Yksin eläminen

Vuokraa aarin kokoinen palstaviljemä. Siellä pääsee ensialkuun läheltä katselemaan ja kuuntelemaan, jopa keskustelemaan naapuriviljelijän kanssa. Mutta ennen pitkää huomaa, etteivät ne ihmiset sielläkään ole kaikkein tärkein kiinnostuksen kohde, vaan pienten tahi suurempienkin lintujen äänet puissa; kasvien ja mullan tuoksu, kukkien kauneus ja ruohon innostunut kasvaminen jalkojesi alla ja juuressa. Olet keskellä kaikkea, mikä kasvaa ja elää...Olet osa kaikkeutta. Rakastat kohta omaa eläämäsi muullakin tavalla, kuin pois hävinneiden läheistesi nimissä.

Tai anna ihmisten tulla tuttavuuteesi, jota he kiihkeästi toivovat. Ei liikaa tietenkään. Varo myös joutumasta aivan tuntemattoman ihmisen yksinäisyyden tilkkeeksi. Voit jäädä koukkuun tai sinuun jäädään koukkuun. Ilman että ihmissuhde olisi sen enemmän merkityksellinen kuin ohikiitävä pilven hattara taivaalla ja tuulessa.

Minulla on läheinen ihminen lähistöllä ja saan häneltä turvaa ja kaikinpuolista voimaenergiaa, vaikka emme tapaa kuin korkeintaan viikottain.jos niinkään usein aivan konkreettisesti. Mutta tieto siitä että ei ole yksi. On se tärkeää. Lueksin päivän Tunnussanan lähes päivittäin. Uskon siihen jotenkin huumorilla, kuten Jumalaan samaten suhtaudun enemmän lapsenuskoisella huumorimielellä. Tiedän, että saan siitä rohkeutta kohdata oma ja muu maailma ilman pelkoja ja liian suuria odotuksia mistään suuremmast kuin mitä hyvään elämän harjoittamiseen eläkeläisellä on tarvetta. Välillä on parsittava villasukkien kantapäät, koska liikunta vaatii välillä myös lämpimiä sukkia kengissä. Mutta voi olla kyllä ilmankin, kuten nytkin..

ninkkö

Nin.. Kun aika ei ymmärrä ettei sen saisi kulua ihan koko aikaa, ottamatta huomioon, onko meillä kenelläkään riittävästi aikaa, olla edes hetki vaan ilman aikojammekin...kuitenkin mukana vähän kaikessa, eikä kuitenkaan - olla paljon missään - oikein ajan kanssa yhdessä.

Ajaton rajaton - aikamme?