USA:n tavoite Irakissa

koko maailmassa on täsmälleen sama kuin Irakissa; kauppajuutalaisuus on saanut yliotteen!

Yhdysvallat on suunnitellut jo pitkään koko maailman hallintaan tähtäävää valta-asemaa eli käytännössä maailman valtaamista. Näennäisesti itsenäisiä hallinnollisia alueita saa tässä suunnitelmassa olla, kunhan ne ovat USA:n talous- ja sotilaspolitiikalle alamaisia eli käytännössä USA:n vallan alla. Tähän suunnitelmaan liittyy USA:n itsekkäiden etujen turvaaminen muiden maiden mielipiteistä tai kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta tarvittaessa vaikka asein. Tarkemmin ohessa linkattuinen tietolähteineen, jotka todistavat asian.

Irakin haltuunotosta ja valtaamisesta on selviä, terrorisotaa pidempiaikaisia suunnitelmia. Huhtikuussa 2001, siis jo viisi kuukautta ennen syyskuun 11. päivän terrori-iskuja, varapresidentti Dick Cheneyn vahvistettavaksi jätettiin asiakirja "Strategic Energy Policy Challenges For The 21st Century" (Strategiset energiapoliittiset haasteet 21. vuosisadalle). Skotlantilainen Sunday Herald lehti on tuonut 6.10.02 uudelleen esiin tämän asiakirjan. Asiakirjan Irakin öljyä koskevia selkeitä suunnitelmia esitellään sivulla:

http://www.sundayherald.com/28224

George Bush vanhemman aikaisen ulkoministerin, James Bakerin johtaman konservatiivisen ns. "think tank" -instituutin (James A. Baker III Institute for Public Policy) laadittavaksi annetussa asiakirjassa puhutaan USA:ta uhkaavasta energiakriisistä, nimetään Irakin öljykenttiä valvova Saddam uhaksi USA:n eduille ja suositellaan sotilaallisen intervention käyttämistä keinona Lähi-idän öljykenttien valvontaan ottamiseksi ja USA:n energiakriisin ratkaisemiseksi. Asiakirja on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:

http://bakerinstitute.org/Pubs/workingpapers/cfrbipp_en ergy/energytf.htm

Asiakirjassa todetaan Irakilla olevan "epävakauttava vaikutus Lähi-idän öljyn virtaamiseen kansainvälisille markkinoille". Siksi USA:n tulisi välittömästi tehdä Irakia koskeva poliittinen arvio, joka sisältäisi myös sotilaalliset aspektit, kehittää sitten yhdessä avainliittolaisten kanssa yhtenäinen Irak-politiikan strategia ja muodostaa siltä pohjalta liittoutuma. Asiakirja suosittelee YK:n asetarkastajien käyttämistä yhtenä keinona Irakin öljyn valvomiseen.

Asevalvontaohjelmaa ei kuitenkaan pidetä yhtä tehokkaana kuin Saddamin syrjäyttämistä. Raportissa kirjoitetaan: Jos Saddam Hussein jäisi valtaan "se kohottaisi hänen kuvaansa arabimaailman johtajana. Hussein voisi kerskua "voitollaan" vastustajistaan." Siksi nostetaan esiin sotilaallisen intervention tarve.

Sunday Heraldin kirjoitus lainaa asiakirjaa :

"It says 'the central dilemma' for the US administration is that 'the American people continue to demand plentiful and cheap energy without sacrifice or inconvenience'. With the 'energy sector in critical condition, a crisis could erupt at any time [which] could have potentially enormous impact on the US ... and would affect US national security and foreign policy in dramatic ways."

Eli Yhdysvaltojen hallinto pitää tilanteen tulkintansa mukaan keskeisenä dilemmana sitä, että amerikkalaiset vaativat runsaasti ja halpaa energiaa ilman uhrauksia, vaivaa ja epämukavuutta. Siis maailman mallimaan pitä saada yhä lisää energiaa lisääntyvistä sotilaallisista kustannuksista ja ulkomaailman kohteille aiheutuvista uhrauksista välittämättä, jotta Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuus ja ulkopolitiikka pärjäävät maailmalla. Koska Yhdysvallat ei enää koskaan tule olemaan energiaomavarainen, raportti kehottaa huhtikuussa 2001 "arvioimaan uudelleen energian roolia Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa".

Irak kansallisti alueensa öljyntuotannon kansainvälisiltä öljy-yhtiöiltä itselleen vuonna 1960- ja 70-luvuilla. Raportti esittää Irakin itsenäiseen öljyhanojensa kääntelyyn puuttumista. Irakin nykyinen tuotanto on miljoona tynnyriä. Bushin taloudellinen neuvonantaja Lawrence Lindsey onkin sanonut: "Kun Irakissa tapahtuu hallinnon vaihdos, maailman öljyntuotantoa voitaisiin lisätä kolmesta viiteen miljoonaan tynnyriin päivässä" Laskelmissa on mukana Irakin miehityksen myötä Opecin ja Saudi-Arabian heikentynyt asema.

* * *

Syyskuun 20. päivänä julkisuuteen tullut ja kongressille esitetty toinen asiakirja, "Kansallisen turvallisuuden strategia", on selkeämmin suoraan julkisuudelle suunnattu selonteko Yhdysvaltojen uudesta sotilaallisesta opista.

http://www.whitehouse.gov/nsc/nss.html

Jay Bookman esittää kriittisessä analyysissaan
(http://www.accessatlanta.com/ajc/opinion/0902/29bookman .html) raportin osana Yhdysvaltojen nykyjohdossa vallitsevia vahvoja imperiumin rakentamisen kaavailuja.

"Kansallisen turvallisuuden strategia" merkitsee selvää poikkeamista aiemmista julkilausutuista tavoitteista. Siinä on hahmoteltu USA:n uusi aggressiivinen ulko- ja sotilaspolitiikka, oppi ennaltaehkäisevistä iskuista ja "amerikkalainen internationalismi", jolla tarkoitetaan piittaamattomuutta kansainvälisestä mielipiteestä, mikäli USA:n edut niin vaativat. Asiakirjassa sanotaan, että "paras puolustus on hyvä hyökkäys". Jos Yhdysvaltojen elintärkeät edut joutuvat uhatuksi Yhdysvallat katsoo oikeudekseen aloittaa "ennaltaehkäisevän" iskun eli hyökätä silloin, kun Yhdysvallat katsoo omasta mielestään itseään uhattavan jossakin tai jostain käsin.

Kansallisen turvallisuuden strategia perustuu USA:n pysyvään, kansainvälisistä sopimuksista piittaamattomaan sotilaalliseen ja taloudelliseen herruuteen maapallon kaikilla alueilla. Siinä visioidaan USA:n globaalin sotilaallisen läsnäolon voimakasta laajentamista. "USA tulee tarvitsemaan tukikohtia läntisessä Euroopassa ja koillisessa Aasiassa ja niiden ulkopuolella samoin kuin tilapäisiä järjestelyjä USA:n joukkojen kaukosijoittamiselle."

oli alunperin kaataa kahdessa viikossa saddamin hallinto ja prustaa tilalle uusi länsimaiseen demokratiaan perustuva valtio josta he saisivat halpaa öljyä.

Kävi kuitenkin niin, että toisin kuin USA oletti, ihmiset eivät olekkaan niin yksiselitteisiä ja samanlaisia arvomaailmoiltaan. Tähän kaatui koko suunnitelma kun irakilaiset rupesivat käymään itsemurhaiskupainotteista "kevyempää" sotaa.

Sen jälkeen jenkeillä ei ole ollut muuta tavoitetta kuin yrittää saada omat joukkonsa pois maasta mustaamatta kuitenkaan jenkkilän mainetta. Vielä on ratkaisematta se, miten se käytännössä tapahtuu, siihen asti Bushin ei auta muu kuin hymyillä ja yrittää näyttää mahdollisimman määrätietoiselta kameroiden edessä.

Heti aluksi tehdään selväksi että jonkin valtion tavoitteesta puhuminen on harhaanjohtavaa, koska kyse on yksinomaan maata hallitsevien tahojen tavoitteesta johon johtavat toimet kansa on saatu hyväksymään eri tekosyiden avulla. Toisekseen nämä tahot eivät tietenkään ole lainkaan lojaaleja omalle maalleen.
Ja se tavoite: vihan lietsominen kristittyjen ja muslimien välillä.