimassa sovitun ajan, riippumatta lopettamisen syystä.
Työntekijän kanssa voidaan tehdä samanlainen sopimus.
Jos työn oppii ja ja huomaa siihen liittyvät oman yrityksen perustamismahdollisuudet helposti ja nopeasti, niin silloinhan moni muukin olisi huomannut samat asiat ja perustanut yrityksen samalle alalle.
Onkohan huoli aiheellinen?
Ravintolayrittäjän on mahdotonta kieltää palveluksessaan olevaa kokkia perustamasta omaa ravintolaa. Kotipizza-ketju taas kieltää uudet samaan alaan liittyvät liiketoimet 5 vuodeksi ketjussaan lopettaneelta yrittäjältä.
Siinäpä vaihtoehtoja.
Ehkäpä kaikkein paras neuvo nimimerkiltä "hurraasalassapito".
Todellakin yrittäjäksi aikova varmasti kunnioittaa salassapitovelvollisuutta ja hän suorastaan kavahtaa ajatusta rikkoa moista pykälää. Työkokemusta ei varmasti käytetä hyödyksi omassa firmassa.
Ja ehkäpä kaikkein varmin este yrittäjäksi ryhtymiselle on tuo työntekijän luulema, salassapitovelvollisuuden rikkomista koskeva kohta. Työntekijät kuvittelevat, että huonosti käy, jos työssä hankittua tietotaitoa kayttää hyödykseen.
Tosin en tiedä onko nimimerkki aivan tosissaan jokaisessa asiassa.
Jos olisin oman itseni työnantaja, niin antaisin välittömästi itselleni kymmenkertaisen palkankorotuksen ja kahdentoistakuukauden loman vuodessa.
Samantien antaisin itselleni lopputilin liian korkeiden palkka- ja lomakustannuksien vuoksi.
Että näin meillä ja tosielämässä.
"Franchising-ketjuilla on yleensä sopimuksissaan kilpailukielto muutamaksi vuodeksi sopimuksen tehneen yrittäjän kanssa, mikäli sopimusyrittäjä lopettaa toimintansa ketjussa. Kilpailukielto on voimassa sovitun ajan, riippumatta lopettamisen syystä.
Työntekijän kanssa voidaan tehdä samanlainen sopimus."
Eikä voida. Tai totta kai voidaan, mutta kannattaa tehdä pehmopaperille, niin sopimusta voi käyttää edes vessapaperina.
Ensinnäkin kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain erityisestä syystä. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseessä on poikkeava ja erikoinen tilanne. Kyseessä on yleensä tuotekehittelyyn tai tutkimustyöhön liittyvä työ. On vaikea kuvitella, että "duunaria" pystytään sitomaan tällä tavoin. Mitä jumalaisen ainutkertaista ja ihmeellistä hän mahtaakaan tehdä aloittajan firmassa?
Toisekseen kilpailukieltosopimus voi olla korkeintaan 6 kuukauden mittainen. Eikä sekään ole oikeuden edessä pätevä, ellei työnantaja pysty tarvittaessa näyttämään toteen kilpailukiellon "laillisuutta". Kokemuksen mukaan huomaa, että käräjäoikeudet ovat suhtautuneet erittäin nihkeästi yrityksiin sitoa tavallisia työntekijöitä kilpailukieltosopimuksin. Ne kaatuvat usein oikeudessa.
Kilpailukieltosopimusta voi venyttää maksimissaan 12 kuukauteen, jos lyödään rahaa tiskiin. Työnantajalla on näyttövelvollisuus siitä, että työntekijälle on maksettu "kohtuullinen korvaus" tuosta kilpailukiellosta.
Erilaisilla nimikkeillä kikkailu ei luonnollisestikaan toimi. Siten esimerkiksi myyntimiehen nimittäminen vaikka myyntiylijohtajamarsalkaksi tai teknisen henkilön nimittäminen tuotekehitysjohtajaksi ei auta. Vanhoja huonoja kikkoja, jotka ovat käräjäoikeuksille tuttuja.
"Onkohan huoli aiheellinen?"
Erittäin hyvä pointti, ehkäpä koko ketjun osuvin kommentti!
Kun yrittäjä omasta mielestään "keksii" hyvän liikeidean, tästä kasvaa hänen silmissään jotain suurta ja uniikkia. Tämä on hyvä asia, se on yksi tärkeä motivaattori. Näin pitääkin olla.
Mutta onko asia ulkopuolisen silmin sittenkään niin ihmeellistä ja ainutkertaista? Onko se yrittäjän idea sellainen, että sen "pihistämisellä" taivaan portit aukeaisivat? Kuinka monta kertaa ollaankaan nähty, miten asiantuntija lähtee firmasta veks ja vie vanhat asiakkaansa mukanaan - niin pitkäksi aikaa, kunnes keskeneräiset projektit ovat valmistuneet. Sen jälkeen asiakkaat lähtevät ja suuri osa palaa sen alkuperäisen firman asiakkaiksi.
Tai kommentin toinen ulottuvuus: kuinka moni työntekijä oikeasti haluaa yrittäjäksi, vaikka voisikin "pihistää" liikeidean ja jopa powerpoint-kalvot nykyiseltä työnantajaltaan? Aika harva. Tietenkin, jos omistaja/johtaja on huono esimies ja itsekäs omahyväinen m..kku, kuten aina silloin tällöin on, niin sittenhän se motivoi työntekijää lähtemään. Tällöinkin hänet "ajetaan" yrittäjäksi, tuskin olisi lähtenyt, jos firmassa olisivat asiat olleet kunnossa.
Eli varsin hyvä kysymys:
"Onkohan huoli aiheellinen?"
Olen ajatellut lähteä kävelemään firmasta ja perustaa oman yrityksen. Alalla on kova kilpailu ja joutuisin todennäköisesti kilpailemaan myös pomoani vastaan. Voinko tuosta vain kilpailla häntä vastaan entisenä työntekijänä vai onko laissa jotain pykäliä mikä kieltää sen?
Ei ole esteitä, jos et ole allekirjoittanut mitään papereita, jossa sitoudut olemaan levittämättä nyk. firmaasi koskevaa tietotaitoa. Myös nykyisen firman rekisteröityjä patentteja pitää kunnioittaa ja yrityksen yrityssalaisuuksein kuten tk-hintoja ja muita vastaavia ei saa levittää, mutta jos ne ovat omana tietonasi niin sehän on vain sinun etusi.
Vastaus on hyvä ja pätevä. Pidä tosiaankin huoli, että et tee niitä muutamaa yleisintä virhettä: älä ota mukaasi nykyisen firmasi asiakasluetteloa, älä ota mukaasi nykyisen firmasi tuotteiden/komponenttien sisäänostohintoja ja -ehtoja. Jos firman tuotteiden/palveluiden hinnoittelu on yksilöllistä, älä ota mukaan hinnoitteluasiakirjoja. Älä ota mitään teknisiä dokumentteja.
Yleistäen voidaan sanoa, että saat ottaa mukaan oman ammattitaitosi ja osaamisesi, vaikka se olisikin kehittynyt vanhassa firmassa. Mutta et saa käyttää sellaista, jonka voidaan objektiivisesti katsoa olevan työnantajasi liikesalaisuutta. Käytännössä: Jos et pihistä mukaasi papereita, tiedostoja, muistitikkuja jne, olet jo huomattavan vahvoilla.