Onko köyhillä elämää

Tämä on varmaankin trolli, mutta laitetaan silti vakiojutut.

Kuntoilla voi myös kotona, ja tietysti ulkona. Et tarvitse kuntosalia, personal traineria etkä proteiinilisiä.

Jos menit työhaastatteluun verkkareissa, se todistaa ettet viitsinyt edes yrittää. Kirppareilta ja huuto.netistä löytyy vallan hyviä vaatteita edullisesti, jos viitsii edes pikkuisen nähdä vaivaa. Ostat sieltä kauluspaidan, suorat housut ja siistit kengät. Sitten kuntoilemaan, ja etsimään halpoja/ilmaisia mutta silti mukavia harrastuksia. Ei aina tarvitse ostaa kalliita tavaroita siksi kun naapurin keskiluokkainen Toyotamieskin osti, harrastus voi olla muutakin kuin välineurheilua.

Ja niin, seuraavaan haastatteluun tosissaan. Haaskaat aikaasi ja haastattelijan aikaa jos menet vain pelleilemään verkkarit jalassa.

Valittamalla ei asiat muutu, vaan tekemällä.

Lenkille eli juoksemaan tai käveleen meno ei maksa mitään. Puiden oksia voit käyttää hyväksi esim. leukoja vedellen. Ei maksa mitään vaan on täysin ilmaista. Itse käyn lenkillä useamman kerran päivässä, vaikka osapäivätöissä käyn, on fyysistä työtä, koiran kanssa.

Niin ja vaatteet ostan alennusmyynnistä, viimeisimmät farkut oli 3,50 euroa ihan uudet siis. Uudet lenkkarit ostin, maksoivat 15 euroa.

Aika surku että tuollainen on oikeasti monen käsitys elämästä. Elämä on hengissä pysymistä. Mielekäs elämä on tekemistä ja kokemista. Kumpikaan ei ole lähtökohtaisesti kuluttamista

Se mitä ette tajua on yhdellä sanalla ilmaistu: SYRJÄYTYMINEN.
Saa alkunsa kyllä taloudesta, mutta kattaa lopulta koko elämän.

Taloussanomat
30.1.2013 10:37

Pienituloisten määrä Suomessa on pysynyt lähes ennallaan jo kuuden vuoden ajan. Vuonna 2011 pienituloisia oli 688 000, ja Suomen pienituloisuusaste oli 12,9 prosenttia, Tilastokeskus kertoo.

Vuonna 2011 pienituloisia olivat henkilöt, joiden tulot yhden hengen kotitaloudessa olivat alle 13 700 euroa vuodessa, noin 1 140 euroa kuukaudessa.

Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, jotka kuuluvat kotitalouteen, jonka ansiot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia suomalaisten mediaanituloista.

Kulutusyksikköä lasketaan henkilön iän mukaan, esimerkiksi 0–13-vuotiaat lapset vastaavat 0,3 kulutusyksikköä.

Pienituloisuutta tilastoidaan kotitalouden kulutusyksikköä kohti laskettujen käytettävissä olevien tulojen perusteella.

Rahatuloiksi lasketaan niin palkat, tulonsiirrot, yrittäjätulot kuin omaisuustulotkin.

"Se mitä ette tajua on yhdellä sanalla ilmaistu: SYRJÄYTYMINEN.
Saa alkunsa kyllä taloudesta, mutta kattaa lopulta koko elämän."

Ei vaan toisin päin. Muutenhan lääkisopiskelijat, lakitoimistojen työharjoittelijat, taantumasta kärsivät pienten yritysten omistajat, jne olisivat kaikki syrjäytyneitä. Olisi hullua väittää moista, eikö vain?

Yhteiskunta tekee syrjäytymisestä helppoa ja töihin pääsemisestä vaikeaa. Työstä rangaistaan veroilla, työttömyydestä palkitaan tuilla. TES-palkat määrätään yleissitovasti yli markkinahinnan. Syrjäytyminen johtaa tuilla elämiseen, ja tukien on pakko olla palkkoja huonompia koska muuten työ ei huvittaisi ketään.

Täällä on ilmeisesti vallalla semmoinen ajatus että ihminen on lähtökohtaisesti täysin passiivinen olento, ja ainoa tapa saada jotain aikaiseksi on kun valtio myöntää tukia. Sitten kun on varaa punttisalikortiin, kunto alkaa kohentua. Kun pystyy ostamaan merkkifarkut, työhaastattelut alkaa sujua. Ilman tukia mistään ei tule mitään, mahdotonta tehdä yhtään mitään. Tukiin korotus, ja simsalabim köyhyys on kadonnut, kaikki tienaa vähintään 90% mediaanitulosta.

Nyt olisi aika herätä, joulupukilla alkaa nimittäin lahjasäkin pohja näkymään. Tonttujakin alkaa kyllästyttämään ainainen uurastus, kun lahjojen saajat vain rutisevat että lisää olisi saatava. Nyt olisi aika kääriä hihat, ja ryhtyä tekemään lahjoja itsekin.

Ps. olipas muuten osuva vertaus, välillä sitä tavallinen duunarikin onnistuu :-)))

köyhän miehen syrjäytyminen alkaa asenteesta. Täällä jo joku sanoikin, että on paljon ilmaisia harrastuksia, esim. kirjastosta voi hakea monen laista luettavaa (viihdyttävää, sivistävää, avartavaa jne.), kävelylle voi lähteä ulos ja pidentää lenkkejä / lisätä nopeutta tms. Kotona voi tehdä aika rankkojakin lihaskuntoliikkeitä ihan ilmaiseksi ilman apuvälineitä.

Vaatetita löytyy ilmaiseksi (ihan siistejäkin) kierrätyskeskuksista ja avustusjärjestöiltä sekä edullisesti kirpputoreilta. Nehän olisivat hyviä kävelylenkkejäkin!

Minua on aina ihmetyttänyt se, kun itseään köyhäksi kutsuvat valittavat aina siitä että ei ole vara ostaa vaatteita. Eihän vaatteita syödä, niitä ei tarvi ostaa joka päivä/viikko/kuukausi.
Vähän kun näkee vaivaa löytää kyllä uusia/uudenveroisia vaatteita kirppareilta ym. Se vain on niin että nk. köyhät kadehtivat nk. rikkailta heidän mahdollisuuksiaan käyttää rahaa uusiin vaatteisiin. En ole aina ollut näin pienituloinen kuin nyt, enkä silti vielä koskaan ole ostanut uutta vaatetta joka maksaa satasia. En markka-aikana enkä nyt. Vuosittaiset kulut, esim viime vuonna taisivat olla alle sata euroa. Sukkiin menee eniten rahaa, ne kuluvat nopeasti, etenkin jos sattuu käyttämään aikaa liikkumiseen. Voihan se kyllä olla niinkin että jos vaan makaa kämpässä niin vaatteet kuluvat ihan eri paikoista...

Itsehän olen verkkareissa, oli kyseessä sitten häät tai hautajaiset eikä hävetä ollenkaan. Sehän on niiden ongelma ketkä sitä kyylää.