Voiko turvattomuuden tunne ajaa itsemurhaan? Itse en koskaan tunne oloani turvalliseksi. Pelkään liki jokaista naapuriani aivan hysteerisesti ja välttelen kotonani oloa. Viime aikoina olen alkanut pelätä että teen itsemurhan tämän takia. Muut asiani ovat aika hyvin kyllä. Olen jo hoidossa ja harkitsen joka päivä mennä takaisin osastolle, koska siellä tunsin oloni turvallisemmaksi. Mutta sehän olisi taantumista, ja haluan tulla terveemmäksi! Se ei vain onnistu. Onko normaalia pelätä esim. kiroilevia ihmisiä? Säikähdän kuollakseni, jos joku naapuri kiroilee. Minulla on nuorempana ollut niin paljon kuolemanajatuksia että jopa toivoin, että joku tappaisi minut. Siksi pelkään tosissaan että joku päivä teen itselleni jotain. Voisiko vika olla lääkkeissä joita syön? Ovatko pelkoni vain psykoottisia? Kun olin lapsi isä hakkasi ja kiroili paljon, ja nyt ilmeisesti yhdistän kiroilevat ihmiset väkivaltaan. Tämä on todellinen ongelma! Osaisiko joku auttaa? Johtuvatko pelkoni sairaudesta jota sairastan, vai onko naapureita tosiaan syytä pelätä?
Pelkään että teen itsemurhan
Avuton pelkuri
7365
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kirjoita tuo sama teksti paperille ja mennessäsi lääkärille näytä se sille. Kyllä oikea lääkitys löytyy ja ahdistus ja muut paskat katoaa.. Lippu korkeella, elämä voittaa!
Mene lääkärille ja kerro hänelle kaikki. Ja jos hän ohjaa sut osastolle niin älä ota sitä taantumana vaan harjoitteluna. Toipuminen on kaksi askelta eteenpäin ja yksi taakse. Tilapäinen takapakki ei tee susta huonoa. On viisasta pyytää apua, kun sitä tuntuu. Onko sulla terapia menossa? Jos on, kerro rehellisesti siellä peloistasi. Jos ei, pyydä lääkäriltä siihen lähetettä. Lähde rohkeasti hakemaan apua niin paremmat päivät ovat vielä tulossa.
nkinkkö
Kyllä öykkääviä naapureita kannattaa karttaa. Ovikellon rimputtajille ei tule avata.
Eihän kiroilu mitään rakentavaa ja mieluista kuultavaa ole kenellekään mutta miellät kiroilun pelkomuistoihin kun isäsi oli vihainen. Nyt voit yrittää järjellä ajatella, että olet aikuinen et enää isäsi oruuden alla. Tuo muisto pelosta ja piinasta tulee mieleen kuullessasi voimasanoja mutta ajattele että nyt sinä voit päättää ja olla itsesi herra.
Kun kuulet kiroilua niin älä pakene vaan ajattele juuri noin. Pikkuhiljaa alat tottua ja ahdistus lievenee ja voi olla et enää edes kuule tai kiinnitä huomiota toisten kiroiluun. Tavallaan työstät ulos noita pelkoja.
Et varmaa tee itsemurhaa kun et halausi sitä tehdä. Sinulla on varmaan alitauista itsevihaa ja noilla ajatuksilla yrität rangaista itseäsi. Sinun kannattaa puhua terapiassa noista lapsuuden ajan ikävistä muistoista.
Jos vanhemapsi ovat vielä elossa niin yritä antaa heille myös anteeksi. isäsi on ollut sairas ja häiriintynyt ihminen kohdellessaan lastaan noin.
Pelkkä plussa
On normaalia pelätä jossakin määrin jotakin, mutta jos pelot alkavat aiheuttaa lähes jatkuvaa ahdistusta, on asia selvitettävä lääkärin kanssa.
Hän kyllä tietää, miten pääset pelkojesi herraksi. Itsesuojeluvaiston toimiminen aiheuttaa useimmat pelontunteet.