Ihmetyttää, että ihmiset uskovat enemmän viitekirjallisuuteen, joita on kirjoiteltu " kilometri tolkulla " eri käsitys tavoilla.
Ne nopeuttaa joillekkin Raamatun sanan ymmärrystä, mutta periaatteessa niitä ei tarvita, jos todella keskittyy Raamatun sanan lukemiseen.
Viitekirjallisuus enemmänkin sekoittaa käsityksiä mitä Raamatusta on saatu aikaan viimeisen 1700 v. aikana.
Jos luet vain pelkästään Raamattua, virheellisiä käsityksiä ei synny.
Ne nopeuttaa joillekkin Raamatun sanan ymmärrystä, mutta periaatteessa niitä ei tarvita, jos todella keskittyy Raamatun sanan lukemiseen.
Viitekirjallisuus enemmänkin sekoittaa käsityksiä mitä Raamatusta on saatu aikaan viimeisen 1700 v. aikana.
Jos luet vain pelkästään Raamattua, virheellisiä käsityksiä ei synny.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itse olen lukenut v. 33 KR ja hyvin olen ymmärtänyt, on kyllä vaatinut useamman läpiluku kerran, että pystyy hallitsemaan kokonaisuuden, mutta suosittelen, kerrassaan hieno elämän oppikirja, mitä meiltä vaaditaan ja mitä me olemme ihmisinä ja toinen toisillemme.
No sitä minäkin ihmettelen. Monet lahkot perustuvat juuri tähän viitekirjallisuuteen, vaikka väittävät oppiensa perustuvan vain Raamattuun. Kaiken huippu on minusta se, että jotkut lahkot ymmpäävät jopa omiin Raamatun käännöksiinsä liitteinä tätä viitekirjallisuutta..
"...jotkut lahkot ymmpäävät jopa omiin Raamatun käännöksiinsä liitteinä tätä viitekirjallisuutta.."
Näin on tehnyt myös Suom.Ev.Lut.Kirkolliskokous kaikissa julkaisemissaan suomenkielisissä raamatunkäännöksissä.
Viitteet ja liitteet löytyvät yleensä painoksen lopusta varsinaisen tekstin jälkeen.
Esim.:
"Uusi kirkkoraamattu tarkoittaa Raamatun suomennosta, joka hyväksyttiin virallisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon raamatunkäännökseksi kirkolliskokouksessa vuonna 1992. Se korvasi aiemman vuosien 1933/38 käännöksen, jota alettiin siitä lähtien kutsua Vanhaksi kirkkoraamatuksi.
Uuden käännöksen katsottiin olevan tarpeellinen koska:
Vanha käännös sisälsi selviä käännösvirheitä sekä heprean että kreikan kielistä. Erityisesti heprean kielen joidenkin sanojen tulkinta perustui konsonanteilla kirjoitettujen sanojen väärään lukutapaan, ja uudella lukutavalla jotkut sanat muuttuivat täysin toiseksi. Vanha käännös perustui kuitenkin 1900-luvun alkupuolella vallalla olleisiin tulkintoihin, ja samat virheet esiintyivät osittain myös muunkielisissä Raamatuissa.
Lähde: Wikipedia (suom.) ”Uusi kirkkoraamattu”
Onhan näitä käännöksiä käännöksen käännöksiä kirjasta josta merkitävä osa on myös kirjoitettu jälkikäteen suullisen perinteen ja opetuksen pohjalta.
Onhan siinä tulkinnoille varaa jo pelkä Raamatun kirjoituksien / käännöksien suhteen, puhumattakaan kirjoituksien merkityksien tulkinnoista, kun alkuperäisiä käsikirjoituksiakaan ei juuri ole satavilla. Dilemmaa kerakseen.
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatunkäännökset
Sitten kristillisen uskonnon riitaisista ja kiistellyistä alkujuurista:
- - http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinuskon_historia#Juutalainen_tausta
Varhaisen kristinuskon pääsuuntaukset
"Ensimmäisinä vuosisatoina kristinuskossa oli valtavasti julistajia, joilla oli erilaisia näkemyksiä Jeesuksen opetuksista ja uskon sisällöstä. Tästä seurasi kilpailutilanne, jonka tärkeimmät osanottajat olivat juutalais-, gnostilais- ja hellenistikristityt."
"Menestyksekkäin kristinuskon pääsuuntaus oli hellenistikristillisyys( Helleenit eli kreikkalainen pakanauskonto), josta voidaan katsoa nykyisen kristikunnan periytyneen. Menestyksen avain oli matala kynnys kääntymiseen, sillä se ei juurikaan edellyttänyt juutalaisten säädösten noudattamista vaan kaikki aikaisemmat palvontamuodot saivat vain " kristillisen nimityksen"."
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinuskon_historia#Varhaisen_kristinuskon_p.C3.A4.C3.A4suuntaukset
Tuossa Wikin kristinuskon historiaa koskevan sivun ranskankielisessä versiossa on kiinnostavan havainnollistava ja perspektiiviä antava kaavio kristillisten uskontojen ja kirkkojen kehitysvaiheista sitten alkukristillisyyden, aihe joka kokonaisuudessan on haastava hahmotettava.
Wikin eri kielisissä saman aiheen versioissa on hieman eroja tietojen laajuudessa ja esitystavassa, kuten muissakin aihealueissa.
Kokonaisuudessaan nuo suomenkieliset tiedot / historiallinen katsaus on huomattavan hyvin koostettu ja tiivistetty. Aiheesta on tehty monisataa sivuisia kokonaisia oopuksia.
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinuskon_historia#Varhaisen_kristinuskon_p.C3.A4.C3.A4suuntaukset
Kaavio: http://fr.wikipedia.org/wiki/Fichier:BranchesChristians.png
Juu. Esim IT ja Si kirjoihin on myös hyvä suhtautua varauksella.