Helbus / EBS

Itse asiassa kyllä saa. Opintotukea saa esimerkiksi kansanopistossa opiskellessa. Siis puhun ihan maksullisista, vuoden kestävistä koulutuksista, joista ei valmistu mihinkään ammattiin. Näin siis ainakin kansanopistojen kohdalla, Helbusista ei ole kokemusta.

Joo, luin: "Kelan mukaan uudet koulutusohjelmat voivat hakeutua sen opintotuen piiriin toimittuaan vähintään vuoden ja HELBUSilla tämä aika täyttyy syksyllä 2013. HELBUSin ohjelmiin osallistuva voi siis _mahdollisesti_ saada opintotukea syksystä 2013 alkaen. Päätöksen tuen myöntämisestä tekee Kela. Hakijan on _hyvä muistaa, että Kelan päätös voi myös olla kielteinen_." Koska tukea voi saada alkaen syksyllä 2013, ei KUKAAN ole vielä saanut tuonne opintotukea....

Opintotukea ei myönnä eikä maksa koulu,vaan Kela.
On viisaampaa keskustella asiasta Kelan virkailijan kanssa.

Kela vaatii että koulu on akkreditoitu, EBSn opiskelijat saa ulkomaan opintotukea.
Helbus on ihan eri juttu, se ei ole akkreditoitu...

Huh? Siis ettekö ole ikinä kuullu yksityisistä yliopistoista joo helbus on paska koska sitä ei hyväkslueta jos haet suome valtio virkoihin. Ebs on taas hyvä koska se on enkuks ja kandi jälkee kuules vaik jenkkeihin tekee maisteri!!

"Ja nyt vielä toinen koulu, josta ehkä mahdollisesti voi päästä ulkomaille tekemään kandin."

http://www.helbus.fi/ulkomaista-yliopistoa-hyvaksynyt-helbusin-opiskelijoita-kanditutkinto-ohjelmiinsa/

Opiskelen kyseisessä koulussa ja kokemukseni on 100% myönteinen. Olen erittäin tyytyväinen valintaani. Opetus on tasokasta ja opiskelijoita kohdellaan hyvin kaikin tavoin. Yhteishenki on mitä parhain ja monet ovat saaneet jo opintojen aikana huipputyöpaikkoja. Iso suositus!

Dreanbig kirjoitti:

Huh? Siis ettekö ole ikinä kuullu yksityisistä yliopistoista joo helbus on paska koska sitä ei hyväkslueta jos haet suome valtio virkoihin. Ebs on taas hyvä koska se on enkuks ja kandi jälkee kuules vaik jenkkeihin tekee maisteri!!

Lue lisää

HELBUSin kautta saa pätevyyden Suomen valtion virkoihin kahdella tapaa: 1) opiskelemalla HELBUSin kautta kandiksi ja jatkamalla maisteriksi suomalaisessa yliopistossa tai 2) hakemalla Opetushallitukselta rinnastamispäätös HELBUSin kautta suoritetulle ulkomaiselle kandin tai maisterin tutkinnolle. Muihin työpaikkoihin eli yksityiselle sektorillehan HELBUSin korkeatasoisten kansainvälisten jatkoyliopistojen tutkinnot kelpaavat sellaisenaan.

HELBUSin opiskelijat saavat virallisen kandidaatin tutkintonsa aina siitä yliopistosta, jossa suorittavat kolmannen vuotensa. Näitä yliopistoja on mm. Englannissa, Saksassa, Ranskassa, Tsekissä, ja Australiassa. Esimerkiksi jo joka kolmas englantilainen yliopisto ottaa HELBUSin opiskelijat suoraan kolmannelle vuodelle suorittamaan kandidaatin tutkintonsa vuodessa loppuun.

Yliopistoja, joissa HELBUSin opiskelija voi suorittaa kandidaatintutkintosi kolmannen vuoden ja josta hän saa loppututkintonsa ovat mm:
• University of Kent, UK

• Oxford Brookes University, UK

• Paris ESLSCA Business School, France

• Bond University, Australia

• Prague College/Teesside University degree, Czech Republic

• Northampton University, UK
• Coventry University, UK
• The University of Northampton, UK
• University of Portsmouth, UK
• University of Winchester, UK
• University of Brighton, UK
• University of Central Lancashire, UK
• Bournemouth University, UK
• Edinburgh Napier University, UK
• De Montfort University, UK
• Middlesex University, UK
• University of Worcester, UK


Kari Jääskeläinen, toimitusjohtaja
HELBUS Helsinki School of Business

Mitäköhän tuolla "muilla työpaikoilla eli yksityisellä sektorilla" tarkoitetaan? Kuitenkin mainitaan "HELBUSin korkeatasoisten kansainvälisten jatkoyliopistojen tutkinnot kelpaavat sellaisenaan" eli siis jatkoyliopistojen, ei HELBUS:in omat tutkinnot kelpaa yksityiselläkään. Hieman on hämäävää kirjoitusta ehkä tarkoituksella, että positiivinen mielikuva ei himmentyisi koulusta.

Hyvin kirjoitettu ja olen kanssasi samaa mieltä!

Voiko hyviä ja lahjakkaita hakijoita tulla sekä yksityisestä että valtion korkeakoulusta?

Turun yliopiston taloustieteen laitoksella tutkittiin miten vuoden 2007 valintakoe ennusti opiskelijan opintomenestystä. Pääsykoemenestyksellä ei ollut merkitsevää yhtetyttä opintojen suoritusvauhtiin tai opintojen arvosanoihin. Eli se, että ei menestynyt pääsykokeessa, ei kertonut myöhemmästä opintomenestyksestä mitään.

Luulisi myös että kansainvälisissä opiskelijajärjestöissä toimiminen, englanniksi kirjoitettu kiitettävä lopputyö, jonkun toisen maan markkinoiden tunteminen tai kaksi sujuvaa kieltä kiinnostavat työnantajia.

Itsellä ei ole aikanaan ollut mahdollisuutta mennä suomalaisiin kouluihin, sillä niiden pääsykokeet olivat aina silloin kun olin töissä ulkomailla. Ja tässä tapauksessa työ oli huippu-urheilua. Halusin kuitenkin varmistaa tulevaisuuden urheilun jälkeen opiskelemalla etänä kauppatieteitä ja se kannatti. Tienaan tällä hetkellä sopivasti, eli sen verran että vapaa-ajalla voin tehdä mitä huvittaa. En todellakaan koe että "maksettu tutkinto" olisi koskaan ollut negatiivinen asia. Tutkinnolla ei ole merkitystä mikäli pystyt osoittamaan vaadittavat taidot työtehtävässä menestyäksesi.

Kartoitimme marraskuussa 2015 valmistuneidemme työllistymisprosenttia. Tuolloin HELBUSista ja sen ulkomaisista yhteistyökorkeakouluista siihen mennessä kandidaateiksi valmistuneista opiskelijoista 100% oli työllistynyt tai jatkanut maisterin ohjelmaan. (Koska valmistuneiden lukumäärä on vielä pieni, on todennäköistä että prosentti ajan myötä vakiintuu tietylle tasolle, mutta HELBUSin kautta on työllistynyt todella hyvin tähänastisten kokemusten perusteella.)

Mitä tulee työnantajiin, niin heillä on varsin hyvin tiedossaan Turun yliopistossa tehty tutkimus, jonka mukaan menestys valtion yliopistojen pääsykokeissa ei ennusta lainkaan opiskelumenestystä. (Kts lisätietoja täältä: http://www.helbus.fi/paasykoe/ ). Ulkomaisista yliopistoista saadut hyvät palautteet ja arvosanat myös kertovat siitä, että meiltä sinne siirtyvät opiskelijat menestyvät ulkomaisissa opinnoissaan hyvin.

Sen sijaan tosiasia, että henkilö on valmis itse maksamaan koulutuksestaan, osoittaa työnantajalle todellista sitoutumista hakijan valitsemaan alaan.

Kari Jääskeläinen, toimitusjohtaja
HELBUS Helsinki School of Business

KariJääskeläinen kirjoitti:

Kartoitimme marraskuussa 2015 valmistuneidemme työllistymisprosenttia. Tuolloin HELBUSista ja sen ulkomaisista yhteistyökorkeakouluista siihen mennessä kandidaateiksi valmistuneista opiskelijoista 100% oli työllistynyt tai jatkanut maisterin ohjelmaan. (Koska valmistuneiden lukumäärä on vielä pieni, on todennäköistä että prosentti ajan myötä vakiintuu tietylle tasolle, mutta HELBUSin kautta on työllistynyt todella hyvin tähänastisten kokemusten perusteella.)

Mitä tulee työnantajiin, niin heillä on varsin hyvin tiedossaan Turun yliopistossa tehty tutkimus, jonka mukaan menestys valtion yliopistojen pääsykokeissa ei ennusta lainkaan opiskelumenestystä. (Kts lisätietoja täältä: http://www.helbus.fi/paasykoe/ ). Ulkomaisista yliopistoista saadut hyvät palautteet ja arvosanat myös kertovat siitä, että meiltä sinne siirtyvät opiskelijat menestyvät ulkomaisissa opinnoissaan hyvin.

Sen sijaan tosiasia, että henkilö on valmis itse maksamaan koulutuksestaan, osoittaa työnantajalle todellista sitoutumista hakijan valitsemaan alaan.

Kari Jääskeläinen, toimitusjohtaja
HELBUS Helsinki School of Business

Lue lisää

Kuinka moni näistä 100 % oli oman alansa töissä? Lisäksi olisi mukava kuulla valmistuneiden todellinen määrä eikä pelkää prosenttilukua. Kuinka moni oli ylipäätään valmistunut HELBUS:in tutkinnolla ja saanut oman alansa töitä, kun tekstin perusteella osa oli valmistunut "HELBUSista ja sen ulkomaisista yhteistyökorkeakoulusta".

Missäköhän on lähde tuolle väitteelle, että "henkilö on valmis itse maksamaan koulutuksestaan, osoittaa työnantajalle todellista sitoutumista hakijan valitsemaan alaan". Eiköhän nykyään Suomessa ole aika mahdotonta kouluttautua uudelleen, jos on jo yhteen tutkintoon valmistunut. Joten aikaimoista sitoutumista valitsemaan alaan pitää olla jokatapauksessa. Lisäksi jos ei heti pääse pääsykokeista sisään eikö se nimenomaan kerro todellisesta sitoutumisesta, että yrittää sinne uudestaan kaikesta huolimatta. Nykyisin kun on kaikenmaailman maksullisia valmennuskursseja, joihin voi myös halutessaan pistää rahaa kulumaan, jos maksaminen muka koetaan sitoutumiseksi valitsemaan alaan.

Tuosta Turun ylipiston tutkimuksesta en voi sanoa mitään, kun koko helbus.fi näyttäisi ei toimi vaan herjaa "tietokantavirhettä". Olisi mukava saada artikkelin lähdetiedot esille eikä vain linkkiä koulun sivulle näiden syiden takia. On kyllä aika huonoa mainosta koululle, jollei sivutkaan toimi.

Ettätälläin.sd kirjoitti:

Kuinka moni näistä 100 % oli oman alansa töissä? Lisäksi olisi mukava kuulla valmistuneiden todellinen määrä eikä pelkää prosenttilukua. Kuinka moni oli ylipäätään valmistunut HELBUS:in tutkinnolla ja saanut oman alansa töitä, kun tekstin perusteella osa oli valmistunut "HELBUSista ja sen ulkomaisista yhteistyökorkeakoulusta".

Missäköhän on lähde tuolle väitteelle, että "henkilö on valmis itse maksamaan koulutuksestaan, osoittaa työnantajalle todellista sitoutumista hakijan valitsemaan alaan". Eiköhän nykyään Suomessa ole aika mahdotonta kouluttautua uudelleen, jos on jo yhteen tutkintoon valmistunut. Joten aikaimoista sitoutumista valitsemaan alaan pitää olla jokatapauksessa. Lisäksi jos ei heti pääse pääsykokeista sisään eikö se nimenomaan kerro todellisesta sitoutumisesta, että yrittää sinne uudestaan kaikesta huolimatta. Nykyisin kun on kaikenmaailman maksullisia valmennuskursseja, joihin voi myös halutessaan pistää rahaa kulumaan, jos maksaminen muka koetaan sitoutumiseksi valitsemaan alaan.

Tuosta Turun ylipiston tutkimuksesta en voi sanoa mitään, kun koko helbus.fi näyttäisi ei toimi vaan herjaa "tietokantavirhettä". Olisi mukava saada artikkelin lähdetiedot esille eikä vain linkkiä koulun sivulle näiden syiden takia. On kyllä aika huonoa mainosta koululle, jollei sivutkaan toimi.

Lue lisää

Nauroin kans tuolle, että raha osoittaa sitoutumista alaan. :D Mites kun mun mielestä se taas osoittaa sitä, että on liian tyhmä päästäkseen kunnolliseen oppilaitokseen... Muutenkin nämä toimitusjohtajan viestit nyt on, mitä on. Täysjärkinen opiskelija menee opiskelemaan kauppatieteitä yliopistoon ja kipasee vaihdossa, jos hinkua on.

Pieni huomio tuosta Turun yliopiston tutkimuksesta. Minkä lähteen mukaan työnantajilla on on varsin hyvin tiedossa tuo tutkimustiedossa? Kyseinen tutkimushan on jo aikavanha yhteiskuntatieteiden tiedealalla. Lisäksi artikkelin mukaan ei pääsykoemenestyksellä ollut tilastollisesti tarkasteltuna negatiivista korrelaatiota graduarvosanaan ja kaiken lisäksi "pääsykoepistemäärän ja opintomenestyksen (arvosanat) välinen korrelaatio oli toki positiivinen". Toisin sanoen näyttäisi, että hyvän pääsykoepistemäärän saaneet menestyisivät paremmin opinnoissaan ja olisivat siis työnantajien näkökulmasta paljon halutumpia kuin opiskelijat, jotka eivät pääsykokeisiin osallistu vaan maksavat tutkinnostaan.

Pistähän nyt kovaa dataa väitteidesi pohjalle. Millainen on EBS-alumnien tulojakauma valmistuttua ja 5v päästä valmistuisesta? Missä kansainvälisissä yrityksissä he toimivat? Minkä nimisiä tunnettuja alumneja EBS:llä on? Minkä nimisiä samoja proffia luennoi EBS:ssä kuin Aallossa ja "maailmalla"? Vetävätkö Aallon proffat siellä yhden luennon vai koko kurssin?

Ymmärrä hyvä mies, että työmarkkinoilla ketään ei kiinnosta akkreditointisi tai se, että tutkintosi on EU-standardien mukaisesti korkeakoulututkinto. Suomalaiset kortistot pursuavat tunnetuista suomalaisista yliopistoista valmistuneita maistereita, joten et pötki pitkälle sillä että tutkintosi on muodollisesti kanditasoinen, mutta käytännössä täysi kysymysmerkki rekrytoijille. EBS:n haukkuminen ei myöskään liity Aallon haukkumiseen, koska opiskelijamateriaali on täysin erilaista. Aallossa on tiukan ja luotettavaksi tiedetyn seulan läpäissyt maan parhaimmisto harvoilla poikkeuksilla.

enuskosanaakaan kirjoitti:

Pistähän nyt kovaa dataa väitteidesi pohjalle. Millainen on EBS-alumnien tulojakauma valmistuttua ja 5v päästä valmistuisesta? Missä kansainvälisissä yrityksissä he toimivat? Minkä nimisiä tunnettuja alumneja EBS:llä on? Minkä nimisiä samoja proffia luennoi EBS:ssä kuin Aallossa ja "maailmalla"? Vetävätkö Aallon proffat siellä yhden luennon vai koko kurssin?

Ymmärrä hyvä mies, että työmarkkinoilla ketään ei kiinnosta akkreditointisi tai se, että tutkintosi on EU-standardien mukaisesti korkeakoulututkinto. Suomalaiset kortistot pursuavat tunnetuista suomalaisista yliopistoista valmistuneita maistereita, joten et pötki pitkälle sillä että tutkintosi on muodollisesti kanditasoinen, mutta käytännössä täysi kysymysmerkki rekrytoijille. EBS:n haukkuminen ei myöskään liity Aallon haukkumiseen, koska opiskelijamateriaali on täysin erilaista. Aallossa on tiukan ja luotettavaksi tiedetyn seulan läpäissyt maan parhaimmisto harvoilla poikkeuksilla.

Lue lisää

Olet hieman hassu, tekstisi on täysin epälooginen. Pyydät "kovaa dataa", (hmm. täälläkö keskutelupalstoilla asiat yleensäkinkö mielestäsi todennetaan ja julistetaan koko totuudeksi, lue=sinun näkemyksesi asioista näyttäisi olevan koko totuus). Tulojakauma ei kerro opiskelijoiden älystä ja lahjoista, voihan joku "taukki" Aaltolainen tienata todella paljonkin, ei se kerro että Aalto on laadukas opinahjo. Ja hyvä opiskeija tienata vähän esim. narsistisen hullun esimiehen alaisuudessa. Miksi kysyt EBS:n kreditteejä, sinunhan pitäisi ne tietää kun kerrot että: "EBS:n haukkuminen ei myöskään liity Aallon haukkumiseen, koska opiskelijamateriaali on täysin erilaista." Kuka on tehnyt Aallon tiukan ja luotettavan seulan jonka läpäisee vain parhaimmisto KUITENKIN HARVOILLA POIKKEUKSILLA?? Anna mun kaikki kestää. Sinunlaisesi kortistosta jauhavat, mikset palkkaa niitä kortiston maistereita? Mikseivät kaikki yritykset palkkaa kaikki maisterit kaikkiin avoimiin töihin, onko niin että työ ei kelpaakaan Aallon arvolla aivopestyille maistereille, kun on niin hieno seula läpäisty. Suomen tyollistymistä ei auta tuhertelijat jotka haukkuvat ihmisiä ketkä muutosta aikaan todella haluavat ja haluavat luoda mahdollisuuksia onnistua elämässä muillekin, jos onnistuminen merkitsee JOILLEKIN esim. tutkintoa kauppateteissä. Eivät kauppatieteilijät ole automaattisesti maan parhaimmisto josta vain parhain on Aallossa! Oletko kuullut Suomen tarpeesta kansainvälistyä markkinaehtoisesti? Suomen halusta kansainvälistyä? Ei Aalto eivätkä sen opiskelijat ole automaattsesti kansainvälisiä. Olisiko aidosti kansainvälinen koulu ja sen opiselijat ja opettajat/professorit kansainvälisiä sittenkin myös sinun mielestäsi? Suomen yliopistot eivät pärjää muualla euroopassa oleville yliopistoille opetuksen laadussa, joka on tärkein. Oli ala mikä tahansa, on mahtavaa kun ihminen yksilönä saa toteuttaa oman unelmansa tulla miksi haluaa. Sinun sanomisesi satuttaa ja vähättelee monia. Järkyttävää. Sinun asenteesi on juuri se ydinongelma, minkä vuoksi Suomi on täynnä huonoja työnantajia ja työllistäjiä sekä työllistäviä yrityksiä. Miten kohtelet toisia...

"Ymmärrä hyvä mies, että työmarkkinoilla ketään ei kiinnosta akkreditointisi tai se, että tutkintosi on EU-standardien mukaisesti korkeakoulututkinto.", tuo lainaus taas osoittaa että jos työmarkkinoita ei kiinnosta koulun akkreditointi (mikä on kyllä oieasti hyvä asia olla olemassa jos asiaa yhdessä hieman mietimme), eikä silläkään ole väliä muka että on korkeakoulututkinto-oikeuden saaneet EBS:säkin mutta silti paukutat että Aalto on ehdotonta kärkeä tutkitusti (epäilen) ja laillistettu korkeakoulu??? Kyllä todellisuus kertoo ihan toista: Aalto ei pärjää kilpailussa muille maksullisille ja maksuttomille maailman yliopistoille ja huom Aaltokin haluaa päästä niille listoille missä näitä mitataan. Miksi jos sillä ei olisi merkitystä? Kyllä näillä listoilla on väliä, mutta itse katsoisin sen kautta että ihmisille halutaan muualla tarjota hyvää opetusta että tulkaa tänne meille opiskelemaan, me haluamme teidät tänne, ei niin kuin sinä ja kamujesi homehtunut mentaliteetti jolla lyödään toisia tutkimuksilla päähän ja viedään siinä samalla ihmisarvo oli sitten rikkaitten pentuja tai ei. Jokuhan on vaikka omalla työllään voinut ansainnut opintorahansa maksulliseen kouluun. Eipä taida ihan niin paljoa rasittaa yhteiskuntaakaan kuin ilmaiseksi opiskelevat, missä sinänsä ei ole mitään väärää.

Ystävänne kirjoitti:

Olet hieman hassu, tekstisi on täysin epälooginen. Pyydät "kovaa dataa", (hmm. täälläkö keskutelupalstoilla asiat yleensäkinkö mielestäsi todennetaan ja julistetaan koko totuudeksi, lue=sinun näkemyksesi asioista näyttäisi olevan koko totuus). Tulojakauma ei kerro opiskelijoiden älystä ja lahjoista, voihan joku "taukki" Aaltolainen tienata todella paljonkin, ei se kerro että Aalto on laadukas opinahjo. Ja hyvä opiskeija tienata vähän esim. narsistisen hullun esimiehen alaisuudessa. Miksi kysyt EBS:n kreditteejä, sinunhan pitäisi ne tietää kun kerrot että: "EBS:n haukkuminen ei myöskään liity Aallon haukkumiseen, koska opiskelijamateriaali on täysin erilaista." Kuka on tehnyt Aallon tiukan ja luotettavan seulan jonka läpäisee vain parhaimmisto KUITENKIN HARVOILLA POIKKEUKSILLA?? Anna mun kaikki kestää. Sinunlaisesi kortistosta jauhavat, mikset palkkaa niitä kortiston maistereita? Mikseivät kaikki yritykset palkkaa kaikki maisterit kaikkiin avoimiin töihin, onko niin että työ ei kelpaakaan Aallon arvolla aivopestyille maistereille, kun on niin hieno seula läpäisty. Suomen tyollistymistä ei auta tuhertelijat jotka haukkuvat ihmisiä ketkä muutosta aikaan todella haluavat ja haluavat luoda mahdollisuuksia onnistua elämässä muillekin, jos onnistuminen merkitsee JOILLEKIN esim. tutkintoa kauppateteissä. Eivät kauppatieteilijät ole automaattisesti maan parhaimmisto josta vain parhain on Aallossa! Oletko kuullut Suomen tarpeesta kansainvälistyä markkinaehtoisesti? Suomen halusta kansainvälistyä? Ei Aalto eivätkä sen opiskelijat ole automaattsesti kansainvälisiä. Olisiko aidosti kansainvälinen koulu ja sen opiselijat ja opettajat/professorit kansainvälisiä sittenkin myös sinun mielestäsi? Suomen yliopistot eivät pärjää muualla euroopassa oleville yliopistoille opetuksen laadussa, joka on tärkein. Oli ala mikä tahansa, on mahtavaa kun ihminen yksilönä saa toteuttaa oman unelmansa tulla miksi haluaa. Sinun sanomisesi satuttaa ja vähättelee monia. Järkyttävää. Sinun asenteesi on juuri se ydinongelma, minkä vuoksi Suomi on täynnä huonoja työnantajia ja työllistäjiä sekä työllistäviä yrityksiä. Miten kohtelet toisia...

"Ymmärrä hyvä mies, että työmarkkinoilla ketään ei kiinnosta akkreditointisi tai se, että tutkintosi on EU-standardien mukaisesti korkeakoulututkinto.", tuo lainaus taas osoittaa että jos työmarkkinoita ei kiinnosta koulun akkreditointi (mikä on kyllä oieasti hyvä asia olla olemassa jos asiaa yhdessä hieman mietimme), eikä silläkään ole väliä muka että on korkeakoulututkinto-oikeuden saaneet EBS:säkin mutta silti paukutat että Aalto on ehdotonta kärkeä tutkitusti (epäilen) ja laillistettu korkeakoulu??? Kyllä todellisuus kertoo ihan toista: Aalto ei pärjää kilpailussa muille maksullisille ja maksuttomille maailman yliopistoille ja huom Aaltokin haluaa päästä niille listoille missä näitä mitataan. Miksi jos sillä ei olisi merkitystä? Kyllä näillä listoilla on väliä, mutta itse katsoisin sen kautta että ihmisille halutaan muualla tarjota hyvää opetusta että tulkaa tänne meille opiskelemaan, me haluamme teidät tänne, ei niin kuin sinä ja kamujesi homehtunut mentaliteetti jolla lyödään toisia tutkimuksilla päähän ja viedään siinä samalla ihmisarvo oli sitten rikkaitten pentuja tai ei. Jokuhan on vaikka omalla työllään voinut ansainnut opintorahansa maksulliseen kouluun. Eipä taida ihan niin paljoa rasittaa yhteiskuntaakaan kuin ilmaiseksi opiskelevat, missä sinänsä ei ole mitään väärää.

Lue lisää

Aika tunteellinen kirjoitus ja paljon tällaista "tiedän kaverin tutun kautta, erään nimettömän firman, joka on alalla missä liikkuu raha". Voi poika. Raha liikkuu myös mm. raksafirmoissa, maanrakennusalalla ja muissa "amistouhuissa" tällä hetkellä kun talous lähtee taas vihdoin ja viimein nousuun. Siellä perus amikset tahkoaa miljoonien liikevaihtoja ja satojetuhansien ja jopa miljoonien liiketuloksia.

Ja asiaan: suorilta käsiltä voin sanoa, että oma isäni on ikänsä ollu esimiesasemassa ja tällä hetkellä hänellä on lähes 1000 alaista. Moni alainen on KTM koulutukseltaa, hän ei. Hän on monesti sanonut ja sanoo yhtä, että näitä kauppatieteiden maistereita on Suomessa niin paljon, että sillä tutkinnolla pääset hyvällä säkällä pikkujohtajaksi. Se on monen uran huippu. Moni hänen kollegansa, myös KTM tutkinnon suorittanut sanoo samaa. Sillä tutkinnolla ja opeilla ei loppujen lopuksi paljoa tee, vaan se taito tulee sisältä. Tieto, jota talouskoulut antaa on todella teoreettista ja itsekin useampaa vuotta kauppakorkeakoulussa opiskelleena voin sanoa, että suoraa reseptiä menestymiseen sieltä ei saa. Lisäksi avain kaikkeen ei ole teoria ja sen oppiminen vaan harvinainen taito hyödyntää sitä käytäntöön.

Huvittava asia, joka tuodaan esille, on verkostoituminen: kyllä meidän maksullisessa koulussa verkostoitutuu. Lyön vetoa, että paremmin verkostoituu valtiollisessa kauppakorkeakoulussa, jossa on enemmän opiskelijoita ja lisäksi vielä läjäpäin poikkitieteellisiä ainejaostoja ja opiskelijabileitä. Siellä sitä oppii ihmisiä tuntemaan. Meidänkin kauppakorkeassa monia tuhansia opiskelijoita. Lisäksi valtiollisella tasolla on vaihdot. 1 vuoden vaihtoko ei ole yhtä hyvä kuin tuo maksullinen vaihtoehto siihen vuoden koulunkäynti, ilmeisesti kovemmalla hintalapulla kuin vaihdolla?

Kirjoitukseni pointti tässä on se, että kauppatieteiden maistereita on suomessa yllin kyllin, nyt jo liikaa, joten jokainen joka koulutetaan lisää jossain maksullisessa koulussa, kasvattaa tyhjäntomittajien määrää. Se on ihan kiva että pääsee toteuttamaan unelmaansa ja sillee, mutta itse en henkilökohtaisesti en voi paljoa perustaa koulutukseen jota saa vain rahalla, koska se johtaa aina eriarvoistamiseen varallisuuden perusteella ja lisää kansan kahtiajakoa. Tästä mm. ystäväni on puhunut monesti, joka opiskelee opettajaksi. Siellä aihetta käsitellään enemmän, sillä vanhempien tulot korreloi radikaalin paljon nykyäänkin koulumenestykseen, joten tässä ei maksulliset koulut tasoita tilannetta vaan päinvastoin. Yhteiskunnallisesti siis tällaiset koulut ovat ongelma.

Yksilöllisesti tämä onkin ihan mukava juttu jos vanhemmilla on fyrkkaa, ja jokainen tietenkin jahtaa unelmiaan. Fakta kuitenkin on se, että varmasti marginaalinen osa tuon koulun opiskelijoista on maksanut itse koulunsa ja jos on niin kova painamaan duunia, että on varaa maksaa koulut, niin pitäisi olla yhtä kova lukemaan että pääsee sisään.

Miksi harmittaa? Onko osaamisesi sillä tasolla, että tutkinto on ainoa mihin voit turvautua? Minua yksityiset koulut eivät uhkaa.

Et ole enempää sen aidompi KTM kuin muualtakaan KTM:ksi valmistuneet. On katkeria ihmisiä olemassa, muutosta pelkäävää lähinnä, luulen ma. Tai ei ymmärrä koulutuskuvioita ja työelämää, millä asioilla sitä onkaan merkitystä loppupeleissä. Työelämässähän on myös pitkällekin pötkineitä kouluttautumattomia, kun eivät ole ehtineet opiskelemaan kun ovat ruvenneet pärjäämään ilmankin. Mihinkäs lokeroon heidät nyt pitäisi lokeroida; epäonnistujat, luuserit, psst. hyvä itsetuntoiset, ihanat tyypit, mites valittaisiin... vai eikö siitä saa puhua...

Mitä olet siitä mieltä jos Suomessa ryhdytään päästämään ylioppilaita suoraan esim. Aaltoon opiskelemaan ilman pääsykokeita, onko se reilua menneillä vuosilla kirjoituksissa hyvin pärjänneille, ketkä eivät päässeet syystä tai toisesta aikanaan jatko-opiskelemaan, eivätkä välttämättä vuosien yrittämisen jälkeenkään ole päässeet? Nyt voisivat mennä vaikka maksullisiin tutkintoihin ja ihan ulkomaille asti?? Ihan kuin ihmiset olisivat vain koneita, luotu joidenkin pureskeltaviksi ja poljettaviksi tai pelkiksi kuluttajiksi, eikä elämää ja etsimistä tapahtuisi ollenkaan, miksi juuri oikeasti joillakin esim. oman itsensä löytäminen kestää aikansa. Minusta ne ihmiset jotka haluavat todella oppia tuntemaan itsensä ja tulla onnellisiksi, ovat juuri niitä ihmisiä ketkä etsivät ja löytävätkin unelmansa, uransa, itsensä, saavat puolisonsa ja lapsensa vuosienkin, kymmenienkin päästä siitä, kun toiset ovat menneet "perinteikkäitä" polkuja pitkin. Siksi on hienoa että on ihmisiä ketkä ovat ymmärtäneet, että ihminen saa ja voi opiskellä täytettyään 25 v ja naiset ovat kauniita ja kelpaavat ;) myös 19-vuotissynttäreiden jälkeen yhteiskuntaankin menestyjiksi alalla kuin alalla (joidenkin unelma ammattina esim. high fashion mallit, heitä on nykyään isossa maailmassa jopa viisikymmenvuotiaita catwalkeilla, vaikka heitä markkinoidaankin joskus kaksikymppisinä että menisi paremmin ikärasisteillekin läpi) ja että myös miehet kasvavat hurmaaviksi miehiksi vaikka ikää olisi 50 v ja meistä kaikista voi tulla ihan mitä me ikinä haluamme. Kuka estää?? Pahat puheet yleensä ja katkerien ihmisten vahingonteot ihmissuhteissa ja työelämässä, mutta niillehän pitäisi pystyä antamaan piut paut?

Toiset ovat lukiossa kolme vuotta ja kirjoittavat, toiset ovat jopa kuusi vuotta ja kirjoittavat. Kummatkohan voivat saada kirjoituksissa etulyöntiaseman tuloksiin nähden? Arvosanoja voi aina myös korottaa jälkikäteen. Onko se väheksyttävämpää korottaa kuin kirjoittaa heti vähintään viisi ällää?? Ovatko yliopistot ja työnantajat aivan pöyristyneitä tällaisesta järjettomyydestä että, jos ihminen ei just silloin jaksa olla työjuhta ja repiä niitä älliä vaan parantaa vanhempana opiskelutapansa jälkikäteen ja korottaa ne arvosanansa, onko silloin myöhäistä ja hänen pitää antaa niille miljoonille niskaan huohottavalle kaikki paikat ja mentävä itse ojan pohjalle potkittavaksi MITÄ HÄ?

Kilpailua joka paikassa missä se ei olisi tarpeen, ja mielisairasta mentaliteettia viljellään yhtä jos toisaalla. Kun täyttää 40 se ei ole este työn saannille, opiskelulle, ei lasten saannille, ei millekään. Ei ole liian myöhäistä. Sadistit ja kiusaajat levittävät tällaisia valheita murtaakseen toisia, ihan niin kuin toisen onnistuminen/tekeminen olisi heiltä itseltään pois. Jos on riittävän terve fyysisesti ja mieli on riittävän ehjä, kaikki onnistuu. Kateus pois kytkettynä, ihminen tekee ihmeitä elämässään. Kun täyttää 80 v, silloin voi oikeasti vasta sanoa toisesta että alkaa olemaan jo ikää ja kyetessään voivat 80 ikäisetkin jakaa ainakin elämänviisautta nuoremmilleen. 40 v vastaan 80 v, ai jai...

Vielä kummallisempaa nämä vertailevat ja ihmiset eri arvoihin luokittelevat opiskelupaikkojen jakosysteemit, että on eriarvoistavia kiintiöitä opiskelupaikoissa, mutta myös spekulaatiot että jos kirjoitat yo:t hyvin, niin jos et pärjää pääsykokeissa se johtuu siitä, että olet niin väsynyt kirjoituksista kun sait ne viisi ällää, mutta et siis pärjää pääsykokeissa ja siksi pitäisi saada suora jatko-opiskelupaikka koska pärjäät (?!)paremmin opiskeluissa/töissä??!! jatkossa kuin muut pääsykokeet selättäneet mutta yo-kirjoituksissa huonommin pärjänneet TAI AMMATTIKOULUN suorittaneet. Olen lukenut tällaisen järjettömyyden jättiläisen ihmisen sanomana, kenen pitäisi tietää paremmin. Missä helv.... kuplassa jotkut elävätkään. Lukio vastaan ammattikoulu edelleen joillakin hölmöläisillä vuonna 2016! Tilastoihin tuijottaminen suorittamisessa ja niistä johtopäätösten tekeminen, mitä ennustajanoitia nämä ihmiset ovat keiden pitäisi kehittää tulevaisuuden Suomea?

Miksi kaikille halukkaille ei anneta Suomessakin mahdollisuutta opiskella alaa jota tahtovat? Ilman pääsykokeita? Auttaisiko työllisyyteen ja kehitykseen, ihmisten elämänlaatuun parantavasti, innovaatioihin, haluun ja kykyyn kehittää uusia tuotteitä, voisi vaikuttaa, huomattavan positiivisesti. Tämä on kova aihe:kilpailu ja kateus Suomessa, ei halua raketaa yhteistä hyvinvointia.

Ystävänne kirjoitti:

Et ole enempää sen aidompi KTM kuin muualtakaan KTM:ksi valmistuneet. On katkeria ihmisiä olemassa, muutosta pelkäävää lähinnä, luulen ma. Tai ei ymmärrä koulutuskuvioita ja työelämää, millä asioilla sitä onkaan merkitystä loppupeleissä. Työelämässähän on myös pitkällekin pötkineitä kouluttautumattomia, kun eivät ole ehtineet opiskelemaan kun ovat ruvenneet pärjäämään ilmankin. Mihinkäs lokeroon heidät nyt pitäisi lokeroida; epäonnistujat, luuserit, psst. hyvä itsetuntoiset, ihanat tyypit, mites valittaisiin... vai eikö siitä saa puhua...

Mitä olet siitä mieltä jos Suomessa ryhdytään päästämään ylioppilaita suoraan esim. Aaltoon opiskelemaan ilman pääsykokeita, onko se reilua menneillä vuosilla kirjoituksissa hyvin pärjänneille, ketkä eivät päässeet syystä tai toisesta aikanaan jatko-opiskelemaan, eivätkä välttämättä vuosien yrittämisen jälkeenkään ole päässeet? Nyt voisivat mennä vaikka maksullisiin tutkintoihin ja ihan ulkomaille asti?? Ihan kuin ihmiset olisivat vain koneita, luotu joidenkin pureskeltaviksi ja poljettaviksi tai pelkiksi kuluttajiksi, eikä elämää ja etsimistä tapahtuisi ollenkaan, miksi juuri oikeasti joillakin esim. oman itsensä löytäminen kestää aikansa. Minusta ne ihmiset jotka haluavat todella oppia tuntemaan itsensä ja tulla onnellisiksi, ovat juuri niitä ihmisiä ketkä etsivät ja löytävätkin unelmansa, uransa, itsensä, saavat puolisonsa ja lapsensa vuosienkin, kymmenienkin päästä siitä, kun toiset ovat menneet "perinteikkäitä" polkuja pitkin. Siksi on hienoa että on ihmisiä ketkä ovat ymmärtäneet, että ihminen saa ja voi opiskellä täytettyään 25 v ja naiset ovat kauniita ja kelpaavat ;) myös 19-vuotissynttäreiden jälkeen yhteiskuntaankin menestyjiksi alalla kuin alalla (joidenkin unelma ammattina esim. high fashion mallit, heitä on nykyään isossa maailmassa jopa viisikymmenvuotiaita catwalkeilla, vaikka heitä markkinoidaankin joskus kaksikymppisinä että menisi paremmin ikärasisteillekin läpi) ja että myös miehet kasvavat hurmaaviksi miehiksi vaikka ikää olisi 50 v ja meistä kaikista voi tulla ihan mitä me ikinä haluamme. Kuka estää?? Pahat puheet yleensä ja katkerien ihmisten vahingonteot ihmissuhteissa ja työelämässä, mutta niillehän pitäisi pystyä antamaan piut paut?

Toiset ovat lukiossa kolme vuotta ja kirjoittavat, toiset ovat jopa kuusi vuotta ja kirjoittavat. Kummatkohan voivat saada kirjoituksissa etulyöntiaseman tuloksiin nähden? Arvosanoja voi aina myös korottaa jälkikäteen. Onko se väheksyttävämpää korottaa kuin kirjoittaa heti vähintään viisi ällää?? Ovatko yliopistot ja työnantajat aivan pöyristyneitä tällaisesta järjettomyydestä että, jos ihminen ei just silloin jaksa olla työjuhta ja repiä niitä älliä vaan parantaa vanhempana opiskelutapansa jälkikäteen ja korottaa ne arvosanansa, onko silloin myöhäistä ja hänen pitää antaa niille miljoonille niskaan huohottavalle kaikki paikat ja mentävä itse ojan pohjalle potkittavaksi MITÄ HÄ?

Kilpailua joka paikassa missä se ei olisi tarpeen, ja mielisairasta mentaliteettia viljellään yhtä jos toisaalla. Kun täyttää 40 se ei ole este työn saannille, opiskelulle, ei lasten saannille, ei millekään. Ei ole liian myöhäistä. Sadistit ja kiusaajat levittävät tällaisia valheita murtaakseen toisia, ihan niin kuin toisen onnistuminen/tekeminen olisi heiltä itseltään pois. Jos on riittävän terve fyysisesti ja mieli on riittävän ehjä, kaikki onnistuu. Kateus pois kytkettynä, ihminen tekee ihmeitä elämässään. Kun täyttää 80 v, silloin voi oikeasti vasta sanoa toisesta että alkaa olemaan jo ikää ja kyetessään voivat 80 ikäisetkin jakaa ainakin elämänviisautta nuoremmilleen. 40 v vastaan 80 v, ai jai...

Vielä kummallisempaa nämä vertailevat ja ihmiset eri arvoihin luokittelevat opiskelupaikkojen jakosysteemit, että on eriarvoistavia kiintiöitä opiskelupaikoissa, mutta myös spekulaatiot että jos kirjoitat yo:t hyvin, niin jos et pärjää pääsykokeissa se johtuu siitä, että olet niin väsynyt kirjoituksista kun sait ne viisi ällää, mutta et siis pärjää pääsykokeissa ja siksi pitäisi saada suora jatko-opiskelupaikka koska pärjäät (?!)paremmin opiskeluissa/töissä??!! jatkossa kuin muut pääsykokeet selättäneet mutta yo-kirjoituksissa huonommin pärjänneet TAI AMMATTIKOULUN suorittaneet. Olen lukenut tällaisen järjettömyyden jättiläisen ihmisen sanomana, kenen pitäisi tietää paremmin. Missä helv.... kuplassa jotkut elävätkään. Lukio vastaan ammattikoulu edelleen joillakin hölmöläisillä vuonna 2016! Tilastoihin tuijottaminen suorittamisessa ja niistä johtopäätösten tekeminen, mitä ennustajanoitia nämä ihmiset ovat keiden pitäisi kehittää tulevaisuuden Suomea?

Miksi kaikille halukkaille ei anneta Suomessakin mahdollisuutta opiskella alaa jota tahtovat? Ilman pääsykokeita? Auttaisiko työllisyyteen ja kehitykseen, ihmisten elämänlaatuun parantavasti, innovaatioihin, haluun ja kykyyn kehittää uusia tuotteitä, voisi vaikuttaa, huomattavan positiivisesti. Tämä on kova aihe:kilpailu ja kateus Suomessa, ei halua raketaa yhteistä hyvinvointia.

Lue lisää

liian pitkä viesti, ei tota jaksa edes lukea mutta heti alussa sanoit:
"Työelämässähän on myös pitkällekin pötkineitä kouluttautumattomia, kun eivät ole ehtineet opiskelemaan kun ovat ruvenneet pärjäämään ilmankin. Mihinkäs lokeroon heidät nyt pitäisi lokeroida; epäonnistujat, luuserit, psst. hyvä itsetuntoiset, ihanat tyypit, mites valittaisiin... vai eikö siitä saa puhua..."

tähän voi vaan todeta, että niitä tarinoita on lukemattomia, kun on menty suoraan töihin, menestytty, saatu rahaa ja oltu taitavia. Sitten taphatuu jotain ja neljänkympin jälkeen tulee potkut tai oma firma menee konkkaan, eikä osatakkaan oikeastaan mitään eikä pärjätä kun oma toimiala tai se kapea osaamisalue on vanhentunut.

Voin siis päätellä lukematta selkeästi ylipitkää tekstiäsi, ettei maailmankatsomuksesi ole järin kypsä. Ymmärryksen puutteesta kertoo myös se, että kirjoitat noin ylipitkän tekstin suomi24 keskusteluun.

Onnea ja menestystä, vielä sinäkin viisastut!

Huomaa kyllä, että Helbusin opiskelijat ovat hieman heikkolahjaisempia kun ei edes yhdyssanat tahdo sujua :D

Itse en ainakaan palkkaisi töihin ihmistä, joka ei osaa edes kirjoittaa. Helbussissa pitäisi aloittaa Äidinkielen perusteista. Toivon, että osaat kirjoittaa, jos joskus valmistut "kandiksi" :D

hellpussy kirjoitti:

Itse en ainakaan palkkaisi töihin ihmistä, joka ei osaa edes kirjoittaa. Helbussissa pitäisi aloittaa Äidinkielen perusteista. Toivon, että osaat kirjoittaa, jos joskus valmistut "kandiksi" :D

Lue lisää

tyhmää, pilkunnylkyttäjä: toivottavasti et ole kenenkään "työllistäjä" koska: Äidinkielen on isolla. Se on näin vakavaa. Terveisin pitkät kynnet silloin tällöin omaava, joka innostuessaan vähät välittää kirjoitusvirheistä. Katso vaikka muut vastaukseni. Taidat olla pentu..

KylteriAallosta kirjoitti:

Huomaa kyllä, että Helbusin opiskelijat ovat hieman heikkolahjaisempia kun ei edes yhdyssanat tahdo sujua :D

Sulla on se paheksittu Aalto syndrooma. Älä kiusaa toisia.

Ystävänne kirjoitti:

tyhmää, pilkunnylkyttäjä: toivottavasti et ole kenenkään "työllistäjä" koska: Äidinkielen on isolla. Se on näin vakavaa. Terveisin pitkät kynnet silloin tällöin omaava, joka innostuessaan vähät välittää kirjoitusvirheistä. Katso vaikka muut vastaukseni. Taidat olla pentu..

Lue lisää

Ei järjen tolkkua kirjoituksessasi... Älä vedä enempää, OK?

"Tuttavani ketkä sinne päätyi olivat siis niin tyhmiä, että luulivat että opiskelu siellä maksaa sen 2k vuodessa kun nettisivulla puhutaan lukukaudesta, joita yhtenä opiskeluvuonna on 5."

Lukukausia on kaksi, syys- ja kevätlukukausi. Periodeja voi olla tuon viisi (5) kappaletta.

Anyways omasuositukseni on, että menkkää mielummin AMK kuin Helbus.

HELBUSin opiskelijat ovat varsin lahjakkaita. Ensimmäiseltä vuosikurssiltamme kandidaatiksi valmistunut opiskelijamme haki kahteentoista kansainväliseen maisteriohjelmaan ja sai hyväksymispäätöksen kymmeneen niistä ja valitsi maisteriohjelmakseen Kentin yliopiston.

Rekrytoimme professorimme hyvistä yliopistoista kahdestatoista eri maasta ja mm. Oxfordissa opettajana toiminut vieraileva professorimme totesi, että HELBUSin parhaat opiskelijat ovat samalla tasolla hänen Oxfordin oppilaidensa kanssa.

HELBUSin pääsykriteeri on se, kuinka vahvasi hakija sitoutuu opiskelemaan. Tätä selvitetään sekä hakulomakkeella että henkilökohtaisella haastattelulla. Emme käytä pääsykoetta, koska pääsykoetta käyttävät valtion yliopistot eivät edes itse usko siihen. (Kts lisätietoja täältä: http://www.helbus.fi/paasykoe/).

HELBUSissa aloittaakin vuosi vuodelta enemmän lahjakkaita nuoria, jotka jättävät pääsykokeisiin osallistumisen kokonaan väliin tietäen, että tienaavat aikaisemman valmistumisen ansiosta lukukausimaksunsa takaisin.

HELBUSin opiskelijat saavat aina sen yliopiston kandidaatin tutkinnon, jossa viimeisen vuotensa suorittavat. Tutkinto voi opiskelijan valinnasta riippuen joko olla Bachelor of Science, Bachelor of Ars tai Bachelor of Business Administration. Alla tutkintonimikkeitä, joita HELBUSin eri jatkokouluista saa.

• Bachelor of Science in International Business & Management
• Bachelor of Science in Marketing
• Bachelor of Arts (Hons) in Business and Management
• Bachelor of Arts (Hons) in International Business Management
• Bachelor of Arts (Hons) in International Management
• Bachelor of Arts (Hons) in Business and Management Studies
• Bachelor of Arts (Hons) in Finance, Accounting & Management
• Bachelor of Arts (Hons) in Human Resource Management
• Bachelor of Arts (Hons) in (Hons) Entrepreneurship & Innovation
• Bachelor of Arts (Hons) in (Hons) Business & Marketing
• Bachelor of Arts (Hons) in (Hons) in Business Management & HRM
• BBA (Bachelor of Business Administration), combined with IMBA (International Master’s in Business Administration)

HELBUSin jatkokoulut ovat muuten maailmalla paljon tunnetumpia kuin suomalaiset yliopistot. Esimerkiksi englantilaisilla yliopistoilla on toimipisteitä eripuolilla maailmaa kun taas suomalaisilla valtion yliopistoilla ei ole vielä juurikaan kandidaatin tai maisterinohjelmaa ulkomailla.

Tosi hienoa myös kuulla, että mainontamme on huomattu! HELBUSin markkinointibudjetti on 1-2 prosenttia siitä viidestä miljoonasta eurosta veronmaksajien rahoja, jonka valtion yliopistot ja ammattikorkeakoulut käyttävät vuosittain ilmaisten tutkintojensa markkinoimiseen.

Kari Jääskeläinen, toimitusjohtaja
HELBUS Helsinki School of Business

"Oxfordissa opettajana toiminut vieraileva professorimme totesi, että HELBUSin parhaat opiskelijat ovat samalla tasolla hänen Oxfordin oppilaidensa kanssa." Kuinkamoni näistä opiskelijoistanne on parhaita tällä lainauksella saa sellaisen kuvan, että ainoastaan pieni osa (parhaimmat) opiskelijoista on samalla tasolla Oxfordin opiskelijoiden kanssa. Pieni huomio, jollei toimitusjohtaja vielä tiedä. Yleisesti puhutaan opiskelijoista, jos kyseessä on yliopiston tai korkeakoulu. Oppilas sanaa käytetään puhuessa peruskoulusta. Tämä saa kommenttinne entistä kyseenalaisempaan valoon.

"Emme käytä pääsykoetta, koska pääsykoetta käyttävät valtion yliopistot eivät edes itse usko siihen." Minkä tiedon mukaan valtion yliopistot eivät muka sen käyttöön usko? Aikaisemmassa tutkimuksessa ei puhuta mitään tästä, että valtion yliopistot eivät uskoisi tämän käyttöön. Itseasiassa kyseisessä artikkelissa mainitaan kuinka "lusmut" ja "huippuopiskelijat" erottuvat pääsykokeilla.

"HELBUSin jatkokoulut ovat muuten maailmalla paljon tunnetumpia kuin suomalaiset yliopistot. Esimerkiksi englantilaisilla yliopistoilla on toimipisteitä eripuolilla maailmaa kun taas suomalaisilla valtion yliopistoilla ei ole vielä juurikaan kandidaatin tai maisterinohjelmaa ulkomailla." Se on totta, mutta muut suomalaiset yliopistot ovat huomattavasti HELBUS:ia tunnetumpia maailmallla eikä toimipisteiden lukumäärä kerro mitään tutkimuksen laadusta tai opetuksesta. Lisäksi opiskelijavaihdot ovat tuttuja valtion yliopistoissakin eikä se rajoita näin kansainvälistymistä mitenkään.

Onnea muuten tuohon markkinointiin, kun ilmeisesti pitää toimitusjohtajan vastailla suomi24:ssä koulunsa kyselyihin. Ilmeisesti markkinointibudjettinne on todella pieni, pisteet siitä.

Samaa nauranut itse. Lisäksi tämä spämmimestari, Helbusin toimitusjohtaja, Jääskeläisen Kari, otti vertailtavaksi kaikki suomen korkeakoulut markkinointibudjetissa. En ole ikinä nähnyt yhtäkään maksettua kauppakorkeakoulun mainosta täällä Etelä-Suomessa.

Helbus jo nimenä kuulostaa bussilta jonka suunta on väärä, haluaako sen kyytiin joku hypätä?

Miksei perheesi sijoittanut tulevaisuuteesi ja maksanut sitä kalleinta, eli halvempaa kuin koulusi maksavaa 5000€ super-VIP-takuu kurssia kauppakorkeakouluun ja et hakenut aaltoon? Vai eikö vaan pää riittänyt sitten kuitenkaan?

Taisi sotilasarvosikin olla tykkimies, kun oot noin fiksu. Tai sitten oot sivari, koska vanhemmat neuvo että säästää aikaa ja itseään kun kääntelee mummoja Suomen ainoan johtajakoulutuksen hankkimisen sijaan.

EBS on kaiketi arvostettu yliopisto Euroopassa, Neuvostoliiton aikoihin näköjään perustettu.

Helbussista ei ole tietoa. Ei ole kai edes yliopisto? Paremmin tietävät voivat valaista.

Tsemppiä!

Juhaniiiii kirjoitti:

EBS on kaiketi arvostettu yliopisto Euroopassa, Neuvostoliiton aikoihin näköjään perustettu.

Helbussista ei ole tietoa. Ei ole kai edes yliopisto? Paremmin tietävät voivat valaista.

Tsemppiä!

Lue lisää

HELBUS on Englannin opetusviranomaisten laadunvalvonnan alainen ja sen ansiosta HELBUSin opiskelijat saavat kandidaatin tutkintonsa siitä yliopistosta, jossa he suorittavat kolmannen opiskeluvuotensa. Vaihtoehtoisia yliopistoja on jo yli viisikymmentä.

Kari Jääskeläinen, toimitusjohtaja
HELBUS Helsinki School of Business

HELBUSin opiskelijat ovat todella tyytyväisiä valintaansa ja heidän kokemuksiaan voi lukea täältä:
http://www.helbus.fi/opiskelijaelama/opiskelijat-kertovat/

Englantilainen kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Englannissa suoritettuna maksaa tyypillisesti lukukausimaksuina 36.000 euroa. HELBUSin kautta sama tutkinto maksaa 28.000 euroa.

Kelan opintotukeen liityvän Korkeimman hallinto-oikeuden vireillä olevan päätöksen tilanteesta kerrotaan avoimesti 1) nettisivuillamme, 2) hakulomakkeessamme ja 3) opiskelijasopimuksessa. Ylipäätään HELBUS kertoo avoimesti kaikista potentiaalisen opiskelijan päätökseen liittyvistä tekijöistä esimerkiksi täällä: http://www.helbus.fi/hyva-tietaa/

Kari Jääskeläinen, toimitusjohtaja
HELBUS Helsinki School of Business

KariJääskeläinen kirjoitti:

HELBUSin opiskelijat ovat todella tyytyväisiä valintaansa ja heidän kokemuksiaan voi lukea täältä:
http://www.helbus.fi/opiskelijaelama/opiskelijat-kertovat/

Englantilainen kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Englannissa suoritettuna maksaa tyypillisesti lukukausimaksuina 36.000 euroa. HELBUSin kautta sama tutkinto maksaa 28.000 euroa.

Kelan opintotukeen liityvän Korkeimman hallinto-oikeuden vireillä olevan päätöksen tilanteesta kerrotaan avoimesti 1) nettisivuillamme, 2) hakulomakkeessamme ja 3) opiskelijasopimuksessa. Ylipäätään HELBUS kertoo avoimesti kaikista potentiaalisen opiskelijan päätökseen liittyvistä tekijöistä esimerkiksi täällä: http://www.helbus.fi/hyva-tietaa/

Kari Jääskeläinen, toimitusjohtaja
HELBUS Helsinki School of Business

Lue lisää

Tuolla summalla voi jo opiskella avoimen yliopiston kautta ja saada suorituksensa hyväksiluettua tutkintoon, jos hakee alalle uudestaan pääsykokeissa, jotka todennäköisesti menevät paremmin kun on alaa jo opiskellut ja menestynyt opinnoissaan. Parhaimmillaan voi hakea tutkinnonsuoritusoikeutta ja mahdollisesti välttää ne pääsykokeet kokonaan. Tuolla lukukausimaksun summalla voisi lisäksi opiskelun lisäksi elää hyvin eikä turvautumaan lainaan tai työhön, mihin usein valtion yliopistojen opiskelijat turvautuvat opintojensa suorittamiseksi.

KariJääskeläinen kirjoitti:

HELBUSin opiskelijat ovat todella tyytyväisiä valintaansa ja heidän kokemuksiaan voi lukea täältä:
http://www.helbus.fi/opiskelijaelama/opiskelijat-kertovat/

Englantilainen kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Englannissa suoritettuna maksaa tyypillisesti lukukausimaksuina 36.000 euroa. HELBUSin kautta sama tutkinto maksaa 28.000 euroa.

Kelan opintotukeen liityvän Korkeimman hallinto-oikeuden vireillä olevan päätöksen tilanteesta kerrotaan avoimesti 1) nettisivuillamme, 2) hakulomakkeessamme ja 3) opiskelijasopimuksessa. Ylipäätään HELBUS kertoo avoimesti kaikista potentiaalisen opiskelijan päätökseen liittyvistä tekijöistä esimerkiksi täällä: http://www.helbus.fi/hyva-tietaa/

Kari Jääskeläinen, toimitusjohtaja
HELBUS Helsinki School of Business

Lue lisää

Sanot että saa saman tutkinnon halvemmalla. Nyt siis vertaatkin tutkintoja keskenään, etkä huomioi ollenkaan, että 3 vuotta englannissa kandiksi on ehkä laadukkaampi tutkinto kuin teidän kautta 1 vuosi? Koulunne "professoreista" suuri osa ei edes ole professoreita ja tulevat suurin osa Malesiasta. Mätä koulu. Katsokaapa googlesta enemmän ni selviää, miksi tämä homma haiskahtaa enemmän kun Natura2000.

HELBUS on Englannin opetusviranomaisten valvonnan alainen siten, että HELBUSilla on Pearsonin akkreditointi. Pearsonia puolestaan valvoo suoraan Englannin parlamentin alainen Ofqual-virasto.

HELBUSilla on yli 50 jatkoyliopistoa kymmenessä eri maassa, joista HELBUSin opiskelija voi valita, mistä haluaa kandidaatin tutkintonsa suorittamalla kolmannen opiskeluvuotensa siellä. Näiden 50 kansainvälisen yliopiston lisäksi HELBUSissa opettaa vuosittain vierailevia professoreja kahdestatoista eri maasta. En usko, että Suomesta löytyy ainuttakaan koulutusohjelmaa, jossa vierailisi opettajia useammasta eri maasta.

Kari Jääskeläinen, toimitusjohtaja
HELBUS Helsinki School of Business

KariJääskeläinen kirjoitti:

HELBUS on Englannin opetusviranomaisten valvonnan alainen siten, että HELBUSilla on Pearsonin akkreditointi. Pearsonia puolestaan valvoo suoraan Englannin parlamentin alainen Ofqual-virasto.

HELBUSilla on yli 50 jatkoyliopistoa kymmenessä eri maassa, joista HELBUSin opiskelija voi valita, mistä haluaa kandidaatin tutkintonsa suorittamalla kolmannen opiskeluvuotensa siellä. Näiden 50 kansainvälisen yliopiston lisäksi HELBUSissa opettaa vuosittain vierailevia professoreja kahdestatoista eri maasta. En usko, että Suomesta löytyy ainuttakaan koulutusohjelmaa, jossa vierailisi opettajia useammasta eri maasta.

Kari Jääskeläinen, toimitusjohtaja
HELBUS Helsinki School of Business

Lue lisää

Ei sitä opetuksen laatua mitata, sillä että opettajia olisi mahdollisiman monesta eri maasta. Tällöinhän valtion yliopistot suurine rahavaroine olisivat joka viikko kutsumassa uuden opettajan opettamaan eri maasta.

Kuulostaa siis samalta kuin Turun kauppakorkea, mutta Porin yksikkö. HAHHA, LOISTAVAA KUSETUSTA SIIS!

Amen, paska ei muutu tryffeliksi, vaikka sen käärisi kuinka hienoon kääreesen tahansa.

Olen kuullut kokemuksia kyseisestä koulusta eräältä tutultani. Siellä ei todellakaan ole vain pappa betalar -jengiä, vaan lahjakkaitakin opiskelijoita ympäri maailmaa. Suhtauduin aluksi myös stereotypisesti siten, että kuka tahansa pääsee suhteellisen isolla summalla rahaa opiskelemaan yksityiseen kauppakorkeakouluun, mutta tämä ei pidä täysin paikkansa.

Tyytyväinengubbe kirjoitti:

Olen kuullut kokemuksia kyseisestä koulusta eräältä tutultani. Siellä ei todellakaan ole vain pappa betalar -jengiä, vaan lahjakkaitakin opiskelijoita ympäri maailmaa. Suhtauduin aluksi myös stereotypisesti siten, että kuka tahansa pääsee suhteellisen isolla summalla rahaa opiskelemaan yksityiseen kauppakorkeakouluun, mutta tämä ei pidä täysin paikkansa.

Lue lisää

Ja sitten siellä on vino pino juuri näitä pappa betalar tyyppejä. Suvussani on yksi joka kyseisestä koulusta valmistui. Surkee opiskelija joka nippa nappa selvitti yo-kirjoitukset ja valitsi helbusin, koska ei ollut toivoa päästä kauppakorkeaan tai oikeustieteelliseen, mutta isukin tilillä oli rahat kouluun. Jos sellaiset ihmiset valmistuvat koulusta niin hirveästi en kyseistä lafkaa arvosta. Noh, kaveri onkin nykyään puhelinmyyjä (koulun edustajalle siinä vähän ymmärrystä tuohon "100% työllistymisateeseen", että mitä se on todellisuudessa).

Puhelinmyyjänä Skutsissa (suomessa) vai niissä maissa, joissa se yliopistokoulutus tapahtuu? Olen kuullut, että se työllistyminen on hyvää siellä missä nämä tähän tutkintoon soveltuvat koulut sijaitsevat, voi olla että tässä on kyse siitä että sukulaispoikasi ei ole vielä lähtenyt maailmalle missä nämä yliopistot ovat. Se että valmistuu Helbusista ei tarkoita että valmistuu kandiksi tai maisteriksi. Tsemiä.

Itse opiskelin aikoinaan Stadissa ja päästyäni ulkomaille olen alkanut kannattamaan juuri tällaista toimintaa mitä Helbus harjoittaa, innovatiivistakin opiskelua. Liikaa ajatellaan Aalto, Aalto, Aalto. Herätys on vuosi 2016, kaikista ei tule ekonomisteja tai tohtoreita. Mielestäni markkinointia on hyvä kaikkien osata, jotka kaikenlaisesta bisneksestä ovat kiinnostuneita.

jepulissen kirjoitti:

Ja sitten siellä on vino pino juuri näitä pappa betalar tyyppejä. Suvussani on yksi joka kyseisestä koulusta valmistui. Surkee opiskelija joka nippa nappa selvitti yo-kirjoitukset ja valitsi helbusin, koska ei ollut toivoa päästä kauppakorkeaan tai oikeustieteelliseen, mutta isukin tilillä oli rahat kouluun. Jos sellaiset ihmiset valmistuvat koulusta niin hirveästi en kyseistä lafkaa arvosta. Noh, kaveri onkin nykyään puhelinmyyjä (koulun edustajalle siinä vähän ymmärrystä tuohon "100% työllistymisateeseen", että mitä se on todellisuudessa).

Lue lisää

Näin juuri. Lisäksi sellainen hiuksen hieno ero, että nämä kansainväliset, parhaat MAKSULLISET yliopistot eivät ota kouluun ketä tahansa. Rahalla ei pääse vaan taidolla. Tuonne helbusiin pääsee vain rahalla, ja se "motivaatiotesti" mistä jauhavat on liirumlaarumia. Haluavat tietenkin maksimimäärän opiskelijoita eli maksimimäärän liikevaihtoa.

Alkuperäinen kirjoittaja lisää, että kyseessä oleva koulu on HELBUS.