"Verkon vihapuhe huolestuttaa, ja ihmisten huolen vähättely voi johtaa luottamuspulaan poliisia kohtaan, varoittaa KRP:n rikosylikomisario Thomas Elfgren. Luottamuspulalla voi olla surullisia seurauksia.
"Saan lähes päivittäin postia ihmisiltä, jotka ovat huolissaan yhteiskunnan yleisestä turvallisuudesta. Äärioikeistolaisuus nähdään uhkana", sanoo Elfgren. Elfgren moitti muiden muassa Suojelupoliisia äärioikeiston uhan aliarvioimisesta sunnuntain Hufvudstadsbladetissa.
"Turvallisuudentunteen heikkeneminen on uhka, joka voi johtaa pahimmillaan Ruotsin mellakoiden kaltaisiin tapahtumiin, Elfgren sanoo Helsingin Sanomille.
"Kun turvallisuusviranomaiset puhuvat yksittäisistä reaalimaailman tapauksista ja virtuaalimaailma vilisee uhkia, syntyy mielikuva, että viranomaiset vähättelevät kansalaisten huolia lisäten siten turvattomuuden tunnetta. Näin syntyy siis mielikuva, että viranomaiset eivät ole tehtäviensä tasalla ja siten epäpäteviä hoitamaan tehtäväänsä."
Kaikki uhka-arviot eivät löydy tilastoja tuijottamalla, Elfgren muistuttaa.
"Yksi merkittävä uhka on subjektiivisen turvallisuudentunteen katoaminen ja viranomaisiin kohdistuva luottamuspula."
Luottamuspula on Elfgrenin mielestä erityisen vaarallista.
"Jos tämä pääsee tapahtumaan kolkuttavat ovella myös anarkia ja Ruotsin kaltaiset tapahtumat. Siksi on tärkeää, että turvallisuusviranomaiset tunnistavat, että uhka-arviota ei voi tehdä vain absoluuttisten lukujen pohjalta."
Ovatko uhat todellisia? Helsingin poliisin nettipoliisi Marko Forss muistuttaa, että vain noin kaksi prosenttia viharikoksista tapahtuu verkossa. Poliisiammattikorkeakoulun vuosittainen viharikostutkimus tai Forssin omat kokemukset työssään eivät anna merkkejä siitä, että rasistiset tai äärioikeistolaiset puheet netissä olisivat kasvattaneet reaalielämän viharikosten määrää.
"Suurin osa viharikoksista tapahtuu edelleen kadulla, joten en ymmärrä, miksi verkosta ollaan niin huolissaan. Toki tietyissä keskusteluissa pyöriminen voi vaikuttaa yksittäisiin ihmisiin, mutta muuten netin vaikutus on vähän sama kuin vaikka mielenosoituksissa: Facebook-tapahtumaan voi olla tuhansia ilmoittautuneita, mutta todellisuudessa paikalle ilmestyvät vain muutaman asiaan sitoutuneet ihmiset."
Forssin mukaan äärioikeistolaiseksi miellettävän puheen osuus vihapuheesta on kasvanut, mutta:
"Netissä äärioikeistolaisia mielipiteitä laukoo muutaman sadan hengen porukka, joka saa kokoonsa nähden paljon meteliä aikaan."
Nettipoliisi tekee suojelupoliisille ilmoituksen verkosta löytämästään ääriliikehdinnästä ja muista radikalisoitumisen merkeistä.
"Viime vuonna ilmoituksia näytetään tehdyn 12. Tietoja tulee yhtä lailla anarkistisesta toiminnasta kuin äärioikeiston liikehdinnästä. Myös uskontoon liittyvästä radikalisoitumisesta tulee tietoja."
http://www.hs.fi/kotimaa/Rikosylikomisario Luottamuspula poliisiin voi johtaa anarkiaan/a1369533419674?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&jako=5a2130d69945b9631e056792934cc8c2
"Saan lähes päivittäin postia ihmisiltä, jotka ovat huolissaan yhteiskunnan yleisestä turvallisuudesta. Äärioikeistolaisuus nähdään uhkana", sanoo Elfgren. Elfgren moitti muiden muassa Suojelupoliisia äärioikeiston uhan aliarvioimisesta sunnuntain Hufvudstadsbladetissa.
"Turvallisuudentunteen heikkeneminen on uhka, joka voi johtaa pahimmillaan Ruotsin mellakoiden kaltaisiin tapahtumiin, Elfgren sanoo Helsingin Sanomille.
"Kun turvallisuusviranomaiset puhuvat yksittäisistä reaalimaailman tapauksista ja virtuaalimaailma vilisee uhkia, syntyy mielikuva, että viranomaiset vähättelevät kansalaisten huolia lisäten siten turvattomuuden tunnetta. Näin syntyy siis mielikuva, että viranomaiset eivät ole tehtäviensä tasalla ja siten epäpäteviä hoitamaan tehtäväänsä."
Kaikki uhka-arviot eivät löydy tilastoja tuijottamalla, Elfgren muistuttaa.
"Yksi merkittävä uhka on subjektiivisen turvallisuudentunteen katoaminen ja viranomaisiin kohdistuva luottamuspula."
Luottamuspula on Elfgrenin mielestä erityisen vaarallista.
"Jos tämä pääsee tapahtumaan kolkuttavat ovella myös anarkia ja Ruotsin kaltaiset tapahtumat. Siksi on tärkeää, että turvallisuusviranomaiset tunnistavat, että uhka-arviota ei voi tehdä vain absoluuttisten lukujen pohjalta."
Ovatko uhat todellisia? Helsingin poliisin nettipoliisi Marko Forss muistuttaa, että vain noin kaksi prosenttia viharikoksista tapahtuu verkossa. Poliisiammattikorkeakoulun vuosittainen viharikostutkimus tai Forssin omat kokemukset työssään eivät anna merkkejä siitä, että rasistiset tai äärioikeistolaiset puheet netissä olisivat kasvattaneet reaalielämän viharikosten määrää.
"Suurin osa viharikoksista tapahtuu edelleen kadulla, joten en ymmärrä, miksi verkosta ollaan niin huolissaan. Toki tietyissä keskusteluissa pyöriminen voi vaikuttaa yksittäisiin ihmisiin, mutta muuten netin vaikutus on vähän sama kuin vaikka mielenosoituksissa: Facebook-tapahtumaan voi olla tuhansia ilmoittautuneita, mutta todellisuudessa paikalle ilmestyvät vain muutaman asiaan sitoutuneet ihmiset."
Forssin mukaan äärioikeistolaiseksi miellettävän puheen osuus vihapuheesta on kasvanut, mutta:
"Netissä äärioikeistolaisia mielipiteitä laukoo muutaman sadan hengen porukka, joka saa kokoonsa nähden paljon meteliä aikaan."
Nettipoliisi tekee suojelupoliisille ilmoituksen verkosta löytämästään ääriliikehdinnästä ja muista radikalisoitumisen merkeistä.
"Viime vuonna ilmoituksia näytetään tehdyn 12. Tietoja tulee yhtä lailla anarkistisesta toiminnasta kuin äärioikeiston liikehdinnästä. Myös uskontoon liittyvästä radikalisoitumisesta tulee tietoja."
http://www.hs.fi/kotimaa/Rikosylikomisario Luottamuspula poliisiin voi johtaa anarkiaan/a1369533419674?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&jako=5a2130d69945b9631e056792934cc8c2
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jaahas, RKP:n listoilla eurovaaleihin ja varmaan myös eduskuntavaaleihin lähtevä KRP:n komisario on aloittanut vaalikampajansa...
Valtataistelua poliisin sisällä. Toisaalta poliisi korostaa avuttomuuttaan puuttua ongelmiin nykyisillä MÄÄRÄRAHOILLA.
"Emme elä enää lintukodossa. Missä tahansa, koska tahansa, voi tapahtua mitä tahansa. Ja siihen ei poliisi voi nykyisillä resursseillaan puuttua" -Poliisiylijohtaja Paatero.
On merkillepantavaa, että eri poliisiorganisaatiot tutkivat yhä enemmän toisilleen keksimiään rikosepäilyjä. Ja se että liian säntillinen ja tuloshakuinen poliisi voi toisinaan joutua keksaistujen rikosepäilyjen vuoksi uran tuhoamisen kohteeksi.
Poliisikunta oireilee sisäisesti. Ja tavallinen kansalainen voi joutua odottamaan poliisia puoli tuntia tai tunninkin huumepäisen ja tappovimmassa hihkuvan hullun hakatessa ulko-ovea kirveellä palasiksi. Tietäen että lattiaharjalla puolustautuen joutuisi itse käräjille syytettynä pahoinpitelystä.
Onko siis ihme, että turvallisuudentunne kansalla rapautuu?
on ns. "äärioikeistosta".
Äärivasemmisto taas harjoittaa hyvinkin avointa, röyhkeää terroria.