Järviseudun Sanomat uutisoi näyttävästi 2.5.Järviseudun ammatti-instituutin vuosijuhlasta. Artikkelista saa käsityksen, että rehtori Kuismin ja juhlapuhuja valtiopäiväneuvos Vistbacka olivat pukeutuneet liituraidan sijasta säkkiin ja ripotelleet tuhkaa ylleen. Totta toki on, että Jamin aloituspaikat ovat 2013-2016 vähenemässä. Vistbackan vuodatukselle ei ole kuitenkaan oikein pohjaa, kun 2016 Etelä-Pohjanmaalta ammatillinen koulutuspaikka on tarjolla 89.1 prosentille ikäluokasta. Vastaava luku Lapissa on 99,5 ja metropolialueella 78.9 prosenttia. Tämän perusteella oppilaspaikan saaminen on pääkaupunkiseudulla vaikeampaa kuin Etelä-Pohjanmaalla. Lisäksi on kai vielä aivan kunnialliseen lukiokoulutukseen hakeutumassa ja pääsemässä lähes 50 prosenttia ikäluokasta. Koulutuspaikoista 2016 ei ole niiden vähentämisen jälkeenkään pulaa. Vistbacka on oikeassa siinä, että noin 4 000 nuorta jää vuosittain toisen asteen koulun ovien ulkopuolelle. Siihen ei ole syynä oppilaspaikkavaje vaan koulutuskielteiset asenteet. Äskettäin demarit nostivat esille oppivelvollisuusiän nostaminen. Se pitäisi nykymenoa paremmin kaikki nuoret koulutusyhteiskunnan rattaissa.
Kuismin ja Vistbacka unohtivat kertoa Jamissa opiskelevan yli sata ulkomaalaista. On tietysti lähellä ajatus, että heidän koulutus torpataan ensin mikäli oppilaspaikat eivät riitä omille. Myös ulkomaalaisten koulutuskustannuksista menee 58,11 prosenttia kuntien piikkiin. On kiusaus rinnastaa heidän opiskelunsa ja kyläkoulujen lakkautukset. Myönnän ajatuskaapissani muljahtaneen kun luin Karajalan Sanomista Äänisen oblastin oppilaiden halun tulla Jamiin opiskelemaan. Tulin vakuuttuneeksi, että Suomi saa heistä tulevaisuudessa ammattitaitoisia ja kelpo kansalaisia. Ulkomaalaisten koulutuksen rahoittaminen ei ole kuitenkaan kuntien vaan valtion tehtävä.
Kuntaliiton tavoite hallituskaudelle 2011-2015 on: ”Nykyinen ylläpitäjämalliin perustuva rahoitusjärjestelmä ei tue julkisten varojen tehokasta ja taloudellista käyttöä eikä kuntien mahdollisuuksia talouden kokonaisvaltaiseen hallintaan, kun toiminta ja talous ovat eri toimijoiden käsissä. Ylläpitäjämallissa opiskelijamääriä kasvattamalla vaikutetaan voimakkaasti yksikköhintarahoituksen kasvuun. Kun valtionosuus on reilusti alle puolet, kunnilta perittävä rahoitusosuus kasvaa huomattavasti nopeammin kuin valtion rahoitusosuus. Kunta voi tervehdyttää talouttaan leikkaamalla vain oman organisaationsa koulutusta, mutta rahoittaa samalla lakisääteisesti täysimääräisesti kuntayhtymien ja yksityisten koulutuksen järjestäjien nousevia kustannuksia”. Systeemi on rapauttamassa myös Vimpelin taloutta, koska opetusministeriön rahoituslaskelma sen osalta on 1.15 milj. euroa negatiivinen. Valtionosuusmaksatuksessa se vähennetään Vimpelin perusturvasta.
Opetusministeriö on sopeuttamassa koulutuspaikat ikäluokkiin. Se ei sovi koulutuksen järjestäjille, koska rahoituksen nykyinen ylläpitäjämalli on niille kultakaivos. Siitä surkeimpia esimerkkejä ovat olleet Adulta ja JAKK. Niiden etäinen sukulaisilmiö on oppilasrekrytointi Äänisen oblastista.
Kuismin ja Vistbacka unohtivat kertoa Jamissa opiskelevan yli sata ulkomaalaista. On tietysti lähellä ajatus, että heidän koulutus torpataan ensin mikäli oppilaspaikat eivät riitä omille. Myös ulkomaalaisten koulutuskustannuksista menee 58,11 prosenttia kuntien piikkiin. On kiusaus rinnastaa heidän opiskelunsa ja kyläkoulujen lakkautukset. Myönnän ajatuskaapissani muljahtaneen kun luin Karajalan Sanomista Äänisen oblastin oppilaiden halun tulla Jamiin opiskelemaan. Tulin vakuuttuneeksi, että Suomi saa heistä tulevaisuudessa ammattitaitoisia ja kelpo kansalaisia. Ulkomaalaisten koulutuksen rahoittaminen ei ole kuitenkaan kuntien vaan valtion tehtävä.
Kuntaliiton tavoite hallituskaudelle 2011-2015 on: ”Nykyinen ylläpitäjämalliin perustuva rahoitusjärjestelmä ei tue julkisten varojen tehokasta ja taloudellista käyttöä eikä kuntien mahdollisuuksia talouden kokonaisvaltaiseen hallintaan, kun toiminta ja talous ovat eri toimijoiden käsissä. Ylläpitäjämallissa opiskelijamääriä kasvattamalla vaikutetaan voimakkaasti yksikköhintarahoituksen kasvuun. Kun valtionosuus on reilusti alle puolet, kunnilta perittävä rahoitusosuus kasvaa huomattavasti nopeammin kuin valtion rahoitusosuus. Kunta voi tervehdyttää talouttaan leikkaamalla vain oman organisaationsa koulutusta, mutta rahoittaa samalla lakisääteisesti täysimääräisesti kuntayhtymien ja yksityisten koulutuksen järjestäjien nousevia kustannuksia”. Systeemi on rapauttamassa myös Vimpelin taloutta, koska opetusministeriön rahoituslaskelma sen osalta on 1.15 milj. euroa negatiivinen. Valtionosuusmaksatuksessa se vähennetään Vimpelin perusturvasta.
Opetusministeriö on sopeuttamassa koulutuspaikat ikäluokkiin. Se ei sovi koulutuksen järjestäjille, koska rahoituksen nykyinen ylläpitäjämalli on niille kultakaivos. Siitä surkeimpia esimerkkejä ovat olleet Adulta ja JAKK. Niiden etäinen sukulaisilmiö on oppilasrekrytointi Äänisen oblastista.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kannattaisko huolestua 8000 vieraskielisestä ammattikorkeakouluopiskelijasta ennemminkin??
"Vimpelin oblastilta"on mennyt ohi Kuntaliiton huolestuneisuus asiasta. Se pitää sisällään myös vierakieliset ammattikorkeakouluopiskelijat. Mielestäni systeemin Vimpeillle tuoma paakki 1.15. mil. euroa on turhan korkea, ja sehän on pois perusturvan palveluista. Amk-rahoitus on puheiden mukaan siirtymässä valtion hoteisiin. Juttu vaikuttaa kuntien kannalta ensinäkemältä makoisalta , mutta köyhä valtio nostaa tietysti kuntalaisten asukaskohtaista rahoituosuutta. Olen myös ymmärtänyt asian niin, että amk-koulutus on siirtynyt tai siirtymässä kunnilta osakeyhtiöille, säätiöille tai vastaaville. Pidän huonona, ettei koulutus ole yhteiskunnan kontrollissa. Adulta livahti kuin koira veräjästä hakemalla konkurssin,jäläsjärveläiset veronmaksajat maksavat omien edusmiestensä ja -naistensa töppäykset. En puolustele ex-opetusministeriä, mutta leikkaustenkin jälkeen 2016 mm. kaikille järviseutulaisille ja eteläpohjalaisille löytyy koulutuspaikka.
Adultan osalta olen samaa mieltä! Vieraita käsiäkin vain tarvitaan ja karjalan ja baltian sellaiset osoittautuneet hyviksi!! Tänne ei kaivata kahviloissa viihtyviä maahaanmuuttajia!!
Veikko se sai vimpelissä kaksi kyläkoulua kiinni
Samoihin aikoihin arvosteli jamia. Ja sama peli se vaan jatkuu.
Mutta vimpelin lukion kustannukset kuulemma valtio kustantaa kokonaisuudessaan.
Taitaa valtiolle tulla lakista meklomoinen hintalappu.
Kyllä spekuloitavaa riittää........
En tunne itseäni kouluja lakkauttavaksi voimamieheksi. Olen kyllä tyytyväinen laskelmieni pitävyyteen, kun Vimpelin koulumenot ovat kohtuullisia verrattuna vaikkapa Vetelin vastaaviin lukuihin. Vetelissä kulut 2011 olivat 325 oppilaalta 3 183 000 euroa ja Vimpelissä vastaavasti 335 oppilaalta 2 715 634 euroa. Vetelissä on viimeaikaisista kouluratkaisuista päätellen ymmärretty yskä vuosikausia Vimpeliä myöhemmin. Ja pidetty Vimpeliä esimerkkinä. Anselmi seurannee heikosti asioita. 2011 TP kertoo, että lukiotoimi maksoi Vimpelille 56 919 euroa. Lukio on ainoa tuottava firma, kun palkoista saatiin panostusta enemmän verotuloja. jamin ulkomaalisten oppilaiden kustannuksella pidettäisiin pystyssä 2-3 kyläkoulua. oikein vai väärin? jami vaikka keskittyköön ulkomaalaisten opetukseen, tietotaitoa sillä siihen on, mutte ei pääosin kuntien rahoilla. Vai mitä Anselmi. Vimpelin kouluremontti paransi opetuksen mahdollisuuksia ja antaa valmiudet tulevalle tuntijakouudistukselle. Yhtenäiskoulua se vaan pukkaa.
Taisi olla kyseessä vain yksi koulu.
Vimpelin lukion saavutukset olivat tänä vuonna(kin) vaatimattomat. Olisiko jo aika panostaa laatuun ja lopettaa puuhastelu pienessä lukiossa.
Samaa mieltä uuden opetusministerin kanssa:
Opetusministerin mukaan listat mittaavat vääriä asioita. Hänen mielestään olisi olennaisempaa tarkastella sitä, miten paljon esimerkiksi heikosti koulussa menestyneet nuoret parantavat arvosanojaan lukion aikana.
Oppilaat bussiin ja Alajärvelle kunnon opetuksen pariin....
Alajärvellä on opetuksen taso suuresti vaihtelevaa joten ei kannata vaivautua.
Parempaa lähiopetusta löytyy usealta muulta paikkakunnalta joten menkää sillä bussilla vaikka Ähtärin Elinpuistoon katsomaan karhuja.
Velkaisen ja lisää velkaantuvan kunnan uhoja ainoastaan.
Juurihan todettiin, että Alajärven lukion on Etelä-Pohjanmaan paras! Kurssitarjotin laaja ja oppilaat voivat valita opintojaan. Jatko-opintoihin sieltä on perinteisesti päästy hyvin! Kyllä tuppukylien lukioiden aika on ohitse ja varsinkin kunhan valtiovalta lopettaa niiden tukemisen ylimääräisellä rahalla! Alajärven lukio taitaa olla myös yksi valtakunnan halvimmista?