Minulla vaimo kuoli noin vuosi sitten. Olen
kolmestaan lapsien kanssa ei ollut helppoa alussa
mutta kuitenkin lapsista sen voiman sai ja
tilanteeseen nähden menee hyvin, mutta tämä
yksinäisyys on helkkaria, elän vain lapsille,
vaikka joskus pääsen käymään jopa baarissa, mutta
tuntee ulkopuoliseksi itsensä, vaikka
baariystäviä onkin, mutta tosi paikan tullen
ystävät on viidessä sormessa
kolmestaan lapsien kanssa ei ollut helppoa alussa
mutta kuitenkin lapsista sen voiman sai ja
tilanteeseen nähden menee hyvin, mutta tämä
yksinäisyys on helkkaria, elän vain lapsille,
vaikka joskus pääsen käymään jopa baarissa, mutta
tuntee ulkopuoliseksi itsensä, vaikka
baariystäviä onkin, mutta tosi paikan tullen
ystävät on viidessä sormessa
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nämä kohtalon kiemurat tosiaankin avaavat silmät
huomaamaan kuinka paljon niitä todellisia ystäviä
on. Kuitenkin yksikin todellinen ystävä on arvo-
kas silloin, kun maailma tuntuu romahtavan. Edes
hänelle saa puhua, puhua ja puhua. Ainakin minä
olen puhunut ystävieni korvat hajalle, se on
ollut selviytymiskeinoni, olen heille ikuisesti
kiitollinen heidän kärsivällisyydestään. Minäkin
olen ollut leskenä vähän yli vuoden, onneksi ainoa
lapsemme (aikuinen) asuu vielä kotona, en jäänyt
yksin. Onneksi sinullakin on lapset voimaa anta-
massa, huomaat että elämän on jatkuttava.
Kyllähän se yksinäisyys välillä hiipii nurkkiin,
mutta on vain katsottava luottavaisesti tulevaan,
huomenna on päivä uus!
Monella ihmisellä on asiat samassa jamassa,
vaikkei ole lapsia... Ei auta kuin ajatella
positiivisesti ja nipistää itselle omaa aikaa ja
sitä kautta piristystä... :o)