Hei! Kaipaisin vanhempien ja viisaampien neuvoa. Olen vasta 20-vuotias, ei tupakoiva, liikkuva nuori ja verenpainearvotkin ovat kohdillaan.
Kuitenkin oireina on kuitenkin ollut ''vain'' lähinnä vasemman puolen puutumista ja usein tunnen ns. vilunväristystä ja säteilyä juurikin tuolla vasemmalla puolella (pää, käsi ja jalka) Tätä on jatkunut satunnaisesti vajaan viikon.
Muuten ohittaisin tämän vain olankohautuksella ja kuittaisin nuorella iällä, mutta isäni sai viime vuonna lievän aivoinfarktin oikealle puolelleen ja toipuminen on vielä kesken... Se pistää miettimään myös omalla kohdalla...
Kuitenkin oireina on kuitenkin ollut ''vain'' lähinnä vasemman puolen puutumista ja usein tunnen ns. vilunväristystä ja säteilyä juurikin tuolla vasemmalla puolella (pää, käsi ja jalka) Tätä on jatkunut satunnaisesti vajaan viikon.
Muuten ohittaisin tämän vain olankohautuksella ja kuittaisin nuorella iällä, mutta isäni sai viime vuonna lievän aivoinfarktin oikealle puolelleen ja toipuminen on vielä kesken... Se pistää miettimään myös omalla kohdalla...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Voit googlettaa netistä teitoa aivoninfarktista. Jos suvussa on paljon sydän- ja verisuonitauteja niin riski on nuorellakin suurempi. Onko korkea kolesteroli, verenpaine, tupakka lisää hurjasti riskiä, liikutko vähän?
Onneksi sinun iässä ei ole liian myöhäsitä puuttua ennaltaehkäisevästi riskitekijöihin.
Kun isällä on ollut niin saattaa olla tuntemuksia ihan psyyketasolla ja alat pelkäämään pahinta.
Aivoinfarkti on siitä inha, että ei aina tule rapakuntoisille, tupakoiville ja lihaville, vaan voi tulla paljon urheilevalle terveysintoilijallekin. Mulla suvussa tämmöinen tapaus. Ainoa mitä voi tehdä, on pitää terveydestään huolta ja toivoa parasta.
Verisuonet tukkii kalkki, EI rasva.
Infarktin voi aiheuttaa veritulppa (ei ehkäisykeinoa) tai kalkkipaakun aiheuttama tukkeutuma.
Ruoka olkoon lääkkeesi!
Hyviä rasvoja:
Villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt (rypsi-, kookos- ja oliiviöljy). Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta).
EI margariinia (40 %, 60 % tai 80 % rasvaa + loput vettä) tai kevytlevitettä (rasvaa jokin muu määrä kuin 40 %, 60 % tai 80 % + vettä), eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva ja rasvahappojen mono- ja diglyseridit.
Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.
Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:
Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).
Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.
Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.
Proteiinit:
Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.
Hyviä hiilihydraatteja:
Syö kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja) vähintään 500 grammaa päivässä.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa korkeintaan 225 g hiilihydraattia päivässä.
Korkeintaan 2 annosta (EI 6-9) täysjyväviljaa jos viljat sopivat?
Viljat sekä riisi (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan, riisin ja viljat voi korvata kasvikunnan tuotteilla.
Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm
Vältä kasvirasvoja ja suosi kananmunia? Siinäpä oiva resepti tuon aivoinfarktin hankkimiseen. Hyviä rasvoja : eläinrasvat? Älä ny viitti.
Suomi on täysin kehitysmaa, kun ennaltaehkäistään tai hoidetaan eri sairauksia ravinnolla ja korjaamalla ravintoainepuutokset. Niinpä lääkärikoulutuksessa onkin pitkään, siihen sisältyvässä yhden opintoviikon laajuisessa ravitsemustieteen osiossa käytetty Diabetesliiton ja Leipätiedotus ry:n kustantamaa virallista ravitsemusoppia, jolle ei ole vaihtoehtoa. Vastavirtaa kulkevia tutkijoita ja lääkäreitä on pidetty tärähtäneinä kummajaisina ja vastuuttomina kansankiihottajina.
Tuloksekkainta terveydenhuoltoa on ennaltaehkäisevä. On harmillista, että julkisuudessa levitetään mm. THL:n toimesta yksipuolista ja perätöntä tietoa ravinnosta ja ravintolisistä aiheuttaen sekaannusta ja turhaa huolta kuluttajien keskuudessa.
Esim. kolesteroli- ja diabeteslääkkeiden myynti on miljardiluokan bisnestä. Pelottelutyylillä saadaan tietämättömät ihmiset ostamaan niitä ja pilaamaan jäljellä olevan terveytensä. Sairasta, härskiä, suorastaan rikollista toimintaa.
Ikääntyessään verisuonet tukkeutuvat kalkista. Ja tämä kalkkeutuminen alkaa jo nuorena, jos on väärät elintavat. Kalkkeutuminen nostaa myös verenpainetta.
Tähän ei auta supermargariinit eikä statiinit, koska ne eivät ehkäise tai vähennä verisuonten kalkkeutumista. Statiinien on jopa todettu lisäävän verisuonten kalkkeutumista ja siten lisäävän infarkteja.
Kalkkeutumisen ehkäisy on paras tapa pitää verisuonet kunnossa.
Valtimoiden seinään kertyvästä plakista (paakusta) noin 50 % on kalkkia ja vain 3 % kolesterolia. Infarkti johtuu useimmiten paakun repeämästä ja siitä irtoavien palasten tukkimista pienistä valtimoista sydämessä tai aivoissa. Kolesteroli on sepelvaltimotautiin liittyvä riskitekijä, mutta vain pienelle ryhmälle, nuorehkoille miehille. Naisten ja vanhusten sydäntautiriskiä kolesteroli ei lisää. Erityisesti ikääntyneet naiset tarvitsevat suhteellisen korkeaa kolesterolitasoa elääkseen pitkään ja terveinä. Kolesterolista puhuttaessa tulisi aina muistaa, että kolesteroli ei ole rasva vaan vaha sekä paljon puhuttu tyydytetty rasva on aivan eri aine. Lisäksi tyydytetty rasva ei muutu kolesteroliksi, joten koko rasvakammoisuudella sekä kolesterolilla ei ole mitään tekemistä aivohalvausriskin kanssa. Kolesterolin vaarallisuuden naurettavuudesta kertoo sekin, että ilman kolesterolia ei olisi elämää. Elimistö tarvitsee kolesterolia ja siksi se itse valmistaa pääosan tarvitsemastaan kolesterolista, jota sitten lääkkeiden turvin pyritään keinolla millä hyvänsä alentamaan!
http://personal.inet.fi/koti/remeli/margariini.htm
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk (10–20 prosenttia läntisestä väestöstä kärsii uusienkin tietojen mukaan yhä C-vitamiinin puutteesta, Suomessa luultavasti vielä useampi.)
C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa lukuisille eri sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia.
Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
Itsekin olen kärsinyt vasemman kehonpuoliskon puutuneisuudesta jo huhtikuusta lähtien. Asiaan vaikuttanee pitkä flunssa ja äärimmäisen kireät niska-, hartia- ja yläselän lihakset. Miten omat lihaksesi voivat? Hermopinteet voivat kait myös aiheuttaa oireita joista kärsit. Aivolohkothan toimivat "ristiin" , eli (jos oikein olen ymmärtänyt) mikäli esim kasvojen oikea puoli puutuu, niin vasen käsi ja jalka saattavat oireilla vaikka samalla tavalla. Kannattaa tutkituttaa asia :) Olen itse 22 ja käteni ovat olleet voimattomat eilisestä lähtien.
Lihashuoltoa sitten, jos lihakset ovat jumissa.
Hierojalle ja lopun ikää liikutaan sekä venytellään.
Jos voi ja muut eläinrasvat ihan oikeasti olisi vaarallisia, niin ei Suomessa olis elämää lainkaan. Olisimme kuolleet sukupuuttoon jo aikaa sitten.
Näitä supermargariineja ja kevyttuotteita on syöty vasta n. 20 vuotta ja sitä ennen syötiin aitoa ruokaa.
Mitä on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana?
Meillä on Suomessa lihavuusepidemia ja II-tyypin diabetesepidemia, joille ei näy loppua. Lisäksi kaikenlaiset suolistosairaudet sekä psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet, jotka on yhdistetty lukuisissa tutkimuksissakin väärään ravintoon.
Ihan peruskoulun ravinto-opilla nämä asiat tajuaa, jatkuvasta valtaa pitävän eliitin aivopesusta huolimatta.
Opastus terveyteen:
http://maitohappobakteeri.omasivu.fi/mhb-maitohappoprobiootti-bakteerit-pahkinankuoressa-vaiheittain-lyhyesti/
Eläinrasvojen vaikutus kolesteroliin!
Jakso 26.05.13
osa 4 ja 5
http://www.terveydentukipilarit.fi/radio-ohjelma/mediasali/
Tieteellisiä tutkimuksia yhdistelemällä on löytynyt taas yksi osoitus siitä, että voilla (ja muilla tyydyttyneillä rasvoilla) on ansaitsemattoman huono maine. Meta-analyysissä ei löytynyt todisteita siitä, että voin käyttöä tarvitsee jatkossakaan hävetä.
Lawrence GD. Dietary Fats and Health: Dietary Recommendations in the Context of Scientific Evidence. Adv Nutr. 2013 May 1;4(3):294-302.
Mahtaako Terveyden Hävityksen Laitos (THL) tutustua tähän tutkimukseen?
http://www.kostdoktorn.se/smor-har-ofortjant-daligt-rykte-enligt-ny-analys