Anu Koivunen on HBL:ssä 5.5. 2013 äkäinen, kun Suomessa ei nettivihakeskustelua ole analysoitu tarpeeksi, eikä poliittista keskustelua aiheesta käydä Koivusen mielen mukaisesti.
"...Det är en lovvärd satsning av Yle som inte kom en dag för tidigt. Hatprat och näthat förekom sällan som begrepp i finländska medier före 2011 då terrordåden i Oslo och Utøya och Anders Behring Breiviks radikalisering på nätet blev kända fenomen. Problemets vidd uppmärksammades och politiska ledare i Finland var snabba på att fördöma näthat.
Men redan då skiljde sig den finländska debatten från den i övriga Norden. Medan man i många andra länder såg anledning att syna högerextremistisk och främlingsfientlig aktivism i sömmarna, präglades den finländska debatten av en relativisering: Näthat drabbar alla likvärdigt, och vi är alla jämställda som offer. Vilken villfarelse.
"Suomenmaalainen keskustelu nettivihasta eroaa musta Pohjolasta. Muissa maissa katsottiin tarpeelliseksi syynätä äärioikeiston ja muukalaisvihamielisyyden aktivismi läpikotaisin, mutta suomenmaalaista keskustelua leimaa suhteellistaminen, jonka mukaan nettiviha koskee kaikkia tasapuolisesti, ja me kaikki olemme tasavertaisia uhreina.
Mitä harhaanjohtamista."
Till skillnad från det uppmärksammade svenska reportaget Män som näthatar kvinnor (6.3) erbjuder Yle ingen samhällsanalys. I stället intervjuas en polis, en psykiatriker och en medieforskare, i morgonsoffan en jurist. Individualisering och psykologisering av såväl näthatare som de hatade leder till en diskussion om känslor, beteendekoder och nätetikett. Hatet förlorar sin sociala kontext.
Koivusen mukaan viha menetti sosiaalisen kontekstinsa, koska sitä käsiteltiin väärällä tavalla, siten että nettivihaajat että heidän vihaamakseen joutuneet yksilöitiin ja psykologisoitiin
Begreppet som här lyser med sin frånvaro är diskriminering, ett förbjudet ord i Finland där den sannfinländska tolkningen av begreppet som favorisering av minoriteter på majoritetens bekostnad har vunnit alltmer mark. I senaste presidentvalkampanj ansåg även Sauli Niinistö att presidenten bör ”fördöma rasism men akta sig från att ta någons parti” (Iltasanomat.fi 25.1.2012).
Koivusen mukaan sana "syrjintä" on Suomessa kielletty sana, koska sen perussuomalainen tulkinta, että se tarkoittaa vähemmistöjen suosimista enemmistön kustannuksella, on voittanut alaa.
Yle följer samma logik då bolaget valt att likställa alla former av näthat, vare sig det riktar sig mot vargaktivister eller invandringsdebattörer, kostrådgivare eller kvinnliga journalister. Trots avsikten att belysa fenomenet riskerar Yles nätprojekt därmed försvåra all politisk analys.
Koivusen mukaan myös Yle noudattaa samaa logiikkaa, koska on päättänyt rinnastaa kaikki nettivihan muodot, kohdistuvat ne sitten susiaktivisteihin tai maahanmuutosta keskusteleviin, ravintoneuvojiin tai naistoimittajiin. Ja siksi Yle:n nettiprojekti uhkaa vaikeuttaa kaikkea poliittista analyysiä.
I stället för att släta ut skillnader mellan olika fall och former av hat och hot bör de studeras noggrannare, som Atlas Saarikoski, chefredaktör för Tulva, antyder i sin intervju på sajten. Det är förutsättningen för att komma vidare i diskussionen.
Anu Koivunen är medieforskare och professor vid Stockholms universitet.
Koivusen mukaan ei pitäisi vatvoa eri tapausten väilisiä eroja ja vihan ja uhkaamisen muotoja, vaan niitä pitäisi tutkia tarkemmin ja näin edettäisiin keskustelussa.
Koivunen on Tukholman yliopiston mediatutkija
"...Det är en lovvärd satsning av Yle som inte kom en dag för tidigt. Hatprat och näthat förekom sällan som begrepp i finländska medier före 2011 då terrordåden i Oslo och Utøya och Anders Behring Breiviks radikalisering på nätet blev kända fenomen. Problemets vidd uppmärksammades och politiska ledare i Finland var snabba på att fördöma näthat.
Men redan då skiljde sig den finländska debatten från den i övriga Norden. Medan man i många andra länder såg anledning att syna högerextremistisk och främlingsfientlig aktivism i sömmarna, präglades den finländska debatten av en relativisering: Näthat drabbar alla likvärdigt, och vi är alla jämställda som offer. Vilken villfarelse.
"Suomenmaalainen keskustelu nettivihasta eroaa musta Pohjolasta. Muissa maissa katsottiin tarpeelliseksi syynätä äärioikeiston ja muukalaisvihamielisyyden aktivismi läpikotaisin, mutta suomenmaalaista keskustelua leimaa suhteellistaminen, jonka mukaan nettiviha koskee kaikkia tasapuolisesti, ja me kaikki olemme tasavertaisia uhreina.
Mitä harhaanjohtamista."
Till skillnad från det uppmärksammade svenska reportaget Män som näthatar kvinnor (6.3) erbjuder Yle ingen samhällsanalys. I stället intervjuas en polis, en psykiatriker och en medieforskare, i morgonsoffan en jurist. Individualisering och psykologisering av såväl näthatare som de hatade leder till en diskussion om känslor, beteendekoder och nätetikett. Hatet förlorar sin sociala kontext.
Koivusen mukaan viha menetti sosiaalisen kontekstinsa, koska sitä käsiteltiin väärällä tavalla, siten että nettivihaajat että heidän vihaamakseen joutuneet yksilöitiin ja psykologisoitiin
Begreppet som här lyser med sin frånvaro är diskriminering, ett förbjudet ord i Finland där den sannfinländska tolkningen av begreppet som favorisering av minoriteter på majoritetens bekostnad har vunnit alltmer mark. I senaste presidentvalkampanj ansåg även Sauli Niinistö att presidenten bör ”fördöma rasism men akta sig från att ta någons parti” (Iltasanomat.fi 25.1.2012).
Koivusen mukaan sana "syrjintä" on Suomessa kielletty sana, koska sen perussuomalainen tulkinta, että se tarkoittaa vähemmistöjen suosimista enemmistön kustannuksella, on voittanut alaa.
Yle följer samma logik då bolaget valt att likställa alla former av näthat, vare sig det riktar sig mot vargaktivister eller invandringsdebattörer, kostrådgivare eller kvinnliga journalister. Trots avsikten att belysa fenomenet riskerar Yles nätprojekt därmed försvåra all politisk analys.
Koivusen mukaan myös Yle noudattaa samaa logiikkaa, koska on päättänyt rinnastaa kaikki nettivihan muodot, kohdistuvat ne sitten susiaktivisteihin tai maahanmuutosta keskusteleviin, ravintoneuvojiin tai naistoimittajiin. Ja siksi Yle:n nettiprojekti uhkaa vaikeuttaa kaikkea poliittista analyysiä.
I stället för att släta ut skillnader mellan olika fall och former av hat och hot bör de studeras noggrannare, som Atlas Saarikoski, chefredaktör för Tulva, antyder i sin intervju på sajten. Det är förutsättningen för att komma vidare i diskussionen.
Anu Koivunen är medieforskare och professor vid Stockholms universitet.
Koivusen mukaan ei pitäisi vatvoa eri tapausten väilisiä eroja ja vihan ja uhkaamisen muotoja, vaan niitä pitäisi tutkia tarkemmin ja näin edettäisiin keskustelussa.
Koivunen on Tukholman yliopiston mediatutkija
Vastaukset 7
Vanhimmat
Huomaa, kuinka Koivunen oikein kieli keskellä suuta jättää "suruvihan" mainitsematta.
Mutta kyllä se sieltä paistaa läpi. Kun kyseessä on Tukholma-Höblä-akseli, niin tarkoitus on aina selvä.
Koivunen valitti, kun ns.poistiivinen syrjintä on tuomittu Suomessa.
Onhan se kamalaa, kun joku puolue vastustaa pääväestön syrjimistä! ;)
Ruotsissa "kärsitään" aivan kauheasti, kun Suomessa perussuomalaiset on otettu ihan muka kahvipöydässäkin ja TV-keskusteluissa.
Ruotsissahan Ruotsidemokraattje aei ensin tervehditty eikä osa muiden puolueiden jäsenistä suostunut heidän aknssaan edes Tv-keskusteluun.
Huvittavaa, että Koivunen nyt kiukkuaa, että Yle:n nettivihaprojekti ei mennytkään putkeen.
tietenkään Koivunen ei suostu näkemäänkään sitä vihapuhetta, jota rkp-media päivittäin harjoittaa suomenkielisiä, suomen kieltä ja jopa Suomea kohtaan.
Näyttää siltä, että Koivuselle on annettu Ruotsissa tehtäväksi yrittää nostattaa "oikeaa" keskustelua.
On tietoista törkeää vääristelyä verrata pesuja ruotsidemokraatteihin. PS on toki myönteisessä mielessä populistinen puolue, mutta ei missään nimessä äärioikeistolainen rasistipuolue kuten SD.
Svekosurut tahallaan esittävät väärän tulkinnan pesuista Ruotsiin ja muihinkin maihin.
SD:n kannatus on Ruotsissa nyt , eri mittausten mukaan, n. 6-10 %, eikä se ole mikään natsipuolue, eikä rasistinen.
Sehän se Koivusta ja muita Ruotsissa huolestutta, että kohta olevissa vaaleissa tulee sikäläinen jytky.
Marko Hietikko, SvenskaYle:n nettivihaprojektin haastattelija, vastaa Koivuselle HBL:ssä:
"...SVT granskade näthat mot kvinnor. Det är en del av problemet. En stor del, men inte hela sanningen. Att se hatet enbart genom genusglasögon är att förminska och förenkla. Då blundar man för t ex det rasistiska, det politiska och det svenskfientliga hatet...."
Hietikko mainitsee "vihan ruotsalaisuutta kohtaan". Hän ei mainitse freudenthalislaista vihapuhetta, jota mm. Yle harjoittaa suomenkielisiä kohtaan. Sellainen viha on Hietikolle ja muullekin Yle:lle ilmeisesti täysin näkymätöntä, eli sitä ei ole olemassa heille..
Hieitkko kertoo myös, että Halla-aho ei edes vastannut, kun hänelle esitettiin pyyntö esiintyä "uhrina" Yle:n projektissa.
Hän ja Yle eivät näe, että olisi olemassa frudenthalilaista viohapuhetta suomenkielisiä kohtaan.
me suomenkieliset se kuitenkin näemme.
Pakkoruotsi itsessään on freudenthalilainen vihateko meitä kohtaan.
Vaikea vain tämän referaatin perusteella kommentoida.
Silti yritän.
Saan vaikutelman, että Anu Koivunen edellyttää kaikkien pohjoismaiden jonkinlaista samanlaisuutta ja siltä pohjalta kritisoi Suomen keskustelua.
Suomi eroaa muista pohjoismaist lähes täysin. Suomessa ei kansanenemmistöllä ole samanlaista valtaa kuin enemmistöillä muissa pohjoismaissa.
Muissa pohjoismaissa ei rasismi kohdistu enemmistöön kuten Suomessa. On luonnollista että suomalaiset protestoivat ja vaativat, ettei mitään ryhmää saa kohdella rasistisesti.
Muissa pohjoismaissa ei tietääkseni ole myöskään niin pitkälle vietyä nk positiivista diskriminaatiota. Suomessahan se viety in absurdumiin.
Anu koivunen voisi ottaa huomioon erilaiset olosuhteet eri maissa.
Anu Koivunen, miksi et tuki Ruotsin asioita, jos olet sinne muuttanut?