Kesäinen halkosavotta osa 9 (a,b,c,d)

c)

"Mä en ota enää ku yhen lonkun, kun meinasin ajaa mönkijällä kotiin" - sanoi Ville, kun istuimme taas laiturilla.
"No en mäkään tänään piilottanu sun avaimia, kun nyt ei vedetä niin huolella ku viimeksi" - sanoin Villelle.
"No ilmankos mä en niitä löytänytkään silloin yöllä. Hyvä vaan ku piilotit. Olisin voinu ajaa vaikka puuhun päissäni. Te ootte ollu hyviä kaverleita mulle ja mä meinasin pilata teiän välit vielä”
”Älä huoli Ville. Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu ja ei me sulle kaunaa kanneta, mutta käräjille joudut ja rangaistuksesi joudu kärsimään vielä samana iltana” - uhkasin Villeä.
”Olen nöyrlä syyllinen tarlpeen tullen” - lupasi Ville ja aloimme lopetella savotan päättymisen kunniaksi aloitettua saunomista.

Joimme avatut lonkut pois ja peseydyttyämme, laitoimme saunan kuntoon ja nousimme ylätalolle...
"Mä taian lähtee, mut huomenna on se kärläjärleissu tänne. Kyll mä tuun. Älkää yhtään epäilkö" - Ville keräili kamppeensa ja nousi mönkijälleen, heilautti kättään ja kurvasi pihapolulta näkymättömiin.
”Jooo. Ihan varmasti tuut, tai sinut pidätetään ja saat kunnolla pamppua” - huusin perään.

"Ai niin... Mitäs arvoisa tuomari on miettinyt rangaistusta meidän syylliselle?” - kysyi Jape.
"Sepä riippuu siitä, mitä meidän arvoisa syyttäjä laittaa syytteisiinsä. Seksuaalista hyväksikäyttöä ja siementen varastamista, vai?" - naureskelin Japelle ja siirryin asiaan, joka myös kiinnosti.

"Jape. Nyt ku ollaan taas väleissä, niin uskallan kysyä, että mitäs tykkäsit Villen antamasta poskihoidosta?
"Ei ollu sillä eka kertaa kalu suussa, mutta miten ihmeessä se pysty ottaa juurta myöten koko kalun kurkkuunsa" - hämmästeli Jape.
"Se treenaili varmaan sen Samin kanssa ja sillähän oli iso. Me ollaan ihan suupaloja sellaisiin hevosiin verrattuna. Vaikka olinkin päissäni kun se mua imi, niin ihan ku se olis nuolaissu palleistakin vaikka oli koko mulukku jo suussa" - hämmästelin myös minä.
"No kyllä se teki sen mullekin. Aika heppu kyllä" - tuumasi Jape ja ehdotti kohta jo jotain normaaliasiaakin: "Tehdäänks vielä pieni iltapala ennen ku mennään nukkumaan?"
"Sopii mullen"- sanoin ja menin laittamaan kaakaokattilan tulelle.


Jape katseli tuvassa verestävää nenääni. Varovasti suukotteli hiukan sen ympäristöä ja pyysi vielä kerran anteeksi huitaisuaan. Annoin pitkän suudelman suoraan suulle ja sanoin asian olleen unohdettu jo kauan sitten. Halasimme pitkään ja läksimme sänkyyn.

Sänkyyn päästyämme, nukahdimme välittömästi...


Heräsimme helvetinmoiseen pamaukseen... Helteiden jälkeinen ukkonen iski nyt voimalla. Sateen piiskatessa mökkiä, salamoiden välkkyessä ja ukkosen jyristessä, tartuimme toisiimme kuin turvaa hakien. Eihän me mitään sen kummempaa turvaa tarvittu. Toisiammehan me vaan tarvittiin. Ja meillähän oli toisemme.

Menimme mökin verannalle ihastelemaan myrskyn riehumista ja sellaisia salamointia pääsee harvoin näkemään, mitä sinä yönä näimme.
”Pelottaaks sua Jape yhtään?” - kysyin.
”No ehkä ihan vähän, mutta ei tässä onneks oo mökin ympärillä korkeita puita, mitkä vois päälle kaatuu tai houkutella salamaa iskemään. Eiköhän mennä sisälle, mut varmaan vaikee nukkuu ku paukkuu niin pirusti”
”Niinpä” - olin samaa mieltä.

Menimme sänkyyn ja kyljillämme maaten tuijottelimme toisiamme. Siirsin käteni Japen kyljelle ja silitin sitä hellästi. Jape hyökkäsi päälleni ja piti minua allaan.
”Varo nenää. Muuten saat jatkaa” - lupasin.
Jatkoimme pussailemalla ja siinä leikkimielisesti painiessamme, alkoivat tulla jo muutkin metkut mieleen.
Jape muistutti halkokeikkamme alkupään saunakeskusteluista:
"Pitääks se oikeesti paikkansa, mitä kerran sanoit? Siellä saunalla kun oltiin"
"Ai mikä?" - kysyin, vaikka aavistelin jo jotain.
"Siis niinku se, että pystyt imee itsees"
"No en ole vähään aikaan koittanut, mutta kyllä joskus ja vielä aika helposti" - tunnustin hiukan nolona.
"Nyt näytät...Itekin joskus koittanu mut ei yltä. On vissiin liian lyhyt tuo yks jäsen"
"Ei sun jäsen mikään lyhyt oo. Se on notkeudesta kiinni vaan. Sullahan on isompi mulukku ku mulla" - sanoin. ”Voishan sitä kokeilla, vieläkö ylettyy”

henryxavier kirjoitti:

c)

"Mä en ota enää ku yhen lonkun, kun meinasin ajaa mönkijällä kotiin" - sanoi Ville, kun istuimme taas laiturilla.
"No en mäkään tänään piilottanu sun avaimia, kun nyt ei vedetä niin huolella ku viimeksi" - sanoin Villelle.
"No ilmankos mä en niitä löytänytkään silloin yöllä. Hyvä vaan ku piilotit. Olisin voinu ajaa vaikka puuhun päissäni. Te ootte ollu hyviä kaverleita mulle ja mä meinasin pilata teiän välit vielä”
”Älä huoli Ville. Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu ja ei me sulle kaunaa kanneta, mutta käräjille joudut ja rangaistuksesi joudu kärsimään vielä samana iltana” - uhkasin Villeä.
”Olen nöyrlä syyllinen tarlpeen tullen” - lupasi Ville ja aloimme lopetella savotan päättymisen kunniaksi aloitettua saunomista.

Joimme avatut lonkut pois ja peseydyttyämme, laitoimme saunan kuntoon ja nousimme ylätalolle...
"Mä taian lähtee, mut huomenna on se kärläjärleissu tänne. Kyll mä tuun. Älkää yhtään epäilkö" - Ville keräili kamppeensa ja nousi mönkijälleen, heilautti kättään ja kurvasi pihapolulta näkymättömiin.
”Jooo. Ihan varmasti tuut, tai sinut pidätetään ja saat kunnolla pamppua” - huusin perään.

"Ai niin... Mitäs arvoisa tuomari on miettinyt rangaistusta meidän syylliselle?” - kysyi Jape.
"Sepä riippuu siitä, mitä meidän arvoisa syyttäjä laittaa syytteisiinsä. Seksuaalista hyväksikäyttöä ja siementen varastamista, vai?" - naureskelin Japelle ja siirryin asiaan, joka myös kiinnosti.

"Jape. Nyt ku ollaan taas väleissä, niin uskallan kysyä, että mitäs tykkäsit Villen antamasta poskihoidosta?
"Ei ollu sillä eka kertaa kalu suussa, mutta miten ihmeessä se pysty ottaa juurta myöten koko kalun kurkkuunsa" - hämmästeli Jape.
"Se treenaili varmaan sen Samin kanssa ja sillähän oli iso. Me ollaan ihan suupaloja sellaisiin hevosiin verrattuna. Vaikka olinkin päissäni kun se mua imi, niin ihan ku se olis nuolaissu palleistakin vaikka oli koko mulukku jo suussa" - hämmästelin myös minä.
"No kyllä se teki sen mullekin. Aika heppu kyllä" - tuumasi Jape ja ehdotti kohta jo jotain normaaliasiaakin: "Tehdäänks vielä pieni iltapala ennen ku mennään nukkumaan?"
"Sopii mullen"- sanoin ja menin laittamaan kaakaokattilan tulelle.


Jape katseli tuvassa verestävää nenääni. Varovasti suukotteli hiukan sen ympäristöä ja pyysi vielä kerran anteeksi huitaisuaan. Annoin pitkän suudelman suoraan suulle ja sanoin asian olleen unohdettu jo kauan sitten. Halasimme pitkään ja läksimme sänkyyn.

Sänkyyn päästyämme, nukahdimme välittömästi...


Heräsimme helvetinmoiseen pamaukseen... Helteiden jälkeinen ukkonen iski nyt voimalla. Sateen piiskatessa mökkiä, salamoiden välkkyessä ja ukkosen jyristessä, tartuimme toisiimme kuin turvaa hakien. Eihän me mitään sen kummempaa turvaa tarvittu. Toisiammehan me vaan tarvittiin. Ja meillähän oli toisemme.

Menimme mökin verannalle ihastelemaan myrskyn riehumista ja sellaisia salamointia pääsee harvoin näkemään, mitä sinä yönä näimme.
”Pelottaaks sua Jape yhtään?” - kysyin.
”No ehkä ihan vähän, mutta ei tässä onneks oo mökin ympärillä korkeita puita, mitkä vois päälle kaatuu tai houkutella salamaa iskemään. Eiköhän mennä sisälle, mut varmaan vaikee nukkuu ku paukkuu niin pirusti”
”Niinpä” - olin samaa mieltä.

Menimme sänkyyn ja kyljillämme maaten tuijottelimme toisiamme. Siirsin käteni Japen kyljelle ja silitin sitä hellästi. Jape hyökkäsi päälleni ja piti minua allaan.
”Varo nenää. Muuten saat jatkaa” - lupasin.
Jatkoimme pussailemalla ja siinä leikkimielisesti painiessamme, alkoivat tulla jo muutkin metkut mieleen.
Jape muistutti halkokeikkamme alkupään saunakeskusteluista:
"Pitääks se oikeesti paikkansa, mitä kerran sanoit? Siellä saunalla kun oltiin"
"Ai mikä?" - kysyin, vaikka aavistelin jo jotain.
"Siis niinku se, että pystyt imee itsees"
"No en ole vähään aikaan koittanut, mutta kyllä joskus ja vielä aika helposti" - tunnustin hiukan nolona.
"Nyt näytät...Itekin joskus koittanu mut ei yltä. On vissiin liian lyhyt tuo yks jäsen"
"Ei sun jäsen mikään lyhyt oo. Se on notkeudesta kiinni vaan. Sullahan on isompi mulukku ku mulla" - sanoin. ”Voishan sitä kokeilla, vieläkö ylettyy”

Lue lisää

d)

Eipä siinä muu auttanut, kuin yrittää todistaa asia vieressä loikoilevalle kaverille. Alkkarit lensivät lattialle, kun valmistauduin kulliakrobatiaan. Jape heitti alkkarinsa lattialle ilmeisesti ihan vaan myötätunnosta.
Mitään ei tarvinnut asiaa varten enää erikseen pystyyn nostaa. Ne nousut olivat tapahtuneet jo pussailujen ja painin aikoihin.
Koetin saada pienellä jumpalla selkää lämpimäksi ja rennommaksi. Jos meinaa omaansa imeä, pitää olla vetreät paikat tai metrinen muna. Minulla ei sitä metristä ollut...

Japen kannustaessa, otin istuma-asennossa reisieni takaa kiinni ja kurkotin päätä kohti sojottavaa penistäni. Ei ihan, mutta melkein, jouduin toteamaan. Jape ehdotti, että koita eri asennossa. On se nytkin jo aika lähellä kuitenkin.
Menin sänkyyn selälleni, nostin jalat ylös, sieltä niitä laskien pääni yli. Pysyttelin jonkin aikaa siinä asennossa odottaen selän vertymistä ja kohta pystyinkin laskemaan polvet pääni kahta puolen Japen tarkasti seuratessa toimiani.
"Waaauuh" - tuumi Jape nähdessään terskani uppoavan suuhuni.
"Mä voin pidellä sua siinä" - lupaili hän avuliaasti ja otti pakaroistani kiinni samalla taivuttaen alavartaloani alemmaksi.
"Varovasti. En mä ole mikään kuminauha" - mökelsin suu täynnä omaa munaa.

Jape hellitti taivuttamistani, mutta otettaan pakaroistani hän ei päästänyt. Päinvastoin hän silitteli niitä hyvinkin innokkaasti ja jalkojeni avoimesta asennosta johtuen, oli hänellä vapaa pääsy pakaravakoni joka kohtaan.
Hän hieroi varovasti syljellä kostuttamallaan peukalollaan nappiani, pohtien ääneen, josko tuo tarvitsisi jotain peukaloa jämäkämpää.
Kuuntelin pienellä kauhulla noita suunnitelmia ja koetin päästä pois tuosta selfsuck-asennosta. No kyllähän Jape minut sieltä päästikin, mutta sen hän oli ilmeisesti päättänyt, että tuohon pakaraväliin tulee kyllä tänä aamuyönä täytettä.

Haroessaan äitini yöpöydän laatikoista jotain yövoidetta tai mitä tahansa rasvaa, hän makasi poikittain päälläni, eikä päästänyt minua pakenemaan.
No oikeasti en olisi mihinkään lähtenytkään. Halusin tuntea tuon kaverin vieläkin lähempänä ja sen lähemmäksi, mihin hän oli tulossa, ei voisi enää päästä.

Japen löydettyä rasvatuubin, alkoi hän levittää voidetta vakooni.
Koukistin jalkojani samalla kun Jape pyöritteli rasvattua sormeaan reiässäni, voidellen sitä huolella ottamaan vastaan hänen jämäkkä patukkansa.
Aivan neitseellinenhän ei reikäni enää ollut. Kokeilu ja totuttelumielessä olin siellä käyttänyt kondomiin verhottua banaania, sekä erikokoisia grillimakkaroita. Mutta aitoa luonnonmakkaraa se ei ollut vielä saanut.
Nostin jalat Japen hartioille, pepun alle Jape sujautti tyynyn ja niin olin valmis ottamaan vastaan tuon sykkivän lihanuijan.
Ukkosen jyristessä, sadekuurojen rummuttaessa kattoa ja salamoiden leiskuessa, sain ensimmäisen kerran sisääni aitoa mulkkkua.

"Älä hätäile. Meillä on kyllä aikaa. Varovasti vaan. Ethän sä mua haluu satuttaa..." - kuiskuttelin Japen korvaan.
"En tietenkään. Sano vaan jos sattuu liikaa"

Jape painoi hitaasti kivikovana seisovan elimensä reiälleni, oikaisi rypyt naruistani sen liukuessa sisääni. Pieni tovi paikallaan, jonka jälkeen Jape aloitti rauhalliseen tahtiin sisään-ulos-liikkeen.

Alun outojen, jopa kivunsekaisten tuntemusten jälkeen, tunsin mielihyvää niin kaverin saamasta nautinnosta, kuin nyt jo omistakin fiiliksistä.
Se, että sain maata rakastamani kaverin alla, jalat hänen olkapäillään hänen härskisti minua nussiessa, oli jotain sellaista, jota en ollut aiemmin oikein osannut edes kuvitella. Otin kiinni kalustani ja puristin sitä varovasti. Sekin oli liikaa...Muutama varovainen runkkausliike sai sen ampumaan liemet rinnuksilleni. Se taas kiihotti Japen räjähtämispisteeseen.
"Víttu ku sä oot tiukka... En kestä enempää." - kuului katkonaisesti Japen laukaistessa kroppa nytkähdellen tykkinsä sisääni...

"Ai tältäkö se pannuksi tuleminen sitten tuntuu" - kakistelin kurkustani, kun olimme muutaman hetken päästä erottautuneet toisistamme.
"Ai tältäkö se kaverin paneminen sitten tuntuu" - kyseli Jape hymyssä suin vuorostaan, hieroessaan pyyhkeeseen ylimääräisiä rasvoja kullistaan sekä hiukkasen aristavasta perseestäni.
Olivatpa hymyt herkissä pojilla tämän yhteisen intiimin hetken jälkeen...

Ilman turhaa kiirettä valuimme saunalle siistiytymään. Ukkosen kumu loittoni ja myrsky riehui viimeisiään nyt jo naapuripitäjässä. Oma lemmenmyrskymme sen sijaan riehui vielä rinnoissamme ja tunsimme itsemme hyvin onnellisiksi.

Siistiydyttyämme, palasimme hissukseen takaisin ylämökille. Pysähdyimme hetkeksi portaille. Aurinkokin tuikki jo hajoilevan pilviverhon välistä valaisten säteillään rankkasateen piiskaamaa pihaa.
Ukkosen jyristessä viimeisiään järven takana, nautimme varhaisaamun kauneudesta ja vedimme keuhkoihimme sateen jälkeistä raikasta tuoksua.

”Tule Jape!” - tartuin Japen käteen ja vedin hänet perässäni tupaan...

Ole hyvä, Pallotyttö. Tarinani ovat toki tarkoitettu pääosin omalle sukupuolelleni, mutta sinun kommentteja on kiva lukea.
Omalta sukupuolelta olisin toivonut kommentteja siitä, ovatko tarinani a) sopivia, b) liian härskejä, c) aivan liian härskejä? Vai ihan liian kilttejä?

Älkää ujostelko. Nyt voi antaa palautetta. Halot alkavat olemaan pinossa :)

henryxavier kirjoitti:

Ole hyvä, Pallotyttö. Tarinani ovat toki tarkoitettu pääosin omalle sukupuolelleni, mutta sinun kommentteja on kiva lukea.
Omalta sukupuolelta olisin toivonut kommentteja siitä, ovatko tarinani a) sopivia, b) liian härskejä, c) aivan liian härskejä? Vai ihan liian kilttejä?

Älkää ujostelko. Nyt voi antaa palautetta. Halot alkavat olemaan pinossa :)

Lue lisää

sopivia tarinoita! ;) jatkoa oottelen

Olipas homoilua kerrakseen. Kiitti vaan :D


http://1i.fi/wetdreams

Tämä osa on omistettu Pallotytölle.
Kyllä sen muutkin saavat lukea...;)

Osa 9

e)

Ukonilman mentyä ohi ja varmaan sekstailujemmekin väsyttäminä, nukuimme melkein puoleen päivään. Aamupalaa tehdessä huomasimme syömisten käyneen vähiin. Se tiesi kauppareissua...

Päivä oli auennut kauniina, mutta se helteen paahde jo sentään hivenen hellitti. Myrsky oli repinyt peitteet klapipinojen päältä ja niiden kohentamisen otimme iltapäivän ohjelmaan.
Sitä hommaa ennen kävimme kylän keskustassa hakemassa ruokatarpeita ja Japen niitä keräillessä kyläkaupasta, kävin itse apteekissa.

"Otitko olutta? Ei meinaan ole kuin muutama enää jäljellä" - kysyin, kun Jape tuli kaupasta reppua retuuttaen. 
"Ei myyneet. Ei ollu henkkareita. Hae sä" - tunnusti Jape.
Kävin hakemassa tusinan keskioluita ja läksimme ajelemaan takaisin mökkiä kohti.

Japen kädet puristivat nyt itseäni huomattavasti tiiviimmin, kuin ensimmäistä kertaa mökille tullessamme ja minulla ei ollut mitään sitä vastaan. Hiljensin bussipysäkille ja kysyin Japelta:
"Mitäs sanot, jos käydään Villen luona? Se on varmaan isäänsä jelppimässä perunapellolla, kun korjaavat pirunmoisen alan pottuja tänään" - ehdotin.
"Mikäpäs siinä. Varmistetaan sekin, että muistaa käräjät" - naurahti Jape.

Poikkesimme Villen kotitilalle ja näimme talon miehet työn touhussa. Ville huomasi meidät ja kun seuraavan kerran kaartoi pellon reunaan, tuli morjestamaan.

"Moikka. Mitäs te? - kysäisi. "Mullon vähä kiirle nyt, mut kyl mä muistan illan ohjelman ja tulen kuuden maissa. Kävitteks kaupalla?" - osasi Ville arvella, kun näki pullean repun.
"Joo. Haettiin evästä ja muutama bisse. Ei häiritä nyt tään enempää. Illalla nähään" - sanoimme Villelle ja käänsin pyörän kohti mökkitietä.

Mökille ehdittyämme, aloitimme korjailemaan myrskyn repimiä suojia ja nyt päätimme korjata suojaukset niin hyvin, ettei pienet tuulet niitä enää heiluttelisi.
Etsiessäni suojapeitteitä lisää pihavarastosta, huomasin ikkunassa vanhat, kuivuneet spermaroiskeeni ja matolla näkyi pitkiä mälliviiruja Japen pusseista. Kaluni pamahti samoin tein jäykäksi ja nyt tuntui siltä, että pakko tehdä asialle jotain ja heti.
Koko aamupäivän oli taas ollut sellainen kutina ja kiiman kutka jalkojen välissä, että normioloissa olisin jo tumputtanut, mutta nyt ei olleet ihan normiolot. Olothan olivat nyt paremmat kuin normiolot, kaverin ollessa hollilla. Kaluni pyrki sitkeästi ylöspäin, vaikka koetin ajatella kaikkea muuta kuin seksihommia. Mutta mikään ei auttanut...

henryxavier kirjoitti:

Tämä osa on omistettu Pallotytölle.
Kyllä sen muutkin saavat lukea...;)

Osa 9

e)

Ukonilman mentyä ohi ja varmaan sekstailujemmekin väsyttäminä, nukuimme melkein puoleen päivään. Aamupalaa tehdessä huomasimme syömisten käyneen vähiin. Se tiesi kauppareissua...

Päivä oli auennut kauniina, mutta se helteen paahde jo sentään hivenen hellitti. Myrsky oli repinyt peitteet klapipinojen päältä ja niiden kohentamisen otimme iltapäivän ohjelmaan.
Sitä hommaa ennen kävimme kylän keskustassa hakemassa ruokatarpeita ja Japen niitä keräillessä kyläkaupasta, kävin itse apteekissa.

"Otitko olutta? Ei meinaan ole kuin muutama enää jäljellä" - kysyin, kun Jape tuli kaupasta reppua retuuttaen. 
"Ei myyneet. Ei ollu henkkareita. Hae sä" - tunnusti Jape.
Kävin hakemassa tusinan keskioluita ja läksimme ajelemaan takaisin mökkiä kohti.

Japen kädet puristivat nyt itseäni huomattavasti tiiviimmin, kuin ensimmäistä kertaa mökille tullessamme ja minulla ei ollut mitään sitä vastaan. Hiljensin bussipysäkille ja kysyin Japelta:
"Mitäs sanot, jos käydään Villen luona? Se on varmaan isäänsä jelppimässä perunapellolla, kun korjaavat pirunmoisen alan pottuja tänään" - ehdotin.
"Mikäpäs siinä. Varmistetaan sekin, että muistaa käräjät" - naurahti Jape.

Poikkesimme Villen kotitilalle ja näimme talon miehet työn touhussa. Ville huomasi meidät ja kun seuraavan kerran kaartoi pellon reunaan, tuli morjestamaan.

"Moikka. Mitäs te? - kysäisi. "Mullon vähä kiirle nyt, mut kyl mä muistan illan ohjelman ja tulen kuuden maissa. Kävitteks kaupalla?" - osasi Ville arvella, kun näki pullean repun.
"Joo. Haettiin evästä ja muutama bisse. Ei häiritä nyt tään enempää. Illalla nähään" - sanoimme Villelle ja käänsin pyörän kohti mökkitietä.

Mökille ehdittyämme, aloitimme korjailemaan myrskyn repimiä suojia ja nyt päätimme korjata suojaukset niin hyvin, ettei pienet tuulet niitä enää heiluttelisi.
Etsiessäni suojapeitteitä lisää pihavarastosta, huomasin ikkunassa vanhat, kuivuneet spermaroiskeeni ja matolla näkyi pitkiä mälliviiruja Japen pusseista. Kaluni pamahti samoin tein jäykäksi ja nyt tuntui siltä, että pakko tehdä asialle jotain ja heti.
Koko aamupäivän oli taas ollut sellainen kutina ja kiiman kutka jalkojen välissä, että normioloissa olisin jo tumputtanut, mutta nyt ei olleet ihan normiolot. Olothan olivat nyt paremmat kuin normiolot, kaverin ollessa hollilla. Kaluni pyrki sitkeästi ylöspäin, vaikka koetin ajatella kaikkea muuta kuin seksihommia. Mutta mikään ei auttanut...

Lue lisää

Osa 9

f)


"Jape! Tuus auttaa! Mullon pieni ongelma täällä" - huusin varaston ovelta.
"Eikö meinaa löytyy peitteitä" - kysyi Jape ja ahtautui varastoon.
"Niistä en tiedä, mutta se ei ole nyt se ongelma" - sanoin Japelle ja kiskaisin sen peremmälle.
Olin niin kiimassa, että Jape lähes säikähti, kun työnsin sen seinää vasten ja yhdellä kiskaisulla vedin sen urheilushortsit alas. Yleensä Jape on ollut nopea reagoimaan, mutta nyt yllätin sen velttona. 
Pudotin polvilleni ottaen Japen velton patukan kokonaan suuhuni. Nenä kiinni munakarvoissa aloitin imemisen ja nyt tuossa tilassa pystyin nuolemaan myös toisella kädellä kohottamiani kiveksiäkin. Japen kalun turvotessa suussani, se työnsi minua loitommaksi, mutta yritin edelleen pitää sen niin syvällä kuin suinkin.
"Mikä sulla nyt oikein on" - ihmettelii Jape kun imin rajusti sen meisseliä.

Tuohon ei tarvinnut mitään vastata. Jape otti päästäni kaksin käsin kiinni ja minä imin hullun lailla nyt jo täysillä seisovaa kullía.
Kiristin esinahan tiukalle juureen ja kasseja puristellen annoin suuni toimia vauhdikkaammin kuin koskaan. Tuskin kahta minuuttia oli mennyt Japen astumisesta varastoon, kun minä sain jo Japen varastosta lämpimät ruiskahdukset suuhuni. Nuolin nupin ja varren puhtaaksi ensin huolella ja käänsin Japen vauhdilla toistepäin...
"Kumarru" - komensin.
"Mitä sä nyt meinaat? Et kyllä ..." - aloitti Jape.
"Kumarru! En mä suhun mitään työnnä, mutta haluan tutustua sun nättiin peppuun" - sain käheällä äänellä sanottua.
Jape kumartui ja käänsin kovakouraisesti häntä hieman ikkunaa kohti, nähdäkseni paremmin.
Kauniit pakarat ja niiden houkutteleva vako saivat minut entistä kuumemmaksi. Tartuin pakaroihin kiinni ja levitin niitä eroon toisistaan. Jape yritti jännittää vastaan, mutta läimäisin kämmenellä persposkille ja käskin olemaan kunnolla.
Pyllyvaossa näytti olevan kullilleni sopiva uoma ja asettelin nyt jo omista touhunesteistä märän jortikkani siihen vakoon ja liikuttelin sitä kädellä tukien.
"Et sitten työnnä mitään sisään" - aneli Jape.
"No en, en. Pinnalla vaan pikkusen hieron" - sanoin ja työntelin liukasta kalua persvaossa.
Olin jo laukeamaisillani ja nyt  toisella kädellä painaessani elintäni tuohon suloiseen uraan, päästin syöksyni ja voitelin mulkullani koko vaon nepparia myöten.
Jape yritti nousta ylös, mutta painoin häntä selästä vielä kumaraan ja katsoin tekemääni sotkua. Alaselkä, pakarat ja niiden väli, olivat täynnä roiskeita ja levittelin vielä kankealla kalullani niitä levälleen.
"Joko riittää?" - kysyi Jape ja alkoi kohottautua.
Painoin vielä selästä ja en päästänyt heti ylös. Kuiskasin Japelle:
"Pikkuisen narrasin sua" - ja survaisin peukaloni rasvaamaani reikään. "Pysy siinä hetki ja totuttele tohon" - sanoin pyörittellessäni peukaloani Japen sisällä.
"Tuntuuks häijyltä? - kysyin ja hellitin otettani selästä.
Jape nousi hitaasti ylöspäin ja totesi: "Ei enää niin kamalalta, mutta ota se peukkus pois ny kuitenkin. Eihän sun pitäny sinne mitään työntää" - motkotti vielä, muttei kovin tosissaan.

"Voi perskeles miten kiimanen mä olin. Mä kun näin nuo roiskeet meidän edellisestä varastokäynnistä, niin mullahan pamahti kalu pystyyn välittömästi" - selitin Japelle tuon nopean seksin syytä.
"Ei haittaa. Aluks vähän ihmettelin, että mitäs nyt, mut sähän olet koko ajan kiimassa, niin ei se nyt ihan paha yllätys ollut." -Jape tuumi.
" Mun peppu on kyllä ihan liiskassa nyt. Pyyhitkö jollain?" - pyysi vielä.
Otin alushousut jaloistani ja kuivasin Japen kankut ja alaselän hänen käännettyään vielä peppunsa minua kohti. Nuolaisin muutaman kerran pakaroiden yläosasta ja tuoreen sperman maku ja tuoksu tulvivat nenääni ja suuhuni. Se maku oli kiiman makua...

"Käydään vähän huuhtelulla ja tehdään nuo hommat sen jälkeen" - muistin sentään, että peitettä klapeillehan tässä olin vaan hakemassa.

henryxavier kirjoitti:

Osa 9

f)


"Jape! Tuus auttaa! Mullon pieni ongelma täällä" - huusin varaston ovelta.
"Eikö meinaa löytyy peitteitä" - kysyi Jape ja ahtautui varastoon.
"Niistä en tiedä, mutta se ei ole nyt se ongelma" - sanoin Japelle ja kiskaisin sen peremmälle.
Olin niin kiimassa, että Jape lähes säikähti, kun työnsin sen seinää vasten ja yhdellä kiskaisulla vedin sen urheilushortsit alas. Yleensä Jape on ollut nopea reagoimaan, mutta nyt yllätin sen velttona. 
Pudotin polvilleni ottaen Japen velton patukan kokonaan suuhuni. Nenä kiinni munakarvoissa aloitin imemisen ja nyt tuossa tilassa pystyin nuolemaan myös toisella kädellä kohottamiani kiveksiäkin. Japen kalun turvotessa suussani, se työnsi minua loitommaksi, mutta yritin edelleen pitää sen niin syvällä kuin suinkin.
"Mikä sulla nyt oikein on" - ihmettelii Jape kun imin rajusti sen meisseliä.

Tuohon ei tarvinnut mitään vastata. Jape otti päästäni kaksin käsin kiinni ja minä imin hullun lailla nyt jo täysillä seisovaa kullía.
Kiristin esinahan tiukalle juureen ja kasseja puristellen annoin suuni toimia vauhdikkaammin kuin koskaan. Tuskin kahta minuuttia oli mennyt Japen astumisesta varastoon, kun minä sain jo Japen varastosta lämpimät ruiskahdukset suuhuni. Nuolin nupin ja varren puhtaaksi ensin huolella ja käänsin Japen vauhdilla toistepäin...
"Kumarru" - komensin.
"Mitä sä nyt meinaat? Et kyllä ..." - aloitti Jape.
"Kumarru! En mä suhun mitään työnnä, mutta haluan tutustua sun nättiin peppuun" - sain käheällä äänellä sanottua.
Jape kumartui ja käänsin kovakouraisesti häntä hieman ikkunaa kohti, nähdäkseni paremmin.
Kauniit pakarat ja niiden houkutteleva vako saivat minut entistä kuumemmaksi. Tartuin pakaroihin kiinni ja levitin niitä eroon toisistaan. Jape yritti jännittää vastaan, mutta läimäisin kämmenellä persposkille ja käskin olemaan kunnolla.
Pyllyvaossa näytti olevan kullilleni sopiva uoma ja asettelin nyt jo omista touhunesteistä märän jortikkani siihen vakoon ja liikuttelin sitä kädellä tukien.
"Et sitten työnnä mitään sisään" - aneli Jape.
"No en, en. Pinnalla vaan pikkusen hieron" - sanoin ja työntelin liukasta kalua persvaossa.
Olin jo laukeamaisillani ja nyt  toisella kädellä painaessani elintäni tuohon suloiseen uraan, päästin syöksyni ja voitelin mulkullani koko vaon nepparia myöten.
Jape yritti nousta ylös, mutta painoin häntä selästä vielä kumaraan ja katsoin tekemääni sotkua. Alaselkä, pakarat ja niiden väli, olivat täynnä roiskeita ja levittelin vielä kankealla kalullani niitä levälleen.
"Joko riittää?" - kysyi Jape ja alkoi kohottautua.
Painoin vielä selästä ja en päästänyt heti ylös. Kuiskasin Japelle:
"Pikkuisen narrasin sua" - ja survaisin peukaloni rasvaamaani reikään. "Pysy siinä hetki ja totuttele tohon" - sanoin pyörittellessäni peukaloani Japen sisällä.
"Tuntuuks häijyltä? - kysyin ja hellitin otettani selästä.
Jape nousi hitaasti ylöspäin ja totesi: "Ei enää niin kamalalta, mutta ota se peukkus pois ny kuitenkin. Eihän sun pitäny sinne mitään työntää" - motkotti vielä, muttei kovin tosissaan.

"Voi perskeles miten kiimanen mä olin. Mä kun näin nuo roiskeet meidän edellisestä varastokäynnistä, niin mullahan pamahti kalu pystyyn välittömästi" - selitin Japelle tuon nopean seksin syytä.
"Ei haittaa. Aluks vähän ihmettelin, että mitäs nyt, mut sähän olet koko ajan kiimassa, niin ei se nyt ihan paha yllätys ollut." -Jape tuumi.
" Mun peppu on kyllä ihan liiskassa nyt. Pyyhitkö jollain?" - pyysi vielä.
Otin alushousut jaloistani ja kuivasin Japen kankut ja alaselän hänen käännettyään vielä peppunsa minua kohti. Nuolaisin muutaman kerran pakaroiden yläosasta ja tuoreen sperman maku ja tuoksu tulvivat nenääni ja suuhuni. Se maku oli kiiman makua...

"Käydään vähän huuhtelulla ja tehdään nuo hommat sen jälkeen" - muistin sentään, että peitettä klapeillehan tässä olin vaan hakemassa.

Lue lisää

hyvä osa! :) jatkoa ootan. Kaipaan kuitenkin riitaa ja kyyneleitä..

adkjg kirjoitti:

hyvä osa! :) jatkoa ootan. Kaipaan kuitenkin riitaa ja kyyneleitä..

Vai draamaa pitää olla...?

Sekö sua kiihottaa?

Ja tämä on hyvinkin miellyttävä kommentti...;)

En osaa sanoa milloin tulee jatkoa. Tulee kuitenkin...

noista väliaikatarjoiluista en tiedä,pitää kysyä kaverilta miten suhtautuu jos tulis 2 neitoa katsomaan. mutta koko touhun kyllä näkisitte.

Osa 9

h)

Villen hengitys kiihtyi, kun tulimme kahta puolta kiinni hänen karvaiseen vartaloonsa ja aloimme nuuhkimaan rintaa ja kainaloita...
"Onko tehnyt Ville töitä tänään?" - kysyin Japelta nenä kiinni Villen karvoissa.
"On se tainnut tehdä." - tuumasi Jape ja veti ilmaa sieraimiinsa Villen kainalokarvat nenässä kiinni.

Ville värisi välissämme kun nuuhkimme rintakarvoja ja kainaloita. Värähtely lisääntyi, kun nuolaisin nännin ympärystää. Hien suolaama karvoitus maistui tosi kiihottavalta ja aloin nuolemaan rintaa oikein kunnolla. Neuvoin Japea tekemään samaa omalla puolellaan.
Nännien nuoleminen sai Villen voihkaisemaan ääneen ja tunsin jo Villen ison jorman pökkivän reiteeni... Siirryin nännien jälkeen napaa kohti ja maku sen kuin parani vaan. Karvavana johdatti kieltäni alemmas kohti seisovaa parrua. Tästä riittää kahdelle, mietin ja pyysin Japen kanssani tuota paalua tutkimaan.
"Nuuhkaisepa tästä!" - opastin Japea ja vein nenäni Villen terskalle, josta esinahka oli jo puoliksi vetäytynyt. Vedin sen kokonaan taakse ja päivän nahan alla muhinut terska jakoi oikeaa kunnon kýrvän tuoksua sieraimiimme. Aloimme käydä aika kuumina.

"Aiiijaaiihh?... Kuuluuks kidutuskin siihen tuomioon? Ei perlkele. Mä en kohta kestä enää. Imekää sitä. Imekää mun kyrlpää." - rukoili Ville.
"Vanki hiljaa!" - komensin, mutta vangin idea oli sen verran hyvä, että työnsin Japen päätä syrjemmälle ja otin koko nupin suuhuni alkaen imeä sitä.
"Mulle kans." - sanoi Jape ja työnsi minut vuorostaan syrjään.
"Kai mä voin jo käteni laskee?" - kysyi Ville.
"Joo, totta kai. Laske vaan." - Ville silitteli päitämme meidän imiessä vuoronperään sen pulleaa tattia. Villen niskojemme takana olevat kädet kiihdyttivät suitamme, mutta en ollut ajatellut hänen pääsevän noin helpolla.

"Hei! Nyt liike seis!" - keskeytin meneillä olevan homman. "Vielä ei ole laukeamisen ajat" -ilmoitin, vaikka kyllä ne ajat aika lähellä olivat. Villellä jopa niin lähellä, että jouduin puristamaan kaksin käsin kullinsa juuresta. Puristushomma toimii näköjään isommallekin kullille tuumin, kun huomasin seisokin hiukan hellittävän.
"Nyt rauhoitutaan ja mennään saunaan!" - komensin porukan löylyhuoneen puolelle ja melkoisen veikeää porukkaa sai löylyhuoneemme nähdä.
Kaksi vielä täysillä seisovaa kullía ja yksi pirun iso puoliveltto. Olihan se kyllä melkoinen näky ja mietin, että kauankohan vie tämän näkymän muuttuminen.

Otimme tavallista kovemmat löylyt ennen järveen loikkaamista ja hyvän aikaa siellä polskittuamme, ei erektioistakaan ollut enää kuin kolmasosat jäljellä.
Kaivoimme kylmälaukusta oluet käsiimme ja laiturilla istuen niitä nautimme...

"On se tää vangin elämä melkoista. Mitä toi haistelu oikein oli?" - kysyi Ville.
"Sen kiihottavampaa tuoksua ei voi olla, kuin päivän hikoilleen miehen tuoksu. Taisit tykätä kuitenkin?" - kysyin Villeltä.
"Tottahan toki. Mutt vähän perlvolta se silti tuntui. Nännihomma oli tosi jees." - antoi Ville palautetta. Sen olin kyllä huomannut jo nännejä nuollessani, että tuon täytyy tuntua tosi hyvältä.
"Me pestään sut Ville vielä oikein kunnolla, kun eihän vangin saa antaa likaisena olla. Sellainenhan ei käy laatuun." - kerroin jatkosuunnitelmistamme.

Saatuamme tarpeeksemme löylyttelyistä ja uimisesta, peseydyimme ja Villelle annoimme peseytymiseen kaksi lisäkäsiparia avuksi. Saippuoimme Villen kauttaaltaan ja hieroimme saippuaa kainalokarvoihin, rintakarvojakaan unohtamatta. Taas meinasi mennä puuhat villiksi, kun aloin saippuoimaan Villen munakarvoja ja kun levittelin saippuaa kiveksille ja välilihalle.

Hiukan Villeä ujostutti, kun siirryimme pakaroiden pesuun. Jouduin läimäisemään pariinkin otteeseen kämmenellä pakaroille, kun ne eivät meinanneet pysyä rentoina. Levitin molemmin käsin Villen karvaisia persposkia Japen levittäessä niiden väliin saippuoiduilla sienellä vaahtoa. Tarkistin Japen puhdistustyön omalla tavallani ja tungin etusormeni Villen peppureikään. Sormeni oli tiukassa puristuksessa, mutta liikkui sentään tarkastukseni myötä. Villen aisa oli kammennut taas pystyyn ja niin oli käynyt meille muillekin. Emme olleet huomaavinamme tuota asiaa.
Huuhtelimme itsemme ja Villen huolella, jonka jälkeen siirryimme ylätalolle tupaan jälkijuomille.

"Mikset Ville sanonu mitään, kun mä vähän tutkin sua saunalla?" - kysyin Villeltä.
"Vangin tulee tyytyä osaansa ja jos kattoo amerikkalaisia linnasarjoja, niin eiks tuollainen ole se osa just?" - keksi Ville selityksen.
"Sehän se on ja vähän muuta." - autteli Japekin sivusta.
"Mitä sanoit kotonas, Ville. Kauanko kerroit viipyväsi? - kysyin.
"Sanoin, ett voi mennä koko yö ja ku huomenna ei oo hommia, niin ei siinä mitään sit" - kertoili Ville kertoneensa.

Julistimme Villen vangituksi...

henryxavier kirjoitti:

Osa 9

h)

Villen hengitys kiihtyi, kun tulimme kahta puolta kiinni hänen karvaiseen vartaloonsa ja aloimme nuuhkimaan rintaa ja kainaloita...
"Onko tehnyt Ville töitä tänään?" - kysyin Japelta nenä kiinni Villen karvoissa.
"On se tainnut tehdä." - tuumasi Jape ja veti ilmaa sieraimiinsa Villen kainalokarvat nenässä kiinni.

Ville värisi välissämme kun nuuhkimme rintakarvoja ja kainaloita. Värähtely lisääntyi, kun nuolaisin nännin ympärystää. Hien suolaama karvoitus maistui tosi kiihottavalta ja aloin nuolemaan rintaa oikein kunnolla. Neuvoin Japea tekemään samaa omalla puolellaan.
Nännien nuoleminen sai Villen voihkaisemaan ääneen ja tunsin jo Villen ison jorman pökkivän reiteeni... Siirryin nännien jälkeen napaa kohti ja maku sen kuin parani vaan. Karvavana johdatti kieltäni alemmas kohti seisovaa parrua. Tästä riittää kahdelle, mietin ja pyysin Japen kanssani tuota paalua tutkimaan.
"Nuuhkaisepa tästä!" - opastin Japea ja vein nenäni Villen terskalle, josta esinahka oli jo puoliksi vetäytynyt. Vedin sen kokonaan taakse ja päivän nahan alla muhinut terska jakoi oikeaa kunnon kýrvän tuoksua sieraimiimme. Aloimme käydä aika kuumina.

"Aiiijaaiihh?... Kuuluuks kidutuskin siihen tuomioon? Ei perlkele. Mä en kohta kestä enää. Imekää sitä. Imekää mun kyrlpää." - rukoili Ville.
"Vanki hiljaa!" - komensin, mutta vangin idea oli sen verran hyvä, että työnsin Japen päätä syrjemmälle ja otin koko nupin suuhuni alkaen imeä sitä.
"Mulle kans." - sanoi Jape ja työnsi minut vuorostaan syrjään.
"Kai mä voin jo käteni laskee?" - kysyi Ville.
"Joo, totta kai. Laske vaan." - Ville silitteli päitämme meidän imiessä vuoronperään sen pulleaa tattia. Villen niskojemme takana olevat kädet kiihdyttivät suitamme, mutta en ollut ajatellut hänen pääsevän noin helpolla.

"Hei! Nyt liike seis!" - keskeytin meneillä olevan homman. "Vielä ei ole laukeamisen ajat" -ilmoitin, vaikka kyllä ne ajat aika lähellä olivat. Villellä jopa niin lähellä, että jouduin puristamaan kaksin käsin kullinsa juuresta. Puristushomma toimii näköjään isommallekin kullille tuumin, kun huomasin seisokin hiukan hellittävän.
"Nyt rauhoitutaan ja mennään saunaan!" - komensin porukan löylyhuoneen puolelle ja melkoisen veikeää porukkaa sai löylyhuoneemme nähdä.
Kaksi vielä täysillä seisovaa kullía ja yksi pirun iso puoliveltto. Olihan se kyllä melkoinen näky ja mietin, että kauankohan vie tämän näkymän muuttuminen.

Otimme tavallista kovemmat löylyt ennen järveen loikkaamista ja hyvän aikaa siellä polskittuamme, ei erektioistakaan ollut enää kuin kolmasosat jäljellä.
Kaivoimme kylmälaukusta oluet käsiimme ja laiturilla istuen niitä nautimme...

"On se tää vangin elämä melkoista. Mitä toi haistelu oikein oli?" - kysyi Ville.
"Sen kiihottavampaa tuoksua ei voi olla, kuin päivän hikoilleen miehen tuoksu. Taisit tykätä kuitenkin?" - kysyin Villeltä.
"Tottahan toki. Mutt vähän perlvolta se silti tuntui. Nännihomma oli tosi jees." - antoi Ville palautetta. Sen olin kyllä huomannut jo nännejä nuollessani, että tuon täytyy tuntua tosi hyvältä.
"Me pestään sut Ville vielä oikein kunnolla, kun eihän vangin saa antaa likaisena olla. Sellainenhan ei käy laatuun." - kerroin jatkosuunnitelmistamme.

Saatuamme tarpeeksemme löylyttelyistä ja uimisesta, peseydyimme ja Villelle annoimme peseytymiseen kaksi lisäkäsiparia avuksi. Saippuoimme Villen kauttaaltaan ja hieroimme saippuaa kainalokarvoihin, rintakarvojakaan unohtamatta. Taas meinasi mennä puuhat villiksi, kun aloin saippuoimaan Villen munakarvoja ja kun levittelin saippuaa kiveksille ja välilihalle.

Hiukan Villeä ujostutti, kun siirryimme pakaroiden pesuun. Jouduin läimäisemään pariinkin otteeseen kämmenellä pakaroille, kun ne eivät meinanneet pysyä rentoina. Levitin molemmin käsin Villen karvaisia persposkia Japen levittäessä niiden väliin saippuoiduilla sienellä vaahtoa. Tarkistin Japen puhdistustyön omalla tavallani ja tungin etusormeni Villen peppureikään. Sormeni oli tiukassa puristuksessa, mutta liikkui sentään tarkastukseni myötä. Villen aisa oli kammennut taas pystyyn ja niin oli käynyt meille muillekin. Emme olleet huomaavinamme tuota asiaa.
Huuhtelimme itsemme ja Villen huolella, jonka jälkeen siirryimme ylätalolle tupaan jälkijuomille.

"Mikset Ville sanonu mitään, kun mä vähän tutkin sua saunalla?" - kysyin Villeltä.
"Vangin tulee tyytyä osaansa ja jos kattoo amerikkalaisia linnasarjoja, niin eiks tuollainen ole se osa just?" - keksi Ville selityksen.
"Sehän se on ja vähän muuta." - autteli Japekin sivusta.
"Mitä sanoit kotonas, Ville. Kauanko kerroit viipyväsi? - kysyin.
"Sanoin, ett voi mennä koko yö ja ku huomenna ei oo hommia, niin ei siinä mitään sit" - kertoili Ville kertoneensa.

Julistimme Villen vangituksi...

Lue lisää

Ai niin...

Hauskaa tulevaa juhannusta kaikille lukijoille.

Osa i)

Juotuamme oluet, talutimme vangin makuuhuoneen puolelle. Se saisi nyt toimia putkana tämän illan. Suljin kaihtimet ikkunoista ja hain eteisestä varustekassin, jonka olin pakannut päivällä. Vankimme totteli määräyksiämme nöyrästi ja vaadimme aluksi häntä riisumaan siviilivaatteensa pois.

"Kaikki vaan veks. Kalsaritkin." - komensin. Olin ottanut pääroolin tässä leikissä ja mielessäni pyöri monenlaisia juttuja, joita vankimme joutuisi kokemaan.
"Ville! Istu tuohon ja kädet selän taakse." Sidoin vyöllä Villen kädet selän taakse ja kaivoin kassista mustan talvipipon. Käänsin siitä reunat kaksinkerroin ja asetin sen Villen päähän niin, että hänen silmänsä peittyivät aivan kokonaan.

"No vanki. Mitä näkyy? - kysyin.
"Pimeää. Pelkkää pimeää" - vastasi Ville ja pyöritteli ja nyökytteli päätään koittaen tirkistellä pipon alta.
"Silloin on hyvä. Sinun ei pidä nyt nähdäkään mitään vaan tuntea. Aloitamme rangaistuksesi pienellä arvoituksella. Sinun tulee tunnistaa erilaisia juttuja." - kerroin ja mielessäni oli näin aluksi parikin juttua.
Laitoin etu ja keskisormen yhteen ja vein Villen nenän alle ja sitä hipaisten kysyin: "Miltä tuoksuu?"
Ville nuuhkaisi sormiani ja tuumasi: "Ei ainakaan siltä eli taitaa olla sormet siinä..."
"Oikein, vanki. Osuit oikeaan. Entä vähän vaikeampi? Kumman sormet nyt?" - pyysin Japen myös hollille.
"Nää ei oo samat, että varmaan Japen sit" - vankimme arvasi.
Pyysin japea laittamaan kalunsa Villen nenän alle ja pyyhkäisemään sillä. "Mikä nyt?" - kysyin.
"Tää on kyllä jo kullí ja arvaan että Japen, kun ei ole ihan jäykkä" - osasi Ville päätellä.
Munani oli täysin pystyssä ja tungin sen vankimme suuhun... "Mikäs se tää on?" - tenttasin.
Saatuaan munani pois suustaan, arvioi Ville, ja arvioi aivan oikein sen minun peliksi. Jatkoimme leikkiä ja vuoron perään työntelimme kullejamme Villen suuhun, kysellen aina, että kumpi nyt. Aika hyvin Ville tunnisti mulkkumme eroon ja yhtään harha-arviota ei hän antanut. Päätin tehdä pienen jäynän ja voitelin kiimanesteelläni Japen kalun ihan märäksi ja Jape tunki kalunsa taas kerran Villen suuhun.
"Kumpi? - kysyin.
"Helppo" -vastasi Ville. "Make tietenkin"
Menin Villen taakse ja nostin pipon pois silmiltä ja Jape veti samalla kullinsa suusta nauraen... "Eihän tämä meidän vanki tunnista edes vartijoitaan eroon..."
"Mites se nyt noin meni. Kyll tuo ihan Makelle maistui. Niin ja makeelle" - naureksi Villekin. "Tehkää jotain munkin aisalle, kun se seisoo niin villisti!" - pyysi Ville.
Runkkailin tuota karmean kokoista pystylihaa kaksin käsin, mutta sanoin kuitenkin; "Ei tämä vielä saa päästää pois sitä ainetta, joka sen jäykkänä pitää... Olettehan huomanneet, että kun se aine päästetään pois, niin velttous saattaa tulla ja iskeä." - selvitin pojille.
"Vanki uuteen asentoon, ettei paikat puudu"

Irrotin sen verran siteitä, että saatiin Ville sängyn päälle mahalleen ja nyt sidoimme suoristetut kädet yhteen ja kiinnitin siteen tiukasti sängynpäätyyn. "Oletko kiltisti, vai pitääkö sitoa jalatkin?" kysyin. "Taitaa olla parempi, että sidotaan nekin, niin et vikuroi, kun aloitamme keritsemishommat..."
"Mitkä hommat?" - ihmetteli Ville ja koetti kääntyä selälleen. Painoin kovalla kädellä hartioista ja käskin Japea sitomaan nilkat eri puolille sängyn päätytolppiin. Jape teki työtä käskettyä ja kylpypyyhkeiden vyöt sitoivat nyt Villen melkoisen avoimeen asentoon tulevaa toimenpidettä varten...

"Haepa Jape lämmintä vettä pesuvatiin ja pieni pyyhe!" - pyysin Japea ja kohta hän tulikin pesuvadin kanssa makuuhuoneeseen.
"Mitä te nyt oikein meinaatte? Saanko edes tuon myssyn pois silmiltä?" - aneli Ville.
"No et sä tuota kyllä nyt tartte." sanoin ja heitin pipon nurkkaan...
"Kastele Jape se pyyhe ja kostuta Villen pakarat. Tänään tehdään siitä sileä poika..."
"Ei saaatana... Sitäkö tää on. Älkää pojat..." - yritti Ville vielä.
"Naama umpeen ja peppu auki. Äläkä riuhdo sit, niin ei satu. Mä sheivaan sun persvaon ja jos et ole kiltisti, niin raakkaan kaikki muutkin karvat sinusta..." - uhkailin Villeä.

Vaahdotin partasaippuaa kupissa ja pyysin Japea levittämään Villen pakarat apposen auki päästäkseni vaahdottamaan pakaravaon oikein kunnolla. Villellä oli vaikeuksia pysyä paikoillaan, mutta eipä tuo meille kahdella oikein mitään mahtanutkaan.
Sain vaahdon levitettyä sudilla ja otin varrellisen partaterän käyttööni. Painoin peukaloni Villen pyllyrusinan päälle ja Japen levittäessä pakaroita eroon, aloin vetelemään pakaravaosta ylöspäin. Terä katkoi karheaa karvaa sitä varovasti liikutellessani. Ei Ville ihan kauheasti huonoakaan tykännyt, koska kohotti pyllyään ylöspäin ja paremmin hollille. Lisäsin välillä vaahtoa ja pehmeät sudin karvat hyväilivät Villeä, samalla liukastaen hänen kohta jo karvatonta vakoaan.
Tein viimeiset sheivaukset varoen ja tarkasti ja niinpä meillä oli kohta näkyvillä Villen pyllyrusina aivan paljaana. Ville kohotti pyllyään ja pyysi, että jos ystävällisesti siirtäisimme hänen seisovan peniksen mahaa vasten.

henryxavier kirjoitti:

Osa i)

Juotuamme oluet, talutimme vangin makuuhuoneen puolelle. Se saisi nyt toimia putkana tämän illan. Suljin kaihtimet ikkunoista ja hain eteisestä varustekassin, jonka olin pakannut päivällä. Vankimme totteli määräyksiämme nöyrästi ja vaadimme aluksi häntä riisumaan siviilivaatteensa pois.

"Kaikki vaan veks. Kalsaritkin." - komensin. Olin ottanut pääroolin tässä leikissä ja mielessäni pyöri monenlaisia juttuja, joita vankimme joutuisi kokemaan.
"Ville! Istu tuohon ja kädet selän taakse." Sidoin vyöllä Villen kädet selän taakse ja kaivoin kassista mustan talvipipon. Käänsin siitä reunat kaksinkerroin ja asetin sen Villen päähän niin, että hänen silmänsä peittyivät aivan kokonaan.

"No vanki. Mitä näkyy? - kysyin.
"Pimeää. Pelkkää pimeää" - vastasi Ville ja pyöritteli ja nyökytteli päätään koittaen tirkistellä pipon alta.
"Silloin on hyvä. Sinun ei pidä nyt nähdäkään mitään vaan tuntea. Aloitamme rangaistuksesi pienellä arvoituksella. Sinun tulee tunnistaa erilaisia juttuja." - kerroin ja mielessäni oli näin aluksi parikin juttua.
Laitoin etu ja keskisormen yhteen ja vein Villen nenän alle ja sitä hipaisten kysyin: "Miltä tuoksuu?"
Ville nuuhkaisi sormiani ja tuumasi: "Ei ainakaan siltä eli taitaa olla sormet siinä..."
"Oikein, vanki. Osuit oikeaan. Entä vähän vaikeampi? Kumman sormet nyt?" - pyysin Japen myös hollille.
"Nää ei oo samat, että varmaan Japen sit" - vankimme arvasi.
Pyysin japea laittamaan kalunsa Villen nenän alle ja pyyhkäisemään sillä. "Mikä nyt?" - kysyin.
"Tää on kyllä jo kullí ja arvaan että Japen, kun ei ole ihan jäykkä" - osasi Ville päätellä.
Munani oli täysin pystyssä ja tungin sen vankimme suuhun... "Mikäs se tää on?" - tenttasin.
Saatuaan munani pois suustaan, arvioi Ville, ja arvioi aivan oikein sen minun peliksi. Jatkoimme leikkiä ja vuoron perään työntelimme kullejamme Villen suuhun, kysellen aina, että kumpi nyt. Aika hyvin Ville tunnisti mulkkumme eroon ja yhtään harha-arviota ei hän antanut. Päätin tehdä pienen jäynän ja voitelin kiimanesteelläni Japen kalun ihan märäksi ja Jape tunki kalunsa taas kerran Villen suuhun.
"Kumpi? - kysyin.
"Helppo" -vastasi Ville. "Make tietenkin"
Menin Villen taakse ja nostin pipon pois silmiltä ja Jape veti samalla kullinsa suusta nauraen... "Eihän tämä meidän vanki tunnista edes vartijoitaan eroon..."
"Mites se nyt noin meni. Kyll tuo ihan Makelle maistui. Niin ja makeelle" - naureksi Villekin. "Tehkää jotain munkin aisalle, kun se seisoo niin villisti!" - pyysi Ville.
Runkkailin tuota karmean kokoista pystylihaa kaksin käsin, mutta sanoin kuitenkin; "Ei tämä vielä saa päästää pois sitä ainetta, joka sen jäykkänä pitää... Olettehan huomanneet, että kun se aine päästetään pois, niin velttous saattaa tulla ja iskeä." - selvitin pojille.
"Vanki uuteen asentoon, ettei paikat puudu"

Irrotin sen verran siteitä, että saatiin Ville sängyn päälle mahalleen ja nyt sidoimme suoristetut kädet yhteen ja kiinnitin siteen tiukasti sängynpäätyyn. "Oletko kiltisti, vai pitääkö sitoa jalatkin?" kysyin. "Taitaa olla parempi, että sidotaan nekin, niin et vikuroi, kun aloitamme keritsemishommat..."
"Mitkä hommat?" - ihmetteli Ville ja koetti kääntyä selälleen. Painoin kovalla kädellä hartioista ja käskin Japea sitomaan nilkat eri puolille sängyn päätytolppiin. Jape teki työtä käskettyä ja kylpypyyhkeiden vyöt sitoivat nyt Villen melkoisen avoimeen asentoon tulevaa toimenpidettä varten...

"Haepa Jape lämmintä vettä pesuvatiin ja pieni pyyhe!" - pyysin Japea ja kohta hän tulikin pesuvadin kanssa makuuhuoneeseen.
"Mitä te nyt oikein meinaatte? Saanko edes tuon myssyn pois silmiltä?" - aneli Ville.
"No et sä tuota kyllä nyt tartte." sanoin ja heitin pipon nurkkaan...
"Kastele Jape se pyyhe ja kostuta Villen pakarat. Tänään tehdään siitä sileä poika..."
"Ei saaatana... Sitäkö tää on. Älkää pojat..." - yritti Ville vielä.
"Naama umpeen ja peppu auki. Äläkä riuhdo sit, niin ei satu. Mä sheivaan sun persvaon ja jos et ole kiltisti, niin raakkaan kaikki muutkin karvat sinusta..." - uhkailin Villeä.

Vaahdotin partasaippuaa kupissa ja pyysin Japea levittämään Villen pakarat apposen auki päästäkseni vaahdottamaan pakaravaon oikein kunnolla. Villellä oli vaikeuksia pysyä paikoillaan, mutta eipä tuo meille kahdella oikein mitään mahtanutkaan.
Sain vaahdon levitettyä sudilla ja otin varrellisen partaterän käyttööni. Painoin peukaloni Villen pyllyrusinan päälle ja Japen levittäessä pakaroita eroon, aloin vetelemään pakaravaosta ylöspäin. Terä katkoi karheaa karvaa sitä varovasti liikutellessani. Ei Ville ihan kauheasti huonoakaan tykännyt, koska kohotti pyllyään ylöspäin ja paremmin hollille. Lisäsin välillä vaahtoa ja pehmeät sudin karvat hyväilivät Villeä, samalla liukastaen hänen kohta jo karvatonta vakoaan.
Tein viimeiset sheivaukset varoen ja tarkasti ja niinpä meillä oli kohta näkyvillä Villen pyllyrusina aivan paljaana. Ville kohotti pyllyään ja pyysi, että jos ystävällisesti siirtäisimme hänen seisovan peniksen mahaa vasten.

Lue lisää

Osa j)

"Se katkee kohta, ellette siirrä sitä suoraks. Joko ootte kohta valmiita? Aika noloohan tää on..." - höpötteli vankimme.
Autoimme hänen kankensa parempaan asentoon.

Pyyhin partavaahdot pois pakaroilta ja kuivasin peppuvaon huolellisesti. Vinkkasin Japea heittämään varustelaukkuni lähemmäksi ja otin sieltä liukuvoideputkilon. Vilautin sitä Villen silmien edessä ja kysyin: "Tiedätkös, mitä tää on?"
"Taidan tietää." - vastasi Ville. "Meillä oli tuota samaa joskus Samin kanssa peuhatessa."
"No sitten varmaan arvaatkin mitä aion tällä tehdä?"
"Kai osaan arvata..." - sanoi Ville ja kysyi: "Onko mulle tulossa munaa kunnolla, vai oikein kunnolla?"
"Saat molemmilta, jos oot kiltisti." - tuumasin ja aloin valuttamaan liukuvoidetta ajellulle pyllylle. Hieroin ensin koko vaon liukkaaksi ja sitten lisäsin lorauksen napin päälle ja aloin voitelemaan sitä ensin pinnasta, mutta ujutin sormeni kohta jo portista peremmälle. Ville ynähteli allani sormen rasvatessa hänen koloaan.
Jape seisoi vieressä ja veteli jäykkää kaluaan verkkaisesti. "Annanko Villelle tästä alkupaloiksi? - kysyi ja alkoi asettautua Villen päälle.
"Tuikkaahan menemään, mutta mä maistan pikkuisen sun parrua sitä ennen..." - Imaisin Japen munan suuhuni ja imin sen entistäkin jäykemmäksi.

Autoin Japen Villen sisään ohjaamalla hänen kalunsa pyllyn portille ja hitaasti, mutta varmasti se sisään liukui...
"Älä hätäile. Paina rauhassa. Mä syötän samalla vähän vankiamme täältä toisesta päästä." - tuumasin ja menin Villen pääpuoleen. Käänsin Villen kasvot itseäni kohti ja työnsin seisovan munani suuhun.
"Nyt saat munaa niin että tuntuu." sanoin Villelle ja kyllä se varmaan tuntuikin, kun Jape alkoi lykkiä jo vauhdilla peräpäässä.
"Nooh, Ville. Onks hyvä nyt? Ville vilkaisi silmiini ja nyökkäsi pari kertaa... "Jos otan siteet pois, niin ethän karkaa?" kysyin ja vedin mulkkuni suusta.
"Enh... aijaih...oooh. En mä mihinkään haluu tästä..." - huokasi Ville ja uskottavahan miestä oli.
"Ooottakaa..mä ammun kohta. Älä Make liikuta Villeä nyt!" - pyysi Jape ja kohta loppukiihdytyksensä jälkeen, pussinsa tyhjennettyään lämpimään, rojahti velttona Villen selkään...

"Siitä sait Ville ekat siemenet, mutta nyt pyörähdä selällesi" - sanoin, kun olin saanut siteet irrotettua. Ville kääntyi ympäri ja huomasin hänen kastelleen allaan olevaa lakanaa melkoisesti.
"Näköjään tuostakin tykkäsit, kun kiimatippasi on sotkeneet alusen? "
"No kai tässä kiihottuu tällasessa menossa...Mitä te vielä?" - uteli Ville.
"Haluutko mut suuhun vai muuhun? Vai sekä että?" - kysyin. Ville joutui miettimään hetken ja sanoi sitten; "Jos nyt vaikka sit suuhun, mut enks mä saa laueta ollenkaan?
"Toki saat. Kunhan aikasi tulee... Sulla vaan on niin hyvän näköinen kÿrpä, että sitä ei halua heti päästää pehmenemään..." - sanoin ja tarkoitin sitä.

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla - systeemillä sain niin Villen, kuin oman kalunikin suun lämpöön. 69-asennossa olin itse päällä ja Ville alla. Jape oli käynyt huuhtelemassa liukkarit kalustaan, ja tuli nyt seuraamaan meidän touhuja. Ja nopeasti oli taas juonessa mukana...

Ville hyvänä vankina imeskeli tikkariani ja minä yritin ottaa Villen aisan niin syvälle, kuin se vaan menee. Silittelin samalla karvaisia kivespalloja ja kävipä mielessäni, että pitäisiköhän ne nämäkin ajella sileäksi, mutta nyt tuli kyllä muutakin mietittävää Japen tunkiessa yllättäen liukkarilla voidellun sormensa hanuriini.
Villen imiessä munaani ja Japen rassatessa pakaraväliäni, ei paljoa ollut tehtävissä...

"Varos Ville pikkusen!!! Kohta saat mällit kurkkuusi..." - Japen sormeillessa peppureikääni, annoin tulla Villelle oikein kunnon lastit. Ei minkäänlaista epäröintiä, kun hän nielaisi ne, mutta itse hiukan ihmettelin, että eikös se vanki meinaa laueta ollenkaan.
"Nyt Jape annetaan vangille armonisku ja otetaan siitä mehut pois" - kerroin Japelle tulevasta.
Jape otti Villen tatin suuhunsa ja minä runkkasin kaksin käsin vartta ja eipä sitä hirveän kauaa meidän tarvinnut tehdä, kun Ville jo päästikin syöksynsä Japen suuhun. Jape yritti pullauttaa munaa pois suustaan, mutta myöhästyi sen verran, että sai suun lisäksi osan syöksyistä kasvoilleen.

Katsoimme vankimme saaneen tällä erää tarpeekseen ja havahduimme kaikki kolme ihmettelemään, mitä tässä nyt oikein tapahtuikaan...

"Ei kyllä nukuta yhtään. Eiks mennä vielä uimaan. Otetaan pullot olutta mukaan ja juodaan ne laiturilla. Villen rangaistus on nyt lusittu ja kyllä se tuo vanginvartijankin homma aika kovana pitää." - sanoin pojille keräillessäni intiimivälineitä laukkuun.
"Voin tehdä uudenkin rlikoksenkin, jos noin hyvin rlangaistaan..." - äityi vankimme kehumaan.
"Katsotaanpa vielä asiaa, jos tuota mieltä olet." sanoin. "Mitäs Jape on mieltä?"
"Vielä jäi tuo Villen parru sovittelematta tuonne taakse. Ei se mulle mahdu, mutta Makellehan se vois mennä" - naureskeli Jape.
"Sepä jää nähtäväksi. Onhan meillä yö aikaa. Mitäs hevoskulli tuumii? - kysyin.
”Hmmmn... no joo”. tuumasi Ville.

Pojat eivät ole kovin innokkaita kommentoimaan...:-)
Yli tuhat lukukertaa ja Pallotytön kommentti oli 28s. Ja häneltä taitaa kommentteja olla eniten.

Kerropa vielä, Pallotyttö, että mikä sua miestenvälisissä jutuissa kiehtoo? Itse en jaksaisi naisten keskinäisestä peuhaamisesta lukea. Siis muuten kuin uteliaisuudesta... Jos tiedät sellaisia hyviä stooreja, niin kerro... Kiitos taas kommenteistasi :-)

Pallotyttö kirjoittaa asiaa.

Pojat pallojen kanssa eivät kirjoita mitään... Jos edes yksi olisi kertonut saaneensa erektion tarinaani lukiessaan, olisin katsonut sen hyväksi arvosteluksi ;)

Onko Pallotyttö katsonut " http://www.youtube.com/watch?v=8tJLzhdkjCw " ?

Se on sellainen viaton poikien "kasvutarina". Tavallisia kavereita ilman silikoniperseitä ja melko uskottavaa juttua ja siksi joidenkin mielestä hyvin pitkäveteistä.

henryxavier kirjoitti:

Pallotyttö kirjoittaa asiaa.

Pojat pallojen kanssa eivät kirjoita mitään... Jos edes yksi olisi kertonut saaneensa erektion tarinaani lukiessaan, olisin katsonut sen hyväksi arvosteluksi ;)

Onko Pallotyttö katsonut " http://www.youtube.com/watch?v=8tJLzhdkjCw " ?

Se on sellainen viaton poikien "kasvutarina". Tavallisia kavereita ilman silikoniperseitä ja melko uskottavaa juttua ja siksi joidenkin mielestä hyvin pitkäveteistä.

Lue lisää

Voi kiitos vinkistä rakas Henry ,en ole nähnyt kyseistä leffaa.
Äläkä pahoita mieltäsi kun nämä pojat ei sulle mitään kommentteja ole lähettäny.Ne on kyllä varmasti tykänny näistä tarinoista.Itse asiassa mä luulen että ne on tykänny niin paljon että ne on runkannu ittensä tainnoksiin ja saanu krampin molempiin käsiinsä että ne ei kato yksinkertaisesti pysty kirjottaa mitään!!!! HAHAAA!!! KIINNI JÄITTE!!!

Vai on kostunut joku pää sielläkin ;)

Onko sulla jotain mielessä, josta erityisesti haluaisit lukea? Siis tämän tarinan, tai oikeastaanhan tämä on dokumentti;), puitteissa?

Tämä tarina ei tule sisältämään insestiä, ei piiskaamista, eikä muitakaan varman suosion saavia elementtejä, vaan ainoastaan normaalia miesten/poikien keskeistä seksiä.

Voi kestää jonkin aikaa seuraavien osien ilmestyminen, mutta saattaa niitä vielä tulla.

Kiitos kommentista

Osa l)


Silittelin noita kauniita ja hyvänmuotoisia pakaroita ja Villekin siirtyi parempiin asemiin nähdäkseen tarkemmin nuo herkulliset puolipallot. Hyväilin käsilläni reiden sisäpintaa ja välillä pitkin liikkein kyljistä polviin asti reisien ulkopuolia. Painoin Japea hiukan kumaraan ja keskityin nyt enemmän pelkkiin pakaroihin. Otin pakaroiden alaosasta kiinni ja levitin peukaloillani pakaravakoa esille. Vanha juttu... Jape yritti jännittää vastaan, mutta taas kunnon läimäisy sai hänet rentouttamaan kankkunsa ja pääsin näyttämään Villelle Japen pepun aivan kokonaan.
"Mitäs sanot Ville? Oletko koskaan nähnyt paremman muotoista pérsettä? - Jape yritti siirtyä palavien puiden loimusta hämärämpään, mutta en päästänyt häntä minnekään.
"On tosi hyvä peppu" - myönsi Villekin. "Onkohan kukaan koskaan nuollut sitä. Saanks mä lipaista sitä pikkusen? - Villekin kävi jo melkoisen kuumana.
"Ei oo kukaan koskaan nuollu." - ehätti Jape kertomaan. Ihmettelin hiukan hänen kommenttiaan...

Kokeilin Japen etupuolta ja mahaa vasten seisova kivikova kalu kertoi Villen idean olleen hyvä. Muutamien runkkausliikkeitteni jälkeen Jape siirsi käteni pois kalultaan, antaen ymmärtää, että jos en lopeta, niin hän aloittaa siementen lennätyksen. En halunnut hänen vielä laukeavan, joten rauhoitin tilannetta ja sanoin Villelle, että tules nyt sitten, saat valvovien silmieni alla nuolaista parasta pérsettä koko Euroopassa. Jape mutisi jotain epämääräistä, mutta emme olleet kuulevinamme hänen jupinoitaan.
Taivutin Japen keskilauteen päälle mahalleen ja pyllyn ollessa kauniisti esillä, alkoi Ville suukottelun pakaroiden syrjistä. Hieroin kevyesti samalla noita kankkuja ja kun raotin niiden väliä, siirtyi Ville vikkelän kielensä kanssa nuolemaan tuota vakoa koko matkalta. Jape ynähteli kiihkon kourissa ja tunsin pientä mustasukkaisuutta, koska Ville sai hänet niin nauttimaan, mutta itsehän tuota olin ehdottanut.
Ville paneutuikin hommaansa oikein huolella jättäen päänsä välillä paikalleen kielen pyöriessä ja liukastaessa Japen uraa oikein kunnolla. Toisella kädellään hän hyväili pitkää ja paksua aisaansa, ja hetken pelkäsin hänen tarjoavan sitä Japen tottumattomaan peppuun.

"Joko tulet panemaan, kun olen nuoleskellut paikatkin jo märläksi? - kysyi Ville ja nousi polviltaan. "Tai voinhan minäkin panna, jos kelpaa tämä mun kikkeli."
Jape nousi väkisin ylös ja sanoi: "Ville ei tuo sitä halkoaan minuun. Tuon kanssa repeää kokeneempikin hanuri ja mulla on vielä neitsytpeppu."
"Mites mä, Jape. Voinko kokeilla, jos mahtuis vähän pienempi suhun? - ehdotin.
"No emmä tiiä ja eihän meillä ole liukkariakaan täällä" - yritti Jape viivyttää väistämätöntä.
"Sattumoisin on. Jotenkin se lipsahti mukaan, kun kävin hakemassa ne viimeiset oluet ylämökiltä" - yllätin Japen ja hain saunaneteiseen jemmaamani liukkarin.
"Olet sä Make aika kettu. Arvasitko mihin tää meiän homma johtaa? - naurahti Ville toimilleni.
"No aavistin ja toivoin, mutt eihän Jape vielä luvannut mitään satavarmasti. Kai me nyt kokeillaan, Jape?"
Jape katseli meitä hiukan epäröivän näköisenä ja tuumasi sitten: "No perkelé... Kai se sitten on kokeiltava, mutta heti lopetat jos sattuu liikaa."

Villen siinä katsellessa, aloin levittämään liukuvoidetta Japen pakaroiden väliin. Märäksi nuoltu rako liukastui hetkessä ja hiukan liukkaria lisättyäni, aloin pyöritellä sormeani Japen peppureiän ympärillä ja jo kohta ujuttelin sormeani tiukan sulkijan läpi suoleen. Jape vetäytyi poispäin, mutta nyt ei ollut sellaiselle leikille tilaa ja kiskaisin hänet nopeasti takaisin.
"Tules Ville pitelemään tätä vasikkaa, kun sonni sen kohta astuu." tuumin Villelle ja jatkoin reiän rasvaamista. Ville siirtyi opastamaan Japea...
"Yritä Jape rentoutua, niin ei se satu. Kunhan saadaan homma alkuun, niin mä imen sun kullía samalla kun Make panee sua. Se se varmaan tekee höpöö" - sanoi Ville ja veikko olikin melkoisen härskillä tuulella tänään.

”Sattuuks vielä Jape? Mä laitan toisenkin sormen, ennen kuin työnnän mitään paksumpaa sinne." - kerroin ja ujutin keskisormeni etusormeni seuraksi.
"Auts. Ota iisisti. Ei tässoo kiirettä..." - sanoi Jape, mutta pian huomasin suurimman kireyden hellittävän sormieni ympärillä hänen rentoutuessaan. Työntelin kahta sormeani sisään jonkin aikaa ja lisäsin sitten liukkaria vielä kerran ennen varsinaista aktia.
"Nyt ei ainakaan enää ole liukkaudesta kiinni." - tuumin ja voitelin parrunikin muutamilla vetäisyillä. Olin valmis viemään Japelta pyllyneitsyyden...

henryxavier kirjoitti:

Osa l)


Silittelin noita kauniita ja hyvänmuotoisia pakaroita ja Villekin siirtyi parempiin asemiin nähdäkseen tarkemmin nuo herkulliset puolipallot. Hyväilin käsilläni reiden sisäpintaa ja välillä pitkin liikkein kyljistä polviin asti reisien ulkopuolia. Painoin Japea hiukan kumaraan ja keskityin nyt enemmän pelkkiin pakaroihin. Otin pakaroiden alaosasta kiinni ja levitin peukaloillani pakaravakoa esille. Vanha juttu... Jape yritti jännittää vastaan, mutta taas kunnon läimäisy sai hänet rentouttamaan kankkunsa ja pääsin näyttämään Villelle Japen pepun aivan kokonaan.
"Mitäs sanot Ville? Oletko koskaan nähnyt paremman muotoista pérsettä? - Jape yritti siirtyä palavien puiden loimusta hämärämpään, mutta en päästänyt häntä minnekään.
"On tosi hyvä peppu" - myönsi Villekin. "Onkohan kukaan koskaan nuollut sitä. Saanks mä lipaista sitä pikkusen? - Villekin kävi jo melkoisen kuumana.
"Ei oo kukaan koskaan nuollu." - ehätti Jape kertomaan. Ihmettelin hiukan hänen kommenttiaan...

Kokeilin Japen etupuolta ja mahaa vasten seisova kivikova kalu kertoi Villen idean olleen hyvä. Muutamien runkkausliikkeitteni jälkeen Jape siirsi käteni pois kalultaan, antaen ymmärtää, että jos en lopeta, niin hän aloittaa siementen lennätyksen. En halunnut hänen vielä laukeavan, joten rauhoitin tilannetta ja sanoin Villelle, että tules nyt sitten, saat valvovien silmieni alla nuolaista parasta pérsettä koko Euroopassa. Jape mutisi jotain epämääräistä, mutta emme olleet kuulevinamme hänen jupinoitaan.
Taivutin Japen keskilauteen päälle mahalleen ja pyllyn ollessa kauniisti esillä, alkoi Ville suukottelun pakaroiden syrjistä. Hieroin kevyesti samalla noita kankkuja ja kun raotin niiden väliä, siirtyi Ville vikkelän kielensä kanssa nuolemaan tuota vakoa koko matkalta. Jape ynähteli kiihkon kourissa ja tunsin pientä mustasukkaisuutta, koska Ville sai hänet niin nauttimaan, mutta itsehän tuota olin ehdottanut.
Ville paneutuikin hommaansa oikein huolella jättäen päänsä välillä paikalleen kielen pyöriessä ja liukastaessa Japen uraa oikein kunnolla. Toisella kädellään hän hyväili pitkää ja paksua aisaansa, ja hetken pelkäsin hänen tarjoavan sitä Japen tottumattomaan peppuun.

"Joko tulet panemaan, kun olen nuoleskellut paikatkin jo märläksi? - kysyi Ville ja nousi polviltaan. "Tai voinhan minäkin panna, jos kelpaa tämä mun kikkeli."
Jape nousi väkisin ylös ja sanoi: "Ville ei tuo sitä halkoaan minuun. Tuon kanssa repeää kokeneempikin hanuri ja mulla on vielä neitsytpeppu."
"Mites mä, Jape. Voinko kokeilla, jos mahtuis vähän pienempi suhun? - ehdotin.
"No emmä tiiä ja eihän meillä ole liukkariakaan täällä" - yritti Jape viivyttää väistämätöntä.
"Sattumoisin on. Jotenkin se lipsahti mukaan, kun kävin hakemassa ne viimeiset oluet ylämökiltä" - yllätin Japen ja hain saunaneteiseen jemmaamani liukkarin.
"Olet sä Make aika kettu. Arvasitko mihin tää meiän homma johtaa? - naurahti Ville toimilleni.
"No aavistin ja toivoin, mutt eihän Jape vielä luvannut mitään satavarmasti. Kai me nyt kokeillaan, Jape?"
Jape katseli meitä hiukan epäröivän näköisenä ja tuumasi sitten: "No perkelé... Kai se sitten on kokeiltava, mutta heti lopetat jos sattuu liikaa."

Villen siinä katsellessa, aloin levittämään liukuvoidetta Japen pakaroiden väliin. Märäksi nuoltu rako liukastui hetkessä ja hiukan liukkaria lisättyäni, aloin pyöritellä sormeani Japen peppureiän ympärillä ja jo kohta ujuttelin sormeani tiukan sulkijan läpi suoleen. Jape vetäytyi poispäin, mutta nyt ei ollut sellaiselle leikille tilaa ja kiskaisin hänet nopeasti takaisin.
"Tules Ville pitelemään tätä vasikkaa, kun sonni sen kohta astuu." tuumin Villelle ja jatkoin reiän rasvaamista. Ville siirtyi opastamaan Japea...
"Yritä Jape rentoutua, niin ei se satu. Kunhan saadaan homma alkuun, niin mä imen sun kullía samalla kun Make panee sua. Se se varmaan tekee höpöö" - sanoi Ville ja veikko olikin melkoisen härskillä tuulella tänään.

”Sattuuks vielä Jape? Mä laitan toisenkin sormen, ennen kuin työnnän mitään paksumpaa sinne." - kerroin ja ujutin keskisormeni etusormeni seuraksi.
"Auts. Ota iisisti. Ei tässoo kiirettä..." - sanoi Jape, mutta pian huomasin suurimman kireyden hellittävän sormieni ympärillä hänen rentoutuessaan. Työntelin kahta sormeani sisään jonkin aikaa ja lisäsin sitten liukkaria vielä kerran ennen varsinaista aktia.
"Nyt ei ainakaan enää ole liukkaudesta kiinni." - tuumin ja voitelin parrunikin muutamilla vetäisyillä. Olin valmis viemään Japelta pyllyneitsyyden...

Lue lisää

Osa n)

Ville ohjasi Japen ottamaan tukea keskilauteesta ja minä levitin Japen jalkoja erilleen. "Oletko valmis? Nyt aletaan..." - sanoin ja aloin sovitella kulliani Japen persvakoon.
"Okei. Mutt heti lopetat jos sattuu." - henkäisi Jape ja työnsi takamustaan minua kohti. Kyllä tämä tästä taitaakin onnistua, mietin mielessäni pyöritellessäni terskaani Japen rusinalla.
"Nyt älä jännitä, Jape." Tuin toisella kädellä kaluni vartta ja aloin painamaan sitä tiukkaakin tiukempaan reikään.

Jape voihki jonkin verran, mutta ei kieltänyt jatkamasta ja hetken päästä olin saanut jo terskan melkein kokonaan sisään. Pysähdyin siihen ja odotin hetken sulkijalihasten rentoutumista. Ville antoi Japelle muuta ajateltavaa mätkäisemällä suurella kalullaan muutaman kerran Japea poskille. Ponnistin hivenen eteenpäin ja nyt kullini luiskahti kunnolla sisään ja munakarvani raapivat jo Japen pakaroita. Pysähdyin siihen hetkeksi kuuntelemaan, olisiko pantavalla kommentoimista. Ei ollut, joten vedin kaluani ulospäin, jättäen ainoastaan terskan sisään. Taas pieni pysähdys, jonka toistin muutamaan kertaan, mutta siinäpä ne pysähdykset tällä kertaa olivatkin.
Työnsin kullini niin syvälle, kuin se yleensä voi mennä ja nyt en enää hillinnyt vauhtia. Ville mätkäisi vielä muutaman kerran Japen naamaan mulkullaan ja sitten hän siirtyi taakseni. Tarttuen heiluvaan perseeseeni kämmenellään, tunnusteli Ville pakaroitteni väliä, välillä venytteli varovasti säkkejäni.

Jape oli yllättävän hiljaa, mutta pientä voihketta ei hänkään voinut olla pitämättä. Tuo Japen neitsytpeppu puristi kaluani niin ihanasti, että kerroin Villelle, että ei mene tässä enää kauaa. Se oli kuin käsky Villelle ja hän siirtyi Japen eteen ja otti Japen mahaa vasten seisseen kalun suuhunsa. Jape kohottautui sen verran, että Villellä oli hyvä pääsy hänen jäykälleen ja minä jatkoin panemista entistä tiuhemmin. Tuin käsilläni hartioista ja nyt meno kävi jo aivan villiksi. Tunsin Japen vartalon jäykistyvän ja puristukset kullini ympärillä kertoivat hänen lauenneen Villen suuhun. Tuo riitti minulle. Muutama pikainen survaisu vielä ja kaluni sylki liemensä tuohon nyt neitsyytensä menettäneeseen herkkupeppuun. Tuntui, kuin kaluni ei lopettaisi sykkimistään ollenkaan, mutta kaikki loppuu aikanaan ja vedin varovasti jo veltostumassa olevan kaluni Japesta ulos. Pieni spermanoro valui Japen pyllyreiästä kohti kiveksiä. Levitin sitä kullillani pitkin persvakoa ja pyysin Villen vilkaisemaan tekosiani.
Ville pyyhki Japen spermaa suupielistään ja tuli katsomaan naitua pérsettä. Hän tarttui suureen kulliinsa ja vei sen Japen pakaroille...

"Ei Ville. Ei. Ei tuota. Pliis." - voihkaisi Jape paniikissa.
"Älä säikähä! En mä tätä sisään laita, vaikka nyt se vois mennäkin, mutta mä rlunkkaan mällini tähän Maken mäiskeitten päälle." - Näin tuumasi Ville ja muutamilla nopeilla vetäisyillä suihkutti spermansa Japen pakaravakoon. Pari ruiskausta oli lentänyt Japen selkään, mutta työnsin ne kämmenellä pakaroiden väliin ja nyt meillä oli nähtävillä valtakunnan paras ja hiljattain pantu pérse irstaana ja spermakuorrutettuna.
"Ole Jape vaan paikallas, niin mä huuhtelen sun paikkoja vähän" - Otin sopivan lämpöistä vettä ja pyysin Villeä kaatamaan sitä Japen selälle, samalla kun pesin spermaroiskeita alaselästä ja pakaroiden välistä.
Japen jalat horjahtelivat ja hän pyysi päästä istumaan. Istahdimme kaikki hetkeksi alalauteelle ja tulipesän viimeistenkin kekäleiden jo hiivuttua, olimme keskellä yön hämärää kullít vielä puoliturvoksissa ja Jape peppu hellänä.
"Ei se niin kauheaa ollutkaan. Milloin saan lisää?" - kysyi Jape.
"Vaikka heti" - sanoi Ville ja nousi ylös.
"No leikkiä mä laskin." - sanoi Jape ja alkoi nauraa.
"Luulitkos, ett mä olin tosissani?" - sanoi Ville ja jos vaikka Jape ei niin luullutkaan, niin minä olin valmis senkin uskomaan.

Palasimme ylämökille aamuauringon ensimmäisten säteiden jo ajaessa yön hämärää syrjään. Tyydyttyneinä ja väsyneinä päätimme mennä suoraan nukkumaan ja kenelläkään ei ollut sitä vastaan mitään, että menemme kaikki samaan sänkyyn. Sopu sijaa antaa ja sovuthan meillä olivat hyvät.
Vanhempieni parisänky sai kolme nuorta miestä syliinsä ja sattumaako lie, niin minä olin noiden nuorten miesten ympäröimänä se keskimmäinen. Tuota yötä muistelisin vielä vanhempanakin, oli viimeinen ajatukseni ennen nukahtamista.

Yö oli, tai se, mitä tuosta yöstä oli enää jäljellä, se oli hyvin miellyttävä. Silloin tällöin havahduttuani tunsin kavereiden vartalot itseäni vasten ja kiinteän pyllyn tai puolijäykän aisan hipaisut saivat mielihyvän aallot kulkemaan lävitseni. Näin myös eroottisia unia ja aina en ollut varma, mikä oli unta ja mikä totta. Välillä Villen parru tuntui jäykkänä takamustani vasten ja välillä Japen peppukin tuntui työntyvän minua kohti. Ei valittamista siinä ollessa.

henryxavier kirjoitti:

Osa n)

Ville ohjasi Japen ottamaan tukea keskilauteesta ja minä levitin Japen jalkoja erilleen. "Oletko valmis? Nyt aletaan..." - sanoin ja aloin sovitella kulliani Japen persvakoon.
"Okei. Mutt heti lopetat jos sattuu." - henkäisi Jape ja työnsi takamustaan minua kohti. Kyllä tämä tästä taitaakin onnistua, mietin mielessäni pyöritellessäni terskaani Japen rusinalla.
"Nyt älä jännitä, Jape." Tuin toisella kädellä kaluni vartta ja aloin painamaan sitä tiukkaakin tiukempaan reikään.

Jape voihki jonkin verran, mutta ei kieltänyt jatkamasta ja hetken päästä olin saanut jo terskan melkein kokonaan sisään. Pysähdyin siihen ja odotin hetken sulkijalihasten rentoutumista. Ville antoi Japelle muuta ajateltavaa mätkäisemällä suurella kalullaan muutaman kerran Japea poskille. Ponnistin hivenen eteenpäin ja nyt kullini luiskahti kunnolla sisään ja munakarvani raapivat jo Japen pakaroita. Pysähdyin siihen hetkeksi kuuntelemaan, olisiko pantavalla kommentoimista. Ei ollut, joten vedin kaluani ulospäin, jättäen ainoastaan terskan sisään. Taas pieni pysähdys, jonka toistin muutamaan kertaan, mutta siinäpä ne pysähdykset tällä kertaa olivatkin.
Työnsin kullini niin syvälle, kuin se yleensä voi mennä ja nyt en enää hillinnyt vauhtia. Ville mätkäisi vielä muutaman kerran Japen naamaan mulkullaan ja sitten hän siirtyi taakseni. Tarttuen heiluvaan perseeseeni kämmenellään, tunnusteli Ville pakaroitteni väliä, välillä venytteli varovasti säkkejäni.

Jape oli yllättävän hiljaa, mutta pientä voihketta ei hänkään voinut olla pitämättä. Tuo Japen neitsytpeppu puristi kaluani niin ihanasti, että kerroin Villelle, että ei mene tässä enää kauaa. Se oli kuin käsky Villelle ja hän siirtyi Japen eteen ja otti Japen mahaa vasten seisseen kalun suuhunsa. Jape kohottautui sen verran, että Villellä oli hyvä pääsy hänen jäykälleen ja minä jatkoin panemista entistä tiuhemmin. Tuin käsilläni hartioista ja nyt meno kävi jo aivan villiksi. Tunsin Japen vartalon jäykistyvän ja puristukset kullini ympärillä kertoivat hänen lauenneen Villen suuhun. Tuo riitti minulle. Muutama pikainen survaisu vielä ja kaluni sylki liemensä tuohon nyt neitsyytensä menettäneeseen herkkupeppuun. Tuntui, kuin kaluni ei lopettaisi sykkimistään ollenkaan, mutta kaikki loppuu aikanaan ja vedin varovasti jo veltostumassa olevan kaluni Japesta ulos. Pieni spermanoro valui Japen pyllyreiästä kohti kiveksiä. Levitin sitä kullillani pitkin persvakoa ja pyysin Villen vilkaisemaan tekosiani.
Ville pyyhki Japen spermaa suupielistään ja tuli katsomaan naitua pérsettä. Hän tarttui suureen kulliinsa ja vei sen Japen pakaroille...

"Ei Ville. Ei. Ei tuota. Pliis." - voihkaisi Jape paniikissa.
"Älä säikähä! En mä tätä sisään laita, vaikka nyt se vois mennäkin, mutta mä rlunkkaan mällini tähän Maken mäiskeitten päälle." - Näin tuumasi Ville ja muutamilla nopeilla vetäisyillä suihkutti spermansa Japen pakaravakoon. Pari ruiskausta oli lentänyt Japen selkään, mutta työnsin ne kämmenellä pakaroiden väliin ja nyt meillä oli nähtävillä valtakunnan paras ja hiljattain pantu pérse irstaana ja spermakuorrutettuna.
"Ole Jape vaan paikallas, niin mä huuhtelen sun paikkoja vähän" - Otin sopivan lämpöistä vettä ja pyysin Villeä kaatamaan sitä Japen selälle, samalla kun pesin spermaroiskeita alaselästä ja pakaroiden välistä.
Japen jalat horjahtelivat ja hän pyysi päästä istumaan. Istahdimme kaikki hetkeksi alalauteelle ja tulipesän viimeistenkin kekäleiden jo hiivuttua, olimme keskellä yön hämärää kullít vielä puoliturvoksissa ja Jape peppu hellänä.
"Ei se niin kauheaa ollutkaan. Milloin saan lisää?" - kysyi Jape.
"Vaikka heti" - sanoi Ville ja nousi ylös.
"No leikkiä mä laskin." - sanoi Jape ja alkoi nauraa.
"Luulitkos, ett mä olin tosissani?" - sanoi Ville ja jos vaikka Jape ei niin luullutkaan, niin minä olin valmis senkin uskomaan.

Palasimme ylämökille aamuauringon ensimmäisten säteiden jo ajaessa yön hämärää syrjään. Tyydyttyneinä ja väsyneinä päätimme mennä suoraan nukkumaan ja kenelläkään ei ollut sitä vastaan mitään, että menemme kaikki samaan sänkyyn. Sopu sijaa antaa ja sovuthan meillä olivat hyvät.
Vanhempieni parisänky sai kolme nuorta miestä syliinsä ja sattumaako lie, niin minä olin noiden nuorten miesten ympäröimänä se keskimmäinen. Tuota yötä muistelisin vielä vanhempanakin, oli viimeinen ajatukseni ennen nukahtamista.

Yö oli, tai se, mitä tuosta yöstä oli enää jäljellä, se oli hyvin miellyttävä. Silloin tällöin havahduttuani tunsin kavereiden vartalot itseäni vasten ja kiinteän pyllyn tai puolijäykän aisan hipaisut saivat mielihyvän aallot kulkemaan lävitseni. Näin myös eroottisia unia ja aina en ollut varma, mikä oli unta ja mikä totta. Välillä Villen parru tuntui jäykkänä takamustani vasten ja välillä Japen peppukin tuntui työntyvän minua kohti. Ei valittamista siinä ollessa.

Lue lisää

Osa n)

Ihanaa horrosta seurasi pihaan ajavan auton moottoriäänen aiheuttama herätys...
Karkasin vauhdilla ylös ja juoksin katsomaan ikkunasta ja kauhukseni huomasin vanhempieni ajaneen pihaan ja keräävän jo tavaroita auton peräluukusta. Vedin verkkarit jalkaan ja menin verannalle...
"Huomenta. Mites te nyt täällä jo. Eiks teidän pitäny tulla vasta ylihuomenna?" - kysyin hiukan hengästyneenä.
"Isäs otti pari päivää vapaata töistä ja päästiin tulemaan jo nyt. Mites teillä on mennyt täällä Japen kanssa? - hössötteli äiskä ja keräili tavaraa syliinsä. Menin auttamaan...
"Naapurin Ville auttoi meitä noiden halkojen kanssa ja me tarjottiin sille sauna eilisiltana ja se jäi yöks. Se nukku Japen kanssa teidän sängyssä ja mä tuolla pikkuhuoneessa. Sanon niille, että ottavat lakanat ja tyynyliinat pois niin voit vaihtaa puhtaat tilalle." - Vein osan tavaroista sisälle ja kävin sanomassa pojille, että lakanat ja muut vuodevaatteet nippuun nyt. Pöyhäisin myös toisen makuuhuoneen vuoteen nukutun näköiseksi.
"Ja koita saada Ville tuo seisokkis laskemaan. Äiti saa sydärin jos se näkee tuollaisen pullotuksen. Pistäkäähän vaatetta päälle!" - kuiskasin ja palasin hakemaan lisää kamaa autolta. Isä oli mennyt katselemaan meidän tekemiä pinoja ja nyökytteli hyväksyvästi tekemillemme klapeille.
"Huomenta vaan Markus. Näitä tulikin ihan pirusti. Kas kun jaksoitte kaikki hakata... ja vielä noin hyvin peitelläkin. Huomioin tämän kyllä, kun aletaan rahasta puhumaan." - totesi faija.
"Oli meillä naapurin klapikone yhtenä päivänä ja se Ville sieltä vähän autteli meitä, niin hyvin nuo tuli." - kerroin.
Loput kamat saimme kulkemaan kerralla tupaan ja siellä oli äippä jo kahvia keittelemässä.
"Oliskohan mun lähdettävä jo kotiin? - aprikoi Ville, mutta äiskän kahvipöydästä ei niin vain lähdetä. Ville ujosteli hiukan vanhempiani, mutta sai kuitenkin sanasensa sanottua, jos he jotain kysyivät. Huonolla tuurilla ja sikeimmillä unilla, aamiaisemme ei ehkä olisi ollut noinkaan leppoisa.

Pyysin Japen ja Villen vielä saunalle. Kerroin vanhemmilleni, että siivoamme saunan jäljiltämme. Laskeuduimme rantaan laiturille istumaan.
"Ne on nyt nää meidän lystit sitten tässä. Ei ole enää mahiksia tehdä sitä, mitä tuossa jo vähän harjoteltiin. Ei tuolla saunassa paljoa siivoomista oo, mutta pakko kattoo, ettei jää liukkaripulloa tai jotain paljastavaa näkyville. Mä voin käydä, niin jutelkaa te vaikka siitä Kalajoen reissusta." - sanoin ja siirryin saunalle.
Olin liukkarit vienyt jo illalla omiin tavaroihini ja muuta epäilyttävää en keksinyt. Tyhjät olut ja lonkeropullotkin olimme keränneet jo yöllä parempaan talteen.
Lakaisin koivunlehdet ja lopuksi huuhtelin lattiat siltä varalta, jos niihin olisi jotain roiskahdellut. Sauna oli kunnossa ja katselin sitä päivänvalossa. Hiukan se pisti nieleksimään ja oloni oli haikea kun mietin, mitä kaikkea nuo saunan seinät saivatkaan viime päivinä nähdä. Ja mitä minä, Jape ja Ville noiden seinien sisällä saimme kokea. Nekään muistot eivät tulisi unohtumaan koskaan...

"No kuis teillä? Saitteko mitään suunniteltua saunan siivoomiseni aikana?"
"Vaihdettiin numeroita ja yhteystietoja ja kyllä sillä mielellä ollaan, että Kalajoki kutsuu aloittelevia golfareita." - naurahti Jape.
"Kuinkahan jäykkävarltisia mailoja me tarlvittaisiin siellä?" - kyseli Ville kai ihan tosissaan.
"Kyllä tuo jäykkyys riittää, mitä sullakin on mailasi varressa, mutta ohuempi kädensija saisi ehkä olla." - sanoin silmää vinkaten.
"Aha. Tää muistetaan... Kiva jos ootte sinne lähdössä ja tosiaan sovitaan lähemmin aikataulut vielä viikkoa ennen sitä rleissua." - ehdotti Ville ja pyysi meidät vielä saunalle.
"Mitäs me täällä? Mähän laitoin tään jo kuntoon." -ihmettelin ja Japekin katseli kummissaan Villeä.
"Tätä mä vaan." - sanoi Ville ja kaappasi meidät molemmat kainaloonsa halaten meitä silmät kosteana.
"Te ootte ollu niin hyviä ja mukavia kamuja ja mun tulee teitä kyllä ikävä. Mutta eihän tässä ole enää ku viis viikkoa ku nähdään siellä golfkentän kupeessa. Mut mä en kehtaa enää pyörlii täällä teiän mökillä ja etteks tekin lähe takas kaupunkiin kohta?" - jatkoi Ville vielä.
"Kai me huomenna lähdetään, niin saa vanhemmat rymistellä kahdestaan ja viettää oikein kunnon mökkiloman ja nyt ilman klapitöitä." - kerroin suunnitelmistamme.
Jape oli aika hiljaista poikaa ja tyytyi vain nyökkäilemään...
Halasimme vielä kerran oikein pitkään ja saattelimme Villen mönkijälleen. "Moi ny sitten. Nähään taas." -sanoi Ville ja nousi mönkijän selkään. Katsomatta taakseen hän nosti kätensä ja vilkutustemme saattelemana kaartoi näkymättömiin.

"Mukava kaveri tuo Ville." - sanoi Jape. "Ja pirun isomunanen." - nauroi päälle.
"Kyllä se näin on, meinaan molemmat asiat. Onko pemppus muuten yhtään hellänä?" - utelin.
"Ihan vähän, mutta jospa se tottuis ku treenaillaan kaupungissa."
"Meinaatko? Että jatketaan tällä linjalla?"
"Totta vítussa, ku alkuun päästiin. Mutt eiköhän mennä jo tupaan, etteivät ihmettele missä viivytään."
"Jeps..."

henryxavier kirjoitti:

Osa n)

Ihanaa horrosta seurasi pihaan ajavan auton moottoriäänen aiheuttama herätys...
Karkasin vauhdilla ylös ja juoksin katsomaan ikkunasta ja kauhukseni huomasin vanhempieni ajaneen pihaan ja keräävän jo tavaroita auton peräluukusta. Vedin verkkarit jalkaan ja menin verannalle...
"Huomenta. Mites te nyt täällä jo. Eiks teidän pitäny tulla vasta ylihuomenna?" - kysyin hiukan hengästyneenä.
"Isäs otti pari päivää vapaata töistä ja päästiin tulemaan jo nyt. Mites teillä on mennyt täällä Japen kanssa? - hössötteli äiskä ja keräili tavaraa syliinsä. Menin auttamaan...
"Naapurin Ville auttoi meitä noiden halkojen kanssa ja me tarjottiin sille sauna eilisiltana ja se jäi yöks. Se nukku Japen kanssa teidän sängyssä ja mä tuolla pikkuhuoneessa. Sanon niille, että ottavat lakanat ja tyynyliinat pois niin voit vaihtaa puhtaat tilalle." - Vein osan tavaroista sisälle ja kävin sanomassa pojille, että lakanat ja muut vuodevaatteet nippuun nyt. Pöyhäisin myös toisen makuuhuoneen vuoteen nukutun näköiseksi.
"Ja koita saada Ville tuo seisokkis laskemaan. Äiti saa sydärin jos se näkee tuollaisen pullotuksen. Pistäkäähän vaatetta päälle!" - kuiskasin ja palasin hakemaan lisää kamaa autolta. Isä oli mennyt katselemaan meidän tekemiä pinoja ja nyökytteli hyväksyvästi tekemillemme klapeille.
"Huomenta vaan Markus. Näitä tulikin ihan pirusti. Kas kun jaksoitte kaikki hakata... ja vielä noin hyvin peitelläkin. Huomioin tämän kyllä, kun aletaan rahasta puhumaan." - totesi faija.
"Oli meillä naapurin klapikone yhtenä päivänä ja se Ville sieltä vähän autteli meitä, niin hyvin nuo tuli." - kerroin.
Loput kamat saimme kulkemaan kerralla tupaan ja siellä oli äippä jo kahvia keittelemässä.
"Oliskohan mun lähdettävä jo kotiin? - aprikoi Ville, mutta äiskän kahvipöydästä ei niin vain lähdetä. Ville ujosteli hiukan vanhempiani, mutta sai kuitenkin sanasensa sanottua, jos he jotain kysyivät. Huonolla tuurilla ja sikeimmillä unilla, aamiaisemme ei ehkä olisi ollut noinkaan leppoisa.

Pyysin Japen ja Villen vielä saunalle. Kerroin vanhemmilleni, että siivoamme saunan jäljiltämme. Laskeuduimme rantaan laiturille istumaan.
"Ne on nyt nää meidän lystit sitten tässä. Ei ole enää mahiksia tehdä sitä, mitä tuossa jo vähän harjoteltiin. Ei tuolla saunassa paljoa siivoomista oo, mutta pakko kattoo, ettei jää liukkaripulloa tai jotain paljastavaa näkyville. Mä voin käydä, niin jutelkaa te vaikka siitä Kalajoen reissusta." - sanoin ja siirryin saunalle.
Olin liukkarit vienyt jo illalla omiin tavaroihini ja muuta epäilyttävää en keksinyt. Tyhjät olut ja lonkeropullotkin olimme keränneet jo yöllä parempaan talteen.
Lakaisin koivunlehdet ja lopuksi huuhtelin lattiat siltä varalta, jos niihin olisi jotain roiskahdellut. Sauna oli kunnossa ja katselin sitä päivänvalossa. Hiukan se pisti nieleksimään ja oloni oli haikea kun mietin, mitä kaikkea nuo saunan seinät saivatkaan viime päivinä nähdä. Ja mitä minä, Jape ja Ville noiden seinien sisällä saimme kokea. Nekään muistot eivät tulisi unohtumaan koskaan...

"No kuis teillä? Saitteko mitään suunniteltua saunan siivoomiseni aikana?"
"Vaihdettiin numeroita ja yhteystietoja ja kyllä sillä mielellä ollaan, että Kalajoki kutsuu aloittelevia golfareita." - naurahti Jape.
"Kuinkahan jäykkävarltisia mailoja me tarlvittaisiin siellä?" - kyseli Ville kai ihan tosissaan.
"Kyllä tuo jäykkyys riittää, mitä sullakin on mailasi varressa, mutta ohuempi kädensija saisi ehkä olla." - sanoin silmää vinkaten.
"Aha. Tää muistetaan... Kiva jos ootte sinne lähdössä ja tosiaan sovitaan lähemmin aikataulut vielä viikkoa ennen sitä rleissua." - ehdotti Ville ja pyysi meidät vielä saunalle.
"Mitäs me täällä? Mähän laitoin tään jo kuntoon." -ihmettelin ja Japekin katseli kummissaan Villeä.
"Tätä mä vaan." - sanoi Ville ja kaappasi meidät molemmat kainaloonsa halaten meitä silmät kosteana.
"Te ootte ollu niin hyviä ja mukavia kamuja ja mun tulee teitä kyllä ikävä. Mutta eihän tässä ole enää ku viis viikkoa ku nähdään siellä golfkentän kupeessa. Mut mä en kehtaa enää pyörlii täällä teiän mökillä ja etteks tekin lähe takas kaupunkiin kohta?" - jatkoi Ville vielä.
"Kai me huomenna lähdetään, niin saa vanhemmat rymistellä kahdestaan ja viettää oikein kunnon mökkiloman ja nyt ilman klapitöitä." - kerroin suunnitelmistamme.
Jape oli aika hiljaista poikaa ja tyytyi vain nyökkäilemään...
Halasimme vielä kerran oikein pitkään ja saattelimme Villen mönkijälleen. "Moi ny sitten. Nähään taas." -sanoi Ville ja nousi mönkijän selkään. Katsomatta taakseen hän nosti kätensä ja vilkutustemme saattelemana kaartoi näkymättömiin.

"Mukava kaveri tuo Ville." - sanoi Jape. "Ja pirun isomunanen." - nauroi päälle.
"Kyllä se näin on, meinaan molemmat asiat. Onko pemppus muuten yhtään hellänä?" - utelin.
"Ihan vähän, mutta jospa se tottuis ku treenaillaan kaupungissa."
"Meinaatko? Että jatketaan tällä linjalla?"
"Totta vítussa, ku alkuun päästiin. Mutt eiköhän mennä jo tupaan, etteivät ihmettele missä viivytään."
"Jeps..."

Lue lisää

No voi hyvänen aika miten ihanaa! Kiitos taas sinulle!
Toivottavasti jatkat vielä jonkun toisen tarinan merkeissä!
Olet mestari!

henryxavier kirjoitti:

Osa n)

Ihanaa horrosta seurasi pihaan ajavan auton moottoriäänen aiheuttama herätys...
Karkasin vauhdilla ylös ja juoksin katsomaan ikkunasta ja kauhukseni huomasin vanhempieni ajaneen pihaan ja keräävän jo tavaroita auton peräluukusta. Vedin verkkarit jalkaan ja menin verannalle...
"Huomenta. Mites te nyt täällä jo. Eiks teidän pitäny tulla vasta ylihuomenna?" - kysyin hiukan hengästyneenä.
"Isäs otti pari päivää vapaata töistä ja päästiin tulemaan jo nyt. Mites teillä on mennyt täällä Japen kanssa? - hössötteli äiskä ja keräili tavaraa syliinsä. Menin auttamaan...
"Naapurin Ville auttoi meitä noiden halkojen kanssa ja me tarjottiin sille sauna eilisiltana ja se jäi yöks. Se nukku Japen kanssa teidän sängyssä ja mä tuolla pikkuhuoneessa. Sanon niille, että ottavat lakanat ja tyynyliinat pois niin voit vaihtaa puhtaat tilalle." - Vein osan tavaroista sisälle ja kävin sanomassa pojille, että lakanat ja muut vuodevaatteet nippuun nyt. Pöyhäisin myös toisen makuuhuoneen vuoteen nukutun näköiseksi.
"Ja koita saada Ville tuo seisokkis laskemaan. Äiti saa sydärin jos se näkee tuollaisen pullotuksen. Pistäkäähän vaatetta päälle!" - kuiskasin ja palasin hakemaan lisää kamaa autolta. Isä oli mennyt katselemaan meidän tekemiä pinoja ja nyökytteli hyväksyvästi tekemillemme klapeille.
"Huomenta vaan Markus. Näitä tulikin ihan pirusti. Kas kun jaksoitte kaikki hakata... ja vielä noin hyvin peitelläkin. Huomioin tämän kyllä, kun aletaan rahasta puhumaan." - totesi faija.
"Oli meillä naapurin klapikone yhtenä päivänä ja se Ville sieltä vähän autteli meitä, niin hyvin nuo tuli." - kerroin.
Loput kamat saimme kulkemaan kerralla tupaan ja siellä oli äippä jo kahvia keittelemässä.
"Oliskohan mun lähdettävä jo kotiin? - aprikoi Ville, mutta äiskän kahvipöydästä ei niin vain lähdetä. Ville ujosteli hiukan vanhempiani, mutta sai kuitenkin sanasensa sanottua, jos he jotain kysyivät. Huonolla tuurilla ja sikeimmillä unilla, aamiaisemme ei ehkä olisi ollut noinkaan leppoisa.

Pyysin Japen ja Villen vielä saunalle. Kerroin vanhemmilleni, että siivoamme saunan jäljiltämme. Laskeuduimme rantaan laiturille istumaan.
"Ne on nyt nää meidän lystit sitten tässä. Ei ole enää mahiksia tehdä sitä, mitä tuossa jo vähän harjoteltiin. Ei tuolla saunassa paljoa siivoomista oo, mutta pakko kattoo, ettei jää liukkaripulloa tai jotain paljastavaa näkyville. Mä voin käydä, niin jutelkaa te vaikka siitä Kalajoen reissusta." - sanoin ja siirryin saunalle.
Olin liukkarit vienyt jo illalla omiin tavaroihini ja muuta epäilyttävää en keksinyt. Tyhjät olut ja lonkeropullotkin olimme keränneet jo yöllä parempaan talteen.
Lakaisin koivunlehdet ja lopuksi huuhtelin lattiat siltä varalta, jos niihin olisi jotain roiskahdellut. Sauna oli kunnossa ja katselin sitä päivänvalossa. Hiukan se pisti nieleksimään ja oloni oli haikea kun mietin, mitä kaikkea nuo saunan seinät saivatkaan viime päivinä nähdä. Ja mitä minä, Jape ja Ville noiden seinien sisällä saimme kokea. Nekään muistot eivät tulisi unohtumaan koskaan...

"No kuis teillä? Saitteko mitään suunniteltua saunan siivoomiseni aikana?"
"Vaihdettiin numeroita ja yhteystietoja ja kyllä sillä mielellä ollaan, että Kalajoki kutsuu aloittelevia golfareita." - naurahti Jape.
"Kuinkahan jäykkävarltisia mailoja me tarlvittaisiin siellä?" - kyseli Ville kai ihan tosissaan.
"Kyllä tuo jäykkyys riittää, mitä sullakin on mailasi varressa, mutta ohuempi kädensija saisi ehkä olla." - sanoin silmää vinkaten.
"Aha. Tää muistetaan... Kiva jos ootte sinne lähdössä ja tosiaan sovitaan lähemmin aikataulut vielä viikkoa ennen sitä rleissua." - ehdotti Ville ja pyysi meidät vielä saunalle.
"Mitäs me täällä? Mähän laitoin tään jo kuntoon." -ihmettelin ja Japekin katseli kummissaan Villeä.
"Tätä mä vaan." - sanoi Ville ja kaappasi meidät molemmat kainaloonsa halaten meitä silmät kosteana.
"Te ootte ollu niin hyviä ja mukavia kamuja ja mun tulee teitä kyllä ikävä. Mutta eihän tässä ole enää ku viis viikkoa ku nähdään siellä golfkentän kupeessa. Mut mä en kehtaa enää pyörlii täällä teiän mökillä ja etteks tekin lähe takas kaupunkiin kohta?" - jatkoi Ville vielä.
"Kai me huomenna lähdetään, niin saa vanhemmat rymistellä kahdestaan ja viettää oikein kunnon mökkiloman ja nyt ilman klapitöitä." - kerroin suunnitelmistamme.
Jape oli aika hiljaista poikaa ja tyytyi vain nyökkäilemään...
Halasimme vielä kerran oikein pitkään ja saattelimme Villen mönkijälleen. "Moi ny sitten. Nähään taas." -sanoi Ville ja nousi mönkijän selkään. Katsomatta taakseen hän nosti kätensä ja vilkutustemme saattelemana kaartoi näkymättömiin.

"Mukava kaveri tuo Ville." - sanoi Jape. "Ja pirun isomunanen." - nauroi päälle.
"Kyllä se näin on, meinaan molemmat asiat. Onko pemppus muuten yhtään hellänä?" - utelin.
"Ihan vähän, mutta jospa se tottuis ku treenaillaan kaupungissa."
"Meinaatko? Että jatketaan tällä linjalla?"
"Totta vítussa, ku alkuun päästiin. Mutt eiköhän mennä jo tupaan, etteivät ihmettele missä viivytään."
"Jeps..."

Lue lisää

Ensinnäkin haluun sanoo et WAUUU siis nää on parhaimpia lukemiani seksinovelleja ja jatka ihmeessä mutta niistä tarinoista puuttuu kyllä yks juttu ja se on draama tarvitaan välillä riitoja kyyneliä verta ja sopimista se olis vielä enemmän mielenkiintoista lukemista

badboy kirjoitti:

Ensinnäkin haluun sanoo et WAUUU siis nää on parhaimpia lukemiani seksinovelleja ja jatka ihmeessä mutta niistä tarinoista puuttuu kyllä yks juttu ja se on draama tarvitaan välillä riitoja kyyneliä verta ja sopimista se olis vielä enemmän mielenkiintoista lukemista

Lue lisää

Kiitos kommentistasi badboy. Verta, kyyneliä ja sopimistakin on kyllä (vähän) ollut (mm. 9 a, b), mutta tarinaahan ei ollut sijoitettukaan nyrkkeilykehään...:D

Olen tuore kirjoittaja ja tämä on eka novellini. En oikein tiedä kuinka seksinovellin ja draaman yhdistäminen puree ja siksi palautteet olisivat olleet tervetulleita.

Nyt on kuitenkin halot pinossa peiteltyinä ja pojillakin kassit tyhjänä, joten halkosavotta on ohi.
Sankarit, Make, Ville ja Jape, saattavat seikkailla vielä myöhemmin syksyä kohti mennessä, mutta koivuhalkoja tuskin enää nähdään.

Kiitokset kaikille lukijoille ja Pallotytölle erikoisterkut hyvistä ja hauskoista kommenteista...;)

henryxavier kirjoitti:

Kiitos kommentistasi badboy. Verta, kyyneliä ja sopimistakin on kyllä (vähän) ollut (mm. 9 a, b), mutta tarinaahan ei ollut sijoitettukaan nyrkkeilykehään...:D

Olen tuore kirjoittaja ja tämä on eka novellini. En oikein tiedä kuinka seksinovellin ja draaman yhdistäminen puree ja siksi palautteet olisivat olleet tervetulleita.

Nyt on kuitenkin halot pinossa peiteltyinä ja pojillakin kassit tyhjänä, joten halkosavotta on ohi.
Sankarit, Make, Ville ja Jape, saattavat seikkailla vielä myöhemmin syksyä kohti mennessä, mutta koivuhalkoja tuskin enää nähdään.

Kiitokset kaikille lukijoille ja Pallotytölle erikoisterkut hyvistä ja hauskoista kommenteista...;)

Lue lisää

Kiitos Henry,että olet tykännyt kommenteistani!
Olet piristänyt kesääni mukavasti ja saanut puutarhani mehevän kosteaksi ja
kukkivaksi! Ei muuta kuin satoa poimimaan!
Kosteaa ja kuumaa kesän jatkoa kaikille pojille/miehille siellä. Pitäkää tanko
pystyssä ja liputtakaa niin usein kuin voitte!
Jatka Henry sitten kun jaksat, me odotammme innolla......................................!

henryxavier kirjoitti:

Osa n)

Ihanaa horrosta seurasi pihaan ajavan auton moottoriäänen aiheuttama herätys...
Karkasin vauhdilla ylös ja juoksin katsomaan ikkunasta ja kauhukseni huomasin vanhempieni ajaneen pihaan ja keräävän jo tavaroita auton peräluukusta. Vedin verkkarit jalkaan ja menin verannalle...
"Huomenta. Mites te nyt täällä jo. Eiks teidän pitäny tulla vasta ylihuomenna?" - kysyin hiukan hengästyneenä.
"Isäs otti pari päivää vapaata töistä ja päästiin tulemaan jo nyt. Mites teillä on mennyt täällä Japen kanssa? - hössötteli äiskä ja keräili tavaraa syliinsä. Menin auttamaan...
"Naapurin Ville auttoi meitä noiden halkojen kanssa ja me tarjottiin sille sauna eilisiltana ja se jäi yöks. Se nukku Japen kanssa teidän sängyssä ja mä tuolla pikkuhuoneessa. Sanon niille, että ottavat lakanat ja tyynyliinat pois niin voit vaihtaa puhtaat tilalle." - Vein osan tavaroista sisälle ja kävin sanomassa pojille, että lakanat ja muut vuodevaatteet nippuun nyt. Pöyhäisin myös toisen makuuhuoneen vuoteen nukutun näköiseksi.
"Ja koita saada Ville tuo seisokkis laskemaan. Äiti saa sydärin jos se näkee tuollaisen pullotuksen. Pistäkäähän vaatetta päälle!" - kuiskasin ja palasin hakemaan lisää kamaa autolta. Isä oli mennyt katselemaan meidän tekemiä pinoja ja nyökytteli hyväksyvästi tekemillemme klapeille.
"Huomenta vaan Markus. Näitä tulikin ihan pirusti. Kas kun jaksoitte kaikki hakata... ja vielä noin hyvin peitelläkin. Huomioin tämän kyllä, kun aletaan rahasta puhumaan." - totesi faija.
"Oli meillä naapurin klapikone yhtenä päivänä ja se Ville sieltä vähän autteli meitä, niin hyvin nuo tuli." - kerroin.
Loput kamat saimme kulkemaan kerralla tupaan ja siellä oli äippä jo kahvia keittelemässä.
"Oliskohan mun lähdettävä jo kotiin? - aprikoi Ville, mutta äiskän kahvipöydästä ei niin vain lähdetä. Ville ujosteli hiukan vanhempiani, mutta sai kuitenkin sanasensa sanottua, jos he jotain kysyivät. Huonolla tuurilla ja sikeimmillä unilla, aamiaisemme ei ehkä olisi ollut noinkaan leppoisa.

Pyysin Japen ja Villen vielä saunalle. Kerroin vanhemmilleni, että siivoamme saunan jäljiltämme. Laskeuduimme rantaan laiturille istumaan.
"Ne on nyt nää meidän lystit sitten tässä. Ei ole enää mahiksia tehdä sitä, mitä tuossa jo vähän harjoteltiin. Ei tuolla saunassa paljoa siivoomista oo, mutta pakko kattoo, ettei jää liukkaripulloa tai jotain paljastavaa näkyville. Mä voin käydä, niin jutelkaa te vaikka siitä Kalajoen reissusta." - sanoin ja siirryin saunalle.
Olin liukkarit vienyt jo illalla omiin tavaroihini ja muuta epäilyttävää en keksinyt. Tyhjät olut ja lonkeropullotkin olimme keränneet jo yöllä parempaan talteen.
Lakaisin koivunlehdet ja lopuksi huuhtelin lattiat siltä varalta, jos niihin olisi jotain roiskahdellut. Sauna oli kunnossa ja katselin sitä päivänvalossa. Hiukan se pisti nieleksimään ja oloni oli haikea kun mietin, mitä kaikkea nuo saunan seinät saivatkaan viime päivinä nähdä. Ja mitä minä, Jape ja Ville noiden seinien sisällä saimme kokea. Nekään muistot eivät tulisi unohtumaan koskaan...

"No kuis teillä? Saitteko mitään suunniteltua saunan siivoomiseni aikana?"
"Vaihdettiin numeroita ja yhteystietoja ja kyllä sillä mielellä ollaan, että Kalajoki kutsuu aloittelevia golfareita." - naurahti Jape.
"Kuinkahan jäykkävarltisia mailoja me tarlvittaisiin siellä?" - kyseli Ville kai ihan tosissaan.
"Kyllä tuo jäykkyys riittää, mitä sullakin on mailasi varressa, mutta ohuempi kädensija saisi ehkä olla." - sanoin silmää vinkaten.
"Aha. Tää muistetaan... Kiva jos ootte sinne lähdössä ja tosiaan sovitaan lähemmin aikataulut vielä viikkoa ennen sitä rleissua." - ehdotti Ville ja pyysi meidät vielä saunalle.
"Mitäs me täällä? Mähän laitoin tään jo kuntoon." -ihmettelin ja Japekin katseli kummissaan Villeä.
"Tätä mä vaan." - sanoi Ville ja kaappasi meidät molemmat kainaloonsa halaten meitä silmät kosteana.
"Te ootte ollu niin hyviä ja mukavia kamuja ja mun tulee teitä kyllä ikävä. Mutta eihän tässä ole enää ku viis viikkoa ku nähdään siellä golfkentän kupeessa. Mut mä en kehtaa enää pyörlii täällä teiän mökillä ja etteks tekin lähe takas kaupunkiin kohta?" - jatkoi Ville vielä.
"Kai me huomenna lähdetään, niin saa vanhemmat rymistellä kahdestaan ja viettää oikein kunnon mökkiloman ja nyt ilman klapitöitä." - kerroin suunnitelmistamme.
Jape oli aika hiljaista poikaa ja tyytyi vain nyökkäilemään...
Halasimme vielä kerran oikein pitkään ja saattelimme Villen mönkijälleen. "Moi ny sitten. Nähään taas." -sanoi Ville ja nousi mönkijän selkään. Katsomatta taakseen hän nosti kätensä ja vilkutustemme saattelemana kaartoi näkymättömiin.

"Mukava kaveri tuo Ville." - sanoi Jape. "Ja pirun isomunanen." - nauroi päälle.
"Kyllä se näin on, meinaan molemmat asiat. Onko pemppus muuten yhtään hellänä?" - utelin.
"Ihan vähän, mutta jospa se tottuis ku treenaillaan kaupungissa."
"Meinaatko? Että jatketaan tällä linjalla?"
"Totta vítussa, ku alkuun päästiin. Mutt eiköhän mennä jo tupaan, etteivät ihmettele missä viivytään."
"Jeps..."

Lue lisää

Tosi hieno tarina. Ja näkee, että kirjoittaminen on ainakin harrastuksesi. Yhden kielioppivirheen - vaikka en niitä etsinytkään - luulin huomaavani, mutta sekin oli oma virheeni. Kiitos tarinasta ja jatkoa odotellen :)

petey kirjoitti:

Tosi hieno tarina. Ja näkee, että kirjoittaminen on ainakin harrastuksesi. Yhden kielioppivirheen - vaikka en niitä etsinytkään - luulin huomaavani, mutta sekin oli oma virheeni. Kiitos tarinasta ja jatkoa odotellen :)

Lue lisää

Kiitos petey...

Tää oli mun eka novelli, eli sen verran olen kirjoittamista harrastanut ;)

Syksymmällä saattavat tarinan sankarit piipahtaa Kalajoen maisemissa, ja koskaan ei tiedä mitä tapahtuu, kun nuo ovat liikkeellä :D

Toivottavasti tämä ei ollut ainoa lukemasi miestenvälisiä puuhia sisältävä novelli :D

henryxavier kirjoitti:

Toivottavasti tämä ei ollut ainoa lukemasi miestenvälisiä puuhia sisältävä novelli :D

Hehheh :D No voin paljastaa, että sen muutaman prosentin turvin (inside joke) on tullut joitain muitakin tällaisia novelleja luetuksi. Mutta ei näin laadukkaita! Kyllähän sitä toivoisi lukevan Jaken ja Maken seikkailuista jatkossakin, mutta eipä se ole sopivaa langettaa kirjailijalle paineita jatko-osan tuottamiseen. Kyllähän tässä halkosavotassa riittää lukemista toiseksikin kerraksi ;)

henryxavier kirjoitti:

Toivottavasti tämä ei ollut ainoa lukemasi miestenvälisiä puuhia sisältävä novelli :D

Kiitos ihanasta tarinasta.Bokserit ihan märkänä.On mullakin 10 mottia pilkottavana.kunhan löytäis kaverin?

b)

"Ota jo suuhun se mutteri, etten heti laukea kanervikkoon." - huokasin, tarttuen Japen hiuksiin hellästi nostaen häntä imemään parruani.
Kaluni liukuessa huulien välistä kurkkua kohti ja kielen pyöriessä terskan alapinnalla, en pystynyt pidättelemään kauempaa ja huoahdin: "Satsit tulossa."
Jape kiihdytti vielä suutaan ja tunsin ensimmäisen ruiskahduksen lähteneen jo liikkeelle. Siirtäen suunsa pois mulkkuni ympäriltä, hän vatkasi vimmatusti kaluni vartta, ja mällini lensivät kaarella mustikan varvuille. Harmaa sade loppui ja suutelin Japea kiitokseksi. Maistoin sperman Japen huulilta ja suusta.
"Sait vähän suuhuskin tavaraa...?"
"Joo. Ei haittaa, mutta en olis millään saanut kaikkea nieltyä, ku sulta tuli noin kauheesti."

Jape siirsi käteni kalulleen. Se sykki kiihkon kovettamana.
"Mitä haluut, et mä teen tälle?" -kysyin.
"Mun tekis mieli upottaa se sun perseesees. Annatko?"
"Ei se siitä oo kii, mut kehdataaks me tässä. Jos joku tulee?" - aprikoin. Joku ohikulkija saattaisi pahimmassa tapauksessa yllättää.
"Mut siks tää oliskin niin jännää ja emmä kauaa sua pysty panee, kun oot tiukka ja mulla on jo aika lähellä."

Näin suostutteli Jape minut luontoseksiin ja satulalaukusta olisi löytynyt liukkaria, mutta sinne me ei nyt ehditty.
"Ota mustikanlehdiltä mälliä liukasteeks. Ei tässä lähdetä pyörälle enää sen asian vuoksi ja laita sylkeä lisäksi." 
Itse puristin kullistani ne liukkaudet, mitä siitä irti sain ja rasvasin nappini alustavasti. Jape työnsi sormillaan jo jäähtynyttä mälliäni reikään ja sylkäisi kalunsa varteen.
Nojasin mäntyä vasten ja työnsin takamustani kohti seisovaa jäykkää. Jape tarttui kaksin käsin lantiooni ja kiinni pitäen, työntyi jarruttelematta suoleeni
"Auutsh. Mites sä noin vauhdilla?"
"Ei tässä jäädä nussimaan vaan nyt nussitaan eikä hienostella."

Pidin turpani kiinni ja puristin mäntyä Japen rynkyttäessä persettäni rytmikkäästi ja vauhdilla.
Pane, pane. Kyllä mä kestän tään hetken, mietin mielessäni ja käänsin päätäni.
Noin kahdenkymmenen metrin päässä seisoi keski-ikäinen mies kaluaan vatkaten ja ei epäilystäkään, mistä se siihen sai inspiraationsa. Aloin kohottautumaan paniikissa ylös, mutta mies nosti sormen huulilleen ja puisti päätään. Jape höyrysi perseeni takana ja kun kiristin sulkijaani niin paljon kuin jaksoin, niin muutaman työnnön jälkeen, hän spruuttasi mällinsä onkalooni ja jäi hetkeksi lepäämään selkääni vasten.
 
"Kylläpä teki hyvää. Ai ku sä olit tiukka ja lopussa vielä tiukempi. Multahan tuli melkein heti, ku sä vielä kiristit ryppynaruasi." - Jape höpötteli vielä endorfiinien kourissa. Itse olin hiljaisempi ja mietin tuota tuijottelijaa. Olin kuullut joskus juttuja, että levähdysalueilla miehet käy joskus runkuilla ja kai se nyt on uskottava. Mies oli hävinnyt ja mietin, viitsinkö Japelle mainita koko asiasta. Päätin jättää asian kertomisen sopivampaan ajankohtaan.

Kuljimme sen paikan ohi, missä näin sen runkkarimiehen kädellä ja Japen mennessä edeltä, pysähdyin katsomaan lähemmin tuota paikkaa. Tuon puun vieressä se mies oli vatkaamassa ja olipa se jättänyt todisteeksi harmaita spermajuovia nuoren männyn kylkeen. Saipa ainakin kiihdykettä touhuilleen, kun näki nuoren lihan yhtymistä. 

Kävin vessassa päästämässä Japen mehut pois ja pyyhiskelin itseni matkakuntoon. Milloinkas sitä munaa olinkaan viimeksi saanut? Onhan siitä jo aikaa, piru vie. Se Villen mahtimelakin, sehän jäi sovittelematta, kun aika mökillä loppui ikävästi kesken.
Nooh. Kalajoen reissua odotellessa. Sehän oli sovittu jo, se reissu...

Nousimme pyörän selkään tyydytettyinä ja ajaessani leväriä eteenpäin, näin maasturibemarin tien syrjässä ja autoon nousua tekevä mies iski silmää ohi ajaessani.
"Mikähän pervo toi oli, ku silmää iski?" - huusi Jape korvaani.
"Noi on niitä levärirunkkareita varmaan. Varo niitä..." - huusin takaisin ja hiukan Jape ihmetteli, miksi hytkyin naurusta.

henryxavier kirjoitti:

b)

"Ota jo suuhun se mutteri, etten heti laukea kanervikkoon." - huokasin, tarttuen Japen hiuksiin hellästi nostaen häntä imemään parruani.
Kaluni liukuessa huulien välistä kurkkua kohti ja kielen pyöriessä terskan alapinnalla, en pystynyt pidättelemään kauempaa ja huoahdin: "Satsit tulossa."
Jape kiihdytti vielä suutaan ja tunsin ensimmäisen ruiskahduksen lähteneen jo liikkeelle. Siirtäen suunsa pois mulkkuni ympäriltä, hän vatkasi vimmatusti kaluni vartta, ja mällini lensivät kaarella mustikan varvuille. Harmaa sade loppui ja suutelin Japea kiitokseksi. Maistoin sperman Japen huulilta ja suusta.
"Sait vähän suuhuskin tavaraa...?"
"Joo. Ei haittaa, mutta en olis millään saanut kaikkea nieltyä, ku sulta tuli noin kauheesti."

Jape siirsi käteni kalulleen. Se sykki kiihkon kovettamana.
"Mitä haluut, et mä teen tälle?" -kysyin.
"Mun tekis mieli upottaa se sun perseesees. Annatko?"
"Ei se siitä oo kii, mut kehdataaks me tässä. Jos joku tulee?" - aprikoin. Joku ohikulkija saattaisi pahimmassa tapauksessa yllättää.
"Mut siks tää oliskin niin jännää ja emmä kauaa sua pysty panee, kun oot tiukka ja mulla on jo aika lähellä."

Näin suostutteli Jape minut luontoseksiin ja satulalaukusta olisi löytynyt liukkaria, mutta sinne me ei nyt ehditty.
"Ota mustikanlehdiltä mälliä liukasteeks. Ei tässä lähdetä pyörälle enää sen asian vuoksi ja laita sylkeä lisäksi." 
Itse puristin kullistani ne liukkaudet, mitä siitä irti sain ja rasvasin nappini alustavasti. Jape työnsi sormillaan jo jäähtynyttä mälliäni reikään ja sylkäisi kalunsa varteen.
Nojasin mäntyä vasten ja työnsin takamustani kohti seisovaa jäykkää. Jape tarttui kaksin käsin lantiooni ja kiinni pitäen, työntyi jarruttelematta suoleeni
"Auutsh. Mites sä noin vauhdilla?"
"Ei tässä jäädä nussimaan vaan nyt nussitaan eikä hienostella."

Pidin turpani kiinni ja puristin mäntyä Japen rynkyttäessä persettäni rytmikkäästi ja vauhdilla.
Pane, pane. Kyllä mä kestän tään hetken, mietin mielessäni ja käänsin päätäni.
Noin kahdenkymmenen metrin päässä seisoi keski-ikäinen mies kaluaan vatkaten ja ei epäilystäkään, mistä se siihen sai inspiraationsa. Aloin kohottautumaan paniikissa ylös, mutta mies nosti sormen huulilleen ja puisti päätään. Jape höyrysi perseeni takana ja kun kiristin sulkijaani niin paljon kuin jaksoin, niin muutaman työnnön jälkeen, hän spruuttasi mällinsä onkalooni ja jäi hetkeksi lepäämään selkääni vasten.
 
"Kylläpä teki hyvää. Ai ku sä olit tiukka ja lopussa vielä tiukempi. Multahan tuli melkein heti, ku sä vielä kiristit ryppynaruasi." - Jape höpötteli vielä endorfiinien kourissa. Itse olin hiljaisempi ja mietin tuota tuijottelijaa. Olin kuullut joskus juttuja, että levähdysalueilla miehet käy joskus runkuilla ja kai se nyt on uskottava. Mies oli hävinnyt ja mietin, viitsinkö Japelle mainita koko asiasta. Päätin jättää asian kertomisen sopivampaan ajankohtaan.

Kuljimme sen paikan ohi, missä näin sen runkkarimiehen kädellä ja Japen mennessä edeltä, pysähdyin katsomaan lähemmin tuota paikkaa. Tuon puun vieressä se mies oli vatkaamassa ja olipa se jättänyt todisteeksi harmaita spermajuovia nuoren männyn kylkeen. Saipa ainakin kiihdykettä touhuilleen, kun näki nuoren lihan yhtymistä. 

Kävin vessassa päästämässä Japen mehut pois ja pyyhiskelin itseni matkakuntoon. Milloinkas sitä munaa olinkaan viimeksi saanut? Onhan siitä jo aikaa, piru vie. Se Villen mahtimelakin, sehän jäi sovittelematta, kun aika mökillä loppui ikävästi kesken.
Nooh. Kalajoen reissua odotellessa. Sehän oli sovittu jo, se reissu...

Nousimme pyörän selkään tyydytettyinä ja ajaessani leväriä eteenpäin, näin maasturibemarin tien syrjässä ja autoon nousua tekevä mies iski silmää ohi ajaessani.
"Mikähän pervo toi oli, ku silmää iski?" - huusi Jape korvaani.
"Noi on niitä levärirunkkareita varmaan. Varo niitä..." - huusin takaisin ja hiukan Jape ihmetteli, miksi hytkyin naurusta.

Lue lisää

Voih, kiitos mahtavasta tarinastasi!

henryxavier kirjoitti:

b)

"Ota jo suuhun se mutteri, etten heti laukea kanervikkoon." - huokasin, tarttuen Japen hiuksiin hellästi nostaen häntä imemään parruani.
Kaluni liukuessa huulien välistä kurkkua kohti ja kielen pyöriessä terskan alapinnalla, en pystynyt pidättelemään kauempaa ja huoahdin: "Satsit tulossa."
Jape kiihdytti vielä suutaan ja tunsin ensimmäisen ruiskahduksen lähteneen jo liikkeelle. Siirtäen suunsa pois mulkkuni ympäriltä, hän vatkasi vimmatusti kaluni vartta, ja mällini lensivät kaarella mustikan varvuille. Harmaa sade loppui ja suutelin Japea kiitokseksi. Maistoin sperman Japen huulilta ja suusta.
"Sait vähän suuhuskin tavaraa...?"
"Joo. Ei haittaa, mutta en olis millään saanut kaikkea nieltyä, ku sulta tuli noin kauheesti."

Jape siirsi käteni kalulleen. Se sykki kiihkon kovettamana.
"Mitä haluut, et mä teen tälle?" -kysyin.
"Mun tekis mieli upottaa se sun perseesees. Annatko?"
"Ei se siitä oo kii, mut kehdataaks me tässä. Jos joku tulee?" - aprikoin. Joku ohikulkija saattaisi pahimmassa tapauksessa yllättää.
"Mut siks tää oliskin niin jännää ja emmä kauaa sua pysty panee, kun oot tiukka ja mulla on jo aika lähellä."

Näin suostutteli Jape minut luontoseksiin ja satulalaukusta olisi löytynyt liukkaria, mutta sinne me ei nyt ehditty.
"Ota mustikanlehdiltä mälliä liukasteeks. Ei tässä lähdetä pyörälle enää sen asian vuoksi ja laita sylkeä lisäksi." 
Itse puristin kullistani ne liukkaudet, mitä siitä irti sain ja rasvasin nappini alustavasti. Jape työnsi sormillaan jo jäähtynyttä mälliäni reikään ja sylkäisi kalunsa varteen.
Nojasin mäntyä vasten ja työnsin takamustani kohti seisovaa jäykkää. Jape tarttui kaksin käsin lantiooni ja kiinni pitäen, työntyi jarruttelematta suoleeni
"Auutsh. Mites sä noin vauhdilla?"
"Ei tässä jäädä nussimaan vaan nyt nussitaan eikä hienostella."

Pidin turpani kiinni ja puristin mäntyä Japen rynkyttäessä persettäni rytmikkäästi ja vauhdilla.
Pane, pane. Kyllä mä kestän tään hetken, mietin mielessäni ja käänsin päätäni.
Noin kahdenkymmenen metrin päässä seisoi keski-ikäinen mies kaluaan vatkaten ja ei epäilystäkään, mistä se siihen sai inspiraationsa. Aloin kohottautumaan paniikissa ylös, mutta mies nosti sormen huulilleen ja puisti päätään. Jape höyrysi perseeni takana ja kun kiristin sulkijaani niin paljon kuin jaksoin, niin muutaman työnnön jälkeen, hän spruuttasi mällinsä onkalooni ja jäi hetkeksi lepäämään selkääni vasten.
 
"Kylläpä teki hyvää. Ai ku sä olit tiukka ja lopussa vielä tiukempi. Multahan tuli melkein heti, ku sä vielä kiristit ryppynaruasi." - Jape höpötteli vielä endorfiinien kourissa. Itse olin hiljaisempi ja mietin tuota tuijottelijaa. Olin kuullut joskus juttuja, että levähdysalueilla miehet käy joskus runkuilla ja kai se nyt on uskottava. Mies oli hävinnyt ja mietin, viitsinkö Japelle mainita koko asiasta. Päätin jättää asian kertomisen sopivampaan ajankohtaan.

Kuljimme sen paikan ohi, missä näin sen runkkarimiehen kädellä ja Japen mennessä edeltä, pysähdyin katsomaan lähemmin tuota paikkaa. Tuon puun vieressä se mies oli vatkaamassa ja olipa se jättänyt todisteeksi harmaita spermajuovia nuoren männyn kylkeen. Saipa ainakin kiihdykettä touhuilleen, kun näki nuoren lihan yhtymistä. 

Kävin vessassa päästämässä Japen mehut pois ja pyyhiskelin itseni matkakuntoon. Milloinkas sitä munaa olinkaan viimeksi saanut? Onhan siitä jo aikaa, piru vie. Se Villen mahtimelakin, sehän jäi sovittelematta, kun aika mökillä loppui ikävästi kesken.
Nooh. Kalajoen reissua odotellessa. Sehän oli sovittu jo, se reissu...

Nousimme pyörän selkään tyydytettyinä ja ajaessani leväriä eteenpäin, näin maasturibemarin tien syrjässä ja autoon nousua tekevä mies iski silmää ohi ajaessani.
"Mikähän pervo toi oli, ku silmää iski?" - huusi Jape korvaani.
"Noi on niitä levärirunkkareita varmaan. Varo niitä..." - huusin takaisin ja hiukan Jape ihmetteli, miksi hytkyin naurusta.

Lue lisää

KUUUUUUUMMMMAAAAAA!!!!! Voi,luoja tai siis Henry,miten mahtavaa että
jatkoit tätä kertomusta!!! Tää oli niin UPEE !! KIITOS!!

Pallotyttö kirjoitti:

KUUUUUUUMMMMAAAAAA!!!!! Voi,luoja tai siis Henry,miten mahtavaa että
jatkoit tätä kertomusta!!! Tää oli niin UPEE !! KIITOS!!

Uskollinen lukijani, Pallotyttö ;) Kiitos taas "kuumasta" kommentistasi. Nuo Savottapojat ovat niin mukavia poikia, että eihän heitä voinut jättää heitteille.

Hetken jo mietin, että oletko "Märkä mirri", kun sekin nicki mielestäni viittasi tuonne femiiniselle puolelle.
Myös Mirrille kiitokset kommentista.

Sinun sanomana tuo, on kyllä imartelevaa ;)

Kiitos.

Kun 3000 lukijaa on tullut täyteen, lupaan laittaa lisää tarinaa.

Näin saan aikaa suunnitella juttua ja kirjoittaa. Ja kiva jos olet tykännyt...;)

Sitäpä ei koskaan tiedä, mitä rannalla tapahtuu, kunhan sinne päästään ;)

henryxavier kirjoitti:

Sitäpä ei koskaan tiedä, mitä rannalla tapahtuu, kunhan sinne päästään ;)

Kalajoki

a)

Asioilla on tapana järjestyä. Hyvin tai huonosti. Meidän asiat järjestyivät hyvin ja suunniteltu Kalajoen reissu päästiin toteuttamaan. Pienen jännityksen kourissa odotimme Villeä, joka oli luvannut ottaa meidät kyytiin puolen päivän aikoihin.

"Ei näy äijää. Missä vítussa se jumii. Kello on puol yks ja kohta puottaa vettä. Me kastutaan vielä. " - noitui Jape.
"Älä hätäile siinä. Eihän tuo oo vielä pahasti myöhässä ja onhan sillä ollu matkaa kuitenkin." - lohdutin kärsimättömänä pyöriskelevää Japea.
"Ja jos täällä vettä tuleekin, niin Kalajoelle on luvattu loppuviikoksi hyvää keliä. No niinpä tietysti. Nyt sitä sit alko tulee," - aloin itsekin noitua, kun sadepisarat alkoivat hakata asfalttia.
Lähes samalla hetkellä viereemme pysähtyi punainen Volvo ja ratin takaa hymyilevä Ville huusi, että nyt kamat kyytiin ja menoksi.
Heitimme farmari-Volvon perälle matkakassimme ja nousimme kyytiin. Istuin Villen viereen apukuskin paikalle ja Jape köytteli itsensä taakse turvavöihin.
"Kiva nähä jäbiä. Sorri ku vähä myöhästyin, mut oli tietöitä matkalla ja joutu jonottelee jonkin verran. Mut ette joutunut sateessa sentään pitkään oleen?" - tervehti Ville ja polkaisi auton liikkeelle.
"Ei mitään paniikkia. Jape vaan tossa kiroili, että se pikkumulkku saa kyllä kuulla tästä ja hän vetää sitä siitä pikkuisesta kikkelistä, ku hollille pääsee..." - heitin läppää.
"Juu. Mut ei se tuolta takaa ylety, ett pitäskö teiän vaihtaa paikkoja?" - virnisteli Ville ja polkaisi Volvon rekan ohi ohituskaistaa pitkin.
"Mä otan option siihen sun mulukkus vetäsyyn, ku nyt ei yltä. Oliks muuta ongelmaa, ku ruuhkat tullessas?" - kysyi Jape Villeltä.
"Ei muita ongelmia. Siinä siltatyömaan kohalla jouin oottaa yli kakskyt minsaa, mut muuten matka suju hyvin. Hyvä ku sain tään meiän perheen paraatiauton alle, ku väki meni pikkubussilla sinne häihin." - kertoili Ville ja oli selvästi mielissään, kun pääsi esittelemään uudenkarheaa Volvoa meille.

Kilometrit taittuivat ja emme turhia pysähdelleet matkalla. Ville oli käynyt syömässä liikenneasemalla ja me Japen kanssa olimme syöneet tukevasti ennen lähtöä meillä.
Jape oli ollut viime yön luonani ja äidin sille taas kerran lattialle petaama peti oli vielä aamullakin suhteellisen hyvässä kunnossa. Toki peitteen alle, sinne ei ollut kukaan ehtinyt mennäkään, mutta sänkyni pidettyä illalla pahan kuuloista voihketta, olimme siirtyneet lattialle ja pienemmällä metelillä saaneet hoideltua toisillemme siistit orgut ihan imumeiningillä.
Nukkuminen tapahtui minun ysikymppisessä sängyssä ja se ei ollut meidän ensimmäinen kerta siinä petissä. Viime aikoina äiti silloin tällöin kyseli, että mites toi Jape niin usein sun luona yöpyy. Kerroin, että niillä on kotona ahdasta ja selitin kaikenlaista yksinhuoltajashittiä Japen perheestä ja se näytti uppoavan mammaan.

Matka Kalajokea kohti jatkui rivakasti. Haapajärvellä osoitti Ville meille erään huippuhiihtäjän kotitaloa ja ihailimme koivukujan päässä olevaa komeaa ilmestystä.
"Rahamiehiä nuo urheilijat," - tuumi Jape.
"Köyhiä ne on ison maailman urheilijoihin verrattuna, golffareihin ja tenniksen pelaajiin. Tai baseballin pelaajiin." - sanoin ja olimme siitä asiasta yhtä mieltä.

Lähestyimme Kalajokea Ylivieskan suunnasta. Keskustan K-kaupasta haimme ruokatarpeita ja samassa rakennuksessa olevasta Alkosta hiukan janojuomia.
Elokuun loppupääksi, kelit Kalajoella olivat mitä parhaimmat. Lämmintä riitti.

"Mä ajan dyynien kautta, niin näytän paikan, johon tullaan katsoo auringonlaskua ja grillaamaan joko tänä iltana tai huomenna." - sanoi Ville ja kääntyi kohti hiekkasärkkiä.

Hyvin näki, että paras matkailusesonki oli jo takana, kun vain muutamia asuntoautoja ja vaunuja tuli vastaan, eikä mökkien pihoissakaan ollut juuri liikettä näkyvissä.
Meille se asiantila sopi oikein hyvin...

henryxavier kirjoitti:

Kalajoki

a)

Asioilla on tapana järjestyä. Hyvin tai huonosti. Meidän asiat järjestyivät hyvin ja suunniteltu Kalajoen reissu päästiin toteuttamaan. Pienen jännityksen kourissa odotimme Villeä, joka oli luvannut ottaa meidät kyytiin puolen päivän aikoihin.

"Ei näy äijää. Missä vítussa se jumii. Kello on puol yks ja kohta puottaa vettä. Me kastutaan vielä. " - noitui Jape.
"Älä hätäile siinä. Eihän tuo oo vielä pahasti myöhässä ja onhan sillä ollu matkaa kuitenkin." - lohdutin kärsimättömänä pyöriskelevää Japea.
"Ja jos täällä vettä tuleekin, niin Kalajoelle on luvattu loppuviikoksi hyvää keliä. No niinpä tietysti. Nyt sitä sit alko tulee," - aloin itsekin noitua, kun sadepisarat alkoivat hakata asfalttia.
Lähes samalla hetkellä viereemme pysähtyi punainen Volvo ja ratin takaa hymyilevä Ville huusi, että nyt kamat kyytiin ja menoksi.
Heitimme farmari-Volvon perälle matkakassimme ja nousimme kyytiin. Istuin Villen viereen apukuskin paikalle ja Jape köytteli itsensä taakse turvavöihin.
"Kiva nähä jäbiä. Sorri ku vähä myöhästyin, mut oli tietöitä matkalla ja joutu jonottelee jonkin verran. Mut ette joutunut sateessa sentään pitkään oleen?" - tervehti Ville ja polkaisi auton liikkeelle.
"Ei mitään paniikkia. Jape vaan tossa kiroili, että se pikkumulkku saa kyllä kuulla tästä ja hän vetää sitä siitä pikkuisesta kikkelistä, ku hollille pääsee..." - heitin läppää.
"Juu. Mut ei se tuolta takaa ylety, ett pitäskö teiän vaihtaa paikkoja?" - virnisteli Ville ja polkaisi Volvon rekan ohi ohituskaistaa pitkin.
"Mä otan option siihen sun mulukkus vetäsyyn, ku nyt ei yltä. Oliks muuta ongelmaa, ku ruuhkat tullessas?" - kysyi Jape Villeltä.
"Ei muita ongelmia. Siinä siltatyömaan kohalla jouin oottaa yli kakskyt minsaa, mut muuten matka suju hyvin. Hyvä ku sain tään meiän perheen paraatiauton alle, ku väki meni pikkubussilla sinne häihin." - kertoili Ville ja oli selvästi mielissään, kun pääsi esittelemään uudenkarheaa Volvoa meille.

Kilometrit taittuivat ja emme turhia pysähdelleet matkalla. Ville oli käynyt syömässä liikenneasemalla ja me Japen kanssa olimme syöneet tukevasti ennen lähtöä meillä.
Jape oli ollut viime yön luonani ja äidin sille taas kerran lattialle petaama peti oli vielä aamullakin suhteellisen hyvässä kunnossa. Toki peitteen alle, sinne ei ollut kukaan ehtinyt mennäkään, mutta sänkyni pidettyä illalla pahan kuuloista voihketta, olimme siirtyneet lattialle ja pienemmällä metelillä saaneet hoideltua toisillemme siistit orgut ihan imumeiningillä.
Nukkuminen tapahtui minun ysikymppisessä sängyssä ja se ei ollut meidän ensimmäinen kerta siinä petissä. Viime aikoina äiti silloin tällöin kyseli, että mites toi Jape niin usein sun luona yöpyy. Kerroin, että niillä on kotona ahdasta ja selitin kaikenlaista yksinhuoltajashittiä Japen perheestä ja se näytti uppoavan mammaan.

Matka Kalajokea kohti jatkui rivakasti. Haapajärvellä osoitti Ville meille erään huippuhiihtäjän kotitaloa ja ihailimme koivukujan päässä olevaa komeaa ilmestystä.
"Rahamiehiä nuo urheilijat," - tuumi Jape.
"Köyhiä ne on ison maailman urheilijoihin verrattuna, golffareihin ja tenniksen pelaajiin. Tai baseballin pelaajiin." - sanoin ja olimme siitä asiasta yhtä mieltä.

Lähestyimme Kalajokea Ylivieskan suunnasta. Keskustan K-kaupasta haimme ruokatarpeita ja samassa rakennuksessa olevasta Alkosta hiukan janojuomia.
Elokuun loppupääksi, kelit Kalajoella olivat mitä parhaimmat. Lämmintä riitti.

"Mä ajan dyynien kautta, niin näytän paikan, johon tullaan katsoo auringonlaskua ja grillaamaan joko tänä iltana tai huomenna." - sanoi Ville ja kääntyi kohti hiekkasärkkiä.

Hyvin näki, että paras matkailusesonki oli jo takana, kun vain muutamia asuntoautoja ja vaunuja tuli vastaan, eikä mökkien pihoissakaan ollut juuri liikettä näkyvissä.
Meille se asiantila sopi oikein hyvin...

Lue lisää

b)

"No on ainakin hiekkaa täällä." - tuumi Jape ja ihmetteli sisämaan poikana, miten oudon näköisiä maisemia avautui eteemme.
"Etkös, Jape ennen ole rantaa ja merta nähnyt? Kato miten veikeitä särkkiä, kai noi särkkiä on, mitä tonne mereen menee ja aika pitkälle vielä. Siellä muuten käydään kävelemässä jossain vaiheessa." - tuumasin maisemia ihaillessani.
"Se on muuten helevetin hieno näky, ku aurinko uppoo tonne mereen. Se on teiänkin nähtävä. Ite käyny joka reissulla ainakin yhtenä iltana kattomassa." - sanoi Ville ja lähti ajamaan kämpille rannan suuntaisesti.
"Tuolla on disko ja sen takana näkyy camping-alue. Toi mikä ohitettiin, on sellanen perinteisempi tanssipaikka. Nuo on kesällä ihan täynnä ja hyviä esiintyjiäkin käy noissa rafloissa usein." - oppaamme selitteli esitellen paikallistuntemustaan.

"Eiköhän ajeta nyt kämpille ja pureta tavarat ja lyödään sauna päälle, ku päästään tupaan." - ehdotti Ville.
"Sounds like a plan." - sanoin ja mukava odotuksen kaiherrus kutitti rintaani. Mitähän kivaa se tämä reissu tuokaan tullessaan...
"Tullaan jo tänä iltana tsekkaa se auringonlasku, ku eihän tiiä vaikka huomenna on pilvistä ja sataa..." - Jape huolehti.
"Koko loppuviikko on säätietojen mukaan poutaa." - sanoin säätiedot ennen lähtöä tarkistaneena.
"Mut tullaan kuitenkin." - jankkasi Jape.
"Tullaan, tullaan. Älä oo huolissas." - sanoi Ville ja kohta kaartoi jo majapaikkamme pihaan.

Purimme matkatavarat Villen isännöimään paritalon puolikkaaseen ja jokaiselle olisi löytynyt oma huone, mutta sellaiset ajatukset eivät olleet meitä varten.

Kamat oli saatu kaappeihin ja ensitutustuminen asuntoon tehty. Mukava kämppähän se. Pari makuuhuonetta, parvi. Olohuone ja keittiö yhdistetty. Sähkösauna kylpyhuoneen yhteydessä. Sen vuolukivinen kiuas laitettiin lämpenemään välittömästi. Ja olipa vielä erillinen vessakin ison makuuhuoneen yhteydessä.
Katselimme toisiamme kaikessa rauhassa. Minä ja Jape oltiin aivan ennallaan, mitä nyt hiukset oli keskikesästä jonkin verran ehtineet kasvaa parturoinnin puutteessa.
Villeltä oli lähteneet kiharat ja selitti ne katkaisuttaneensa tulevaa armeija-aikaa silmällä pitäen. Komea nuori mies ilman kiharoitaankin kyllä oli ja kuten aina, tosi mukava ja ystävällinen.

Kasaannuimme eteiseen ja hiukan arastellen tartuimme toisiimme. Halaukset olivat vilpittömiä, aluksi vähän arkoja, mutta hetken päästä jo kunnon puristuksia. Kerroin Villelle nykytilanteestamme:
"Meillä on, Ville, ollut sua ikävä. Pirun mukava taas nähä sua oikein kunnolla. Me Japen kanssa ollaan oltu aika tiiviisti yhessä sen mökkikeikan jälkeen ja kai vois sanoa, että seukataan, vai voiks sun mielestä, Jape?"
"Kai voi. Eiks se oo jo seukkaamista kun ainakin kolme kertaa viikossa heitellään syöksyt porukalla ja vähintään kerran saa jompikumpi kullinpätkää hanuriinsa." - Jape kertoili hyvin avoimesti pilkettä silmissään.
"Perrrkele, ku mä en oo saanu ku omaa kättä. Rrassaa pikkusen sielua." - tuumi Ville ja vilkaisi meitä myhäillen.
"Huomaatteks mitään errikoista mun puheessa?" - vielä jatkoi ärräpitoisesti.
"No helevetti. Ootkos käyny jossain puheterapeutilla vai mistäs nyt tuulee.? - kysyin vähän yllättyneenä. Olinkin miettinyt tulomatkalla, että jotain outoa tässä on nyt menossa.
"Joo. Ku on sinne armeijaankin lähtö, niin kävin tään reilun kuukauden aikana monta kertaa puheterapeutilla terkkarissa. Oli muuten sellasia kielitreenejä että usein meinas mennä kieli solmuun. Sitkeyttä se vaati, eikä se vieläkään koko aikaa toimi, mut nyt kyllä yritän tosissani eroon siitä vaivasta." - sanoi Ville.

"Eipä sun r-viat meitä koskaan häirinny, mut nyt ku osaat, sano Ville KYRRRRPÄ!!!" - Jape innostui pitämään omaa terapiaansa.
"Vítut mä sulle mitään kyrrpiä ala hokee, mut jos kenkkuilet, niin tungen sellasen sun hanuriin, niin sitpä tiiät mikä se oikein on." - nauroi Ville.
Viimeisetkin jäät sulivat keskuudestamme ja meininki alkoi olla savottamökiltä tuttua velmuilua leikinlaskuineen ja pienine tönimisineen.

"Meillä on sulle, Ville, jälleennäkemis- ja tuparilahja, mut sitä ei voi antaa, jos sulla on vaatteet päällä."
Olimme Japen kanssa sopineet, että Ville saa meiltä sellaisen lahjan, että muistaa sen pitkään. Sitä lahjaa varten olin varannut makuöljyä ja vinyylilakanan petivaatteita suojaamaan.

henryxavier kirjoitti:

b)

"No on ainakin hiekkaa täällä." - tuumi Jape ja ihmetteli sisämaan poikana, miten oudon näköisiä maisemia avautui eteemme.
"Etkös, Jape ennen ole rantaa ja merta nähnyt? Kato miten veikeitä särkkiä, kai noi särkkiä on, mitä tonne mereen menee ja aika pitkälle vielä. Siellä muuten käydään kävelemässä jossain vaiheessa." - tuumasin maisemia ihaillessani.
"Se on muuten helevetin hieno näky, ku aurinko uppoo tonne mereen. Se on teiänkin nähtävä. Ite käyny joka reissulla ainakin yhtenä iltana kattomassa." - sanoi Ville ja lähti ajamaan kämpille rannan suuntaisesti.
"Tuolla on disko ja sen takana näkyy camping-alue. Toi mikä ohitettiin, on sellanen perinteisempi tanssipaikka. Nuo on kesällä ihan täynnä ja hyviä esiintyjiäkin käy noissa rafloissa usein." - oppaamme selitteli esitellen paikallistuntemustaan.

"Eiköhän ajeta nyt kämpille ja pureta tavarat ja lyödään sauna päälle, ku päästään tupaan." - ehdotti Ville.
"Sounds like a plan." - sanoin ja mukava odotuksen kaiherrus kutitti rintaani. Mitähän kivaa se tämä reissu tuokaan tullessaan...
"Tullaan jo tänä iltana tsekkaa se auringonlasku, ku eihän tiiä vaikka huomenna on pilvistä ja sataa..." - Jape huolehti.
"Koko loppuviikko on säätietojen mukaan poutaa." - sanoin säätiedot ennen lähtöä tarkistaneena.
"Mut tullaan kuitenkin." - jankkasi Jape.
"Tullaan, tullaan. Älä oo huolissas." - sanoi Ville ja kohta kaartoi jo majapaikkamme pihaan.

Purimme matkatavarat Villen isännöimään paritalon puolikkaaseen ja jokaiselle olisi löytynyt oma huone, mutta sellaiset ajatukset eivät olleet meitä varten.

Kamat oli saatu kaappeihin ja ensitutustuminen asuntoon tehty. Mukava kämppähän se. Pari makuuhuonetta, parvi. Olohuone ja keittiö yhdistetty. Sähkösauna kylpyhuoneen yhteydessä. Sen vuolukivinen kiuas laitettiin lämpenemään välittömästi. Ja olipa vielä erillinen vessakin ison makuuhuoneen yhteydessä.
Katselimme toisiamme kaikessa rauhassa. Minä ja Jape oltiin aivan ennallaan, mitä nyt hiukset oli keskikesästä jonkin verran ehtineet kasvaa parturoinnin puutteessa.
Villeltä oli lähteneet kiharat ja selitti ne katkaisuttaneensa tulevaa armeija-aikaa silmällä pitäen. Komea nuori mies ilman kiharoitaankin kyllä oli ja kuten aina, tosi mukava ja ystävällinen.

Kasaannuimme eteiseen ja hiukan arastellen tartuimme toisiimme. Halaukset olivat vilpittömiä, aluksi vähän arkoja, mutta hetken päästä jo kunnon puristuksia. Kerroin Villelle nykytilanteestamme:
"Meillä on, Ville, ollut sua ikävä. Pirun mukava taas nähä sua oikein kunnolla. Me Japen kanssa ollaan oltu aika tiiviisti yhessä sen mökkikeikan jälkeen ja kai vois sanoa, että seukataan, vai voiks sun mielestä, Jape?"
"Kai voi. Eiks se oo jo seukkaamista kun ainakin kolme kertaa viikossa heitellään syöksyt porukalla ja vähintään kerran saa jompikumpi kullinpätkää hanuriinsa." - Jape kertoili hyvin avoimesti pilkettä silmissään.
"Perrrkele, ku mä en oo saanu ku omaa kättä. Rrassaa pikkusen sielua." - tuumi Ville ja vilkaisi meitä myhäillen.
"Huomaatteks mitään errikoista mun puheessa?" - vielä jatkoi ärräpitoisesti.
"No helevetti. Ootkos käyny jossain puheterapeutilla vai mistäs nyt tuulee.? - kysyin vähän yllättyneenä. Olinkin miettinyt tulomatkalla, että jotain outoa tässä on nyt menossa.
"Joo. Ku on sinne armeijaankin lähtö, niin kävin tään reilun kuukauden aikana monta kertaa puheterapeutilla terkkarissa. Oli muuten sellasia kielitreenejä että usein meinas mennä kieli solmuun. Sitkeyttä se vaati, eikä se vieläkään koko aikaa toimi, mut nyt kyllä yritän tosissani eroon siitä vaivasta." - sanoi Ville.

"Eipä sun r-viat meitä koskaan häirinny, mut nyt ku osaat, sano Ville KYRRRRPÄ!!!" - Jape innostui pitämään omaa terapiaansa.
"Vítut mä sulle mitään kyrrpiä ala hokee, mut jos kenkkuilet, niin tungen sellasen sun hanuriin, niin sitpä tiiät mikä se oikein on." - nauroi Ville.
Viimeisetkin jäät sulivat keskuudestamme ja meininki alkoi olla savottamökiltä tuttua velmuilua leikinlaskuineen ja pienine tönimisineen.

"Meillä on sulle, Ville, jälleennäkemis- ja tuparilahja, mut sitä ei voi antaa, jos sulla on vaatteet päällä."
Olimme Japen kanssa sopineet, että Ville saa meiltä sellaisen lahjan, että muistaa sen pitkään. Sitä lahjaa varten olin varannut makuöljyä ja vinyylilakanan petivaatteita suojaamaan.

Lue lisää

c)

"Jengi isoon makkariin ja kaihtimet kiinni, NYT. Meillä on ollut Ville teitä niin ikävä, että nyt me näytetään Japen kaa, paljonko ollaan teitä kaivattu." - kerroin ihan totuudenmukaisesti.
"Aiii, ketä teitä? Siis eihän oo muita ku mä..."- aloitti Ville, mutta nopeasti hoksasi mitä tarkoitin.
"Jaa, juu. Niinpä tietenkin. Kiitos kunniasta, mutta kyllä minä ja hänkin on kaivannut teitä." - tuumi Ville ja kouraisi etumustaan. Sitä etumuksen pullotusta ei kyllä pystynyt enää piilottamaan.

Menin ja heitin vinyylilakanan sängylle. Se peitti koko parisängyn ja punaisena kiillellessään, oli kyllä aika syntisen näköinen leikkialusta.
Enempiä aikailematta hyökkäsimme Villen kimppuun. Kaadettuamme hänet sängylle, riisuimme vauhdilla vaatteet pois. Ville vastusteli näön vuoksi pikkuisen, mutta nosteli kyllä tarpeen tullen jalkojaan, auttaen meitä saamaan farkut ja alkkaritkin pois.

Ja se esiin tullut kullipötkö. Sitä näkyä olin kyllä odottanut ja ei se pettänyt. Villen maatessa selällään sängyllä, se pötkylä lepäsi lähes täydessä erektiossa mahan päällä ja se ylettyi reilusti navan yli.

"Tartus Jape sen puolen jalkaan. Mun täytyy tarkistaa vielä yks juttu." - Otin oman puolen jalasta kiinni ja näytin Japelle mallia nostamalla sitä kattoa kohti. Jape nosti oman puolen jalan ja minä häpeämättömästi, Villen rimpuilusta huolimatta, levitin jalkoja erilleen saadakseni näkymät Villen pakaraväliin.
Tartuin karvaisiin pakaroihin ja ronskisti levitin niitä erilleen. Ville yritti laittaa hanttiin, mutta minkäpäs se meille mahtoi. Pinkin pyllyrusinan peitti karva ja sitä sormillani hieman kampailin. Hieroin myös reiän reunoja ja itse reikä näytti tekevän pieniä supistuksia Villen sitä jännittäessä.

"Hah hah. Onpa Villelle kasvanut karvaa sitten viime näkemän. Pitäskö sut taas ajella tällä reissulla?"
"Voi perkule teitä. Arvaa oliko veemäinen sänki, ku kasvo karvat takas?" - arvuutteli Ville.
"Saattoipa ollakin. Mut hyvä se on noinkin. Kyllä me tuollasen viidakon läpi päästään tarvittaessa, mut ainakaan vielä se ei ole ohjelmassa. Otetaas Jape mekin tasa-arvon nimissä vaatteet pois!"

Riisuttuamme vaatteet, menimme sängylle kahta puolta Villeä. Kalumme tökkivät Villeä kylkiin ja nyt päätimme antaa Villelle makuja siitä, kuinka häntä olimmekin kaivanneet. Se oli Japen kanssa sovittu, että mustasukkaisia emme saa olla ja toisiammehan me rakastetaan, mutta mukavan ja isomunaisen Villen kanssa pidämme lystiä.

Vein kasvoni Villen kasvoihin kiinni ja suutelin pitkän suudelman suoraan suulle. Jape tuli toiselta puolelta mukaan ja suutelimme Japenkin kanssa pienet suudelmat, mutta nyt pääosissa oli Villen helliminen. Nuolin Villen kaulaa Japen vuorostaan suudellessa Villeä huulille ja poskille. Ville piti silmiään kiinni ja hiukan värähteli välissämme häntä kiihottaessamme. Japen suukotellessa huulia ja kasvoja, siirryin itse karvaiselle rinnalle ja etsin jäykistyneet nänninnipukat huulieni väliin. Nuoleskelin ja näykin niitä vuorotellen ja vaimeaa voihkinaa pääsi Villen huulilta.

Nyt ei ollut kiire. Hain maustetun hierontaöljyn laukustani ja kaadoin sitä reilulla kädellä Villen rinnalle, josta levittelin sitä vatsaa kohti. Pieni tönäisy navan seudulle kertoi Villen tykkäävän toimistamme. Olinkohan noin kankeana koskaan nähnyt Villeä. Kalu liikahteli itsestään ja pelkäsin sen kohta alkavan jo puhumaan. Niin terhakkaana se seuraili toimiamme yhdellä silmällään. Silmällä, josta liukasteeksi pikkuista itkuakin jo tihkui.
"Aiih, ku tekee hyvää. Kyllä te pojat osaatte ja tiiätte, mistä mä tykkään. Mäkin kyllä haluan kans maistella teitä molempia kunha ehin, mutta nyt kyll nautin tästä täysillä." - Näin huokaisi hyväilyjemme kohde ja nuollessani levittämääni makuöljyä kyljistä ja kainaloista, vartalon värähdykset vain lisääntyivät.
Japen imiessä vuorollaan rintaa ja nännejä, kaadoin öljyä Villen kalulle ja taivutin sen kattoa kohti. Se oli melkein kuin isoa, liukasta käärmettä olisi pidellyt. Toki käärmeen olisi pitänyt olla syväjäätynyt saadakseen saman jäykkyyden. Mutta tämä käärme oli jäykkä ja tykytti eloisasti. Öljyllä liukastetuin sormin runkkasin sitä kaksin käsin alkaen juuresta aina terskan nuppiin saakka. Hitaita vetoja, jotta lahjan saaja saisi pitemmän nautinnon.

henryxavier kirjoitti:

c)

"Jengi isoon makkariin ja kaihtimet kiinni, NYT. Meillä on ollut Ville teitä niin ikävä, että nyt me näytetään Japen kaa, paljonko ollaan teitä kaivattu." - kerroin ihan totuudenmukaisesti.
"Aiii, ketä teitä? Siis eihän oo muita ku mä..."- aloitti Ville, mutta nopeasti hoksasi mitä tarkoitin.
"Jaa, juu. Niinpä tietenkin. Kiitos kunniasta, mutta kyllä minä ja hänkin on kaivannut teitä." - tuumi Ville ja kouraisi etumustaan. Sitä etumuksen pullotusta ei kyllä pystynyt enää piilottamaan.

Menin ja heitin vinyylilakanan sängylle. Se peitti koko parisängyn ja punaisena kiillellessään, oli kyllä aika syntisen näköinen leikkialusta.
Enempiä aikailematta hyökkäsimme Villen kimppuun. Kaadettuamme hänet sängylle, riisuimme vauhdilla vaatteet pois. Ville vastusteli näön vuoksi pikkuisen, mutta nosteli kyllä tarpeen tullen jalkojaan, auttaen meitä saamaan farkut ja alkkaritkin pois.

Ja se esiin tullut kullipötkö. Sitä näkyä olin kyllä odottanut ja ei se pettänyt. Villen maatessa selällään sängyllä, se pötkylä lepäsi lähes täydessä erektiossa mahan päällä ja se ylettyi reilusti navan yli.

"Tartus Jape sen puolen jalkaan. Mun täytyy tarkistaa vielä yks juttu." - Otin oman puolen jalasta kiinni ja näytin Japelle mallia nostamalla sitä kattoa kohti. Jape nosti oman puolen jalan ja minä häpeämättömästi, Villen rimpuilusta huolimatta, levitin jalkoja erilleen saadakseni näkymät Villen pakaraväliin.
Tartuin karvaisiin pakaroihin ja ronskisti levitin niitä erilleen. Ville yritti laittaa hanttiin, mutta minkäpäs se meille mahtoi. Pinkin pyllyrusinan peitti karva ja sitä sormillani hieman kampailin. Hieroin myös reiän reunoja ja itse reikä näytti tekevän pieniä supistuksia Villen sitä jännittäessä.

"Hah hah. Onpa Villelle kasvanut karvaa sitten viime näkemän. Pitäskö sut taas ajella tällä reissulla?"
"Voi perkule teitä. Arvaa oliko veemäinen sänki, ku kasvo karvat takas?" - arvuutteli Ville.
"Saattoipa ollakin. Mut hyvä se on noinkin. Kyllä me tuollasen viidakon läpi päästään tarvittaessa, mut ainakaan vielä se ei ole ohjelmassa. Otetaas Jape mekin tasa-arvon nimissä vaatteet pois!"

Riisuttuamme vaatteet, menimme sängylle kahta puolta Villeä. Kalumme tökkivät Villeä kylkiin ja nyt päätimme antaa Villelle makuja siitä, kuinka häntä olimmekin kaivanneet. Se oli Japen kanssa sovittu, että mustasukkaisia emme saa olla ja toisiammehan me rakastetaan, mutta mukavan ja isomunaisen Villen kanssa pidämme lystiä.

Vein kasvoni Villen kasvoihin kiinni ja suutelin pitkän suudelman suoraan suulle. Jape tuli toiselta puolelta mukaan ja suutelimme Japenkin kanssa pienet suudelmat, mutta nyt pääosissa oli Villen helliminen. Nuolin Villen kaulaa Japen vuorostaan suudellessa Villeä huulille ja poskille. Ville piti silmiään kiinni ja hiukan värähteli välissämme häntä kiihottaessamme. Japen suukotellessa huulia ja kasvoja, siirryin itse karvaiselle rinnalle ja etsin jäykistyneet nänninnipukat huulieni väliin. Nuoleskelin ja näykin niitä vuorotellen ja vaimeaa voihkinaa pääsi Villen huulilta.

Nyt ei ollut kiire. Hain maustetun hierontaöljyn laukustani ja kaadoin sitä reilulla kädellä Villen rinnalle, josta levittelin sitä vatsaa kohti. Pieni tönäisy navan seudulle kertoi Villen tykkäävän toimistamme. Olinkohan noin kankeana koskaan nähnyt Villeä. Kalu liikahteli itsestään ja pelkäsin sen kohta alkavan jo puhumaan. Niin terhakkaana se seuraili toimiamme yhdellä silmällään. Silmällä, josta liukasteeksi pikkuista itkuakin jo tihkui.
"Aiih, ku tekee hyvää. Kyllä te pojat osaatte ja tiiätte, mistä mä tykkään. Mäkin kyllä haluan kans maistella teitä molempia kunha ehin, mutta nyt kyll nautin tästä täysillä." - Näin huokaisi hyväilyjemme kohde ja nuollessani levittämääni makuöljyä kyljistä ja kainaloista, vartalon värähdykset vain lisääntyivät.
Japen imiessä vuorollaan rintaa ja nännejä, kaadoin öljyä Villen kalulle ja taivutin sen kattoa kohti. Se oli melkein kuin isoa, liukasta käärmettä olisi pidellyt. Toki käärmeen olisi pitänyt olla syväjäätynyt saadakseen saman jäykkyyden. Mutta tämä käärme oli jäykkä ja tykytti eloisasti. Öljyllä liukastetuin sormin runkkasin sitä kaksin käsin alkaen juuresta aina terskan nuppiin saakka. Hitaita vetoja, jotta lahjan saaja saisi pitemmän nautinnon.

Lue lisää

d)

En voinut vastustaa kiusausta ja otinkin paksun terskan suuhuni. Maiskuttelin kiihkeästi makuöljyn maustamaa sametinsileää tattia. Japen huomattua mitä olin tekemässä, hän valutti myös itseään alaspäin, nuollen vatsan karvavanaa laskeutuessaan. Jätin valtavan kalun Japen hoideltavaksi ja öljytyin sormin siirryin hieromaan Villen, nyt taas jo karvat saanutta persvakoa. Ville se ei vaan meinannut pysyä paikallaan Japen imiessä ja nuollessa lähellä laukeamista olevaa mahtiparrua. Jape joutui istumaan Villen rinnan päälle rauhoittaakseen tuota liikehdintää. Se tuskin haittasi Villeä, joka sai nyt hyvät näkymät Euroopan, ellei peräti maailmankaikkeuden parhaaseen perseeeseen.

Öljyttyäni Villen perävaon ja aukon seudun, ujutin liukastuneen keskisormeni sisään. Aloin samalla nuolla välilihaa ja muhkeita kiveksiä Japen jatkaessa aisan kanssa leikittelyä... Villen kivespallukat kiipesivät kiimasta ja kiihkosta varren juureen. Kieleni pyörähdellessä vielä välilihan öljyisillä karvoilla, oli lahjansaaja valmis avaamaan kokonaan pakettinsa...

"Uiih, aaah, kohta, kohta... Nyt..." - voihki Ville ja rytmikkäät kiristykset peräaukossa olevan keskisormeni ympärillä kertoivat omaa kieltään. Vilkaisin Japen suuntaan. Hän piti Villen kalua suussaan sen ruiskuttaessa paineella liemensä. Jape antoi sperman valua suustaan kullinvartta pitkin paalun juureen ja se kiihottava haju sai minut lähes laukeamaan. Sovittu oli, että epäitsekkäästi annamme Villen nauttia ja itse yritämme olla laukeamatta, jos vaan mahdollista.
Japen hieroessa spermasta ja öljystä liukasta melaa, silittelin Villen pakaraväliä ja muutamien sormetuksien jälkeen vedin keskisormeni ulos pyöritellen sitä vielä tuuhealla karvoituksella.

Vilkaisin Villen kasvoja. Ne punoittivat hivenen läikikkäänä ja se ilme... Se oli kyllä näkemisen arvoinen.

"Mitäpäs Ville tykkäsit meidän tuparilahjasta? Me suunniteltiin tätä ja päätettiin tehdä tälleen sillä aikaa, kun tulit myöhässä meitä hakemaan."
"Tää on kyllä paras lahja, mitä oon koskaan saanu. Mutt etteks te meinaa laukaista tykkejänne ollenkaan?" - ihmetteli Ville.
"Ei nyt. Nyt oli tarkoitus laukaista vaan sun supertykki ja hyvinhän tuo laukesi. Katsopa Ville Japen poskia." - Posketkin olivat saaneet spermaroiskeita, jotka pikapikaa pyyhkäisin pois kielelläni.

"Mä haluan kuitenkin ees maistaa teiän mulkkkuja nyt, mut lupaan imee ne tyhjäks myöhemmin, jos nyt säästättekin liemet." - Näin halusi hyvästä lahjasta Ville meidät palkita.
Työntelimme vuoron perään kalujamme Villen suuhun ja hän imi niiden pinnalta kiimanesteet pois. Leikki oli aika vaarallista ja hiukankin pitempi imutus olisi saanut kalumme laukeamaan.

”Sauna alkaa olla valmis. Saunotaan ensin ja sen jälkeen otetaan retkigrilli, makkaroita ja olutta reppuihin ja lähdetään sinne rannalle. Kantsii ottaa lämmintä vaatetta mukaan, ku ilta voi olla viilee.” - Näin huuteli Ville ja Villen suunnitelmiin ei meillä ollut juuri lisättävää.

Japen kanssa suihkuttelimme saman suihkun alla ja kalumme eivät olleet ehtineet laskea vielä äskeisen session jälkeen. Veden valuessa, kopeloimme toisiamme ja kiihkomme kasvoi.
Ville astui suihkutilaan ja laski isoon ämpäriin vettä. Ajattelin, että ottaapa se löylyvettä reilusti. Mutta Ville heittikin jääkylmän ämpärillisen päällemme ja sanoi:
”Nyt kiimakoirat erilleen siitä. Minähän teiät lupasin tyhjentää, ettekä nyt petä mua.” - Ville nauroi täyttä päätä nähdessään säikäyttämänsä sällit pärskimässä ja voin kertoa, että kylmän veden säikäyttäminä, kiihkommekin rauhoittui.
”Voi perkules sua Ville. Meinasin saada sydärin.” sanoin henkeäni haukkonen.
”Tämä laitetaan korvan taakse,” - sanoi puolestaan Jape. Hän kiskoi saunan oven auki ja nousi vauhdilla lauteille. Seurasimme perässä ja vuolukivikiukaan pehmeät löylyt saivat hyvin nopeasti unohtamaan äskeisen kylmäkäsittelyn. Se käsittely kuitenkin toimi ja pystyimme Japen kanssa siirtämään äsken vielä väistämättömältä näyttänyttä syöksyttelyä.

Saunomiseen varasimme vain kolme varttia, jotta ehtisimme parhaaseen auringonlaskuun rannalle.
Ajoituksemme vaikutti täydelliseltä. Reput pakattuamme, lähdimme jalkapatikassa särkkiä kohti.
”Ei oo ku kilometri, puoltoista, sinne rantsuun. Jaksetaan hyvin kävellä ja ei autoo muutenkaan voi ottaa, jos olutta otetaan makkaran painikkeeks.” - kertoi Ville.
Talloimme metsän läpi menevää polkua pitkin ja kesäteatterin kohdalla pysähdyimme kuselle. Siitä leirintäalueen aidan vierustaa pitkin siirryimme puiselle kävelysillalle ja maaliksi otimme rannan lähellä olevat pukeutumiskopit.

”Tuolla pukkareiden luona on hyvät paikat grillailuun ja auringonlaskun ihailuun. Nää retkigrillit on muuten käteviä näissä hommissa. Ei tartte puita, eikä muuta ku sytkärin” - Näin kertoi Ville, opastaessaan meitä eteenpäin tyhjällä rannalla. Aurinko hipoi meren pintaa ja sen kultainen silta häikäisi silmiämme. Sitähän olimme tulleet katsomaan ja se näky oli kyllä mahtava.

henryxavier kirjoitti:

d)

En voinut vastustaa kiusausta ja otinkin paksun terskan suuhuni. Maiskuttelin kiihkeästi makuöljyn maustamaa sametinsileää tattia. Japen huomattua mitä olin tekemässä, hän valutti myös itseään alaspäin, nuollen vatsan karvavanaa laskeutuessaan. Jätin valtavan kalun Japen hoideltavaksi ja öljytyin sormin siirryin hieromaan Villen, nyt taas jo karvat saanutta persvakoa. Ville se ei vaan meinannut pysyä paikallaan Japen imiessä ja nuollessa lähellä laukeamista olevaa mahtiparrua. Jape joutui istumaan Villen rinnan päälle rauhoittaakseen tuota liikehdintää. Se tuskin haittasi Villeä, joka sai nyt hyvät näkymät Euroopan, ellei peräti maailmankaikkeuden parhaaseen perseeeseen.

Öljyttyäni Villen perävaon ja aukon seudun, ujutin liukastuneen keskisormeni sisään. Aloin samalla nuolla välilihaa ja muhkeita kiveksiä Japen jatkaessa aisan kanssa leikittelyä... Villen kivespallukat kiipesivät kiimasta ja kiihkosta varren juureen. Kieleni pyörähdellessä vielä välilihan öljyisillä karvoilla, oli lahjansaaja valmis avaamaan kokonaan pakettinsa...

"Uiih, aaah, kohta, kohta... Nyt..." - voihki Ville ja rytmikkäät kiristykset peräaukossa olevan keskisormeni ympärillä kertoivat omaa kieltään. Vilkaisin Japen suuntaan. Hän piti Villen kalua suussaan sen ruiskuttaessa paineella liemensä. Jape antoi sperman valua suustaan kullinvartta pitkin paalun juureen ja se kiihottava haju sai minut lähes laukeamaan. Sovittu oli, että epäitsekkäästi annamme Villen nauttia ja itse yritämme olla laukeamatta, jos vaan mahdollista.
Japen hieroessa spermasta ja öljystä liukasta melaa, silittelin Villen pakaraväliä ja muutamien sormetuksien jälkeen vedin keskisormeni ulos pyöritellen sitä vielä tuuhealla karvoituksella.

Vilkaisin Villen kasvoja. Ne punoittivat hivenen läikikkäänä ja se ilme... Se oli kyllä näkemisen arvoinen.

"Mitäpäs Ville tykkäsit meidän tuparilahjasta? Me suunniteltiin tätä ja päätettiin tehdä tälleen sillä aikaa, kun tulit myöhässä meitä hakemaan."
"Tää on kyllä paras lahja, mitä oon koskaan saanu. Mutt etteks te meinaa laukaista tykkejänne ollenkaan?" - ihmetteli Ville.
"Ei nyt. Nyt oli tarkoitus laukaista vaan sun supertykki ja hyvinhän tuo laukesi. Katsopa Ville Japen poskia." - Posketkin olivat saaneet spermaroiskeita, jotka pikapikaa pyyhkäisin pois kielelläni.

"Mä haluan kuitenkin ees maistaa teiän mulkkkuja nyt, mut lupaan imee ne tyhjäks myöhemmin, jos nyt säästättekin liemet." - Näin halusi hyvästä lahjasta Ville meidät palkita.
Työntelimme vuoron perään kalujamme Villen suuhun ja hän imi niiden pinnalta kiimanesteet pois. Leikki oli aika vaarallista ja hiukankin pitempi imutus olisi saanut kalumme laukeamaan.

”Sauna alkaa olla valmis. Saunotaan ensin ja sen jälkeen otetaan retkigrilli, makkaroita ja olutta reppuihin ja lähdetään sinne rannalle. Kantsii ottaa lämmintä vaatetta mukaan, ku ilta voi olla viilee.” - Näin huuteli Ville ja Villen suunnitelmiin ei meillä ollut juuri lisättävää.

Japen kanssa suihkuttelimme saman suihkun alla ja kalumme eivät olleet ehtineet laskea vielä äskeisen session jälkeen. Veden valuessa, kopeloimme toisiamme ja kiihkomme kasvoi.
Ville astui suihkutilaan ja laski isoon ämpäriin vettä. Ajattelin, että ottaapa se löylyvettä reilusti. Mutta Ville heittikin jääkylmän ämpärillisen päällemme ja sanoi:
”Nyt kiimakoirat erilleen siitä. Minähän teiät lupasin tyhjentää, ettekä nyt petä mua.” - Ville nauroi täyttä päätä nähdessään säikäyttämänsä sällit pärskimässä ja voin kertoa, että kylmän veden säikäyttäminä, kiihkommekin rauhoittui.
”Voi perkules sua Ville. Meinasin saada sydärin.” sanoin henkeäni haukkonen.
”Tämä laitetaan korvan taakse,” - sanoi puolestaan Jape. Hän kiskoi saunan oven auki ja nousi vauhdilla lauteille. Seurasimme perässä ja vuolukivikiukaan pehmeät löylyt saivat hyvin nopeasti unohtamaan äskeisen kylmäkäsittelyn. Se käsittely kuitenkin toimi ja pystyimme Japen kanssa siirtämään äsken vielä väistämättömältä näyttänyttä syöksyttelyä.

Saunomiseen varasimme vain kolme varttia, jotta ehtisimme parhaaseen auringonlaskuun rannalle.
Ajoituksemme vaikutti täydelliseltä. Reput pakattuamme, lähdimme jalkapatikassa särkkiä kohti.
”Ei oo ku kilometri, puoltoista, sinne rantsuun. Jaksetaan hyvin kävellä ja ei autoo muutenkaan voi ottaa, jos olutta otetaan makkaran painikkeeks.” - kertoi Ville.
Talloimme metsän läpi menevää polkua pitkin ja kesäteatterin kohdalla pysähdyimme kuselle. Siitä leirintäalueen aidan vierustaa pitkin siirryimme puiselle kävelysillalle ja maaliksi otimme rannan lähellä olevat pukeutumiskopit.

”Tuolla pukkareiden luona on hyvät paikat grillailuun ja auringonlaskun ihailuun. Nää retkigrillit on muuten käteviä näissä hommissa. Ei tartte puita, eikä muuta ku sytkärin” - Näin kertoi Ville, opastaessaan meitä eteenpäin tyhjällä rannalla. Aurinko hipoi meren pintaa ja sen kultainen silta häikäisi silmiämme. Sitähän olimme tulleet katsomaan ja se näky oli kyllä mahtava.

Lue lisää

VOI KIITOOOOOOOOOOOSSSSS !!!!!! Sä oot NIIN HYVÄ, siis näissä kirjoitus hommissa ja kyllä tuota varmasti muissakin hommissa, ÖHÖM !!!
Jatka.... jatkaaaaahh......!!!!!

henryxavier kirjoitti:

d)

En voinut vastustaa kiusausta ja otinkin paksun terskan suuhuni. Maiskuttelin kiihkeästi makuöljyn maustamaa sametinsileää tattia. Japen huomattua mitä olin tekemässä, hän valutti myös itseään alaspäin, nuollen vatsan karvavanaa laskeutuessaan. Jätin valtavan kalun Japen hoideltavaksi ja öljytyin sormin siirryin hieromaan Villen, nyt taas jo karvat saanutta persvakoa. Ville se ei vaan meinannut pysyä paikallaan Japen imiessä ja nuollessa lähellä laukeamista olevaa mahtiparrua. Jape joutui istumaan Villen rinnan päälle rauhoittaakseen tuota liikehdintää. Se tuskin haittasi Villeä, joka sai nyt hyvät näkymät Euroopan, ellei peräti maailmankaikkeuden parhaaseen perseeeseen.

Öljyttyäni Villen perävaon ja aukon seudun, ujutin liukastuneen keskisormeni sisään. Aloin samalla nuolla välilihaa ja muhkeita kiveksiä Japen jatkaessa aisan kanssa leikittelyä... Villen kivespallukat kiipesivät kiimasta ja kiihkosta varren juureen. Kieleni pyörähdellessä vielä välilihan öljyisillä karvoilla, oli lahjansaaja valmis avaamaan kokonaan pakettinsa...

"Uiih, aaah, kohta, kohta... Nyt..." - voihki Ville ja rytmikkäät kiristykset peräaukossa olevan keskisormeni ympärillä kertoivat omaa kieltään. Vilkaisin Japen suuntaan. Hän piti Villen kalua suussaan sen ruiskuttaessa paineella liemensä. Jape antoi sperman valua suustaan kullinvartta pitkin paalun juureen ja se kiihottava haju sai minut lähes laukeamaan. Sovittu oli, että epäitsekkäästi annamme Villen nauttia ja itse yritämme olla laukeamatta, jos vaan mahdollista.
Japen hieroessa spermasta ja öljystä liukasta melaa, silittelin Villen pakaraväliä ja muutamien sormetuksien jälkeen vedin keskisormeni ulos pyöritellen sitä vielä tuuhealla karvoituksella.

Vilkaisin Villen kasvoja. Ne punoittivat hivenen läikikkäänä ja se ilme... Se oli kyllä näkemisen arvoinen.

"Mitäpäs Ville tykkäsit meidän tuparilahjasta? Me suunniteltiin tätä ja päätettiin tehdä tälleen sillä aikaa, kun tulit myöhässä meitä hakemaan."
"Tää on kyllä paras lahja, mitä oon koskaan saanu. Mutt etteks te meinaa laukaista tykkejänne ollenkaan?" - ihmetteli Ville.
"Ei nyt. Nyt oli tarkoitus laukaista vaan sun supertykki ja hyvinhän tuo laukesi. Katsopa Ville Japen poskia." - Posketkin olivat saaneet spermaroiskeita, jotka pikapikaa pyyhkäisin pois kielelläni.

"Mä haluan kuitenkin ees maistaa teiän mulkkkuja nyt, mut lupaan imee ne tyhjäks myöhemmin, jos nyt säästättekin liemet." - Näin halusi hyvästä lahjasta Ville meidät palkita.
Työntelimme vuoron perään kalujamme Villen suuhun ja hän imi niiden pinnalta kiimanesteet pois. Leikki oli aika vaarallista ja hiukankin pitempi imutus olisi saanut kalumme laukeamaan.

”Sauna alkaa olla valmis. Saunotaan ensin ja sen jälkeen otetaan retkigrilli, makkaroita ja olutta reppuihin ja lähdetään sinne rannalle. Kantsii ottaa lämmintä vaatetta mukaan, ku ilta voi olla viilee.” - Näin huuteli Ville ja Villen suunnitelmiin ei meillä ollut juuri lisättävää.

Japen kanssa suihkuttelimme saman suihkun alla ja kalumme eivät olleet ehtineet laskea vielä äskeisen session jälkeen. Veden valuessa, kopeloimme toisiamme ja kiihkomme kasvoi.
Ville astui suihkutilaan ja laski isoon ämpäriin vettä. Ajattelin, että ottaapa se löylyvettä reilusti. Mutta Ville heittikin jääkylmän ämpärillisen päällemme ja sanoi:
”Nyt kiimakoirat erilleen siitä. Minähän teiät lupasin tyhjentää, ettekä nyt petä mua.” - Ville nauroi täyttä päätä nähdessään säikäyttämänsä sällit pärskimässä ja voin kertoa, että kylmän veden säikäyttäminä, kiihkommekin rauhoittui.
”Voi perkules sua Ville. Meinasin saada sydärin.” sanoin henkeäni haukkonen.
”Tämä laitetaan korvan taakse,” - sanoi puolestaan Jape. Hän kiskoi saunan oven auki ja nousi vauhdilla lauteille. Seurasimme perässä ja vuolukivikiukaan pehmeät löylyt saivat hyvin nopeasti unohtamaan äskeisen kylmäkäsittelyn. Se käsittely kuitenkin toimi ja pystyimme Japen kanssa siirtämään äsken vielä väistämättömältä näyttänyttä syöksyttelyä.

Saunomiseen varasimme vain kolme varttia, jotta ehtisimme parhaaseen auringonlaskuun rannalle.
Ajoituksemme vaikutti täydelliseltä. Reput pakattuamme, lähdimme jalkapatikassa särkkiä kohti.
”Ei oo ku kilometri, puoltoista, sinne rantsuun. Jaksetaan hyvin kävellä ja ei autoo muutenkaan voi ottaa, jos olutta otetaan makkaran painikkeeks.” - kertoi Ville.
Talloimme metsän läpi menevää polkua pitkin ja kesäteatterin kohdalla pysähdyimme kuselle. Siitä leirintäalueen aidan vierustaa pitkin siirryimme puiselle kävelysillalle ja maaliksi otimme rannan lähellä olevat pukeutumiskopit.

”Tuolla pukkareiden luona on hyvät paikat grillailuun ja auringonlaskun ihailuun. Nää retkigrillit on muuten käteviä näissä hommissa. Ei tartte puita, eikä muuta ku sytkärin” - Näin kertoi Ville, opastaessaan meitä eteenpäin tyhjällä rannalla. Aurinko hipoi meren pintaa ja sen kultainen silta häikäisi silmiämme. Sitähän olimme tulleet katsomaan ja se näky oli kyllä mahtava.

Lue lisää

Wautsi, olitpa taas viihdyttävän novellin saanut aikaiseksi! En ole kyllä sun veroiseen kirjoittajaan näillä palstoilla törmännyt :)

impressed Kononen kirjoitti:

Wautsi, olitpa taas viihdyttävän novellin saanut aikaiseksi! En ole kyllä sun veroiseen kirjoittajaan näillä palstoilla törmännyt :)

Kiva kun tykkäsit, Kononen ;) Löytyy kyllä laatutarinaa täältä miesten kesken-osioltakin, kun vähän kaivelee ;)

Mukavasti tullut lukijoita. Kiitos kaikille

henryxavier kirjoitti:

Sitäpä ei koskaan tiedä, mitä rannalla tapahtuu, kunhan sinne päästään ;)

Aina vaan paranee. Jatka vaan samaa rataa. En kyllä tiedä onko minusta ikinä tullut tavaraa näin paljon, vaikken mikään pienilastinen muutenkaan ole. Jos totta puhutaan, niin oli pakko lukea kaikki tarinat kerralla...tähän asti ja nyt sitten kaduttaa (tai himottaa lisää), kun on kalu hellänä koska en tajunut vetää sitä ulos vaan annoin housujen ahtaudessa kärsiä. KIITOS

JuniOri kirjoitti:

Aina vaan paranee. Jatka vaan samaa rataa. En kyllä tiedä onko minusta ikinä tullut tavaraa näin paljon, vaikken mikään pienilastinen muutenkaan ole. Jos totta puhutaan, niin oli pakko lukea kaikki tarinat kerralla...tähän asti ja nyt sitten kaduttaa (tai himottaa lisää), kun on kalu hellänä koska en tajunut vetää sitä ulos vaan annoin housujen ahtaudessa kärsiä. KIITOS

Lue lisää

Palautteesi oli vaikuttava. Aika pitkälle pääsit, ennen kuin päästit :D
Kovin moni ei ole myöntänyt näitä lukiessaan edes erektiota saaneensa ja se on huolestuttavaa, koska seksinovelleistahan on kyse ;)

Toisen plussan antaisin jos voisin hyvälle nikillesi. Kirvoitti naurut.

henryxavier kirjoitti:

Palautteesi oli vaikuttava. Aika pitkälle pääsit, ennen kuin päästit :D
Kovin moni ei ole myöntänyt näitä lukiessaan edes erektiota saaneensa ja se on huolestuttavaa, koska seksinovelleistahan on kyse ;)

Toisen plussan antaisin jos voisin hyvälle nikillesi. Kirvoitti naurut.

Lue lisää

Joo tähän nikkiin voi törmätä muuallakin, mutta hieman siveellisemmin. Tarinan jälkeen tuli kuitenkin vähän sellainen olo, ettei ihan pienellä sovi kun on kuitenkin ikärajakin ja sellaista. Joka tapauksessa nautinto oli suuri ja toivottavasti jatkuu pitkälle. Mitä sitä tosiasioita peittelemään ja palautetta on annettava kun sen on ansainnut. Useimmitenhän tosielämässä positiivinen palaute unohtuu, mutta auta armias jos on jotain huonoa sanottavaa, niin on lehdet ja muutkin palstat haukkuja täynnä. Lopettelen nyt tämän vuodatuksen tähän, ettei synny novellia siitäkin ja menee lukijat hämilleen...

b)


Polveni löivät loukkua ja sain sen verran nostettua housujani, että pystyin istumaan penkille. Jape oli onnistunut istuutumaan jo hetkeä aikaisemmin.
Tasailimme hengitystä ja Ville katseli meitä sen verran, mitä alkuyön hämärissä näki.
"Olinks hyvä? - kysyi silitellen veltostuvia kullejamme.
"Haist nyt jo, tai anna olla. Olit kyll hyvä ja tasapuolinen, ku ei ollu ku hetki eroo meiän mällinlennätyksillä." - kehui Jape ja enempää en olisi voinut olla samaa mieltä.
"Mä piän kikulini nyt housuissa ja nyt mennään noille kuolleille makkaroille, sanoi Ville ja tönäisi pukkarin oven auki.
Nostelimme housujamme ja kävelimme repuillemme. Ville kaivoi kertakäyttögrillin repustaan ja alkoi sytytellä sitä pitkällä takkasytkärillä.
Minä kaivoin makkarapaketit ja aloin viillellä viiltoja Kabanosseihin.
"Älä Make viiltele niitä. Pysyy mehut paremmin tallessa." - neuvoi Ville nyt jo orastavien hiilihehkujen ääreltä.
"Joo. Eiköhän säästetä NUO makkaramehut, ku äsken vähän tuhlailtiin." - naurahti Jape ja kaivoi omasta repustaan meille vahvat oluet.
"Nämä nyt niinku aperitiiviks"- tuumasi lyöden pullot kouraamme. Otetaan sit makkaroiden kanssa tuota keppanaa."

Keskityimme oluen juontiin ja kohta saimme jo makkaratkin grilliin. Kävelysillalta kuului askelten kopinaa ja hetken päästä viereemme pysähtyi kolme nuorehkoa, viinalle haisevaa miestä.
"Onks teillä röökii? Meiltä loppu just ja pitäs jaksaa Dyyniin asti ilman." - murahti, luultavasti, jengin pomo.
"Ehtoota vaan teillekin. Ei meistä kukaan polta ja eihän tohon Dyyniin oo ku puol kilsaa, että sieltä sitä sit saa." - sanoi Ville ja näytti kädellään diskon suuntaan.
"Joo. Ei me polteta." - sanoin minäkin Japen tukiessa sanomaani pään nyökyttelyllä.

"Ei noilla homoilla oo röökii. Ne imee varmaan toistensa sikareita pahimpaan tuskaansa" - sanoi porukan taaimmainen hihitellen.
"Alkakaas vetää siitä!" - sanoi Ville. "Nyt ku vielä ehitte" - jatkoi.
"Oho. Hompit alko huutelee. Pitäsköhän meidän ottaa niiden makkarat suuhun tuosta grillistä?" - naureskeli keskimmäinen ja otti askeleen grilliämme kohti.
"Nyt painukaahan víttuun siitä ja äkkiä. Nyt vielä ehitte." - ärjäisi Ville nousten seisomaan.
"Älä Ville hermostu. Jospa ne ymmärtäis lähtee. Menkää jo! Jättäkää meiät rauhaan. Ei meillä oo teille mitään," - yritin rauhoitella tilannetta.
Jengin johtaja ei ollut samaa mieltä. Hän potkaisi hiekkaa grilliimme ja nauroi: "Syökää hompit kiviä!"

"Perllkele!!!" karjaisi Ville ja jatkoi. "Nyt on kolme sekuntia aikaa häipyä tai teistä ei ole kohta häipyjiksi."
"Ai että ihan oikein perlllkele? Eikö irtoo homppelilta ärräpäitä..." - ehti pääjehu vinoilla, ennen kuin Ville löi siltä ilmat pihalle yhdellä palleaan osuneella iskulla.
Ville astui kahta muuta kohti ja toisen yrittäessä lyödä Villeä kärsään, väisti Ville lyönnin ja heitti jollain jiujitsuotteella lyöntiä yrittäneen hiekalle.
Siirryimme Japen kanssa kolmannen kaverin eteen...

"Valitse. Haluutko kävellä omin jaloin pois täältä rannalta vai haluutko, että sut kannetaan täältä?..."
Adrenaliini kuohui veressäni ja olin valmis matsiin ja niin oli Japekin.
Villen hiekalle lennättämä jeppe otti etäisyyttä ja huusi kavereilleen: "Tulkaa. Mennään víttuun täältä. Hulluja homoja saatána ranta pullollaan."
"Missä? Eihän täällä ole teiän lisäks muita kuin me kolme ja lopeta jo tuo homottelu tai tulee nenäs kipiäksi."- huusin minä.

henryxavier kirjoitti:

b)


Polveni löivät loukkua ja sain sen verran nostettua housujani, että pystyin istumaan penkille. Jape oli onnistunut istuutumaan jo hetkeä aikaisemmin.
Tasailimme hengitystä ja Ville katseli meitä sen verran, mitä alkuyön hämärissä näki.
"Olinks hyvä? - kysyi silitellen veltostuvia kullejamme.
"Haist nyt jo, tai anna olla. Olit kyll hyvä ja tasapuolinen, ku ei ollu ku hetki eroo meiän mällinlennätyksillä." - kehui Jape ja enempää en olisi voinut olla samaa mieltä.
"Mä piän kikulini nyt housuissa ja nyt mennään noille kuolleille makkaroille, sanoi Ville ja tönäisi pukkarin oven auki.
Nostelimme housujamme ja kävelimme repuillemme. Ville kaivoi kertakäyttögrillin repustaan ja alkoi sytytellä sitä pitkällä takkasytkärillä.
Minä kaivoin makkarapaketit ja aloin viillellä viiltoja Kabanosseihin.
"Älä Make viiltele niitä. Pysyy mehut paremmin tallessa." - neuvoi Ville nyt jo orastavien hiilihehkujen ääreltä.
"Joo. Eiköhän säästetä NUO makkaramehut, ku äsken vähän tuhlailtiin." - naurahti Jape ja kaivoi omasta repustaan meille vahvat oluet.
"Nämä nyt niinku aperitiiviks"- tuumasi lyöden pullot kouraamme. Otetaan sit makkaroiden kanssa tuota keppanaa."

Keskityimme oluen juontiin ja kohta saimme jo makkaratkin grilliin. Kävelysillalta kuului askelten kopinaa ja hetken päästä viereemme pysähtyi kolme nuorehkoa, viinalle haisevaa miestä.
"Onks teillä röökii? Meiltä loppu just ja pitäs jaksaa Dyyniin asti ilman." - murahti, luultavasti, jengin pomo.
"Ehtoota vaan teillekin. Ei meistä kukaan polta ja eihän tohon Dyyniin oo ku puol kilsaa, että sieltä sitä sit saa." - sanoi Ville ja näytti kädellään diskon suuntaan.
"Joo. Ei me polteta." - sanoin minäkin Japen tukiessa sanomaani pään nyökyttelyllä.

"Ei noilla homoilla oo röökii. Ne imee varmaan toistensa sikareita pahimpaan tuskaansa" - sanoi porukan taaimmainen hihitellen.
"Alkakaas vetää siitä!" - sanoi Ville. "Nyt ku vielä ehitte" - jatkoi.
"Oho. Hompit alko huutelee. Pitäsköhän meidän ottaa niiden makkarat suuhun tuosta grillistä?" - naureskeli keskimmäinen ja otti askeleen grilliämme kohti.
"Nyt painukaahan víttuun siitä ja äkkiä. Nyt vielä ehitte." - ärjäisi Ville nousten seisomaan.
"Älä Ville hermostu. Jospa ne ymmärtäis lähtee. Menkää jo! Jättäkää meiät rauhaan. Ei meillä oo teille mitään," - yritin rauhoitella tilannetta.
Jengin johtaja ei ollut samaa mieltä. Hän potkaisi hiekkaa grilliimme ja nauroi: "Syökää hompit kiviä!"

"Perllkele!!!" karjaisi Ville ja jatkoi. "Nyt on kolme sekuntia aikaa häipyä tai teistä ei ole kohta häipyjiksi."
"Ai että ihan oikein perlllkele? Eikö irtoo homppelilta ärräpäitä..." - ehti pääjehu vinoilla, ennen kuin Ville löi siltä ilmat pihalle yhdellä palleaan osuneella iskulla.
Ville astui kahta muuta kohti ja toisen yrittäessä lyödä Villeä kärsään, väisti Ville lyönnin ja heitti jollain jiujitsuotteella lyöntiä yrittäneen hiekalle.
Siirryimme Japen kanssa kolmannen kaverin eteen...

"Valitse. Haluutko kävellä omin jaloin pois täältä rannalta vai haluutko, että sut kannetaan täältä?..."
Adrenaliini kuohui veressäni ja olin valmis matsiin ja niin oli Japekin.
Villen hiekalle lennättämä jeppe otti etäisyyttä ja huusi kavereilleen: "Tulkaa. Mennään víttuun täältä. Hulluja homoja saatána ranta pullollaan."
"Missä? Eihän täällä ole teiän lisäks muita kuin me kolme ja lopeta jo tuo homottelu tai tulee nenäs kipiäksi."- huusin minä.

Lue lisää

c)

Ville oli mennyt maassa henkeään haukkovan sällin luokse ja napannut jonkun lukko-otteen sen käsivarresta.
"Tiiätkös julli, ett mä en tykkää mun puhevialle vinoilusta. Sä olet nyt toinen, jolle mä opetan, että se on väärin víttuilla siitä."
Ville otti vieläkin happea haukkovan sällin otteeseensa ja talutti sen pukukopin taakse piiloon meidän katseilta.
"Pitäkääs te ne nilkit aisoissa. Mulla on opetussessio, mut se ei kestä kauan." - huusi Ville kopin takaa ja toinen, kovempi huuto kuului hetken päästä sen päävittuilijan suusta.
"Mitä se tekee tolle meidän kaverille?" - kyseli jo nämä toisetkin huolestuneena.
"En tosiaankaan tiiä, mutta teinä en ärsyttäisi sitä nyt." - annoin opastusta. En ollut koskaan nähnyt Villeä tuollaisena ja vähän pelottikin, kuinka rajusti se loukkaantui tuosta r-vikavittuilusta.
Kopin takaa kuului toinen karjaisu ja muutaman hetken päästä Ville talutti tuon päävittuilijan näkyville ja sen mitä kuun ja tähtien valossa pystyi näkemään, se kaveri ei vittuíle kenellekään hetkeen. Naama oli kalpea ja vaaleansinisten housujen haaroissa oli tummempaa aluetta.

"Viekää tää kusihousu helvettíín mun silmien eestä ja jos satutte vielä mun tielle, niin en oo yhtä lempeä teille, kuin tälle tollolle. Nyt tollo, pyyät vielä anteeksi, että häiritsitte meiän iltaa... Nooh?" - Ville otti olkapäästä kiinni ja käski uudestaan. "Se anteeksipyyntö, NYT?" - Villen ääni koveni ja kohta kuuluikin hiljainen, anteeks.
"Ei kuulu. Reippaalla äänellä!!!
"Anteeks" - kuului, vieläkin vaisusti, mutta vähän kovemmalla äänellä. Ville sysäsi tuon päävittuilijan kavereitaan kohti.
"Antaa heittää! Nyt sitten vauhtia tai minä suutun ihan oikeasti." - ärjäisi Ville ja vähän mietitytti, että millainen se Ville sitten on, kun oikeasti suuttuu.

Iltaamme häirinneet sällit hävisivät tulosuuntaansa ja taisi poikien diskoilta olla siinä. Istuimme puupenkille tilanteen lauettua. Olimme aika shokissa. Kukaan meistä ei ollut missään tappelijan maineessa ja koskaan en itsekään ollut turpaani saanut tai antanut, joten tilanne oli aika ainutlaatuinen.

"Voi víttu sua, Ville! Sähän kone oot. Mitä sä tolle dorkalle oikein teit, kun sen uhoominen loppu alkuunsa?" - kysyin ja jäimme Japen kanssa odottelemaan vastausta.
"Saatan kertoo joskus. En oo niin kauheen ylpee siitä jutusta, mut en oo ku yhen kerran joutunu tolleen tekee ja se oli kouluaikoina.” - huokaisi Ville. ”Meniks meiän makkarat pilalle vai tuliko vaan lisää kivennäisaineita?" - heitti Ville jo pientä huumoriakin, mutta kun menin Villeen kiinni, niin huomasin vartalonsa vieläkin vapisevan jälkijännityksen kourissa.

"Makkarat on mennyttä ja fiilikset kanssa. Lähetääs kämpille ja syyään siellä jotain. Vítuttaa mokomat hompittelijat ja päällekävijät." sanoi Jape ja sammutti loput kytevistä hiilistä hakemallaan merivedellä.
"Joo. Lähetään kämpille vaan. Huomenna onkin sitten golffipäivä." - tiedotti Ville ja nosti reppunsa selkään. Reppumme olivat keventyneet mukavasti ja lisää kevenivät, kun heitimme sammuneen grillin lisäksi pilalle menneet makkarat matkan varrelta löytyneeseen roska-astiaan.

"Mutta auringonlasku... Se oli sentään komea, ja Ville. Se sun antama poskihoito oli ihan täydellinen. Kiitti vielä kerran siitä, Ville. Siitä hyvästä saat aamulla panna Japea..." - nyt maittoi nauru jo melkein kaikille. Japea ei vaan jostain syystä naurattanut...

"Että... MITENKÄ?” - hämmästeli Jape ja laski vaistomaisesti reppunsa nätin peppunsa päälle.

henryxavier kirjoitti:

c)

Ville oli mennyt maassa henkeään haukkovan sällin luokse ja napannut jonkun lukko-otteen sen käsivarresta.
"Tiiätkös julli, ett mä en tykkää mun puhevialle vinoilusta. Sä olet nyt toinen, jolle mä opetan, että se on väärin víttuilla siitä."
Ville otti vieläkin happea haukkovan sällin otteeseensa ja talutti sen pukukopin taakse piiloon meidän katseilta.
"Pitäkääs te ne nilkit aisoissa. Mulla on opetussessio, mut se ei kestä kauan." - huusi Ville kopin takaa ja toinen, kovempi huuto kuului hetken päästä sen päävittuilijan suusta.
"Mitä se tekee tolle meidän kaverille?" - kyseli jo nämä toisetkin huolestuneena.
"En tosiaankaan tiiä, mutta teinä en ärsyttäisi sitä nyt." - annoin opastusta. En ollut koskaan nähnyt Villeä tuollaisena ja vähän pelottikin, kuinka rajusti se loukkaantui tuosta r-vikavittuilusta.
Kopin takaa kuului toinen karjaisu ja muutaman hetken päästä Ville talutti tuon päävittuilijan näkyville ja sen mitä kuun ja tähtien valossa pystyi näkemään, se kaveri ei vittuíle kenellekään hetkeen. Naama oli kalpea ja vaaleansinisten housujen haaroissa oli tummempaa aluetta.

"Viekää tää kusihousu helvettíín mun silmien eestä ja jos satutte vielä mun tielle, niin en oo yhtä lempeä teille, kuin tälle tollolle. Nyt tollo, pyyät vielä anteeksi, että häiritsitte meiän iltaa... Nooh?" - Ville otti olkapäästä kiinni ja käski uudestaan. "Se anteeksipyyntö, NYT?" - Villen ääni koveni ja kohta kuuluikin hiljainen, anteeks.
"Ei kuulu. Reippaalla äänellä!!!
"Anteeks" - kuului, vieläkin vaisusti, mutta vähän kovemmalla äänellä. Ville sysäsi tuon päävittuilijan kavereitaan kohti.
"Antaa heittää! Nyt sitten vauhtia tai minä suutun ihan oikeasti." - ärjäisi Ville ja vähän mietitytti, että millainen se Ville sitten on, kun oikeasti suuttuu.

Iltaamme häirinneet sällit hävisivät tulosuuntaansa ja taisi poikien diskoilta olla siinä. Istuimme puupenkille tilanteen lauettua. Olimme aika shokissa. Kukaan meistä ei ollut missään tappelijan maineessa ja koskaan en itsekään ollut turpaani saanut tai antanut, joten tilanne oli aika ainutlaatuinen.

"Voi víttu sua, Ville! Sähän kone oot. Mitä sä tolle dorkalle oikein teit, kun sen uhoominen loppu alkuunsa?" - kysyin ja jäimme Japen kanssa odottelemaan vastausta.
"Saatan kertoo joskus. En oo niin kauheen ylpee siitä jutusta, mut en oo ku yhen kerran joutunu tolleen tekee ja se oli kouluaikoina.” - huokaisi Ville. ”Meniks meiän makkarat pilalle vai tuliko vaan lisää kivennäisaineita?" - heitti Ville jo pientä huumoriakin, mutta kun menin Villeen kiinni, niin huomasin vartalonsa vieläkin vapisevan jälkijännityksen kourissa.

"Makkarat on mennyttä ja fiilikset kanssa. Lähetääs kämpille ja syyään siellä jotain. Vítuttaa mokomat hompittelijat ja päällekävijät." sanoi Jape ja sammutti loput kytevistä hiilistä hakemallaan merivedellä.
"Joo. Lähetään kämpille vaan. Huomenna onkin sitten golffipäivä." - tiedotti Ville ja nosti reppunsa selkään. Reppumme olivat keventyneet mukavasti ja lisää kevenivät, kun heitimme sammuneen grillin lisäksi pilalle menneet makkarat matkan varrelta löytyneeseen roska-astiaan.

"Mutta auringonlasku... Se oli sentään komea, ja Ville. Se sun antama poskihoito oli ihan täydellinen. Kiitti vielä kerran siitä, Ville. Siitä hyvästä saat aamulla panna Japea..." - nyt maittoi nauru jo melkein kaikille. Japea ei vaan jostain syystä naurattanut...

"Että... MITENKÄ?” - hämmästeli Jape ja laski vaistomaisesti reppunsa nätin peppunsa päälle.

Lue lisää

Makkaroiden menetyksestä huolimatta, täyttä lihaa!! Jatkoa innolla odottaen !!!

Moikka kisuli96 ;)
Aloita Halkosavotta alusta ja lue vaan yksi sivu päivässä, niin saattaa olla, että on taas uutta kun tähän asti ehdit ;)

henryxavier kirjoitti:

Moikka kisuli96 ;)
Aloita Halkosavotta alusta ja lue vaan yksi sivu päivässä, niin saattaa olla, että on taas uutta kun tähän asti ehdit ;)

Voi ku minä oon lukenu sen jo monta kertaa alusta asti, osaan sen varmaan jo ulkoa! :D
Hopihopi nyt ;)

Jäi myös vaivaamaan - mutta odotellaan jatkoa.

Enpä välitä ;)
Kiitos vaan kommentistasi...

Tarina jatkuu. Ja jotkin asiat saattavat selvitä sen myötä.

Lukuisat lukijat ovat hyvä kannustin tarinan jatkamiselle ;)

b)

"Mitä ja miten ja pääsitkös niistä kiusaajista? - uteli Jape.
"Kyllä pääsin kun sen yhden Jorin sain aisoihin. Se sitä rallia oli johtanut jo monta vuotta ja mä ehdotin sille, että jos lopetat mun kiusaamisen, niin saat jotain sellaista, mitä ei muilla ole. Meillä oli koulussa sellainen erillinen vessa ulkona ja kerran, ennen ku tunti alko, pyysin sen sinne. Se sanoi kavereilleen käyvänsä hakemassa lahjukset ja tulevansa kohta tunnille." - Ville mietti hetkisen ennen kuin jatkoi:
"Ei se tullu tunnille, mutta mä kerroin sen kavereille, että sille sattui vahinko ja se joutu lähtee kotiin. Kyllä ne pikkusen ihmettelivät sitä." – sanoi Ville ja kertoi nyt meille, mitä vessassa oikein tapahtui...

"Kun me päästiin veskiin kahden kesken, niin Jorin virnuileva naama muuttui kyllä nopeasti, kun tökkäsin sitä sormenpäillä kylkiluiden väliin ja ennen kuin pihahdustakaan oli kuulunut, otin olkapäälukon ja murjaisin sen olkapallon pois kuopastaan. Se laittaa ukon kuin ukon shokkiin ja sen jälkeen oikeeseen hermorataan osuvalla painalluksella, vapautin sen virtsaa pitelevät lihakset. Silloin alkaa rakko tyhjentyä, kun ne lihakset halvaantuu..." - kertoi Ville meille aika kauhistuttavaa tarinaa.

"Kun Jori kusi housuihinsa, murjaisin olkapään takaisin sijoilleen ja kerroin sille, että muutaman päivän se nyt aristaa, mutta jos teen tuon myöhemmin uudelleen, niin se aristaa pitempään. Kysymykseeni, ymmärtääkö hän tuon asian, niin sain vaan nyökyttelyä. Puhumaan ei Jori pystynyt.
Myös sen selvitin, että jos se yrittää tehdä tuosta jotain juttua, niin eihän sitä kukaan usko. Eikä olis uskonukkaan... Jori ei tullut sinä päivänä enää tunneille ja kiusaamiseni loppui myös. Muutama kiusaaja vielä yritti, mutta pyysin kysymään Jorilta neuvoja siihen ja jotain se osasi selittää niin, että tosiaan muutkin uskoi..." - jatkoi Ville ja kertoi tehneensä samat temput rannalla sille vittuilijadorkalle.

"Ehkä turhaan suutuin niin, mutt vituttí aika rankasti ja itehän tuota kerjäs se julli, vai?" - kysyi vielä meidänkin mielipidettä.
"Ehottomasti. Ja saihan oppinsa, niin ku ne sun koulukiusaajatkin, mut ethän sä niille muille joutunu mitään tekee?" - kysyin vielä.
"No en joutunu ja loppujen lopuks ne kiusaamiset mun karvasuudesta ja isosta kullístakin oli vaan mulle eduks, tai ainakin muutamat tytöt alko pyörii mun ympärillä. Emmä niistä niin kauheesti välittäny, mutta Peltosen Samista mä vähän enemmän välitin ja se arvosti mua mun puheviasta huolimatta ja se oli just se poika, joka ekana koski mun mulkkuunkin. Ja mä sen... Mutt eihän mun nyt siitä pitäny puhua..." - Ville oli saanut pahimmat painolastit purettua sydämeltään ja mielialammekin alkoivat pikkuhiljaa taas kirkastua.

"Kunhan herätään, etitään golfkamoja ja livahdetaan tonne harjotuskentälle huiskimaan palloja. Täällä pitäs olla isän ja veljen golfvehkeitä sen verran, että alkuun päästään. Mutt eiköhän mennä vielä hetkeks huilimaan..." - ehdotti Ville.

Johdattelimme Villen makuuhuoneeseen ja siinä vuoteessa, meidän
keskellä, ei Ville varmaankaan tuntenut itseään kovinkaan kiusatuksi.

henryxavier kirjoitti:

b)

"Mitä ja miten ja pääsitkös niistä kiusaajista? - uteli Jape.
"Kyllä pääsin kun sen yhden Jorin sain aisoihin. Se sitä rallia oli johtanut jo monta vuotta ja mä ehdotin sille, että jos lopetat mun kiusaamisen, niin saat jotain sellaista, mitä ei muilla ole. Meillä oli koulussa sellainen erillinen vessa ulkona ja kerran, ennen ku tunti alko, pyysin sen sinne. Se sanoi kavereilleen käyvänsä hakemassa lahjukset ja tulevansa kohta tunnille." - Ville mietti hetkisen ennen kuin jatkoi:
"Ei se tullu tunnille, mutta mä kerroin sen kavereille, että sille sattui vahinko ja se joutu lähtee kotiin. Kyllä ne pikkusen ihmettelivät sitä." – sanoi Ville ja kertoi nyt meille, mitä vessassa oikein tapahtui...

"Kun me päästiin veskiin kahden kesken, niin Jorin virnuileva naama muuttui kyllä nopeasti, kun tökkäsin sitä sormenpäillä kylkiluiden väliin ja ennen kuin pihahdustakaan oli kuulunut, otin olkapäälukon ja murjaisin sen olkapallon pois kuopastaan. Se laittaa ukon kuin ukon shokkiin ja sen jälkeen oikeeseen hermorataan osuvalla painalluksella, vapautin sen virtsaa pitelevät lihakset. Silloin alkaa rakko tyhjentyä, kun ne lihakset halvaantuu..." - kertoi Ville meille aika kauhistuttavaa tarinaa.

"Kun Jori kusi housuihinsa, murjaisin olkapään takaisin sijoilleen ja kerroin sille, että muutaman päivän se nyt aristaa, mutta jos teen tuon myöhemmin uudelleen, niin se aristaa pitempään. Kysymykseeni, ymmärtääkö hän tuon asian, niin sain vaan nyökyttelyä. Puhumaan ei Jori pystynyt.
Myös sen selvitin, että jos se yrittää tehdä tuosta jotain juttua, niin eihän sitä kukaan usko. Eikä olis uskonukkaan... Jori ei tullut sinä päivänä enää tunneille ja kiusaamiseni loppui myös. Muutama kiusaaja vielä yritti, mutta pyysin kysymään Jorilta neuvoja siihen ja jotain se osasi selittää niin, että tosiaan muutkin uskoi..." - jatkoi Ville ja kertoi tehneensä samat temput rannalla sille vittuilijadorkalle.

"Ehkä turhaan suutuin niin, mutt vituttí aika rankasti ja itehän tuota kerjäs se julli, vai?" - kysyi vielä meidänkin mielipidettä.
"Ehottomasti. Ja saihan oppinsa, niin ku ne sun koulukiusaajatkin, mut ethän sä niille muille joutunu mitään tekee?" - kysyin vielä.
"No en joutunu ja loppujen lopuks ne kiusaamiset mun karvasuudesta ja isosta kullístakin oli vaan mulle eduks, tai ainakin muutamat tytöt alko pyörii mun ympärillä. Emmä niistä niin kauheesti välittäny, mutta Peltosen Samista mä vähän enemmän välitin ja se arvosti mua mun puheviasta huolimatta ja se oli just se poika, joka ekana koski mun mulkkuunkin. Ja mä sen... Mutt eihän mun nyt siitä pitäny puhua..." - Ville oli saanut pahimmat painolastit purettua sydämeltään ja mielialammekin alkoivat pikkuhiljaa taas kirkastua.

"Kunhan herätään, etitään golfkamoja ja livahdetaan tonne harjotuskentälle huiskimaan palloja. Täällä pitäs olla isän ja veljen golfvehkeitä sen verran, että alkuun päästään. Mutt eiköhän mennä vielä hetkeks huilimaan..." - ehdotti Ville.

Johdattelimme Villen makuuhuoneeseen ja siinä vuoteessa, meidän
keskellä, ei Ville varmaankaan tuntenut itseään kovinkaan kiusatuksi.

Lue lisää

KIITOS Henry ! Jäi kyllä vähän vaivaamaan se Peltosen Sami .................??????

Pallotyttö kirjoitti:

KIITOS Henry ! Jäi kyllä vähän vaivaamaan se Peltosen Sami .................??????

Samille kävi vähän huonosti, kuten Ville jaksossa 7b kertoi ;)

""Oli mulla yks hyvä ystävä, Sami ja sen kanssa tehtiin kaikenlaista heti kun meille karvat alko kasvaa, mutta se kuoli toissa talvena melonaamaan ja sen jälkeen oon ollu ihan yksin" -nyt oli taas Villellä homma pitää silmät kuivana, huomasin."

Helpottiko vaivasi, Pallotyttö? Sinä olet yksi uskollisimmista lukijoistani ja kommentoijista ;)

henryxavier kirjoitti:

Samille kävi vähän huonosti, kuten Ville jaksossa 7b kertoi ;)

""Oli mulla yks hyvä ystävä, Sami ja sen kanssa tehtiin kaikenlaista heti kun meille karvat alko kasvaa, mutta se kuoli toissa talvena melonaamaan ja sen jälkeen oon ollu ihan yksin" -nyt oli taas Villellä homma pitää silmät kuivana, huomasin."

Helpottiko vaivasi, Pallotyttö? Sinä olet yksi uskollisimmista lukijoistani ja kommentoijista ;)

Lue lisää

HENRY KIITOS !! Olin tuon jo ihan unohtanut R.I.P Sami Peltonen : (
Eihän näitä sun juttujasi voi olla lukematta !! Kiva kun jaksat kirjoitella !
Piristät tätä ankeaa syksyä tarinoillasi ja ihan mitä vuodenaikaa tahansa!
Fanisi odottavat innolla jatkoa,tuskin olen ainoa !!! Kaunista syksyä Sinulle!!

Golfia ym. peliä

a)

Aurinko oli jo keskitaivaalla, kun viimein heräsimme. Yön ikävät muistot tuntuivat kaukaisilta ja myöhäisaamiaisella tunnelmat olivat jo vanhaa tuttua, kaveriporukan hauskaa läpänheittoa. Öisistä asioista muistutti ainoastaan Japen kouraisu Villen jalkojen välistä ja ilkikurinen maininta, että hänpä taitaa vääntää nyt nää pallot pussistaan, muistuttaen siten Villen rannalla tekemästä olkapallonivelen nykäisystä.

"Etpä vielä väännä yhtään mitään, mutta kunhan olet kentällä huitonut itsesi golfilla väsyksiin, saatamme Villen kanssa vääntää sinun pakarapallot erilleen ja survoa vaikka pari mailaa niien väliin. Jäykkiä ja nahkapäällysteisiä, ettäs tiiät." - sanoin.
"Juuh. Tänään saa Jape nahkamailaa." - intoutui Villekin lupailemaan.
"Hah hah. Pitäiskö rasvata jo nyt tällä pekonin rasvalla persé?" - nauroi Jape ja heilutti pekonisiivuja haarukassaan.
"Kyllä sun haarukkaan jäykempääkin lihaa tulee, ollos huoleti. Syökäähän loppuun ni lähetään. Mä katon kamat valmiiks." - sanoi Ville ja meni kaivelemaan ulkovarastosta golfvehkeitä.

Kolme miestä, kaksi golfbägiä ja paljon palloja. Eiköhän niillä muutama reikä selvitetä. Mutta sitä ennen päätimme käydä harjoitusalueella, eli rangella, koettamassa, osuuko siihen palloon ollenkaan. Reitti harjoitusalueelle meni varsinaisen kentän vierestä. Kohteliaat golfaajat tervehtivät meitä, vaikka varmaan eivät tuttuja olleet. Sellainen taitaa vaan olla tapana tuolla golfkentillä.

Ville oli isänsä ja veljensä kanssa jonkin verran pelannut ja osasi vähän talon tapoja. Harjoitusalueella hän otti jokaisen viereen pienen korillisen palloja, joita yritimme sitten lyödä isolle alueelle, joka oli valkoisena jo sinne aiemmin lyödyistä palloista.
Ville näytti mallia ja lyömänsä ensimmäinen pallo osui mailan kärkeen ja pallo kaarsi hyvin vinoon oikealle. Ja toinen samalla lailla. Jape räjähti nauramaan ja muutaman lyöntipaikan päässä oleva slipoverimies mulkaisi pahasti moista käytöstä.
"Älä Jape saaatana tolleen naura. Täällä pitää olla hillitysti eikä saa häiritä muita lyöjiä." - Ville opasteli kuiskimalla meitä.

"Yrittäkää ite osua noin pieneen palloon, ei oo helppoo." - tuumasi Ville ja jätti meidät keskenämme huiskimaan, mennen itse lyömään hiukan sivummalle.
Ensimmäiseen kymmeneen lyöntiyritykseen, kumpikaan ei osunut kertaakaan palloon. Ja yrityksestä se ei ollut kiinni. Yritimme nimittäin laittaa voimaa peliin niin paljon kuin hartioista lähtee. Ja se ei ole golfissa se oikea tapa, huomasimme hyvin nopeasti.

Muutamaa korillista myöhemmin, olimme jo saaneet jokusia osumiakin, mutta tuo vaikea laji ei meitä helpolla päästänyt.
"Nyt ku ootte valmiiks oppinu, ni mennään kentälle!" - tuli Ville nauraen hoputtamaan ja meistähän tuntuikin tosiaan valmiilta. Mutta olisimme olleet kaikkeen muuhun valmiita paitsi golfiin.
"Mut Ville, hei. Eihän me osata yhtään. Tää ihan kauheen vaikeeta." - voihki Jape ja jälleen kerran olin kultani kanssa samaa mieltä.
"Se on vaan harjotuskenttä, kyll siellä saa huonostiki pelata." - yritti Ville lohduttaa.
"No se on hyvä. Musta tuntuu ett just silleen me pelataan." - arvelin ja kuinka oikeassa olinkaan arvelujeni kanssa.

Ensimmäinen lyhyt harjoitusreikä vei meiltä 25 minuuttia aikaa, kuusi hukkunutta palloa ja hermot. Toiselle reiälle mennessä ei meillä enää hermoja ollutkaan ja meitä nauratti koko sohlaaminen. Ei siitä tullut oikeastaan yhtään mitään, mutta päätettiin kuitenkin jatkaa, kun sinne asti olimme raahautuneet.
Kuudennelle reiälle mennessämme viereen ajoi golfauto ja nuori kenttävalvoja katseli touhujamme jonkin aikaa. Hän näki paljon muuta, mutta maksamiamme pelilippuja hän ei nähnyt siitä syystä, kun kenellekään ei ollut tullut edes mieleen, että golfista ja vielä harjoituskentällä tulisi maksaa.

henryxavier kirjoitti:

Golfia ym. peliä

a)

Aurinko oli jo keskitaivaalla, kun viimein heräsimme. Yön ikävät muistot tuntuivat kaukaisilta ja myöhäisaamiaisella tunnelmat olivat jo vanhaa tuttua, kaveriporukan hauskaa läpänheittoa. Öisistä asioista muistutti ainoastaan Japen kouraisu Villen jalkojen välistä ja ilkikurinen maininta, että hänpä taitaa vääntää nyt nää pallot pussistaan, muistuttaen siten Villen rannalla tekemästä olkapallonivelen nykäisystä.

"Etpä vielä väännä yhtään mitään, mutta kunhan olet kentällä huitonut itsesi golfilla väsyksiin, saatamme Villen kanssa vääntää sinun pakarapallot erilleen ja survoa vaikka pari mailaa niien väliin. Jäykkiä ja nahkapäällysteisiä, ettäs tiiät." - sanoin.
"Juuh. Tänään saa Jape nahkamailaa." - intoutui Villekin lupailemaan.
"Hah hah. Pitäiskö rasvata jo nyt tällä pekonin rasvalla persé?" - nauroi Jape ja heilutti pekonisiivuja haarukassaan.
"Kyllä sun haarukkaan jäykempääkin lihaa tulee, ollos huoleti. Syökäähän loppuun ni lähetään. Mä katon kamat valmiiks." - sanoi Ville ja meni kaivelemaan ulkovarastosta golfvehkeitä.

Kolme miestä, kaksi golfbägiä ja paljon palloja. Eiköhän niillä muutama reikä selvitetä. Mutta sitä ennen päätimme käydä harjoitusalueella, eli rangella, koettamassa, osuuko siihen palloon ollenkaan. Reitti harjoitusalueelle meni varsinaisen kentän vierestä. Kohteliaat golfaajat tervehtivät meitä, vaikka varmaan eivät tuttuja olleet. Sellainen taitaa vaan olla tapana tuolla golfkentillä.

Ville oli isänsä ja veljensä kanssa jonkin verran pelannut ja osasi vähän talon tapoja. Harjoitusalueella hän otti jokaisen viereen pienen korillisen palloja, joita yritimme sitten lyödä isolle alueelle, joka oli valkoisena jo sinne aiemmin lyödyistä palloista.
Ville näytti mallia ja lyömänsä ensimmäinen pallo osui mailan kärkeen ja pallo kaarsi hyvin vinoon oikealle. Ja toinen samalla lailla. Jape räjähti nauramaan ja muutaman lyöntipaikan päässä oleva slipoverimies mulkaisi pahasti moista käytöstä.
"Älä Jape saaatana tolleen naura. Täällä pitää olla hillitysti eikä saa häiritä muita lyöjiä." - Ville opasteli kuiskimalla meitä.

"Yrittäkää ite osua noin pieneen palloon, ei oo helppoo." - tuumasi Ville ja jätti meidät keskenämme huiskimaan, mennen itse lyömään hiukan sivummalle.
Ensimmäiseen kymmeneen lyöntiyritykseen, kumpikaan ei osunut kertaakaan palloon. Ja yrityksestä se ei ollut kiinni. Yritimme nimittäin laittaa voimaa peliin niin paljon kuin hartioista lähtee. Ja se ei ole golfissa se oikea tapa, huomasimme hyvin nopeasti.

Muutamaa korillista myöhemmin, olimme jo saaneet jokusia osumiakin, mutta tuo vaikea laji ei meitä helpolla päästänyt.
"Nyt ku ootte valmiiks oppinu, ni mennään kentälle!" - tuli Ville nauraen hoputtamaan ja meistähän tuntuikin tosiaan valmiilta. Mutta olisimme olleet kaikkeen muuhun valmiita paitsi golfiin.
"Mut Ville, hei. Eihän me osata yhtään. Tää ihan kauheen vaikeeta." - voihki Jape ja jälleen kerran olin kultani kanssa samaa mieltä.
"Se on vaan harjotuskenttä, kyll siellä saa huonostiki pelata." - yritti Ville lohduttaa.
"No se on hyvä. Musta tuntuu ett just silleen me pelataan." - arvelin ja kuinka oikeassa olinkaan arvelujeni kanssa.

Ensimmäinen lyhyt harjoitusreikä vei meiltä 25 minuuttia aikaa, kuusi hukkunutta palloa ja hermot. Toiselle reiälle mennessä ei meillä enää hermoja ollutkaan ja meitä nauratti koko sohlaaminen. Ei siitä tullut oikeastaan yhtään mitään, mutta päätettiin kuitenkin jatkaa, kun sinne asti olimme raahautuneet.
Kuudennelle reiälle mennessämme viereen ajoi golfauto ja nuori kenttävalvoja katseli touhujamme jonkin aikaa. Hän näki paljon muuta, mutta maksamiamme pelilippuja hän ei nähnyt siitä syystä, kun kenellekään ei ollut tullut edes mieleen, että golfista ja vielä harjoituskentällä tulisi maksaa.

Lue lisää

b)

"Moi. Onkos teillä maksulipukkeet? Ne pitäis olla bägissä näkyvillä..." - kysyi meiltä tuo nuori ja komea kenttävalvoja.
"Moi moi. Tartteeks tännekin maksaa. Eiks tää oo sellanen treenikenttä?" - yritti Ville.
"Kyllä tää ihan maksullinen on silti. Mitäs tehdään. Tuletteko klubille kierroksenne jälkeen hoitamaan maksun, vai häivyttekö, niin saatte tähän asti pelaamanne lahjaks?" - ehdotti tuo sporttisen oloinen marshall mennessään siirtämään griiniltä Japen sinne työntämän mailakärryn.

"Ja tänne griinille ei sit saa noita kärryjä työntää, kun menee griini pilalle." - jatkoi vielä ja hymyili meidän sekoilulle.
"Ette ole tainnut paljoa pelata?" - kysyi vielä.
"Ollaan me viis reikää, jos tätä pelaamiseks voi sanoo. Mä luulin että lomaosakkeeseen kuuluu pelioikeudet näille kaikille kentille? - ihmetteli Ville.
"Missäs te olette kortteerissa. Kyllä joihinkin osakkeisiin kuuluukin pelioikeus, mut ne pelioikeudet pitäisi esittää klubilla ennen kierrokselle lähtöä." - saimme nyt opastusta meille vieraista asioista.
"Me ollaa siitä paritalosta Mäntykujan ja Takaväylän kulmassa. Tuu tarkistamaan, jos sieltä vaikka löytyis ne luvat." - ehdotti Ville ja hämmästyin hänen rohkeaa ehdotustaan.

Toki noin komealle pojalle kenen tahansa tekisi mieli kaikenlaista ehdotella, mutta itseäni arvelutti reagointi tuohon ehdotukseen. Kenttävalvoja katseli meitä kulmiensa alta, pieni hymynkare viivähti suupielissään kun totesi;
"Mulla on töitä kahdeksaan asti, mutta voisin mä sen jälkeen tulla ne luvat tarkistaa. Oletteks te ihan keskenänne, ettei mitään vanhempia tai mimmejä ole siellä?" varmisteli meidän uusi sheriffituttavuutemme.
"Kolmestaan ollaan ja kenttävirkailijasta voidaan pitää hyvää huolta, ku vaan tuut. Tai siis niin ku... Kai tulet tarkistamaan paperit? - Villehän alkoi olla iskukunnossa ja eipä ollut pojallakaan ihmeemmin kiirettä meidän luota. Hän ajeli golfautolla mateluvauhtia perässämme ja välillä piteli mahaansa, nauraessaan kippurassa meidän epäonnistumisille.

"Onks toi ny kohteliasta tolleen nauraa, ku eihän me vielä osata tätä peliä. Tuu ite näyttää! Osutkohan yhtään sen paremmin? - epäili Ville. Olin huomannut Villen vilkuilevan aika taajaan tuon golfmarshallin suuntaan.
"Mä muuten olen Petri ja kesätöissä vaan täällä, mutta antakaas mulle rauta-9, niin näytän vähän mallia. Ja Petekskin saa sanoa." - tuumasi Petri ja asettautui seuraavalle lyöntipaikalle avaamaan 125 metristä par-3 väylää.
Mekin esittäydyimme oikein kättelyjen kanssa, kuten herrasmiesten kuuluukin. Ja nyt golffareina, mehän olimme varmaankin herrasmiehiä.

Tiiattuaan pallon pienen tikun päälle, hän muutaman harjoitusswingin jälkeen antoi pallolle sellaisen mäjäyksen, että hämmästyimme, mistä se tuollainen ääni tuli. Meidän lyönnit eivät olleet pitäneet samanlaista ääntä.
Pallo nousi korkealle ja lensi kauniissa kaaressa lipun suuntaisesti pysähtyen muutaman metrin päähän reiästä.
"Bravoo... hieno lyönti, mutt et pysty tekee toista." - epäilin minä.
Kyllä vaan pystyi. Petri löi viisi palloa, joista ainoastaan yksi jäi griinin reunaan loppujen ollessa muutaman metrin päässä reiästä.
"Taiat olla ammattilainen. Hyvähän se on lyyä, ku oot treenannu." - tuumi Ville pienen kateuden kanssa.
"No joo. Olin mä junnuna aika hyvä ja pärjäsinkin, mutta sitten tuli muuta ohjelmaa, ja en enää niin paljoa pelannut." - kertoi Petri laittaessaan mailan takaisin bagiin...

"Ai perkules. Nyt on mentävä. Pitää valvoa takaysillä yhtä vesiväylää, kun siellä tahtoo tulla ruuhkia. Mä tulen illalla tarkistamaan ne teidän pelioikeudet ja pelatkaa nyt sitten niin paljon kuin haluatte, mutta jos muita tulee, niin väistätte." - tuumasi Petri ja katosi metsäväylää pitkin hommiinsa. Yllättävän kauan se meidän seuraa kestikin.

Menin Villen luo ja häpeilemättä painoin käteni Villen haaruksiin. Siellä tuntui isolta ja jäykältä.
"Mä arvasin tään, Ville. Sä kattelit tuota Petee vähän sillä silmällä ja aika herkkupallero se kyll olikin. Meinaatko iskee siitä itelles iltaseuraa?”
Ville rykäisi kurkkuaan ja pienen punan noustessa kasvoille suostui kertomaan meille: "Kyllä olis vähän sellastakin ajatusta mielessä ja se ajatus tuli mieleen tuosta, kun näin sivusta, mihin tuo Pete katseli, kun te kävelitte sen eessä. Ei se teiän niskoja tuijottanu, vaan ihan suoraan teiän perseítä. Taitaa olla meikäläisiä tuo heppu, vaikkei sitä ny ihan varmaks vielä tiiä."

henryxavier kirjoitti:

b)

"Moi. Onkos teillä maksulipukkeet? Ne pitäis olla bägissä näkyvillä..." - kysyi meiltä tuo nuori ja komea kenttävalvoja.
"Moi moi. Tartteeks tännekin maksaa. Eiks tää oo sellanen treenikenttä?" - yritti Ville.
"Kyllä tää ihan maksullinen on silti. Mitäs tehdään. Tuletteko klubille kierroksenne jälkeen hoitamaan maksun, vai häivyttekö, niin saatte tähän asti pelaamanne lahjaks?" - ehdotti tuo sporttisen oloinen marshall mennessään siirtämään griiniltä Japen sinne työntämän mailakärryn.

"Ja tänne griinille ei sit saa noita kärryjä työntää, kun menee griini pilalle." - jatkoi vielä ja hymyili meidän sekoilulle.
"Ette ole tainnut paljoa pelata?" - kysyi vielä.
"Ollaan me viis reikää, jos tätä pelaamiseks voi sanoo. Mä luulin että lomaosakkeeseen kuuluu pelioikeudet näille kaikille kentille? - ihmetteli Ville.
"Missäs te olette kortteerissa. Kyllä joihinkin osakkeisiin kuuluukin pelioikeus, mut ne pelioikeudet pitäisi esittää klubilla ennen kierrokselle lähtöä." - saimme nyt opastusta meille vieraista asioista.
"Me ollaa siitä paritalosta Mäntykujan ja Takaväylän kulmassa. Tuu tarkistamaan, jos sieltä vaikka löytyis ne luvat." - ehdotti Ville ja hämmästyin hänen rohkeaa ehdotustaan.

Toki noin komealle pojalle kenen tahansa tekisi mieli kaikenlaista ehdotella, mutta itseäni arvelutti reagointi tuohon ehdotukseen. Kenttävalvoja katseli meitä kulmiensa alta, pieni hymynkare viivähti suupielissään kun totesi;
"Mulla on töitä kahdeksaan asti, mutta voisin mä sen jälkeen tulla ne luvat tarkistaa. Oletteks te ihan keskenänne, ettei mitään vanhempia tai mimmejä ole siellä?" varmisteli meidän uusi sheriffituttavuutemme.
"Kolmestaan ollaan ja kenttävirkailijasta voidaan pitää hyvää huolta, ku vaan tuut. Tai siis niin ku... Kai tulet tarkistamaan paperit? - Villehän alkoi olla iskukunnossa ja eipä ollut pojallakaan ihmeemmin kiirettä meidän luota. Hän ajeli golfautolla mateluvauhtia perässämme ja välillä piteli mahaansa, nauraessaan kippurassa meidän epäonnistumisille.

"Onks toi ny kohteliasta tolleen nauraa, ku eihän me vielä osata tätä peliä. Tuu ite näyttää! Osutkohan yhtään sen paremmin? - epäili Ville. Olin huomannut Villen vilkuilevan aika taajaan tuon golfmarshallin suuntaan.
"Mä muuten olen Petri ja kesätöissä vaan täällä, mutta antakaas mulle rauta-9, niin näytän vähän mallia. Ja Petekskin saa sanoa." - tuumasi Petri ja asettautui seuraavalle lyöntipaikalle avaamaan 125 metristä par-3 väylää.
Mekin esittäydyimme oikein kättelyjen kanssa, kuten herrasmiesten kuuluukin. Ja nyt golffareina, mehän olimme varmaankin herrasmiehiä.

Tiiattuaan pallon pienen tikun päälle, hän muutaman harjoitusswingin jälkeen antoi pallolle sellaisen mäjäyksen, että hämmästyimme, mistä se tuollainen ääni tuli. Meidän lyönnit eivät olleet pitäneet samanlaista ääntä.
Pallo nousi korkealle ja lensi kauniissa kaaressa lipun suuntaisesti pysähtyen muutaman metrin päähän reiästä.
"Bravoo... hieno lyönti, mutt et pysty tekee toista." - epäilin minä.
Kyllä vaan pystyi. Petri löi viisi palloa, joista ainoastaan yksi jäi griinin reunaan loppujen ollessa muutaman metrin päässä reiästä.
"Taiat olla ammattilainen. Hyvähän se on lyyä, ku oot treenannu." - tuumi Ville pienen kateuden kanssa.
"No joo. Olin mä junnuna aika hyvä ja pärjäsinkin, mutta sitten tuli muuta ohjelmaa, ja en enää niin paljoa pelannut." - kertoi Petri laittaessaan mailan takaisin bagiin...

"Ai perkules. Nyt on mentävä. Pitää valvoa takaysillä yhtä vesiväylää, kun siellä tahtoo tulla ruuhkia. Mä tulen illalla tarkistamaan ne teidän pelioikeudet ja pelatkaa nyt sitten niin paljon kuin haluatte, mutta jos muita tulee, niin väistätte." - tuumasi Petri ja katosi metsäväylää pitkin hommiinsa. Yllättävän kauan se meidän seuraa kestikin.

Menin Villen luo ja häpeilemättä painoin käteni Villen haaruksiin. Siellä tuntui isolta ja jäykältä.
"Mä arvasin tään, Ville. Sä kattelit tuota Petee vähän sillä silmällä ja aika herkkupallero se kyll olikin. Meinaatko iskee siitä itelles iltaseuraa?”
Ville rykäisi kurkkuaan ja pienen punan noustessa kasvoille suostui kertomaan meille: "Kyllä olis vähän sellastakin ajatusta mielessä ja se ajatus tuli mieleen tuosta, kun näin sivusta, mihin tuo Pete katseli, kun te kävelitte sen eessä. Ei se teiän niskoja tuijottanu, vaan ihan suoraan teiän perseítä. Taitaa olla meikäläisiä tuo heppu, vaikkei sitä ny ihan varmaks vielä tiiä."

Lue lisää

c)

No emme moista panneet, tai olisi panneet ollenkaan pahaksemme ja ilta selvittänee tuotakin asiaa. Pelioikeuksien tarkistaminen ei ainakaan ollut se ainoa syy kenttävalvojapojan tuloon kämpillemme illalla.

"Lopetetaan yheksän reiän jälkeen. Tässä tuli lyöntejä jo neljän täyen kierroksen eestä. On tää vaikeeta, mutt näittehän miten helposti se käy ku osaa. Pete kyllä osas." - ehdotti Jape ja suostuimme ihan mielellämme hänen ehdotukseensa.

Palasimme paria kymmentä palloa köyhempänä kämpille ja työnsimme mailat varastoon tulevia kierroksia odottelemaan. Tänään ei golfpallot enää liiku, se päätettiin.

Siirryimme ulkoterassille ottamaan oluet janoomme. Toisetkin otimme janoomme. Seuraavat kolme otimme muuten vaan. Posket saivat pientä hehkua ja Ville ajatuksen: "Mä lähen käymään klubilla. Mun täytyy ostaa palloja tilalle, ku hukku niin pirusti niitä. Ja tiedä vaikka törmäis vielä Peteen. Jääkää te tänne. Kyllä te tekemistä keksitte. Mulla menee tunti." - tuumasi Ville ja iski silmää lähtiessään.

Otin Japen kädestä kiinni ja vedin hänet sisälle. Heti sisäpuolelle päästyämme, suutelin suoraan suulle. Tartuin Japen perseeeseen ja puristin. Ja puristin sitä vielä kantaessani hänet makuuhuoneen leveään sänkyyn.
Ei vastustellut Jape ja hetken päästä jo kieriskelimme alastomana päiväpeitolla toisiamme kiihkeästi hyväillen. Sellaista alastonpainia ei oltukaan muutamaan päivään päästy harrastamaan. Suutelimme, näykimme toisiamme, valahdimme 69-asentoon ja otimme toistemme jäykistyneet patukat huulten hoivaan. Imua ja lutkuttelua, kiiman ääniä. Huokauksia ja voihkaisuja. Niillä täytimme nyt huoneemme...

"Ai ssaatana ku tekee hyvää. Jatketaanko näin, vai haluutko muuta. Mä voisin kyll nussíi sua. Enhän oo moneen päivään saanutkaan sua panna. Otanko liukkarin? - kävin ihan helvetín kiimaisena ja pakko oli välillä puristaa kullinjuuresta, ettei mäihät lähde karkuteille.
"Ota ota ja äkkiä. Nyt haluun perseeseeni täytettä. Kummin päin haluut ett oon. Mulle sama." - kiima se puhui Japenkin suussa.
"Mee selälles ja nosta jalat mun olkapäille aluks. Käännytään sitt ennenku tulee niin, että ratsastat mulla naama muhun päin. Mä haluun nähä sun syöksyt..."

Liukastin Japen vaon ja työntelin etusormella tiukkaan reikään liukastusta. Kaadoin liukkaria myös kämmenelleni ja voitelin kyrpäní muutamilla vedoilla.
"Nyt saat mullkkua kauniiseen peppuusi niin että tuntuu ja varota heti, jos sulta meinaa tulla. Yritetään päästää yhtä aikaa liemet." - huohotin ja sujautin mulkkuni Japen sisuksiin. Olimme harjoitelleet asiaa jo sen verran, että tuntumaa oli, kuinka nopeasti sen voi tehdä satuttamatta toista.

Alun varovaisten työntöjen jälkeen, lisäsin tempoa. Nuoleskelin Japen kaulaa ja olkapäitä ja välillä suutelimme rajusti. Jape voihki työntöjeni tahdissa ja puristi kalunsa juuresta rystyset valkoisena. Tunsin, että kaukana en ole minäkään enää maalista.
Kierähdin selälleni, Jape edelleen vartaassani ja Japen aloitettua ratsastuksen kyrvälläni, siirsin Japen käden pois kalunsa ympäriltä ja vaihdoin tilalle omani. Japen poukkoillessa aisani päällä, runkkasin kivikovaa kullia ja katsoin suoraan terskan aukkoon sen ampuessa ensimmäisen ryöpsähdyksensä paineella toiseen silmääni. Lisää tuli ja naamani ja kaulani kastuivat Japen spermasta. Jape oli kiihdyttänyt ratsastuksensa melkoiseen vauhtiin ja muuta ei ollut tehtävissä, kuin laueta lämpimään, perseeensä lypsäessä vielä viimeisetkin pisarat aisastani.

Jape kaatui omien spermojensa päälle rinnalleni minun vielä sykkiessä sisällään. Hän pyyhkäisi sormellaan spermalätäkön silmäkuopastani ja suuteli suulle hengästyneesti.
"Olihan se taas menoo. Kiitti kulta. Mun peppu tykkää päivä päivältä enemmän sun murikasta." - innostui Jape kehumaan.
"Vai murikasta. Kun saat Villen perseeseesi, niin tiiät mikä on murikka"- nauroin ja nostin Japen ylös veltostuneen kaluni päältä.

"Mennääs suihkuttelee hiet sun muut liemet pois."- sanoi Jape ja nousi ylös sängystä. "Varmaan muuten arvas Ville, mitä me tehdään, ku se häipy. Iskihän se silmääkin lähteissään. Yrittääkö se iskee sitä Petee? Kelpaisko se Pete sulle?" - kysyi Jape.
"Toki Ville arvas ja anto meiän rauhassa touhuta. Komeehan se Pete on, mutt sua mä rakastan, muista se."
"Mä muistan." - sanoi Jape, antoi suukon ja veti minut perässään kylpyhuoneeseen.

henryxavier kirjoitti:

c)

No emme moista panneet, tai olisi panneet ollenkaan pahaksemme ja ilta selvittänee tuotakin asiaa. Pelioikeuksien tarkistaminen ei ainakaan ollut se ainoa syy kenttävalvojapojan tuloon kämpillemme illalla.

"Lopetetaan yheksän reiän jälkeen. Tässä tuli lyöntejä jo neljän täyen kierroksen eestä. On tää vaikeeta, mutt näittehän miten helposti se käy ku osaa. Pete kyllä osas." - ehdotti Jape ja suostuimme ihan mielellämme hänen ehdotukseensa.

Palasimme paria kymmentä palloa köyhempänä kämpille ja työnsimme mailat varastoon tulevia kierroksia odottelemaan. Tänään ei golfpallot enää liiku, se päätettiin.

Siirryimme ulkoterassille ottamaan oluet janoomme. Toisetkin otimme janoomme. Seuraavat kolme otimme muuten vaan. Posket saivat pientä hehkua ja Ville ajatuksen: "Mä lähen käymään klubilla. Mun täytyy ostaa palloja tilalle, ku hukku niin pirusti niitä. Ja tiedä vaikka törmäis vielä Peteen. Jääkää te tänne. Kyllä te tekemistä keksitte. Mulla menee tunti." - tuumasi Ville ja iski silmää lähtiessään.

Otin Japen kädestä kiinni ja vedin hänet sisälle. Heti sisäpuolelle päästyämme, suutelin suoraan suulle. Tartuin Japen perseeeseen ja puristin. Ja puristin sitä vielä kantaessani hänet makuuhuoneen leveään sänkyyn.
Ei vastustellut Jape ja hetken päästä jo kieriskelimme alastomana päiväpeitolla toisiamme kiihkeästi hyväillen. Sellaista alastonpainia ei oltukaan muutamaan päivään päästy harrastamaan. Suutelimme, näykimme toisiamme, valahdimme 69-asentoon ja otimme toistemme jäykistyneet patukat huulten hoivaan. Imua ja lutkuttelua, kiiman ääniä. Huokauksia ja voihkaisuja. Niillä täytimme nyt huoneemme...

"Ai ssaatana ku tekee hyvää. Jatketaanko näin, vai haluutko muuta. Mä voisin kyll nussíi sua. Enhän oo moneen päivään saanutkaan sua panna. Otanko liukkarin? - kävin ihan helvetín kiimaisena ja pakko oli välillä puristaa kullinjuuresta, ettei mäihät lähde karkuteille.
"Ota ota ja äkkiä. Nyt haluun perseeseeni täytettä. Kummin päin haluut ett oon. Mulle sama." - kiima se puhui Japenkin suussa.
"Mee selälles ja nosta jalat mun olkapäille aluks. Käännytään sitt ennenku tulee niin, että ratsastat mulla naama muhun päin. Mä haluun nähä sun syöksyt..."

Liukastin Japen vaon ja työntelin etusormella tiukkaan reikään liukastusta. Kaadoin liukkaria myös kämmenelleni ja voitelin kyrpäní muutamilla vedoilla.
"Nyt saat mullkkua kauniiseen peppuusi niin että tuntuu ja varota heti, jos sulta meinaa tulla. Yritetään päästää yhtä aikaa liemet." - huohotin ja sujautin mulkkuni Japen sisuksiin. Olimme harjoitelleet asiaa jo sen verran, että tuntumaa oli, kuinka nopeasti sen voi tehdä satuttamatta toista.

Alun varovaisten työntöjen jälkeen, lisäsin tempoa. Nuoleskelin Japen kaulaa ja olkapäitä ja välillä suutelimme rajusti. Jape voihki työntöjeni tahdissa ja puristi kalunsa juuresta rystyset valkoisena. Tunsin, että kaukana en ole minäkään enää maalista.
Kierähdin selälleni, Jape edelleen vartaassani ja Japen aloitettua ratsastuksen kyrvälläni, siirsin Japen käden pois kalunsa ympäriltä ja vaihdoin tilalle omani. Japen poukkoillessa aisani päällä, runkkasin kivikovaa kullia ja katsoin suoraan terskan aukkoon sen ampuessa ensimmäisen ryöpsähdyksensä paineella toiseen silmääni. Lisää tuli ja naamani ja kaulani kastuivat Japen spermasta. Jape oli kiihdyttänyt ratsastuksensa melkoiseen vauhtiin ja muuta ei ollut tehtävissä, kuin laueta lämpimään, perseeensä lypsäessä vielä viimeisetkin pisarat aisastani.

Jape kaatui omien spermojensa päälle rinnalleni minun vielä sykkiessä sisällään. Hän pyyhkäisi sormellaan spermalätäkön silmäkuopastani ja suuteli suulle hengästyneesti.
"Olihan se taas menoo. Kiitti kulta. Mun peppu tykkää päivä päivältä enemmän sun murikasta." - innostui Jape kehumaan.
"Vai murikasta. Kun saat Villen perseeseesi, niin tiiät mikä on murikka"- nauroin ja nostin Japen ylös veltostuneen kaluni päältä.

"Mennääs suihkuttelee hiet sun muut liemet pois."- sanoi Jape ja nousi ylös sängystä. "Varmaan muuten arvas Ville, mitä me tehdään, ku se häipy. Iskihän se silmääkin lähteissään. Yrittääkö se iskee sitä Petee? Kelpaisko se Pete sulle?" - kysyi Jape.
"Toki Ville arvas ja anto meiän rauhassa touhuta. Komeehan se Pete on, mutt sua mä rakastan, muista se."
"Mä muistan." - sanoi Jape, antoi suukon ja veti minut perässään kylpyhuoneeseen.

Lue lisää

Koska tulee lisää oon ihan alusta asti lukenu tätä ja joka kerta paranee :)

henryxavier kirjoitti:

c)

No emme moista panneet, tai olisi panneet ollenkaan pahaksemme ja ilta selvittänee tuotakin asiaa. Pelioikeuksien tarkistaminen ei ainakaan ollut se ainoa syy kenttävalvojapojan tuloon kämpillemme illalla.

"Lopetetaan yheksän reiän jälkeen. Tässä tuli lyöntejä jo neljän täyen kierroksen eestä. On tää vaikeeta, mutt näittehän miten helposti se käy ku osaa. Pete kyllä osas." - ehdotti Jape ja suostuimme ihan mielellämme hänen ehdotukseensa.

Palasimme paria kymmentä palloa köyhempänä kämpille ja työnsimme mailat varastoon tulevia kierroksia odottelemaan. Tänään ei golfpallot enää liiku, se päätettiin.

Siirryimme ulkoterassille ottamaan oluet janoomme. Toisetkin otimme janoomme. Seuraavat kolme otimme muuten vaan. Posket saivat pientä hehkua ja Ville ajatuksen: "Mä lähen käymään klubilla. Mun täytyy ostaa palloja tilalle, ku hukku niin pirusti niitä. Ja tiedä vaikka törmäis vielä Peteen. Jääkää te tänne. Kyllä te tekemistä keksitte. Mulla menee tunti." - tuumasi Ville ja iski silmää lähtiessään.

Otin Japen kädestä kiinni ja vedin hänet sisälle. Heti sisäpuolelle päästyämme, suutelin suoraan suulle. Tartuin Japen perseeeseen ja puristin. Ja puristin sitä vielä kantaessani hänet makuuhuoneen leveään sänkyyn.
Ei vastustellut Jape ja hetken päästä jo kieriskelimme alastomana päiväpeitolla toisiamme kiihkeästi hyväillen. Sellaista alastonpainia ei oltukaan muutamaan päivään päästy harrastamaan. Suutelimme, näykimme toisiamme, valahdimme 69-asentoon ja otimme toistemme jäykistyneet patukat huulten hoivaan. Imua ja lutkuttelua, kiiman ääniä. Huokauksia ja voihkaisuja. Niillä täytimme nyt huoneemme...

"Ai ssaatana ku tekee hyvää. Jatketaanko näin, vai haluutko muuta. Mä voisin kyll nussíi sua. Enhän oo moneen päivään saanutkaan sua panna. Otanko liukkarin? - kävin ihan helvetín kiimaisena ja pakko oli välillä puristaa kullinjuuresta, ettei mäihät lähde karkuteille.
"Ota ota ja äkkiä. Nyt haluun perseeseeni täytettä. Kummin päin haluut ett oon. Mulle sama." - kiima se puhui Japenkin suussa.
"Mee selälles ja nosta jalat mun olkapäille aluks. Käännytään sitt ennenku tulee niin, että ratsastat mulla naama muhun päin. Mä haluun nähä sun syöksyt..."

Liukastin Japen vaon ja työntelin etusormella tiukkaan reikään liukastusta. Kaadoin liukkaria myös kämmenelleni ja voitelin kyrpäní muutamilla vedoilla.
"Nyt saat mullkkua kauniiseen peppuusi niin että tuntuu ja varota heti, jos sulta meinaa tulla. Yritetään päästää yhtä aikaa liemet." - huohotin ja sujautin mulkkuni Japen sisuksiin. Olimme harjoitelleet asiaa jo sen verran, että tuntumaa oli, kuinka nopeasti sen voi tehdä satuttamatta toista.

Alun varovaisten työntöjen jälkeen, lisäsin tempoa. Nuoleskelin Japen kaulaa ja olkapäitä ja välillä suutelimme rajusti. Jape voihki työntöjeni tahdissa ja puristi kalunsa juuresta rystyset valkoisena. Tunsin, että kaukana en ole minäkään enää maalista.
Kierähdin selälleni, Jape edelleen vartaassani ja Japen aloitettua ratsastuksen kyrvälläni, siirsin Japen käden pois kalunsa ympäriltä ja vaihdoin tilalle omani. Japen poukkoillessa aisani päällä, runkkasin kivikovaa kullia ja katsoin suoraan terskan aukkoon sen ampuessa ensimmäisen ryöpsähdyksensä paineella toiseen silmääni. Lisää tuli ja naamani ja kaulani kastuivat Japen spermasta. Jape oli kiihdyttänyt ratsastuksensa melkoiseen vauhtiin ja muuta ei ollut tehtävissä, kuin laueta lämpimään, perseeensä lypsäessä vielä viimeisetkin pisarat aisastani.

Jape kaatui omien spermojensa päälle rinnalleni minun vielä sykkiessä sisällään. Hän pyyhkäisi sormellaan spermalätäkön silmäkuopastani ja suuteli suulle hengästyneesti.
"Olihan se taas menoo. Kiitti kulta. Mun peppu tykkää päivä päivältä enemmän sun murikasta." - innostui Jape kehumaan.
"Vai murikasta. Kun saat Villen perseeseesi, niin tiiät mikä on murikka"- nauroin ja nostin Japen ylös veltostuneen kaluni päältä.

"Mennääs suihkuttelee hiet sun muut liemet pois."- sanoi Jape ja nousi ylös sängystä. "Varmaan muuten arvas Ville, mitä me tehdään, ku se häipy. Iskihän se silmääkin lähteissään. Yrittääkö se iskee sitä Petee? Kelpaisko se Pete sulle?" - kysyi Jape.
"Toki Ville arvas ja anto meiän rauhassa touhuta. Komeehan se Pete on, mutt sua mä rakastan, muista se."
"Mä muistan." - sanoi Jape, antoi suukon ja veti minut perässään kylpyhuoneeseen.

Lue lisää

Voi miten ihanaaa!!! Toivottavasti Ville pääsee sen Pete kultansa kainaloon
hellittäväksi!!! Jatka pian!!!!

Ai miten niin keksin? Etkös ole vielä tajunnut, että tämä on dokumenttia...:D

Kiitos Konoselle positiivisesta postista ja Jesse96:lle en osaa mitään aikatauluja antaa. Mutta olethan nämä tarinat löytänyt tähänkin asti, niin varmaan se onnistuu jatkossakin...;)

henryxavier kirjoitti:

Ai miten niin keksin? Etkös ole vielä tajunnut, että tämä on dokumenttia...:D

Kiitos Konoselle positiivisesta postista ja Jesse96:lle en osaa mitään aikatauluja antaa. Mutta olethan nämä tarinat löytänyt tähänkin asti, niin varmaan se onnistuu jatkossakin...;)

Lue lisää

Ei tollainen teksti voi olla pelkkää mielikuvituksen tuotetta joten onhan siinä oltava kokemustakin pohjalla ja hyvä niin. Mielestäni on ilo huomata, että näin voi tapahtua. Itse en osaa kyllä kuvitellakaan miten olosuhteet voisivat olla kohillaan ja asiat tapahtua näin kitkattomasti vaikka tosielämässä tämäkään ei luultavasti ihan näin yksinkertaisesti ole tapahtunut...vai olenko aivan väärässä. Todella innostavaa kun joku on kuitenkin raaskinut meidän iloksi tallentaa näitä "tarinoita" ja antaa näin meillekin mahdollisuuden kokea tätä vilpitöntä rakkautta! KIITOS vielä kerran vaikken ole vielä monesti kerennyt kommentoimaankaan. Kateellisena jatkoa odotellen...

Milloin tulee lisää? ;)

jokuvaan kirjoitti:

Milloin tulee lisää? ;)

Tulee lisää ennemmin kuin 5000 lukijaa on täynnä... Pitää teroittaa kynät kohta ;)

b)

Jape oli kurkistanut kusella käydessään saunan puolelle ja siellä oli lämmöt kohdillaan.
"Mä katson, Pete, sulle pyyhkeen talon kaapista. Ottakaa perseenaluset kuivauskaapin päältä ja Ville saa laskea löylyvettä kun on siinä hommassa kokenut." - opastelin poikia.
"Mä käyn vielä tuolla makkarin veskissä, mutta tuun kohta." - sanoi Petri. Pikasuihkujen jälkeen me muut istuimme jo lauteilla, kun Petri tuli. Suihkun jälkeen huuteli, että missä niitä perseenalusia olikaan. Löysi kuitenkin ja astui löylyhuoneeseen pefletti navan alla peittäen odottamamme näkymän. Petri asetti alusen lauteelle ja istahti sen päälle Villen viereen.
Olin löylykauhassa kiinni ja ravautin pari kauhallista vuolukivien kylkeen.

"Eiks olekin mukavan pehmeet löylyt tossa vuolukivikiukaassa? Ei kukaan nykyään halua grillata itteensä yli sadassa asteessa. Saunassa pitää nauttia, eikä paistua." - heittelin juttua löylyjen lisäksi.
On kyllä kivan pehmeet löylyt", - sanoi Petrikin mielipiteensä.
Jonkin aikaa siinä löylyteltyämme, ehdotti Ville, että eikös mentäis ottamaan oluset terassille. Ville poistui saunasta ensimmäisenä jättäen meidät muut vielä löylyihin.
"Aika karvainen kaveri, tuo Ville. Eiköhän mennä seuraksi. Kyllä jo vähän janottaakin." - tuumi Petri ja laskeutui lattialle.
Vilkaisimme Japen kanssa toisiamme, tosin vasta sen jälkeen, kun olimme vilkaisseet Peten jalkojen välin varustusta.
Olimme vähän yllättyneitä...

"Kylmää olutta. Kelle laitetaan? Kaikille laitetaan, eiks niin?" - Toimin tarjoilijana ja vein jääkaappikylmät oluet ja oluille käypäiset lasit terassille.
"Raikasta ja hyvää. Vaikkei olutta muuten joisikaan, niin saunan yhteydessä se menee." - sanoi Petri ja vetäisi puoli lasillista yhdellä kulauksella. "Olen enemmän lonkeromiehiä." - vielä jatkoi.
"Sitäkin löytyy. Jospa seuraavalla tauolla sitten otetaan sitä. Haluaks Pete nähdä ne pelioikeusliput nyt? - kysäisi Ville Petriltä.
"Äääh. Pidä lappus. En mä niitä varten tullut. Musta tuntui, että viihdyn täällä paremmin kuin yhteismajoituksessa työkavereiden kanssa. Vaikutatte ihan mukavilta hepuilta." - Petri kulautti lasinsa tyhjäksi ja ehdotti että juodaan toiset oluet ja jatketaan sen jälkeen saunomista.
Sehän sopi. Kävin hakemassa oluet ja toin ison sipsipussin janoa antamaan. Juttu luisti ja aloimme olla kuin vanhat tutut.

"Joo. Eiköhän jatketa saunan parissa taas." - ehdotti Petri, tyhjennettyään lasinsa ensimmäisenä.
Kulautimme lasimme tyhjäksi ja seurasimme Petriä saunalle. Petri oli suihkussa selin meihin ja häntä kelpasi kyllä katsella. Kuntosali ei varmaankaan ollut vieras Petrille. Selkälihakset erottuivat selvästi ja kiinteissä pakaroissa ei takuulla ollut ylimääräistä rasvaa. Tuo peppu oli yksi parhaista, mitä olin koskaan nähnyt. Jape oli saanut kilpailijan...
Petri nousi ensimmäisenä lauteille omalle paikalleen ja yksi kerrallaan siirryimme seuraksi pikaisen suihkun jälkeen. Petri katseli tuloamme ja ihmetteli ääneen:
"Olenko mä tullut hevosfarmille, kun kauheita kyrpíä vaan toisensa perään nousee lauteille. Tässähän tuntee itsensä pieneks..."
"Ei tässä mitään kauheita ole. Meillä Japen kanssa melko tavallisia, mutta yksi ei kuulu normikullien joukkoon. Paljos tuossa sun patukassa on mittaa, Ville? - tenttasin.
"Puhuttasko jostain muusta?" - ehdotti Ville.
"Ei. Aihe on hyvä ja kiinnostava. Itsellä kun ei mikään mahdoton ole, niin kyllä tuo kiinnostaa. Paljonko? Oletko mitannu?" - kiinnostui Petrikin.
"Ai velttona? Vai jäykkänä? Onhan tää jonkun kuusseitsemäntoista senttii kai?" - arpoi Ville.
"Kylmästä järvestä noustuna saattaa velttona ollakin, mutta mites jäykkänä. Jos et sano niin joudutaan mittaamaan." - Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli. Olin kyllä valmis mittahommiinkin.
"Olisko jonku kakskyt senttii sit jäykkänä?" - Ville arveli.
"Ville, saaatana. Älä viitti. Oikeesti. On tuo yli. Etkö muka oo mitannu? - ihmettelin.
"En oo ikinä mitannu." -sanoi Ville.
"Enkä mä oo koskaan runkannu." - nauratti Jape meitä.
"Jos et Ville sano mittaa, niin se mitataan vielä tänään. Mullon stiffinä sellanen kuustoista ja Japella vähän isompi. Mitäs? Uskallatko, Pete sanoo paljon sulla? - utelin.
"No en mä pärjää teille. Viimeksi kun mittasin, siitä on jo aikaa, niin sain pikkuisen auki neljätoista pituudeks, eli ei ole mahdoton." -tunnusti Petri.
"Se on, Petri aikalailla keskikokonen, mitä oon jossain kokojuttuja lueskellu. Ja ei kaikilla tartte ollakaa isoja. Ei tuollanen Villen parru meinaa mahtua minnekään. Ei ees sen omiin housuihin, hah hah." - lohduttelin Petriä, vaikka eihän tuo mitään lohtua tarvinnut.
"Ollaan me Pete kimpassa, niin on keskimitta ainakin sama ku noilla." - heitti Ville ja pienellä laskutoimituksella, Ville ja Petrihän menivät edelle minusta ja Japesta.

"Se kullien mitoista. Pikku paussi tähän väliin. Hae Jape vuorostas juomat jääkaapista. Mulle ja Petelle lonkut ja Ville kertoo, mitä haluaa."

henryxavier kirjoitti:

b)

Jape oli kurkistanut kusella käydessään saunan puolelle ja siellä oli lämmöt kohdillaan.
"Mä katson, Pete, sulle pyyhkeen talon kaapista. Ottakaa perseenaluset kuivauskaapin päältä ja Ville saa laskea löylyvettä kun on siinä hommassa kokenut." - opastelin poikia.
"Mä käyn vielä tuolla makkarin veskissä, mutta tuun kohta." - sanoi Petri. Pikasuihkujen jälkeen me muut istuimme jo lauteilla, kun Petri tuli. Suihkun jälkeen huuteli, että missä niitä perseenalusia olikaan. Löysi kuitenkin ja astui löylyhuoneeseen pefletti navan alla peittäen odottamamme näkymän. Petri asetti alusen lauteelle ja istahti sen päälle Villen viereen.
Olin löylykauhassa kiinni ja ravautin pari kauhallista vuolukivien kylkeen.

"Eiks olekin mukavan pehmeet löylyt tossa vuolukivikiukaassa? Ei kukaan nykyään halua grillata itteensä yli sadassa asteessa. Saunassa pitää nauttia, eikä paistua." - heittelin juttua löylyjen lisäksi.
On kyllä kivan pehmeet löylyt", - sanoi Petrikin mielipiteensä.
Jonkin aikaa siinä löylyteltyämme, ehdotti Ville, että eikös mentäis ottamaan oluset terassille. Ville poistui saunasta ensimmäisenä jättäen meidät muut vielä löylyihin.
"Aika karvainen kaveri, tuo Ville. Eiköhän mennä seuraksi. Kyllä jo vähän janottaakin." - tuumi Petri ja laskeutui lattialle.
Vilkaisimme Japen kanssa toisiamme, tosin vasta sen jälkeen, kun olimme vilkaisseet Peten jalkojen välin varustusta.
Olimme vähän yllättyneitä...

"Kylmää olutta. Kelle laitetaan? Kaikille laitetaan, eiks niin?" - Toimin tarjoilijana ja vein jääkaappikylmät oluet ja oluille käypäiset lasit terassille.
"Raikasta ja hyvää. Vaikkei olutta muuten joisikaan, niin saunan yhteydessä se menee." - sanoi Petri ja vetäisi puoli lasillista yhdellä kulauksella. "Olen enemmän lonkeromiehiä." - vielä jatkoi.
"Sitäkin löytyy. Jospa seuraavalla tauolla sitten otetaan sitä. Haluaks Pete nähdä ne pelioikeusliput nyt? - kysäisi Ville Petriltä.
"Äääh. Pidä lappus. En mä niitä varten tullut. Musta tuntui, että viihdyn täällä paremmin kuin yhteismajoituksessa työkavereiden kanssa. Vaikutatte ihan mukavilta hepuilta." - Petri kulautti lasinsa tyhjäksi ja ehdotti että juodaan toiset oluet ja jatketaan sen jälkeen saunomista.
Sehän sopi. Kävin hakemassa oluet ja toin ison sipsipussin janoa antamaan. Juttu luisti ja aloimme olla kuin vanhat tutut.

"Joo. Eiköhän jatketa saunan parissa taas." - ehdotti Petri, tyhjennettyään lasinsa ensimmäisenä.
Kulautimme lasimme tyhjäksi ja seurasimme Petriä saunalle. Petri oli suihkussa selin meihin ja häntä kelpasi kyllä katsella. Kuntosali ei varmaankaan ollut vieras Petrille. Selkälihakset erottuivat selvästi ja kiinteissä pakaroissa ei takuulla ollut ylimääräistä rasvaa. Tuo peppu oli yksi parhaista, mitä olin koskaan nähnyt. Jape oli saanut kilpailijan...
Petri nousi ensimmäisenä lauteille omalle paikalleen ja yksi kerrallaan siirryimme seuraksi pikaisen suihkun jälkeen. Petri katseli tuloamme ja ihmetteli ääneen:
"Olenko mä tullut hevosfarmille, kun kauheita kyrpíä vaan toisensa perään nousee lauteille. Tässähän tuntee itsensä pieneks..."
"Ei tässä mitään kauheita ole. Meillä Japen kanssa melko tavallisia, mutta yksi ei kuulu normikullien joukkoon. Paljos tuossa sun patukassa on mittaa, Ville? - tenttasin.
"Puhuttasko jostain muusta?" - ehdotti Ville.
"Ei. Aihe on hyvä ja kiinnostava. Itsellä kun ei mikään mahdoton ole, niin kyllä tuo kiinnostaa. Paljonko? Oletko mitannu?" - kiinnostui Petrikin.
"Ai velttona? Vai jäykkänä? Onhan tää jonkun kuusseitsemäntoista senttii kai?" - arpoi Ville.
"Kylmästä järvestä noustuna saattaa velttona ollakin, mutta mites jäykkänä. Jos et sano niin joudutaan mittaamaan." - Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli. Olin kyllä valmis mittahommiinkin.
"Olisko jonku kakskyt senttii sit jäykkänä?" - Ville arveli.
"Ville, saaatana. Älä viitti. Oikeesti. On tuo yli. Etkö muka oo mitannu? - ihmettelin.
"En oo ikinä mitannu." -sanoi Ville.
"Enkä mä oo koskaan runkannu." - nauratti Jape meitä.
"Jos et Ville sano mittaa, niin se mitataan vielä tänään. Mullon stiffinä sellanen kuustoista ja Japella vähän isompi. Mitäs? Uskallatko, Pete sanoo paljon sulla? - utelin.
"No en mä pärjää teille. Viimeksi kun mittasin, siitä on jo aikaa, niin sain pikkuisen auki neljätoista pituudeks, eli ei ole mahdoton." -tunnusti Petri.
"Se on, Petri aikalailla keskikokonen, mitä oon jossain kokojuttuja lueskellu. Ja ei kaikilla tartte ollakaa isoja. Ei tuollanen Villen parru meinaa mahtua minnekään. Ei ees sen omiin housuihin, hah hah." - lohduttelin Petriä, vaikka eihän tuo mitään lohtua tarvinnut.
"Ollaan me Pete kimpassa, niin on keskimitta ainakin sama ku noilla." - heitti Ville ja pienellä laskutoimituksella, Ville ja Petrihän menivät edelle minusta ja Japesta.

"Se kullien mitoista. Pikku paussi tähän väliin. Hae Jape vuorostas juomat jääkaapista. Mulle ja Petelle lonkut ja Ville kertoo, mitä haluaa."

Lue lisää

c)

Niin. Mitä Ville haluaa? Suihkussa Ville meni Petriin kiinni, eikä Petri karkuun siirtynyt. Ovella pyyhettä kietoessa ympärilleni, näin Villen käden puristavan Petriä pakarasta. Iso patukka oli matkalla ylöspäin, kun Ville kaappasi Peten syleilyynsä veden valuessa päällensä. Jäin oven suuhun hetkeksi tuijottamaan.
"Antaas heittää, Make. Mee sinne terassille. Me tullaan kohta..." - komensi Ville.

"Vastakohdat täydentää toisiaan, sanotaan. Arvaas, Jape, mitä se nyt tarkottaa? - kysyin Japelta, kun istahdimme terassille.
"Näitkö jotain spesiaalia saunalla?"
Alensin ääntäni kertoessani mitä olin nähnyt.
"Peten keskikokonen näytti aika pieneltä Villen vieressä. Oli ku puolikas, mutta terhakkaasti pystyssä, mitä ehdin näkemään, ku Ville alko sitä leipoo suihkussa. Puristeli perseeestä ku vanhaa tuttua eikä Pete pahaa tykänny. Mennäänks kyttää ovelta? Ne alko varmaan jotain puuhastelee, ku ei vielä tänne tulleet."
"Ei kai me kehata sellasta...? Kyllä me kehataan." - sanoi Jape. Ryntäsimme vauhdilla saunalle. Raotin varovasti pesuhuoneen ovea ja valuvan suihkun ääni voimistui. Tuhlaapa ne vettä, kävi mielessäni, mutta aikaa ne ei tuhlanneet. Petri oli selin meihin ja Ville oli polvillaan valuvan suihkun alla ja siitä, mitä suihkun alla tehtiin, ei ollut epäilystä.

Villen kädet haroivat Petrin pakaroita ja imemisen maiskahduksia kuului veden kohinan läpi. Petri piti Villen päätä otteessaan nussiessaan rytmikkäästi Villen ahnasta suuta. Ville hyväili hellästi Petrin pakaroita. Toisen käden sormet hieroivat pakaraväliä herkästä paikasta. Jape työnsi pyyhkeeni alta kätensä minun pakaraväliin ja sai aikaan sellaisen seisokin, ettei mitään rajaa.
Kokeilin takakäteen Japen pyyhkeen etumusta. Jäykkää, jäykkää, oli sielläkin. Ville ja Petri olivat niin keskittyneitä toisiinsa, etteivät kiinnittäneet mitään huomiota ovelle. Tuijotimme toimitusta kiihottuneina kunnes Jape alkoi vetää minua ovelta makkarin puolelle.

"Mä haluun tehä sulle höpöö." - kuiskasi ja repi pyyhkeet vyötäisiltämme. "Mee kontilles sängyn reunalle!" - komensi vielä.
Asettauduin kontallani sängyn reunalle ja ajattelin saavani kohta kulliá hanuriini. Jape painoi ylävartaloani alas ja levitti jalkojani. Olin kuin tarjottimella ja se kiihotti minua suuresti.
Jape kaivoi makuöljypullon lipaston laatikosta ja voiteli kätensä. Hän tarttui tykyttävään kaluuni, taivutti sitä jalkojeni välistä taaksepäin, alkaen öljytä sitä ja pussejani. Pitäen kalustani kiinni, hän lisäsi öljyä ja voiteli pakaroitteni välin. Hän lypsi penistäni, hieroi pussejani ja peukalo hieroi peräaukkoni ympäristöä. Olin jo kypsää kamaa ja odotin, milloin Japen sauva uppoaa odottavaan reikääni. Se ei ollut Japen ajatuksissa ensimmäisenä.

Tunsin huulien hapuilevan taakse taivutetun kaluni herkkää nuppia ja muutamien nuolaisujen jälkeen se upposi Japen suuhun. Jape veti suunsa pois kaluni ympäriltä ja puhalsi märkään nuppiin. Tuntui hyvältä. Ja parempaan päin oltiin menossa. Jape alkoi nuolla kaluni vartta, lipoen kohta jo kielellään pingottunutta kivespussiani. Olin laukeamisen partaalla, mutta munaa edelleen odottelin.

Ei tullut sitä vieläkään. Kieli siirtyi kivesten jälkeen välilihalle, viivähtäen hetken sen alueella, siirtyäkseen nuolemaan pakaravälistäni makuöljyä. Jape nuoli pakaravakoa, samalla runkaten kaluni vartta. Kielen pyöriessä peräaukkoni reunoilla, en voinut muuta kuin huokaista ja ampua lastit. Osa ruiskahti Japen vartaloon ja loput päiväpeitteelle. Japen huomattua minun lauenneen, hän lipoi muutamilla nuolaisuilla öljyt vielä pakaravaosta ja penikseni varresta muutaman siihen jääneen spermatipan.

Jape pyöräytti minut ympäri ja nousi päälleni. Hän asetteli polvensa kainaloitteni sivuille. Kohottaen päätäni, tunki kyrpänsä syvälle suuhuni. Imin minkä ehdin ja Japen pitäessä niskastani kiinni, ampui hän liemet kurkkuuni. Useita kuumia ruiskauksia nieleskelin ja Jape vapisi päälläni pitäen päätäni vielä käsien välissä.

"Vai tällästä täällä? Hyvältä näyttää meno, vai mitä Pete?" - Ville ja Petri katseli sängyn vieressä, kun työnsin Japen päältäni, liman ja syljen kasteleman kullín plopsahtaessa suustani. Kuinkahan kauan ne oli meitä jo seuranneet? En osannut mitään hävetä nuoleskellessani huuliani ja eipä osannut Japekaan. Hän mätkäisi muutaman kerran kullillaan poskiini ja sanoi, että tää oli kosto siitä viimekesäisestä.

"Hyvä kosto, Jape. Teki kyllä ihan saaatanan hyvää. Mites teillä siellä pesuhuoneessa? Te olitte meidän inspiraatio. Vähän vilkaistiin ovelta, kun Ville antoi poskea. Oliko, Pete, Villellä riittävän iso kalu?" - kysyin ja Petrin posket hehkuivat, joko ujoudesta, tai sitten äskeisistä tapahtumista.
"Oli Villellä paalua ihan tarpeeksi. Olettehan te siihen tutustunut. Ville kertoi... Jokos sinne olusille saa mennä, vai heitetäänkö neljän kimppa samoilla lämpösillä?" - ehdotti Petri, toivottavasti leikillään. Itse etsin pyyhkeeni lattialta ja ryntäsin terassille oluen kimppuun...

henryxavier kirjoitti:

c)

Niin. Mitä Ville haluaa? Suihkussa Ville meni Petriin kiinni, eikä Petri karkuun siirtynyt. Ovella pyyhettä kietoessa ympärilleni, näin Villen käden puristavan Petriä pakarasta. Iso patukka oli matkalla ylöspäin, kun Ville kaappasi Peten syleilyynsä veden valuessa päällensä. Jäin oven suuhun hetkeksi tuijottamaan.
"Antaas heittää, Make. Mee sinne terassille. Me tullaan kohta..." - komensi Ville.

"Vastakohdat täydentää toisiaan, sanotaan. Arvaas, Jape, mitä se nyt tarkottaa? - kysyin Japelta, kun istahdimme terassille.
"Näitkö jotain spesiaalia saunalla?"
Alensin ääntäni kertoessani mitä olin nähnyt.
"Peten keskikokonen näytti aika pieneltä Villen vieressä. Oli ku puolikas, mutta terhakkaasti pystyssä, mitä ehdin näkemään, ku Ville alko sitä leipoo suihkussa. Puristeli perseeestä ku vanhaa tuttua eikä Pete pahaa tykänny. Mennäänks kyttää ovelta? Ne alko varmaan jotain puuhastelee, ku ei vielä tänne tulleet."
"Ei kai me kehata sellasta...? Kyllä me kehataan." - sanoi Jape. Ryntäsimme vauhdilla saunalle. Raotin varovasti pesuhuoneen ovea ja valuvan suihkun ääni voimistui. Tuhlaapa ne vettä, kävi mielessäni, mutta aikaa ne ei tuhlanneet. Petri oli selin meihin ja Ville oli polvillaan valuvan suihkun alla ja siitä, mitä suihkun alla tehtiin, ei ollut epäilystä.

Villen kädet haroivat Petrin pakaroita ja imemisen maiskahduksia kuului veden kohinan läpi. Petri piti Villen päätä otteessaan nussiessaan rytmikkäästi Villen ahnasta suuta. Ville hyväili hellästi Petrin pakaroita. Toisen käden sormet hieroivat pakaraväliä herkästä paikasta. Jape työnsi pyyhkeeni alta kätensä minun pakaraväliin ja sai aikaan sellaisen seisokin, ettei mitään rajaa.
Kokeilin takakäteen Japen pyyhkeen etumusta. Jäykkää, jäykkää, oli sielläkin. Ville ja Petri olivat niin keskittyneitä toisiinsa, etteivät kiinnittäneet mitään huomiota ovelle. Tuijotimme toimitusta kiihottuneina kunnes Jape alkoi vetää minua ovelta makkarin puolelle.

"Mä haluun tehä sulle höpöö." - kuiskasi ja repi pyyhkeet vyötäisiltämme. "Mee kontilles sängyn reunalle!" - komensi vielä.
Asettauduin kontallani sängyn reunalle ja ajattelin saavani kohta kulliá hanuriini. Jape painoi ylävartaloani alas ja levitti jalkojani. Olin kuin tarjottimella ja se kiihotti minua suuresti.
Jape kaivoi makuöljypullon lipaston laatikosta ja voiteli kätensä. Hän tarttui tykyttävään kaluuni, taivutti sitä jalkojeni välistä taaksepäin, alkaen öljytä sitä ja pussejani. Pitäen kalustani kiinni, hän lisäsi öljyä ja voiteli pakaroitteni välin. Hän lypsi penistäni, hieroi pussejani ja peukalo hieroi peräaukkoni ympäristöä. Olin jo kypsää kamaa ja odotin, milloin Japen sauva uppoaa odottavaan reikääni. Se ei ollut Japen ajatuksissa ensimmäisenä.

Tunsin huulien hapuilevan taakse taivutetun kaluni herkkää nuppia ja muutamien nuolaisujen jälkeen se upposi Japen suuhun. Jape veti suunsa pois kaluni ympäriltä ja puhalsi märkään nuppiin. Tuntui hyvältä. Ja parempaan päin oltiin menossa. Jape alkoi nuolla kaluni vartta, lipoen kohta jo kielellään pingottunutta kivespussiani. Olin laukeamisen partaalla, mutta munaa edelleen odottelin.

Ei tullut sitä vieläkään. Kieli siirtyi kivesten jälkeen välilihalle, viivähtäen hetken sen alueella, siirtyäkseen nuolemaan pakaravälistäni makuöljyä. Jape nuoli pakaravakoa, samalla runkaten kaluni vartta. Kielen pyöriessä peräaukkoni reunoilla, en voinut muuta kuin huokaista ja ampua lastit. Osa ruiskahti Japen vartaloon ja loput päiväpeitteelle. Japen huomattua minun lauenneen, hän lipoi muutamilla nuolaisuilla öljyt vielä pakaravaosta ja penikseni varresta muutaman siihen jääneen spermatipan.

Jape pyöräytti minut ympäri ja nousi päälleni. Hän asetteli polvensa kainaloitteni sivuille. Kohottaen päätäni, tunki kyrpänsä syvälle suuhuni. Imin minkä ehdin ja Japen pitäessä niskastani kiinni, ampui hän liemet kurkkuuni. Useita kuumia ruiskauksia nieleskelin ja Jape vapisi päälläni pitäen päätäni vielä käsien välissä.

"Vai tällästä täällä? Hyvältä näyttää meno, vai mitä Pete?" - Ville ja Petri katseli sängyn vieressä, kun työnsin Japen päältäni, liman ja syljen kasteleman kullín plopsahtaessa suustani. Kuinkahan kauan ne oli meitä jo seuranneet? En osannut mitään hävetä nuoleskellessani huuliani ja eipä osannut Japekaan. Hän mätkäisi muutaman kerran kullillaan poskiini ja sanoi, että tää oli kosto siitä viimekesäisestä.

"Hyvä kosto, Jape. Teki kyllä ihan saaatanan hyvää. Mites teillä siellä pesuhuoneessa? Te olitte meidän inspiraatio. Vähän vilkaistiin ovelta, kun Ville antoi poskea. Oliko, Pete, Villellä riittävän iso kalu?" - kysyin ja Petrin posket hehkuivat, joko ujoudesta, tai sitten äskeisistä tapahtumista.
"Oli Villellä paalua ihan tarpeeksi. Olettehan te siihen tutustunut. Ville kertoi... Jokos sinne olusille saa mennä, vai heitetäänkö neljän kimppa samoilla lämpösillä?" - ehdotti Petri, toivottavasti leikillään. Itse etsin pyyhkeeni lattialta ja ryntäsin terassille oluen kimppuun...

Lue lisää

LIEKEISSÄ !!! Hyvää pikkujoulun aikaa sulle Henry ! Toivottavasti olet jo saanut ekat kovat paketit !!!

henryxavier kirjoitti:

c)

Niin. Mitä Ville haluaa? Suihkussa Ville meni Petriin kiinni, eikä Petri karkuun siirtynyt. Ovella pyyhettä kietoessa ympärilleni, näin Villen käden puristavan Petriä pakarasta. Iso patukka oli matkalla ylöspäin, kun Ville kaappasi Peten syleilyynsä veden valuessa päällensä. Jäin oven suuhun hetkeksi tuijottamaan.
"Antaas heittää, Make. Mee sinne terassille. Me tullaan kohta..." - komensi Ville.

"Vastakohdat täydentää toisiaan, sanotaan. Arvaas, Jape, mitä se nyt tarkottaa? - kysyin Japelta, kun istahdimme terassille.
"Näitkö jotain spesiaalia saunalla?"
Alensin ääntäni kertoessani mitä olin nähnyt.
"Peten keskikokonen näytti aika pieneltä Villen vieressä. Oli ku puolikas, mutta terhakkaasti pystyssä, mitä ehdin näkemään, ku Ville alko sitä leipoo suihkussa. Puristeli perseeestä ku vanhaa tuttua eikä Pete pahaa tykänny. Mennäänks kyttää ovelta? Ne alko varmaan jotain puuhastelee, ku ei vielä tänne tulleet."
"Ei kai me kehata sellasta...? Kyllä me kehataan." - sanoi Jape. Ryntäsimme vauhdilla saunalle. Raotin varovasti pesuhuoneen ovea ja valuvan suihkun ääni voimistui. Tuhlaapa ne vettä, kävi mielessäni, mutta aikaa ne ei tuhlanneet. Petri oli selin meihin ja Ville oli polvillaan valuvan suihkun alla ja siitä, mitä suihkun alla tehtiin, ei ollut epäilystä.

Villen kädet haroivat Petrin pakaroita ja imemisen maiskahduksia kuului veden kohinan läpi. Petri piti Villen päätä otteessaan nussiessaan rytmikkäästi Villen ahnasta suuta. Ville hyväili hellästi Petrin pakaroita. Toisen käden sormet hieroivat pakaraväliä herkästä paikasta. Jape työnsi pyyhkeeni alta kätensä minun pakaraväliin ja sai aikaan sellaisen seisokin, ettei mitään rajaa.
Kokeilin takakäteen Japen pyyhkeen etumusta. Jäykkää, jäykkää, oli sielläkin. Ville ja Petri olivat niin keskittyneitä toisiinsa, etteivät kiinnittäneet mitään huomiota ovelle. Tuijotimme toimitusta kiihottuneina kunnes Jape alkoi vetää minua ovelta makkarin puolelle.

"Mä haluun tehä sulle höpöö." - kuiskasi ja repi pyyhkeet vyötäisiltämme. "Mee kontilles sängyn reunalle!" - komensi vielä.
Asettauduin kontallani sängyn reunalle ja ajattelin saavani kohta kulliá hanuriini. Jape painoi ylävartaloani alas ja levitti jalkojani. Olin kuin tarjottimella ja se kiihotti minua suuresti.
Jape kaivoi makuöljypullon lipaston laatikosta ja voiteli kätensä. Hän tarttui tykyttävään kaluuni, taivutti sitä jalkojeni välistä taaksepäin, alkaen öljytä sitä ja pussejani. Pitäen kalustani kiinni, hän lisäsi öljyä ja voiteli pakaroitteni välin. Hän lypsi penistäni, hieroi pussejani ja peukalo hieroi peräaukkoni ympäristöä. Olin jo kypsää kamaa ja odotin, milloin Japen sauva uppoaa odottavaan reikääni. Se ei ollut Japen ajatuksissa ensimmäisenä.

Tunsin huulien hapuilevan taakse taivutetun kaluni herkkää nuppia ja muutamien nuolaisujen jälkeen se upposi Japen suuhun. Jape veti suunsa pois kaluni ympäriltä ja puhalsi märkään nuppiin. Tuntui hyvältä. Ja parempaan päin oltiin menossa. Jape alkoi nuolla kaluni vartta, lipoen kohta jo kielellään pingottunutta kivespussiani. Olin laukeamisen partaalla, mutta munaa edelleen odottelin.

Ei tullut sitä vieläkään. Kieli siirtyi kivesten jälkeen välilihalle, viivähtäen hetken sen alueella, siirtyäkseen nuolemaan pakaravälistäni makuöljyä. Jape nuoli pakaravakoa, samalla runkaten kaluni vartta. Kielen pyöriessä peräaukkoni reunoilla, en voinut muuta kuin huokaista ja ampua lastit. Osa ruiskahti Japen vartaloon ja loput päiväpeitteelle. Japen huomattua minun lauenneen, hän lipoi muutamilla nuolaisuilla öljyt vielä pakaravaosta ja penikseni varresta muutaman siihen jääneen spermatipan.

Jape pyöräytti minut ympäri ja nousi päälleni. Hän asetteli polvensa kainaloitteni sivuille. Kohottaen päätäni, tunki kyrpänsä syvälle suuhuni. Imin minkä ehdin ja Japen pitäessä niskastani kiinni, ampui hän liemet kurkkuuni. Useita kuumia ruiskauksia nieleskelin ja Jape vapisi päälläni pitäen päätäni vielä käsien välissä.

"Vai tällästä täällä? Hyvältä näyttää meno, vai mitä Pete?" - Ville ja Petri katseli sängyn vieressä, kun työnsin Japen päältäni, liman ja syljen kasteleman kullín plopsahtaessa suustani. Kuinkahan kauan ne oli meitä jo seuranneet? En osannut mitään hävetä nuoleskellessani huuliani ja eipä osannut Japekaan. Hän mätkäisi muutaman kerran kullillaan poskiini ja sanoi, että tää oli kosto siitä viimekesäisestä.

"Hyvä kosto, Jape. Teki kyllä ihan saaatanan hyvää. Mites teillä siellä pesuhuoneessa? Te olitte meidän inspiraatio. Vähän vilkaistiin ovelta, kun Ville antoi poskea. Oliko, Pete, Villellä riittävän iso kalu?" - kysyin ja Petrin posket hehkuivat, joko ujoudesta, tai sitten äskeisistä tapahtumista.
"Oli Villellä paalua ihan tarpeeksi. Olettehan te siihen tutustunut. Ville kertoi... Jokos sinne olusille saa mennä, vai heitetäänkö neljän kimppa samoilla lämpösillä?" - ehdotti Petri, toivottavasti leikillään. Itse etsin pyyhkeeni lattialta ja ryntäsin terassille oluen kimppuun...

Lue lisää

En ollut huomannutkaan, että tarina oli saanut jatkoa :) Loistavaa taas kerran ja jatkoa odotellessa! Hyvää joulunaikaa sinulle! :)

henryxavier kirjoitti:

c)

Niin. Mitä Ville haluaa? Suihkussa Ville meni Petriin kiinni, eikä Petri karkuun siirtynyt. Ovella pyyhettä kietoessa ympärilleni, näin Villen käden puristavan Petriä pakarasta. Iso patukka oli matkalla ylöspäin, kun Ville kaappasi Peten syleilyynsä veden valuessa päällensä. Jäin oven suuhun hetkeksi tuijottamaan.
"Antaas heittää, Make. Mee sinne terassille. Me tullaan kohta..." - komensi Ville.

"Vastakohdat täydentää toisiaan, sanotaan. Arvaas, Jape, mitä se nyt tarkottaa? - kysyin Japelta, kun istahdimme terassille.
"Näitkö jotain spesiaalia saunalla?"
Alensin ääntäni kertoessani mitä olin nähnyt.
"Peten keskikokonen näytti aika pieneltä Villen vieressä. Oli ku puolikas, mutta terhakkaasti pystyssä, mitä ehdin näkemään, ku Ville alko sitä leipoo suihkussa. Puristeli perseeestä ku vanhaa tuttua eikä Pete pahaa tykänny. Mennäänks kyttää ovelta? Ne alko varmaan jotain puuhastelee, ku ei vielä tänne tulleet."
"Ei kai me kehata sellasta...? Kyllä me kehataan." - sanoi Jape. Ryntäsimme vauhdilla saunalle. Raotin varovasti pesuhuoneen ovea ja valuvan suihkun ääni voimistui. Tuhlaapa ne vettä, kävi mielessäni, mutta aikaa ne ei tuhlanneet. Petri oli selin meihin ja Ville oli polvillaan valuvan suihkun alla ja siitä, mitä suihkun alla tehtiin, ei ollut epäilystä.

Villen kädet haroivat Petrin pakaroita ja imemisen maiskahduksia kuului veden kohinan läpi. Petri piti Villen päätä otteessaan nussiessaan rytmikkäästi Villen ahnasta suuta. Ville hyväili hellästi Petrin pakaroita. Toisen käden sormet hieroivat pakaraväliä herkästä paikasta. Jape työnsi pyyhkeeni alta kätensä minun pakaraväliin ja sai aikaan sellaisen seisokin, ettei mitään rajaa.
Kokeilin takakäteen Japen pyyhkeen etumusta. Jäykkää, jäykkää, oli sielläkin. Ville ja Petri olivat niin keskittyneitä toisiinsa, etteivät kiinnittäneet mitään huomiota ovelle. Tuijotimme toimitusta kiihottuneina kunnes Jape alkoi vetää minua ovelta makkarin puolelle.

"Mä haluun tehä sulle höpöö." - kuiskasi ja repi pyyhkeet vyötäisiltämme. "Mee kontilles sängyn reunalle!" - komensi vielä.
Asettauduin kontallani sängyn reunalle ja ajattelin saavani kohta kulliá hanuriini. Jape painoi ylävartaloani alas ja levitti jalkojani. Olin kuin tarjottimella ja se kiihotti minua suuresti.
Jape kaivoi makuöljypullon lipaston laatikosta ja voiteli kätensä. Hän tarttui tykyttävään kaluuni, taivutti sitä jalkojeni välistä taaksepäin, alkaen öljytä sitä ja pussejani. Pitäen kalustani kiinni, hän lisäsi öljyä ja voiteli pakaroitteni välin. Hän lypsi penistäni, hieroi pussejani ja peukalo hieroi peräaukkoni ympäristöä. Olin jo kypsää kamaa ja odotin, milloin Japen sauva uppoaa odottavaan reikääni. Se ei ollut Japen ajatuksissa ensimmäisenä.

Tunsin huulien hapuilevan taakse taivutetun kaluni herkkää nuppia ja muutamien nuolaisujen jälkeen se upposi Japen suuhun. Jape veti suunsa pois kaluni ympäriltä ja puhalsi märkään nuppiin. Tuntui hyvältä. Ja parempaan päin oltiin menossa. Jape alkoi nuolla kaluni vartta, lipoen kohta jo kielellään pingottunutta kivespussiani. Olin laukeamisen partaalla, mutta munaa edelleen odottelin.

Ei tullut sitä vieläkään. Kieli siirtyi kivesten jälkeen välilihalle, viivähtäen hetken sen alueella, siirtyäkseen nuolemaan pakaravälistäni makuöljyä. Jape nuoli pakaravakoa, samalla runkaten kaluni vartta. Kielen pyöriessä peräaukkoni reunoilla, en voinut muuta kuin huokaista ja ampua lastit. Osa ruiskahti Japen vartaloon ja loput päiväpeitteelle. Japen huomattua minun lauenneen, hän lipoi muutamilla nuolaisuilla öljyt vielä pakaravaosta ja penikseni varresta muutaman siihen jääneen spermatipan.

Jape pyöräytti minut ympäri ja nousi päälleni. Hän asetteli polvensa kainaloitteni sivuille. Kohottaen päätäni, tunki kyrpänsä syvälle suuhuni. Imin minkä ehdin ja Japen pitäessä niskastani kiinni, ampui hän liemet kurkkuuni. Useita kuumia ruiskauksia nieleskelin ja Jape vapisi päälläni pitäen päätäni vielä käsien välissä.

"Vai tällästä täällä? Hyvältä näyttää meno, vai mitä Pete?" - Ville ja Petri katseli sängyn vieressä, kun työnsin Japen päältäni, liman ja syljen kasteleman kullín plopsahtaessa suustani. Kuinkahan kauan ne oli meitä jo seuranneet? En osannut mitään hävetä nuoleskellessani huuliani ja eipä osannut Japekaan. Hän mätkäisi muutaman kerran kullillaan poskiini ja sanoi, että tää oli kosto siitä viimekesäisestä.

"Hyvä kosto, Jape. Teki kyllä ihan saaatanan hyvää. Mites teillä siellä pesuhuoneessa? Te olitte meidän inspiraatio. Vähän vilkaistiin ovelta, kun Ville antoi poskea. Oliko, Pete, Villellä riittävän iso kalu?" - kysyin ja Petrin posket hehkuivat, joko ujoudesta, tai sitten äskeisistä tapahtumista.
"Oli Villellä paalua ihan tarpeeksi. Olettehan te siihen tutustunut. Ville kertoi... Jokos sinne olusille saa mennä, vai heitetäänkö neljän kimppa samoilla lämpösillä?" - ehdotti Petri, toivottavasti leikillään. Itse etsin pyyhkeeni lattialta ja ryntäsin terassille oluen kimppuun...

Lue lisää

Teet musta vielä homon tätä tahtia, on niin hyvin kuvailtu nuo tapahtumat :D Jäänyt ihan koukkuun näihin sun homonovelleihin, vaikka heteronovelleista kiksini yleensä haenkin. Hehheh, näissä viimeisissä osissa oli paljon tutun kuuloista juttua... ;)

Zetä Kononen G. kirjoitti:

Teet musta vielä homon tätä tahtia, on niin hyvin kuvailtu nuo tapahtumat :D Jäänyt ihan koukkuun näihin sun homonovelleihin, vaikka heteronovelleista kiksini yleensä haenkin. Hehheh, näissä viimeisissä osissa oli paljon tutun kuuloista juttua... ;)

Lue lisää

Naiset ensin ja nyt heterotkin...? Ketkähän ne vielä lukevatkaan novellejani? Homot? ;)

Oikeastihan se on oikeinkin kiva juttu, että lukijoita löytyy monenlaisia.

Zetä Konoselle kanssa mukavaa joulun odottelua.

Kyllä se kirjoitettava on loppunut jo aika päivää sitten...
Olet nainen? Naiset ne taitaa mun juttuja nykyään vaan lukeakin.

Materiaalihankinnat on päällä aina :D

henryxavier kirjoitti:

Kyllä se kirjoitettava on loppunut jo aika päivää sitten...
Olet nainen? Naiset ne taitaa mun juttuja nykyään vaan lukeakin.

Materiaalihankinnat on päällä aina :D

Lue lisää

Kattopa, sinä ymmärsit! Olen nainen,vaikka nimeni ei ole Kirsi tai...=))
Mitä vikaa siinä on, et naiset lukee sinun juttujasi?
Olen muuten lukenut joka ainoan.
Kyllä sun juttujasi jannut/äijätkin lukee, eivät vaan kommentoi!
Kirjoitustaito kun miehillä on yleensä heikohko.
Siis suusanallista ilmaisukykyä on kyllä puheessa, mut kun se pitää kirjoittaa; niin johan meni vaikeaksi!
Pukki toi mulle lahjaksi naapuriini jo syksyllä,
sellaisen mukavan puolivuosisataa vanhan satulan,
muita joululahjoja ja en kaipaakkaan enää.;)
Hauskaa joulua!
...sulle Henry

112kg elämäniloa! kirjoitti:

Kattopa, sinä ymmärsit! Olen nainen,vaikka nimeni ei ole Kirsi tai...=))
Mitä vikaa siinä on, et naiset lukee sinun juttujasi?
Olen muuten lukenut joka ainoan.
Kyllä sun juttujasi jannut/äijätkin lukee, eivät vaan kommentoi!
Kirjoitustaito kun miehillä on yleensä heikohko.
Siis suusanallista ilmaisukykyä on kyllä puheessa, mut kun se pitää kirjoittaa; niin johan meni vaikeaksi!
Pukki toi mulle lahjaksi naapuriini jo syksyllä,
sellaisen mukavan puolivuosisataa vanhan satulan,
muita joululahjoja ja en kaipaakkaan enää.;)
Hauskaa joulua!
...sulle Henry

Lue lisää

"Mitä vikaa siinä on, et naiset lukee sinun juttujasi?"

Ei missään nimessä mitään vikaa ;) Siis siinä, että naisetkin lukevat minun tekstejä. Hyvä että niitä luetaan ja yllättävän monta lukijaa on ollut, jos nuo yli 4600 lukijaa/kävijää jo tämän osa 9;n kohdalla on eri osoitteista.

Jos olet joka ainoan lukenut, niin kiva. Ja toki uskon, että miehet ovat suurin osa lukijoista. Naiset homonovellien lukijoina vaan herättävät kiinnostukseni ja joskus Pallotytöltä asiasta kysyinkin. Hänellä oli ihan hyvä vastaus siihen.

Hauskaa ja mukavaa joulua sinullekin...

Hyvää joulua myös teille lukuisille lukijoille. Kohta paukahtaa 5000 lukijan raja rikki. Yhtä vaille on nyt ;)

Uutta juttua ei ole vielä aloitettukaan, mutta katsotaan, jos pyhien aikana olisi aikaa ja saisi jostain inspiraatiota.
Tämä neljä tai viisiosaiseksi tarkoittamani tarina on hiukan laajentunut ;) Syynä varmaan ollut kannustava palaute teidän lukijoiden taholta.

Kiitokset niistä ja oikein HYVÄÄ JOULUA JA UUTTA VUOTTA

henryxavier kirjoitti:

Hyvää joulua myös teille lukuisille lukijoille. Kohta paukahtaa 5000 lukijan raja rikki. Yhtä vaille on nyt ;)

Uutta juttua ei ole vielä aloitettukaan, mutta katsotaan, jos pyhien aikana olisi aikaa ja saisi jostain inspiraatiota.
Tämä neljä tai viisiosaiseksi tarkoittamani tarina on hiukan laajentunut ;) Syynä varmaan ollut kannustava palaute teidän lukijoiden taholta.

Kiitokset niistä ja oikein HYVÄÄ JOULUA JA UUTTA VUOTTA

Lue lisää

Nyt mies sitä jatkoa!! Ärr, oikeen suututtaa, kun kirjotukset valmiina, eikä mitään ilmesty tänne..

Halkoa lisää! kirjoitti:

Nyt mies sitä jatkoa!! Ärr, oikeen suututtaa, kun kirjotukset valmiina, eikä mitään ilmesty tänne..

Sorry. Ei ollut pyhinä aikaa eikä inspiraatiota, eli ei tullut myöskään valmista...

Älähän hätäile siellä ;)

”Stoppia pojat pussailussa. Oli se minuutti vaan ja nyt Ville pyyhe syrjään ja näytä meille! - Jape piti tuomarina komennon ja pysäytti poikien pitkän suudelman.
Ville vetäytyi Petristä ja avasi pyyhkeensä. Karvaisten reisien välissä ei roikkunut kiveksien lisäksi mitään muuta. Paksu aisa seisoi täysin jäykkänä vatsan karvavanaa vasten ja Ville kysyi posket punaa hehkuen: ”Riittääkö näytteeks?
Petri katsoi kostein silmin tuota lihapötkylää ja olihan se upea näky. Ville nytkäytteli sitä muutaman kerran pc-lihasta jännittämällä ja siirsi sitten pyyhkeen sen peitoksi.

Otti pullon ja pisti pyörimään. Se osui uudestaan minuun.
”Tehtävä.” - sanoin jo, ennen kuin Ville ehti mitään kysyä.
Ville mietti hetkisen ja sitten keksi. ”Runkkaa Japen ja Petrin kaluja yhtäaikaa pyyhkeitten alta!”
Minulle se sopi oikein hyvin, mutta kysyin kuitenkin Petriltä, ettei hänellä ole mitään sitä vastaan. Ei ollut.
Jape ja Petri siirtyivät viereeni ja pujotin käteni pyyhkeiden alle ja kopeloin kalut kouriini. Ei löytynyt velttoa lihaa kummaltakaan. Oma kalunikin tykytti kivikovana. Minua kiihotti kovasti saada Petrin kova patukka kouraani. Japen kalulle olin tuota hommaa tehnyt jo useammat kerrat ja se oli kuin polkupyörällä ajoa. Kerran kun oppii, niin jatkossakin osaa.

”Hyvät ja kovat kalut teillä. Jatkanko loppuun asti?” - kysyin leikilläni.
Jape tuomarina antoi oman näkemyksensä. ”Muutama veto ja sitten kädet pois. Loppu tulee kun tulee, mutta vielä ei tule loppua, eikä anneta tulla muutakaan.”

Vedin käteni pyyhkeen alta ja nuolaisin vuoron perään kumpaakin kättä peukalon ja etusormen paikkeilta. ”Nam. Pientä suolapalaa iltapalaksi.” - tokaisin. Ville mulkaisi minuun ja sai minut selittelemään Petrille.
”Siis en mä niin ku silleen että sun suolapala mitenkään pieni olisi. Hyvänmakuinen se ainakin on ja jos sinä Pete, Ville ja Jape-kulta antaa luvan, haluaisin sitä maistaa oikein kunnollakin.”
”Äääh. Ei haittaa. Kyyl mä tiedän, ettei se iso ole, mutta se on nopee nousemaan ja jos Ville ei tykkää pahaa, niin toki saat maistaa.” - antoi Petri ennakkoluvan.

Meillä alkoi olla aikamoisia vaikeuksia pysyä pelin säännöissä ja Villen ehdotus, että nuo näkymiä haittaavat pyyhkeet ainakin olisi syytä heittää syrjään, sai kannatusta.
Jatkoimme pullon pyörittelyä alastomina. Pyöritykseni osui Villeen. Ville jatkoi valitsemalla taas tehtävän.
”Nyt sinä Ville menet tuohon sohvalle polvillesi ja työnnät kauhean kyrpäsí levitettyjen jalkojesi välistä taaksepäin. Saadaan nähdä sun karvainen persaus ja niiden alla maksibanaani ja muhkeat pähkinät.”

Ville vähän epäröi. Jape auttoi päätöksen teossa kertomalla, että kieltäytyminen tarkoittaa tämän illan selibaattia ja jos ei tottele, ei saa laueta koko iltana vaikka mikä olisi. Hyvä sääntö. Se sai Villen kiipeämään sohvan reunalle esittelemään kalleuksiaan.
Ville joutui laskemaan päänsä sohvaa vasten saadakseen jäykän kullinsa työnnettyä taaksepäin. Sepä olikin näky se. Kaluni valutti jo kiimalimaa pitkin varttaan ja huomasin matollekin tippuneen limapisaroita. Huomenissa saattaa joutua putsaushommiin, mutta olkoon se sen ajan murhe.
Ville tuli istumaan lattialle ja kysyi meiltä: ”Oliks kauhee näky. Vähä mua hävetti kyllä tolleen perseení näyttää. Olisko kukaan halunnu tunkee sinne mitään sormea isompaa?”

”Minä olisin voinut tunkea sellaisen ison sormen tapaisen, joka ei kuitenkaan ole sormi. Ja vähän liikuttaa sitä kynnetöntä siellä.” - tunnusti Petri.
Itse en uskaltanut tunnustaa, mutta tuskin se salaisuus oli, että tosi kiihottavan näköinen tuo Villen esitys oli. Jape sinne Villen viidakkoon oli omansa jo ehtinyt sovitellakin Villen vankeusaikana mökillä. Tuolloin se viidakko oli kylläkin ensin raivattu sheivaamalla.

Villen pyöräytys osui Petriin ja Petrin valittua tehtävän, Ville, kuin ajatukseni lukien, käski Petrin kiertää rinkiä ja tarjota kaluaan meidän kaikkien maisteltavaksi. Ensimmäisenä sen sai suuhunsa vastapäätä minua istuva Ville itse. Ville tarttui Petrin kimmoisiin pakaroihin ja veti Petrin kalun imuunsa. Kädet peittivät parhaan näkymän ja jouduin huomauttamaan Villeä maiseman pilamisesta.
”Otahan Ville ne kouras pois näkymiä pilaamasta. Tässä on aika hyvät maisemat nyt, mutta kohta annat vuoron mulle.” - Ville päästi Petrin hyvänmalliset pakarat näkyville, mutta ennen imuvuoron vaihtumista, levitti hän noita pakaroita sen verran, että saimme pienen vilauksen pinkistä pyllysilmästä. Sen vilkaisu ei erektioitamme laskenut
ja Jape kouraisi kalustani touhutippoja, siirtäen sen liukkauden omaan terskaansa kädellään. Nyt oli tarkan pelin ajat. Liian äkkinäiset liikkeet saisivat helposti kullimahlat liikkeelle, joten hiukan rauhoitimme tahtia.

Ville päästi Petrin eteeni ja terhakkaana tykyttävä, Villen syljestä vielä märkä, pienehkö, mutta napakka kalu sai huuleni ympärilleen. Petri otti niskastani kiinni ja työnsi kalunsa kokonaan suuhuni. Nautin siitä, kun sain nielaistua sen aivan kokonaan kurkkuuni ja samalla pystyin nuolemaan kivespussien alkua.

henryxavier kirjoitti:

”Stoppia pojat pussailussa. Oli se minuutti vaan ja nyt Ville pyyhe syrjään ja näytä meille! - Jape piti tuomarina komennon ja pysäytti poikien pitkän suudelman.
Ville vetäytyi Petristä ja avasi pyyhkeensä. Karvaisten reisien välissä ei roikkunut kiveksien lisäksi mitään muuta. Paksu aisa seisoi täysin jäykkänä vatsan karvavanaa vasten ja Ville kysyi posket punaa hehkuen: ”Riittääkö näytteeks?
Petri katsoi kostein silmin tuota lihapötkylää ja olihan se upea näky. Ville nytkäytteli sitä muutaman kerran pc-lihasta jännittämällä ja siirsi sitten pyyhkeen sen peitoksi.

Otti pullon ja pisti pyörimään. Se osui uudestaan minuun.
”Tehtävä.” - sanoin jo, ennen kuin Ville ehti mitään kysyä.
Ville mietti hetkisen ja sitten keksi. ”Runkkaa Japen ja Petrin kaluja yhtäaikaa pyyhkeitten alta!”
Minulle se sopi oikein hyvin, mutta kysyin kuitenkin Petriltä, ettei hänellä ole mitään sitä vastaan. Ei ollut.
Jape ja Petri siirtyivät viereeni ja pujotin käteni pyyhkeiden alle ja kopeloin kalut kouriini. Ei löytynyt velttoa lihaa kummaltakaan. Oma kalunikin tykytti kivikovana. Minua kiihotti kovasti saada Petrin kova patukka kouraani. Japen kalulle olin tuota hommaa tehnyt jo useammat kerrat ja se oli kuin polkupyörällä ajoa. Kerran kun oppii, niin jatkossakin osaa.

”Hyvät ja kovat kalut teillä. Jatkanko loppuun asti?” - kysyin leikilläni.
Jape tuomarina antoi oman näkemyksensä. ”Muutama veto ja sitten kädet pois. Loppu tulee kun tulee, mutta vielä ei tule loppua, eikä anneta tulla muutakaan.”

Vedin käteni pyyhkeen alta ja nuolaisin vuoron perään kumpaakin kättä peukalon ja etusormen paikkeilta. ”Nam. Pientä suolapalaa iltapalaksi.” - tokaisin. Ville mulkaisi minuun ja sai minut selittelemään Petrille.
”Siis en mä niin ku silleen että sun suolapala mitenkään pieni olisi. Hyvänmakuinen se ainakin on ja jos sinä Pete, Ville ja Jape-kulta antaa luvan, haluaisin sitä maistaa oikein kunnollakin.”
”Äääh. Ei haittaa. Kyyl mä tiedän, ettei se iso ole, mutta se on nopee nousemaan ja jos Ville ei tykkää pahaa, niin toki saat maistaa.” - antoi Petri ennakkoluvan.

Meillä alkoi olla aikamoisia vaikeuksia pysyä pelin säännöissä ja Villen ehdotus, että nuo näkymiä haittaavat pyyhkeet ainakin olisi syytä heittää syrjään, sai kannatusta.
Jatkoimme pullon pyörittelyä alastomina. Pyöritykseni osui Villeen. Ville jatkoi valitsemalla taas tehtävän.
”Nyt sinä Ville menet tuohon sohvalle polvillesi ja työnnät kauhean kyrpäsí levitettyjen jalkojesi välistä taaksepäin. Saadaan nähdä sun karvainen persaus ja niiden alla maksibanaani ja muhkeat pähkinät.”

Ville vähän epäröi. Jape auttoi päätöksen teossa kertomalla, että kieltäytyminen tarkoittaa tämän illan selibaattia ja jos ei tottele, ei saa laueta koko iltana vaikka mikä olisi. Hyvä sääntö. Se sai Villen kiipeämään sohvan reunalle esittelemään kalleuksiaan.
Ville joutui laskemaan päänsä sohvaa vasten saadakseen jäykän kullinsa työnnettyä taaksepäin. Sepä olikin näky se. Kaluni valutti jo kiimalimaa pitkin varttaan ja huomasin matollekin tippuneen limapisaroita. Huomenissa saattaa joutua putsaushommiin, mutta olkoon se sen ajan murhe.
Ville tuli istumaan lattialle ja kysyi meiltä: ”Oliks kauhee näky. Vähä mua hävetti kyllä tolleen perseení näyttää. Olisko kukaan halunnu tunkee sinne mitään sormea isompaa?”

”Minä olisin voinut tunkea sellaisen ison sormen tapaisen, joka ei kuitenkaan ole sormi. Ja vähän liikuttaa sitä kynnetöntä siellä.” - tunnusti Petri.
Itse en uskaltanut tunnustaa, mutta tuskin se salaisuus oli, että tosi kiihottavan näköinen tuo Villen esitys oli. Jape sinne Villen viidakkoon oli omansa jo ehtinyt sovitellakin Villen vankeusaikana mökillä. Tuolloin se viidakko oli kylläkin ensin raivattu sheivaamalla.

Villen pyöräytys osui Petriin ja Petrin valittua tehtävän, Ville, kuin ajatukseni lukien, käski Petrin kiertää rinkiä ja tarjota kaluaan meidän kaikkien maisteltavaksi. Ensimmäisenä sen sai suuhunsa vastapäätä minua istuva Ville itse. Ville tarttui Petrin kimmoisiin pakaroihin ja veti Petrin kalun imuunsa. Kädet peittivät parhaan näkymän ja jouduin huomauttamaan Villeä maiseman pilamisesta.
”Otahan Ville ne kouras pois näkymiä pilaamasta. Tässä on aika hyvät maisemat nyt, mutta kohta annat vuoron mulle.” - Ville päästi Petrin hyvänmalliset pakarat näkyville, mutta ennen imuvuoron vaihtumista, levitti hän noita pakaroita sen verran, että saimme pienen vilauksen pinkistä pyllysilmästä. Sen vilkaisu ei erektioitamme laskenut
ja Jape kouraisi kalustani touhutippoja, siirtäen sen liukkauden omaan terskaansa kädellään. Nyt oli tarkan pelin ajat. Liian äkkinäiset liikkeet saisivat helposti kullimahlat liikkeelle, joten hiukan rauhoitimme tahtia.

Ville päästi Petrin eteeni ja terhakkaana tykyttävä, Villen syljestä vielä märkä, pienehkö, mutta napakka kalu sai huuleni ympärilleen. Petri otti niskastani kiinni ja työnsi kalunsa kokonaan suuhuni. Nautin siitä, kun sain nielaistua sen aivan kokonaan kurkkuuni ja samalla pystyin nuolemaan kivespussien alkua.

Lue lisää

Kyllä siitä tuntui nauttivan Petrikin.
Tunsin touhutippojen maun jo kielelläni ja hetken ajattelin saavani isommankin lastin, mutta Petri huokaisi ja veti kalunsa suustani.

”Ai perkule, kun oli jo lähellä lähtee. Jape, sä saat hetken oottaa, kun mulla on liian lähellä. Rauhotetaan tilannetta hetkeksi.” - ehdotti Petri puristaen kaluansa.
Lyhyen lepohetken jälkeen siirtyi Petri Japen eteen antaen munansa maisteltavaksi. Kyllä hyvin näytti maistuvan Japellekin. Katsoin sivusta Petrin pakaran kaarta ja en malttanut pitää käsiäni erossa. Silitin kämmenelläni toista pakaraa ja Villen huomattua eleeni, tuli hän apuun toiselle puolelle. Nyt unohtuivat säännöt ja totuutta ei enää kyselty. Keskityimme pelkkään tehtävään ja se näytti olevan nyt Petrin laukaisu. Reisien ja pakaroiden hyväily minun ja Villen toimesta yhdessä Japen imutuksen kanssa, sai Petrin voihkimaan ja jos hän joku aika sitten oli lähellä laukeamistaan, niin nyt hän oli jo aivan portilla.

Jape päästi Petrin hetkeksi suustaan, mutta otti kohta uudestaan pelkän terskan huuliensa väliin. Pujotin käteni noiden kauniiden pakaroiden alta kiristyneelle siemensäkille ja hieroin sitä samalla, kun Ville levitti pakararakoa ja syljellä kostutetulla peukalollaan hieroi pikkuista pyllyrusinaa.
Petri ynisi ja voihki ja hetken päästä jännittynyt kroppa sai armahduksen. Petrin kalu sylki mällisatsin Japen suuhun. Jape ei nielaissut satsia, vaan valutti sen kourakuppiinsa etsien sille uutta käyttöä. Olin niin kiimassa, että pyllistin Japea kohti ja yskän ymmärrettyään, hän hieroi kouransa sisällön peräaukkooni voidellen sen liukkaaksi.
Olin valmis ottamaan mitä tuleman pitää, mutta Villen siirryttyä taakseni, minua alkoi jännittää se, onko minusta tuon halon haltijaksi.
Petri siirtyi täysin voipuneena sivummalle, seuraillen touhujamme kuitenkin mielenkiinnolla.

Jape tuli pääpuoleeni, antaen spermalle maistuvan suukon ja hyväksynnän Villen minuun tunkeutumisyritykselle.

”Nytkö Make kokeillaan mahtuuks tää suhun?” - kysyi Ville ja hakkasi kaameaa parruaan vasten pakaroitani. Pyysin Japea hakemaan vielä liukkaria lisäksi ja nopeasti hän sen noutikin, siirtyen liukastamaan Villen kullía. Japen voidellessa kaksin käsin liukkaria Villen parruun, sattui Villelle näin minun kannalta katsottuna ennenaikainen siemensyöksy. Murahtaen roiskaisi Ville siemenensä selkääni Japen runkatessa öljyttyä aisaa. Olinko pettynyt vai helpottunut, kun en joutunut nyt tuota paksua sisääni ottamaan? Jape lopetti pohtimiseni suoralla toiminnalla. Hän levitti matolle kaksi pyyhettä päällekkäin, käänsi spermaisen selkäni niitä vasten, nosti jalkani olkapäilleen ja tunkeutui minuun.

Petri siirtyi katsomaan touhuamme kosketusetäisyydelle ja tarttui kaluuni. Käsi välissämme hieroi kullini lisäksi samalla Japen vatsalihaksia ja Petrin vilkaistessa silmiini, nyökkäsin merkiksi, että nyt anna palaa. Japen antaman patukkahieronnan ja Petrin runkkauksen yhteistuloksena sain rintani ja osan naamastani märäksi siemensyöksyn irrotessa vauhdilla. Petri levitteli vielä liemiäni rintaani kun Jape päästi tukahtuneen karjaisun myötä omat syöksynsä perseení uumeniin.
Olin aivan poikki ja jäinkin pyyhkeen päälle makaamaan Japen irroittautuessa minusta kalunsa jo pehmettyä.

Pyyhiskelimme kylpypyyhkeillä hikeä ja spermaa ja sanaakaan vaihtamatta nousimme lattialta ja suuntasimme suihkuun. Siellä sanoja jo vaihdettiin.
”Heittäkää nuo tahriintuneet pyyhkeet tuohon pyykkikoriin. Huomenna on pyykkipäivä ja onneksi näkyy olevan noita varapyyhkeitä vielä runsaasti.” - Jaoin uudet pyyhkeet ja suihkuttelimme vuoroin itsemme puhtaaksi.

Ville oli pikkuisen nolona ja selitti:
”Sorry Make, ku laukesin liian nopeesti. Mut oli kyllä niin kiihottavat sessiot ettei ihme. Ja Jape kyllä vittuillessaan varmaan runkkas mua enemmän, ku liukastamiseks ois tarvinnu. Mut tää meni nyt näin. En vieläkään oo saanu paistaa nakkiani teiän uuneissa.” - naureskeli Ville ja lätki mulkullaan vuoroin napaansa, vuoroin reiteensä.
”Tuo vaatii kyllä sen kuuluisan seittemän leivän uunin, tuon sun makkaran paistamiseks.” - tuumasin, mutta mielessäni kävi, että Japen jälkeen uunini olisi sen saattanut vastaanottaa. Uunihan on lämmitettävä ennen paistohommiin ryhtymistä. Näin muistelen mummonikin sanoneen.

”Jatketaanko peliä?” - huusi Jape, kun keräili tyhjiä pulloja olohuoneesta.
Kysymys sai aikaan hyvät naurut ja hyväntuulisina siirryimme yöpuulle. Jape tuli viereeni päämakuuhuoneeseen ja Ville ja Petri avasivat itselleen vuodesohvan toisessa makuuhuoneessa.

Aamulla herättyämme, oli yksi joukosta poissa. Petri oli lähtenyt töihinsä meitä herättämättä ja jättänyt keittiön pöydälle lapun, jossa kiitti hauskasta illasta ja pyysi tulemaan illalla kahdeksalta golfmailojen kanssa pääkentän lähtöpaikalle.

Ihastellessamme keittiössä Villen aamuerektiota, päätimme laittaa asian harkintaan.

henryxavier kirjoitti:

Kyllä siitä tuntui nauttivan Petrikin.
Tunsin touhutippojen maun jo kielelläni ja hetken ajattelin saavani isommankin lastin, mutta Petri huokaisi ja veti kalunsa suustani.

”Ai perkule, kun oli jo lähellä lähtee. Jape, sä saat hetken oottaa, kun mulla on liian lähellä. Rauhotetaan tilannetta hetkeksi.” - ehdotti Petri puristaen kaluansa.
Lyhyen lepohetken jälkeen siirtyi Petri Japen eteen antaen munansa maisteltavaksi. Kyllä hyvin näytti maistuvan Japellekin. Katsoin sivusta Petrin pakaran kaarta ja en malttanut pitää käsiäni erossa. Silitin kämmenelläni toista pakaraa ja Villen huomattua eleeni, tuli hän apuun toiselle puolelle. Nyt unohtuivat säännöt ja totuutta ei enää kyselty. Keskityimme pelkkään tehtävään ja se näytti olevan nyt Petrin laukaisu. Reisien ja pakaroiden hyväily minun ja Villen toimesta yhdessä Japen imutuksen kanssa, sai Petrin voihkimaan ja jos hän joku aika sitten oli lähellä laukeamistaan, niin nyt hän oli jo aivan portilla.

Jape päästi Petrin hetkeksi suustaan, mutta otti kohta uudestaan pelkän terskan huuliensa väliin. Pujotin käteni noiden kauniiden pakaroiden alta kiristyneelle siemensäkille ja hieroin sitä samalla, kun Ville levitti pakararakoa ja syljellä kostutetulla peukalollaan hieroi pikkuista pyllyrusinaa.
Petri ynisi ja voihki ja hetken päästä jännittynyt kroppa sai armahduksen. Petrin kalu sylki mällisatsin Japen suuhun. Jape ei nielaissut satsia, vaan valutti sen kourakuppiinsa etsien sille uutta käyttöä. Olin niin kiimassa, että pyllistin Japea kohti ja yskän ymmärrettyään, hän hieroi kouransa sisällön peräaukkooni voidellen sen liukkaaksi.
Olin valmis ottamaan mitä tuleman pitää, mutta Villen siirryttyä taakseni, minua alkoi jännittää se, onko minusta tuon halon haltijaksi.
Petri siirtyi täysin voipuneena sivummalle, seuraillen touhujamme kuitenkin mielenkiinnolla.

Jape tuli pääpuoleeni, antaen spermalle maistuvan suukon ja hyväksynnän Villen minuun tunkeutumisyritykselle.

”Nytkö Make kokeillaan mahtuuks tää suhun?” - kysyi Ville ja hakkasi kaameaa parruaan vasten pakaroitani. Pyysin Japea hakemaan vielä liukkaria lisäksi ja nopeasti hän sen noutikin, siirtyen liukastamaan Villen kullía. Japen voidellessa kaksin käsin liukkaria Villen parruun, sattui Villelle näin minun kannalta katsottuna ennenaikainen siemensyöksy. Murahtaen roiskaisi Ville siemenensä selkääni Japen runkatessa öljyttyä aisaa. Olinko pettynyt vai helpottunut, kun en joutunut nyt tuota paksua sisääni ottamaan? Jape lopetti pohtimiseni suoralla toiminnalla. Hän levitti matolle kaksi pyyhettä päällekkäin, käänsi spermaisen selkäni niitä vasten, nosti jalkani olkapäilleen ja tunkeutui minuun.

Petri siirtyi katsomaan touhuamme kosketusetäisyydelle ja tarttui kaluuni. Käsi välissämme hieroi kullini lisäksi samalla Japen vatsalihaksia ja Petrin vilkaistessa silmiini, nyökkäsin merkiksi, että nyt anna palaa. Japen antaman patukkahieronnan ja Petrin runkkauksen yhteistuloksena sain rintani ja osan naamastani märäksi siemensyöksyn irrotessa vauhdilla. Petri levitteli vielä liemiäni rintaani kun Jape päästi tukahtuneen karjaisun myötä omat syöksynsä perseení uumeniin.
Olin aivan poikki ja jäinkin pyyhkeen päälle makaamaan Japen irroittautuessa minusta kalunsa jo pehmettyä.

Pyyhiskelimme kylpypyyhkeillä hikeä ja spermaa ja sanaakaan vaihtamatta nousimme lattialta ja suuntasimme suihkuun. Siellä sanoja jo vaihdettiin.
”Heittäkää nuo tahriintuneet pyyhkeet tuohon pyykkikoriin. Huomenna on pyykkipäivä ja onneksi näkyy olevan noita varapyyhkeitä vielä runsaasti.” - Jaoin uudet pyyhkeet ja suihkuttelimme vuoroin itsemme puhtaaksi.

Ville oli pikkuisen nolona ja selitti:
”Sorry Make, ku laukesin liian nopeesti. Mut oli kyllä niin kiihottavat sessiot ettei ihme. Ja Jape kyllä vittuillessaan varmaan runkkas mua enemmän, ku liukastamiseks ois tarvinnu. Mut tää meni nyt näin. En vieläkään oo saanu paistaa nakkiani teiän uuneissa.” - naureskeli Ville ja lätki mulkullaan vuoroin napaansa, vuoroin reiteensä.
”Tuo vaatii kyllä sen kuuluisan seittemän leivän uunin, tuon sun makkaran paistamiseks.” - tuumasin, mutta mielessäni kävi, että Japen jälkeen uunini olisi sen saattanut vastaanottaa. Uunihan on lämmitettävä ennen paistohommiin ryhtymistä. Näin muistelen mummonikin sanoneen.

”Jatketaanko peliä?” - huusi Jape, kun keräili tyhjiä pulloja olohuoneesta.
Kysymys sai aikaan hyvät naurut ja hyväntuulisina siirryimme yöpuulle. Jape tuli viereeni päämakuuhuoneeseen ja Ville ja Petri avasivat itselleen vuodesohvan toisessa makuuhuoneessa.

Aamulla herättyämme, oli yksi joukosta poissa. Petri oli lähtenyt töihinsä meitä herättämättä ja jättänyt keittiön pöydälle lapun, jossa kiitti hauskasta illasta ja pyysi tulemaan illalla kahdeksalta golfmailojen kanssa pääkentän lähtöpaikalle.

Ihastellessamme keittiössä Villen aamuerektiota, päätimme laittaa asian harkintaan.

Lue lisää

Totuus vai tehtävä?? TOTUUS ...TÄÄ OLI IHAN HELVETIN HYVÄ!!!
Kiitos taas Henry!! HUH!! HUH!!

henryxavier kirjoitti:

Kyllä siitä tuntui nauttivan Petrikin.
Tunsin touhutippojen maun jo kielelläni ja hetken ajattelin saavani isommankin lastin, mutta Petri huokaisi ja veti kalunsa suustani.

”Ai perkule, kun oli jo lähellä lähtee. Jape, sä saat hetken oottaa, kun mulla on liian lähellä. Rauhotetaan tilannetta hetkeksi.” - ehdotti Petri puristaen kaluansa.
Lyhyen lepohetken jälkeen siirtyi Petri Japen eteen antaen munansa maisteltavaksi. Kyllä hyvin näytti maistuvan Japellekin. Katsoin sivusta Petrin pakaran kaarta ja en malttanut pitää käsiäni erossa. Silitin kämmenelläni toista pakaraa ja Villen huomattua eleeni, tuli hän apuun toiselle puolelle. Nyt unohtuivat säännöt ja totuutta ei enää kyselty. Keskityimme pelkkään tehtävään ja se näytti olevan nyt Petrin laukaisu. Reisien ja pakaroiden hyväily minun ja Villen toimesta yhdessä Japen imutuksen kanssa, sai Petrin voihkimaan ja jos hän joku aika sitten oli lähellä laukeamistaan, niin nyt hän oli jo aivan portilla.

Jape päästi Petrin hetkeksi suustaan, mutta otti kohta uudestaan pelkän terskan huuliensa väliin. Pujotin käteni noiden kauniiden pakaroiden alta kiristyneelle siemensäkille ja hieroin sitä samalla, kun Ville levitti pakararakoa ja syljellä kostutetulla peukalollaan hieroi pikkuista pyllyrusinaa.
Petri ynisi ja voihki ja hetken päästä jännittynyt kroppa sai armahduksen. Petrin kalu sylki mällisatsin Japen suuhun. Jape ei nielaissut satsia, vaan valutti sen kourakuppiinsa etsien sille uutta käyttöä. Olin niin kiimassa, että pyllistin Japea kohti ja yskän ymmärrettyään, hän hieroi kouransa sisällön peräaukkooni voidellen sen liukkaaksi.
Olin valmis ottamaan mitä tuleman pitää, mutta Villen siirryttyä taakseni, minua alkoi jännittää se, onko minusta tuon halon haltijaksi.
Petri siirtyi täysin voipuneena sivummalle, seuraillen touhujamme kuitenkin mielenkiinnolla.

Jape tuli pääpuoleeni, antaen spermalle maistuvan suukon ja hyväksynnän Villen minuun tunkeutumisyritykselle.

”Nytkö Make kokeillaan mahtuuks tää suhun?” - kysyi Ville ja hakkasi kaameaa parruaan vasten pakaroitani. Pyysin Japea hakemaan vielä liukkaria lisäksi ja nopeasti hän sen noutikin, siirtyen liukastamaan Villen kullía. Japen voidellessa kaksin käsin liukkaria Villen parruun, sattui Villelle näin minun kannalta katsottuna ennenaikainen siemensyöksy. Murahtaen roiskaisi Ville siemenensä selkääni Japen runkatessa öljyttyä aisaa. Olinko pettynyt vai helpottunut, kun en joutunut nyt tuota paksua sisääni ottamaan? Jape lopetti pohtimiseni suoralla toiminnalla. Hän levitti matolle kaksi pyyhettä päällekkäin, käänsi spermaisen selkäni niitä vasten, nosti jalkani olkapäilleen ja tunkeutui minuun.

Petri siirtyi katsomaan touhuamme kosketusetäisyydelle ja tarttui kaluuni. Käsi välissämme hieroi kullini lisäksi samalla Japen vatsalihaksia ja Petrin vilkaistessa silmiini, nyökkäsin merkiksi, että nyt anna palaa. Japen antaman patukkahieronnan ja Petrin runkkauksen yhteistuloksena sain rintani ja osan naamastani märäksi siemensyöksyn irrotessa vauhdilla. Petri levitteli vielä liemiäni rintaani kun Jape päästi tukahtuneen karjaisun myötä omat syöksynsä perseení uumeniin.
Olin aivan poikki ja jäinkin pyyhkeen päälle makaamaan Japen irroittautuessa minusta kalunsa jo pehmettyä.

Pyyhiskelimme kylpypyyhkeillä hikeä ja spermaa ja sanaakaan vaihtamatta nousimme lattialta ja suuntasimme suihkuun. Siellä sanoja jo vaihdettiin.
”Heittäkää nuo tahriintuneet pyyhkeet tuohon pyykkikoriin. Huomenna on pyykkipäivä ja onneksi näkyy olevan noita varapyyhkeitä vielä runsaasti.” - Jaoin uudet pyyhkeet ja suihkuttelimme vuoroin itsemme puhtaaksi.

Ville oli pikkuisen nolona ja selitti:
”Sorry Make, ku laukesin liian nopeesti. Mut oli kyllä niin kiihottavat sessiot ettei ihme. Ja Jape kyllä vittuillessaan varmaan runkkas mua enemmän, ku liukastamiseks ois tarvinnu. Mut tää meni nyt näin. En vieläkään oo saanu paistaa nakkiani teiän uuneissa.” - naureskeli Ville ja lätki mulkullaan vuoroin napaansa, vuoroin reiteensä.
”Tuo vaatii kyllä sen kuuluisan seittemän leivän uunin, tuon sun makkaran paistamiseks.” - tuumasin, mutta mielessäni kävi, että Japen jälkeen uunini olisi sen saattanut vastaanottaa. Uunihan on lämmitettävä ennen paistohommiin ryhtymistä. Näin muistelen mummonikin sanoneen.

”Jatketaanko peliä?” - huusi Jape, kun keräili tyhjiä pulloja olohuoneesta.
Kysymys sai aikaan hyvät naurut ja hyväntuulisina siirryimme yöpuulle. Jape tuli viereeni päämakuuhuoneeseen ja Ville ja Petri avasivat itselleen vuodesohvan toisessa makuuhuoneessa.

Aamulla herättyämme, oli yksi joukosta poissa. Petri oli lähtenyt töihinsä meitä herättämättä ja jättänyt keittiön pöydälle lapun, jossa kiitti hauskasta illasta ja pyysi tulemaan illalla kahdeksalta golfmailojen kanssa pääkentän lähtöpaikalle.

Ihastellessamme keittiössä Villen aamuerektiota, päätimme laittaa asian harkintaan.

Lue lisää

Nää on ihan pirun hyvin kirjotettu nää sun novellis, Henry! Vaikken homo tai edes bi olekaan, saa näiden sun novellien lukemisesta aina hyvän mielen :)

Víttu jos voisit heteronovelleja kirjoittaa samalla tyylillä, ni en varmaan muuta enää runkkumateriaalina käyttäiskään :D

Norsukononen kirjoitti:

Nää on ihan pirun hyvin kirjotettu nää sun novellis, Henry! Vaikken homo tai edes bi olekaan, saa näiden sun novellien lukemisesta aina hyvän mielen :)

Víttu jos voisit heteronovelleja kirjoittaa samalla tyylillä, ni en varmaan muuta enää runkkumateriaalina käyttäiskään :D

Lue lisää

Kiitos Kononen kauniista postista ;)

Harmi, että asiantuntemukseni on hivenen rajallinen repertuaarin laajentamista haluamaasi suuntaan koskien...

Eheydy :D

Sorry JuniOri, jos tekstini sai housusi sotkuun. Voisin lähettää Omoa purkillisen housupyykkiäsi varten, mutta taitaa olla turhaa, kun sinä kuitenkin joku kaunis päivä tulet ja luet lisää :D

Elintarvikkeet ja Alkon antimet kasseissa palasimme kämpille. Huolimatta auki jättämistämme ikkunoista, oli havaittavissa vielä palaneen käryä. Ei enää kuitenkaan mainittavissa määrin. Laitoin patterin palovaroittimeen ja kiipesin asentamaan varoittimen takaisin paikalleen.

"Vielä täällä pikkusen haisee munat. Ei kuiteskaan Japen, vaikka kyllä nekin aamulla vähän tuoksahti, ennen ku tuli palaneen munan haju tilalle. Oliko hyvä temppu, Jape meiltä?" - kysyin Japelta saamastaan aamuyllätyksestä.
"Olihan se ihan kiva yllätys. Harvoin tuollaisia herätyksiä tulee. Ville meinas tukehuttaa mut perseeellään. Olis pitäny purra karvasesta pakarasta pala pois. Jooo... Kiva temppu se oli, eli kiitti vaan." - Jape ei ollut ollenkaan pahoillaan saamastaan käsittelystä.

"Pienet päikkärit otetaan nyt ja sen jälkeen käyään rangella lyömässä muutamat treenipallot." - ehdotti Ville ja jatkoi. " Mitähän se Pete meinaa? Sen myöhäsen startin kanssa meinaan? Eihän me ehditä valosassa pelaa ku korkeintaan muutama väylä. Ysiltä on ainaki jo ihan pimeetä."
Samaa olin itsekin ihmetellyt, mutta luotin Petrin arviointikykyyn.
"Jospa Petellä on meille otsalamput ja pallotutkat." - vitsaili Jape.

Pienten torkkujen jälkeen kaivoimme ulkovarastosta mailasetit ja kävimme ostamassa klubitalosta harjoitusalueen pallokoneeseen käyvät poletit. Lyötyämme niillä saadut pallot, innostuimme hakemaan vielä muutaman poletin lisää ja aloimme ihan oikeasti innostua pallojen hakkaamisesta. Jossain vaiheessa Petrikin pyörähti katsomassa touhujamme ja antamassa muutamia vinkkejä parempaan golfswingiin. Kysymyksiimme, miten hän luulee meidän näkevän mitään pelata enää kahdeksan jälkeen, hän kertoi itsellään olevan yllätyksen meille.
"Ottakaa lämmintä vaatetta mukaan. Auringonlaskun jälkeen tulee helposti vilu. Kasilta ykköstiille sitten ja älkää ottako eväitä. Mä hoidan tarjoilupuolen nyt." - huusi Petri jatkaessaan matkaansa.

Illan tullessa kävimme harjoitusalueella lyömässä vielä muutamat pallot ja sieltä siirryimme ykköstiin avauspaikalle. Avauspaikan vieressä, puttiviheriöllä, hioimme parhaillaan puttituntumaa, kun Petri ilmestyi golfautolla ja hihkaisi meidät luokseen.

"Moi kaikille. Mä otan auton messiin, kun on tavaraa vähän mukana. Me ollaan viimeiset lähtijät, joten saadaaan rauhassa säheltää, tai ainakin te saatte säheltää." - lupasi Petri ja arvottuamme lyöntijärjestyksen, olimme valmiita starttaamaan elämämme ensimmäisen kierroksen oikealla golfkentällä.

Jape sai kunnian lyödä avauslyönnin ja se plumpsahti kolmenkymmenen metrin päässä olevaan lampeen. Seuraavana siihen lampeen löi Ville. Itse en siihen lampeen lyönyt, koska löin puhtaan hudin. Selvittyään naurukohtauksestaan, Petri tempaisi pallonsa omalla vuorollaan noin kolmensadan metrin päähän väylälle ja ystävällisesti pyysi meidät kokeilemaan naisten lyöntipaikalta lammen etupuolelta. Kiitimme helpotuksesta ja kehuimme samalla Petrin superupeaa avauslyöntiä.

"Jollainhan sitä pientä munaa täytyy kompensoida." - naurahti Petri ja sanoi että Villellä olisi ollut lupa lyödä vaikka taaksepäin, kun kompensaatiota ei Ville tarvitse.
"Älä nyt aloita tuosta pienestä, mutta hyvälle maistuvasta munastasi puhumaan näin alkutaipaleella. Meiltä unohtuu vähäisetkin taidot, jos sitä aletaan miettii." - pyysin, ja löin lähes onnistuneen lyönnin metsään.
Suunnilleen samoilla linjoilla kuljimme me muut ja Petrin yhtä lyöntiä kohti, löimme me toiset varmaan kymmenen hyvin mielenkiintoisen oloista lyöntiä tai sen yritystä.
Hämärä suojeli meitä häpeältä ja toiselle reiälle mentäessä, oli jo lähes pimeä.

"Tää me vielä nähdään joten kuten, kun on lyhyt par3-väylä, mutta sitten vaihdetaan pallot paremmin näkyviin." - tuumi Petri ja löi ensimmäisenä ja hyvin löikin.
Mekin pääsimme pienten mutkien kautta griinille ja puttailtuamme pallot reikään, siirryimme seuraavalle tiiauspaikalle. Petri ajoi auton lyöntipaikan viereen ja kaivoi varustelaukustaan meille uudet pallot.
"Miks me pallot vaihdetaan. Mulla ne vaihtuu muutenkin usein, kun joka toinen pallo hukkuu." - ihmetteli Ville ääneen ja minä ja Jape hiljaa mielessämme.
"Kohta näet." - sanoi Petri tiiatessaan pallon sytyttämänsä työvalon valaisemalla tiiausalueella.
"Katsokaas pojat tätä!

henryxavier kirjoitti:

Elintarvikkeet ja Alkon antimet kasseissa palasimme kämpille. Huolimatta auki jättämistämme ikkunoista, oli havaittavissa vielä palaneen käryä. Ei enää kuitenkaan mainittavissa määrin. Laitoin patterin palovaroittimeen ja kiipesin asentamaan varoittimen takaisin paikalleen.

"Vielä täällä pikkusen haisee munat. Ei kuiteskaan Japen, vaikka kyllä nekin aamulla vähän tuoksahti, ennen ku tuli palaneen munan haju tilalle. Oliko hyvä temppu, Jape meiltä?" - kysyin Japelta saamastaan aamuyllätyksestä.
"Olihan se ihan kiva yllätys. Harvoin tuollaisia herätyksiä tulee. Ville meinas tukehuttaa mut perseeellään. Olis pitäny purra karvasesta pakarasta pala pois. Jooo... Kiva temppu se oli, eli kiitti vaan." - Jape ei ollut ollenkaan pahoillaan saamastaan käsittelystä.

"Pienet päikkärit otetaan nyt ja sen jälkeen käyään rangella lyömässä muutamat treenipallot." - ehdotti Ville ja jatkoi. " Mitähän se Pete meinaa? Sen myöhäsen startin kanssa meinaan? Eihän me ehditä valosassa pelaa ku korkeintaan muutama väylä. Ysiltä on ainaki jo ihan pimeetä."
Samaa olin itsekin ihmetellyt, mutta luotin Petrin arviointikykyyn.
"Jospa Petellä on meille otsalamput ja pallotutkat." - vitsaili Jape.

Pienten torkkujen jälkeen kaivoimme ulkovarastosta mailasetit ja kävimme ostamassa klubitalosta harjoitusalueen pallokoneeseen käyvät poletit. Lyötyämme niillä saadut pallot, innostuimme hakemaan vielä muutaman poletin lisää ja aloimme ihan oikeasti innostua pallojen hakkaamisesta. Jossain vaiheessa Petrikin pyörähti katsomassa touhujamme ja antamassa muutamia vinkkejä parempaan golfswingiin. Kysymyksiimme, miten hän luulee meidän näkevän mitään pelata enää kahdeksan jälkeen, hän kertoi itsellään olevan yllätyksen meille.
"Ottakaa lämmintä vaatetta mukaan. Auringonlaskun jälkeen tulee helposti vilu. Kasilta ykköstiille sitten ja älkää ottako eväitä. Mä hoidan tarjoilupuolen nyt." - huusi Petri jatkaessaan matkaansa.

Illan tullessa kävimme harjoitusalueella lyömässä vielä muutamat pallot ja sieltä siirryimme ykköstiin avauspaikalle. Avauspaikan vieressä, puttiviheriöllä, hioimme parhaillaan puttituntumaa, kun Petri ilmestyi golfautolla ja hihkaisi meidät luokseen.

"Moi kaikille. Mä otan auton messiin, kun on tavaraa vähän mukana. Me ollaan viimeiset lähtijät, joten saadaaan rauhassa säheltää, tai ainakin te saatte säheltää." - lupasi Petri ja arvottuamme lyöntijärjestyksen, olimme valmiita starttaamaan elämämme ensimmäisen kierroksen oikealla golfkentällä.

Jape sai kunnian lyödä avauslyönnin ja se plumpsahti kolmenkymmenen metrin päässä olevaan lampeen. Seuraavana siihen lampeen löi Ville. Itse en siihen lampeen lyönyt, koska löin puhtaan hudin. Selvittyään naurukohtauksestaan, Petri tempaisi pallonsa omalla vuorollaan noin kolmensadan metrin päähän väylälle ja ystävällisesti pyysi meidät kokeilemaan naisten lyöntipaikalta lammen etupuolelta. Kiitimme helpotuksesta ja kehuimme samalla Petrin superupeaa avauslyöntiä.

"Jollainhan sitä pientä munaa täytyy kompensoida." - naurahti Petri ja sanoi että Villellä olisi ollut lupa lyödä vaikka taaksepäin, kun kompensaatiota ei Ville tarvitse.
"Älä nyt aloita tuosta pienestä, mutta hyvälle maistuvasta munastasi puhumaan näin alkutaipaleella. Meiltä unohtuu vähäisetkin taidot, jos sitä aletaan miettii." - pyysin, ja löin lähes onnistuneen lyönnin metsään.
Suunnilleen samoilla linjoilla kuljimme me muut ja Petrin yhtä lyöntiä kohti, löimme me toiset varmaan kymmenen hyvin mielenkiintoisen oloista lyöntiä tai sen yritystä.
Hämärä suojeli meitä häpeältä ja toiselle reiälle mentäessä, oli jo lähes pimeä.

"Tää me vielä nähdään joten kuten, kun on lyhyt par3-väylä, mutta sitten vaihdetaan pallot paremmin näkyviin." - tuumi Petri ja löi ensimmäisenä ja hyvin löikin.
Mekin pääsimme pienten mutkien kautta griinille ja puttailtuamme pallot reikään, siirryimme seuraavalle tiiauspaikalle. Petri ajoi auton lyöntipaikan viereen ja kaivoi varustelaukustaan meille uudet pallot.
"Miks me pallot vaihdetaan. Mulla ne vaihtuu muutenkin usein, kun joka toinen pallo hukkuu." - ihmetteli Ville ääneen ja minä ja Jape hiljaa mielessämme.
"Kohta näet." - sanoi Petri tiiatessaan pallon sytyttämänsä työvalon valaisemalla tiiausalueella.
"Katsokaas pojat tätä!

Lue lisää

Petrin lyönnin osuessa palloon, se syttyi ja lentäessään piirsi valojuovaa nyt jo pimeään maisemaan. Olimme hämmästyksestä lähes mykkinä.
"Mikä toi oli ja miten se on mahdollista? - äidyin ihmettelemään.
"Nyt me otettiin käyttöön itsevalaisevat pallot. Se syttyy täräyksestä ja palaa viitisen minuuttia, niin sen ehtii pimeässä vielä löytääkin. Nyt pelataankin vaan kahdella pallolla ja Jape ja Ville saa pelata samaa. Mä pelaan Maken kanssa, kun se ei aina oikein osu." - selvitti Petri ja vaikka totta puhuikin osumisistani, niin meinasin potkaista perseeelle noista sanoista.

Ville onnistui saamaan myös hyvän osuman ja hienon kaaren piirsi myös hänen pallonsa tummaa taivasta vasten. Siirryime vauhdilla palloillemme. Viiden minuutin aika, pallon vielä hohtaessa valoa, ei antanut aikaa viivyttelylle.
Onnistuimme etenemään pimeällä kentällä melko hyvin. Syy oli tietenkin Petrin kenttätuntemuksessa, sekä reippaalla äänellä annetussa vittuilunsekaisessa neuvonnassa.

Joukkueena olimme kuitenkin paremmin etenevä pari Petrin kanssa, kiitos pääosin Petrin taitojen. Ja meitä auttoi myös golfauto, jota pidimme keskellä väylää, se toimi myös oppaana Villelle ja Japelle.
Lyötyäni vuorollani tavallistakin syvemmälle metsään ja huolimatta itsevalaisevasta pallosta, oli meillä jonkin verran etsimistä kanervikkoon kadonneen pallon löytämisessä.
Näin valonhehkua paksun männyn vieressä olevan mättään takana ja kumarruin nostamaan pallon pelaamattomasta paikasta. Kumartuessani, käsi tarttui perseeseeeni ja sormet kulkivat pitkin persvakoani.

"Mitä vittuu sä meinaat?" sähähdin Petrille ja löin kynnet irti perseestäni.
"En mä vittuu meinannut. Mut oli niin hyvin kohollaan sun persé, ettei voinut pitää käsiään erossa." - sanoi Petri ja tarttui kaksin käsin uudestaan pakaroihini.
"Ei samperi sentään. Jape tappais mut, jos se näkis. Ja ei Villekään varmaan hyvää tykkäis." - sanoin Petrille ja yritin irroittaa käsiä pakaroistani.
"Mut kun ei näe. Ja ei ne tiedä, ellet kerro." - lohdutteli Petri pyrkien suutelemaan minua suulle.
"Älä viitti. Mun on vähän vaikee olla näin."
"Ai tämänkö vuoksi?" - kysyi Petri puristaen seisovaa kaluani housun läpi. Kokeilin myös Petrin etumusta ja sain kovaa käteeni.
Hetki siinä meni toisiamme tunnustellessa, kunnes kuului kutsuhuuto väylältä.

"Haloo!!! Hukkuko teiltä pallot. Meiltä yks ehti kadota. Jatketaanko matkaa?" - huuteli Jape ja Ville väylän reunasta.
"Joo. Tullaan iha just. Löyty ihan viime sekunnilla." - huusin vastauksen ja irroittauduin Petristä. Puristin kuitenkin vielä ennen metsästä poistumista Petrin kiinteitä pakaroita kostoksi ja pienen suudelman sai Petri ennen poistumistamme metsän pimeydestä.

"Tuo viitosreikä pelataan kaikki samaa palloa vuoron perään ja sitten odottaa seuraava yllätys." - Petri löi avauslyönnin ja jatkoi: "Jos jokainen lyö kerran kohtuuhyvin, niin meidän pitäis olla niillä lyönneillä griinin tuntumassa. Nyt tarkkana jullit jatkossa."

Huomasin Petrin äänessä pientä käheyttä ja näin, kun hän käänsi vaivihkaa kulliaan vatsaansa vasten. Itse olin sen tempun tehnyt jo metsässä. Huolimatta moraalisesta närkästyksestäni Petrin lähentelyä kohtaan, kaluni ei ollut närkästynyt, eikä ainakaan surkastunut pamahdettuaan täyteen seisokkiin tuon meitä molempia kiihottaneen tilanteen johdosta.
Selvisimme suunnitellulla lyöntimäärällä griinille ja puttailtuamme pallon reikään, jäimme odottamaan Petrin lupaamaa yllätystä.

"Tänne päin, pojat!"
Petri ajoi parisataa metriä edellämme ja pysähtyi tien varteen. Saavutettuamme Petrin, huomasimme seisovamme jonkinlaisen katoksen edessä.
”Mikäs se tää on ja mihin tätä tarttee? - kysyi Ville ensimmäisenä.
Petri kaivoi golfauton penkin alta laavun laitoihin kaksi paloöljyllä toimivaa lyhtyä, sytytti ne ja alkoi kasaamaan nuotioon tarpeita laavun takaa hakemillaan puilla.

"Tämä on golfkentän oma laavu, joka toimii levähdyspaikkana ja tarvittaessa sateensuojana pelaajille. Ja ukkosellakin tää on turvallinen, kun tuonne vähän matkan päähän on tehty kunnon ukkosenjohdatin korkean tolpan nokkaan." - kertoi Petri ja varaamillaan tuohilla sai ensimmäiset loimut klapien alle.

henryxavier kirjoitti:

Petrin lyönnin osuessa palloon, se syttyi ja lentäessään piirsi valojuovaa nyt jo pimeään maisemaan. Olimme hämmästyksestä lähes mykkinä.
"Mikä toi oli ja miten se on mahdollista? - äidyin ihmettelemään.
"Nyt me otettiin käyttöön itsevalaisevat pallot. Se syttyy täräyksestä ja palaa viitisen minuuttia, niin sen ehtii pimeässä vielä löytääkin. Nyt pelataankin vaan kahdella pallolla ja Jape ja Ville saa pelata samaa. Mä pelaan Maken kanssa, kun se ei aina oikein osu." - selvitti Petri ja vaikka totta puhuikin osumisistani, niin meinasin potkaista perseeelle noista sanoista.

Ville onnistui saamaan myös hyvän osuman ja hienon kaaren piirsi myös hänen pallonsa tummaa taivasta vasten. Siirryime vauhdilla palloillemme. Viiden minuutin aika, pallon vielä hohtaessa valoa, ei antanut aikaa viivyttelylle.
Onnistuimme etenemään pimeällä kentällä melko hyvin. Syy oli tietenkin Petrin kenttätuntemuksessa, sekä reippaalla äänellä annetussa vittuilunsekaisessa neuvonnassa.

Joukkueena olimme kuitenkin paremmin etenevä pari Petrin kanssa, kiitos pääosin Petrin taitojen. Ja meitä auttoi myös golfauto, jota pidimme keskellä väylää, se toimi myös oppaana Villelle ja Japelle.
Lyötyäni vuorollani tavallistakin syvemmälle metsään ja huolimatta itsevalaisevasta pallosta, oli meillä jonkin verran etsimistä kanervikkoon kadonneen pallon löytämisessä.
Näin valonhehkua paksun männyn vieressä olevan mättään takana ja kumarruin nostamaan pallon pelaamattomasta paikasta. Kumartuessani, käsi tarttui perseeseeeni ja sormet kulkivat pitkin persvakoani.

"Mitä vittuu sä meinaat?" sähähdin Petrille ja löin kynnet irti perseestäni.
"En mä vittuu meinannut. Mut oli niin hyvin kohollaan sun persé, ettei voinut pitää käsiään erossa." - sanoi Petri ja tarttui kaksin käsin uudestaan pakaroihini.
"Ei samperi sentään. Jape tappais mut, jos se näkis. Ja ei Villekään varmaan hyvää tykkäis." - sanoin Petrille ja yritin irroittaa käsiä pakaroistani.
"Mut kun ei näe. Ja ei ne tiedä, ellet kerro." - lohdutteli Petri pyrkien suutelemaan minua suulle.
"Älä viitti. Mun on vähän vaikee olla näin."
"Ai tämänkö vuoksi?" - kysyi Petri puristaen seisovaa kaluani housun läpi. Kokeilin myös Petrin etumusta ja sain kovaa käteeni.
Hetki siinä meni toisiamme tunnustellessa, kunnes kuului kutsuhuuto väylältä.

"Haloo!!! Hukkuko teiltä pallot. Meiltä yks ehti kadota. Jatketaanko matkaa?" - huuteli Jape ja Ville väylän reunasta.
"Joo. Tullaan iha just. Löyty ihan viime sekunnilla." - huusin vastauksen ja irroittauduin Petristä. Puristin kuitenkin vielä ennen metsästä poistumista Petrin kiinteitä pakaroita kostoksi ja pienen suudelman sai Petri ennen poistumistamme metsän pimeydestä.

"Tuo viitosreikä pelataan kaikki samaa palloa vuoron perään ja sitten odottaa seuraava yllätys." - Petri löi avauslyönnin ja jatkoi: "Jos jokainen lyö kerran kohtuuhyvin, niin meidän pitäis olla niillä lyönneillä griinin tuntumassa. Nyt tarkkana jullit jatkossa."

Huomasin Petrin äänessä pientä käheyttä ja näin, kun hän käänsi vaivihkaa kulliaan vatsaansa vasten. Itse olin sen tempun tehnyt jo metsässä. Huolimatta moraalisesta närkästyksestäni Petrin lähentelyä kohtaan, kaluni ei ollut närkästynyt, eikä ainakaan surkastunut pamahdettuaan täyteen seisokkiin tuon meitä molempia kiihottaneen tilanteen johdosta.
Selvisimme suunnitellulla lyöntimäärällä griinille ja puttailtuamme pallon reikään, jäimme odottamaan Petrin lupaamaa yllätystä.

"Tänne päin, pojat!"
Petri ajoi parisataa metriä edellämme ja pysähtyi tien varteen. Saavutettuamme Petrin, huomasimme seisovamme jonkinlaisen katoksen edessä.
”Mikäs se tää on ja mihin tätä tarttee? - kysyi Ville ensimmäisenä.
Petri kaivoi golfauton penkin alta laavun laitoihin kaksi paloöljyllä toimivaa lyhtyä, sytytti ne ja alkoi kasaamaan nuotioon tarpeita laavun takaa hakemillaan puilla.

"Tämä on golfkentän oma laavu, joka toimii levähdyspaikkana ja tarvittaessa sateensuojana pelaajille. Ja ukkosellakin tää on turvallinen, kun tuonne vähän matkan päähän on tehty kunnon ukkosenjohdatin korkean tolpan nokkaan." - kertoi Petri ja varaamillaan tuohilla sai ensimmäiset loimut klapien alle.

Lue lisää

"Jaahas. Ai tää se sun ylläri oli. Oliks päivällä käyny laittaa puut ja muut jo valmiiks, vai onkos täällä noin hyviä klapeja aina valmiina? - hämmästelin.
"On täällä vähän muutakin valmiina." - sanoi Petri ja haki laavun takaa ohuet retkipatjat ja kaksi isoa kylmälaukkua.
"Vautsi. Onpa hyvät järjestelyt. Kuulinko kilinää tuosta toisesta kylmälaukusta? - kysäisi Ville ja avattuaan laukun tuumasi. "Oikein kuulin. Saako ottaa?"
"Ota kaikille. Kai olut kelpaa näin golfretkelläkin? - kysyi Petri puhallellessaan tulta nuotioon.
"Juu, ei. Annahan tänne. Johan tässä jano tulikin." - tuumasin minä ja löin olutpullon korkin auki laavun reunaa vasten.
Ei maistunut ollenkaan pahalle se ja nälkää taltuttamaan oli Petri varannut toiseen laukkuun hiillosmakkaroita.
"Tää muistuttaa mun kyrpeliiniä." - sanoi, ja nosti yhden makkaran avaamastaan paketista. "Kohta sitä saadaan paistaa, kunhan nuotio vähän hiipuu."
"Kyrpääskö?
"Haista Jape se veellä alkava." - sanoi Petri ja heitti Japea makkaralla. Jape otti makkaran suuhunsa ja sanoi: ”Ei maistu ihan samalta ku sun, ainakaan ennenku paistaa.”

Ja sitä rataa...

Makkarat, oluet ja hyvä seura. Mitäpä sitä muuta kaipasikaan. Petriä kiittelimme kivasta yllätyksestä ja etenkin riittävästä määrästä olutta. Joka kusetti kovasti, kuten oluella on tapana.
Otimmekin kisan siitä, kuka pystyy kusemaan korkeimmalle puun runkoon ja huolimatta Villen pitkän kusiletkun tuomasta etumatkasta, hän jäi kuitenkin viimeiseksi.

”Helppoa se on noilla korkeapainenappuloilla pissiminenkin. Mulla on vaan tällanen volyymiletku ja mä tungen sen teihin jokaiseen jos tahotte.” - Ville ei ollut turhan vaatimaton pikkupäissään, mutta yksikään persus ei kuitenkaan heti paljastunut. Vaan hyvät naurut saimme.

Makkarat oli paistettu ja syöty ja lisäsimme puita laavun edessä palavaan nuotioon. Istuessamme siinä nuotion lämmössä laavun reunalla, tuli juttua siitä, mikä ketäkin kiihottaa.
”Mua kiihottaa kaikki. Tai ainakin melkein, tai ainakin kaikki, missä saa riisua housut ja päästää kullinsa vapauteen. Joskus ollu vähä harmiakin siitä.” - tunnustin ensimmäisenä.

”Mulla taas muna nousee heti pystyyn, jos joku edes kysyy, et saaks se imee mun kullii, mutta onpahan sitten heti valmiina pystyssä.” - hymähti Petri.
”Sama juttu mulla ja Make tietää sen hyvin ja aina se on saanu, ku on kysyny.” - tuumi Jape. Kyllä. Juuri noin olin itsekin huomannut Japen kohdalla.

”Mä taas kiihotun siitä, jos kaveri kiihottuu, ku mä kysyn siltä, että saanko imee sitä tai ehkäpä vaikka panna ja sit mä kiihotun, jos joku kysyy multa, ett saako se imee tai panna mua...” - selitti Ville ja sai meidät nauramaan ääneen.
”Sepä olikin, Ville, selvästi sanottu, eli tarkoitti varmaan, että sä kiihotut kaikissa tapauksissa ja vielä vähän päälle.” - sanoin ja siinä yön pimeydessä, nuotion meitä lämmittäessä, mietin miten saisin nuo kaikki kiihottumaan yhtä aikaa.

henryxavier kirjoitti:

"Jaahas. Ai tää se sun ylläri oli. Oliks päivällä käyny laittaa puut ja muut jo valmiiks, vai onkos täällä noin hyviä klapeja aina valmiina? - hämmästelin.
"On täällä vähän muutakin valmiina." - sanoi Petri ja haki laavun takaa ohuet retkipatjat ja kaksi isoa kylmälaukkua.
"Vautsi. Onpa hyvät järjestelyt. Kuulinko kilinää tuosta toisesta kylmälaukusta? - kysäisi Ville ja avattuaan laukun tuumasi. "Oikein kuulin. Saako ottaa?"
"Ota kaikille. Kai olut kelpaa näin golfretkelläkin? - kysyi Petri puhallellessaan tulta nuotioon.
"Juu, ei. Annahan tänne. Johan tässä jano tulikin." - tuumasin minä ja löin olutpullon korkin auki laavun reunaa vasten.
Ei maistunut ollenkaan pahalle se ja nälkää taltuttamaan oli Petri varannut toiseen laukkuun hiillosmakkaroita.
"Tää muistuttaa mun kyrpeliiniä." - sanoi, ja nosti yhden makkaran avaamastaan paketista. "Kohta sitä saadaan paistaa, kunhan nuotio vähän hiipuu."
"Kyrpääskö?
"Haista Jape se veellä alkava." - sanoi Petri ja heitti Japea makkaralla. Jape otti makkaran suuhunsa ja sanoi: ”Ei maistu ihan samalta ku sun, ainakaan ennenku paistaa.”

Ja sitä rataa...

Makkarat, oluet ja hyvä seura. Mitäpä sitä muuta kaipasikaan. Petriä kiittelimme kivasta yllätyksestä ja etenkin riittävästä määrästä olutta. Joka kusetti kovasti, kuten oluella on tapana.
Otimmekin kisan siitä, kuka pystyy kusemaan korkeimmalle puun runkoon ja huolimatta Villen pitkän kusiletkun tuomasta etumatkasta, hän jäi kuitenkin viimeiseksi.

”Helppoa se on noilla korkeapainenappuloilla pissiminenkin. Mulla on vaan tällanen volyymiletku ja mä tungen sen teihin jokaiseen jos tahotte.” - Ville ei ollut turhan vaatimaton pikkupäissään, mutta yksikään persus ei kuitenkaan heti paljastunut. Vaan hyvät naurut saimme.

Makkarat oli paistettu ja syöty ja lisäsimme puita laavun edessä palavaan nuotioon. Istuessamme siinä nuotion lämmössä laavun reunalla, tuli juttua siitä, mikä ketäkin kiihottaa.
”Mua kiihottaa kaikki. Tai ainakin melkein, tai ainakin kaikki, missä saa riisua housut ja päästää kullinsa vapauteen. Joskus ollu vähä harmiakin siitä.” - tunnustin ensimmäisenä.

”Mulla taas muna nousee heti pystyyn, jos joku edes kysyy, et saaks se imee mun kullii, mutta onpahan sitten heti valmiina pystyssä.” - hymähti Petri.
”Sama juttu mulla ja Make tietää sen hyvin ja aina se on saanu, ku on kysyny.” - tuumi Jape. Kyllä. Juuri noin olin itsekin huomannut Japen kohdalla.

”Mä taas kiihotun siitä, jos kaveri kiihottuu, ku mä kysyn siltä, että saanko imee sitä tai ehkäpä vaikka panna ja sit mä kiihotun, jos joku kysyy multa, ett saako se imee tai panna mua...” - selitti Ville ja sai meidät nauramaan ääneen.
”Sepä olikin, Ville, selvästi sanottu, eli tarkoitti varmaan, että sä kiihotut kaikissa tapauksissa ja vielä vähän päälle.” - sanoin ja siinä yön pimeydessä, nuotion meitä lämmittäessä, mietin miten saisin nuo kaikki kiihottumaan yhtä aikaa.

Lue lisää

NAM!! Hyvät oli eväät!!!

henryxavier kirjoitti:

"Jaahas. Ai tää se sun ylläri oli. Oliks päivällä käyny laittaa puut ja muut jo valmiiks, vai onkos täällä noin hyviä klapeja aina valmiina? - hämmästelin.
"On täällä vähän muutakin valmiina." - sanoi Petri ja haki laavun takaa ohuet retkipatjat ja kaksi isoa kylmälaukkua.
"Vautsi. Onpa hyvät järjestelyt. Kuulinko kilinää tuosta toisesta kylmälaukusta? - kysäisi Ville ja avattuaan laukun tuumasi. "Oikein kuulin. Saako ottaa?"
"Ota kaikille. Kai olut kelpaa näin golfretkelläkin? - kysyi Petri puhallellessaan tulta nuotioon.
"Juu, ei. Annahan tänne. Johan tässä jano tulikin." - tuumasin minä ja löin olutpullon korkin auki laavun reunaa vasten.
Ei maistunut ollenkaan pahalle se ja nälkää taltuttamaan oli Petri varannut toiseen laukkuun hiillosmakkaroita.
"Tää muistuttaa mun kyrpeliiniä." - sanoi, ja nosti yhden makkaran avaamastaan paketista. "Kohta sitä saadaan paistaa, kunhan nuotio vähän hiipuu."
"Kyrpääskö?
"Haista Jape se veellä alkava." - sanoi Petri ja heitti Japea makkaralla. Jape otti makkaran suuhunsa ja sanoi: ”Ei maistu ihan samalta ku sun, ainakaan ennenku paistaa.”

Ja sitä rataa...

Makkarat, oluet ja hyvä seura. Mitäpä sitä muuta kaipasikaan. Petriä kiittelimme kivasta yllätyksestä ja etenkin riittävästä määrästä olutta. Joka kusetti kovasti, kuten oluella on tapana.
Otimmekin kisan siitä, kuka pystyy kusemaan korkeimmalle puun runkoon ja huolimatta Villen pitkän kusiletkun tuomasta etumatkasta, hän jäi kuitenkin viimeiseksi.

”Helppoa se on noilla korkeapainenappuloilla pissiminenkin. Mulla on vaan tällanen volyymiletku ja mä tungen sen teihin jokaiseen jos tahotte.” - Ville ei ollut turhan vaatimaton pikkupäissään, mutta yksikään persus ei kuitenkaan heti paljastunut. Vaan hyvät naurut saimme.

Makkarat oli paistettu ja syöty ja lisäsimme puita laavun edessä palavaan nuotioon. Istuessamme siinä nuotion lämmössä laavun reunalla, tuli juttua siitä, mikä ketäkin kiihottaa.
”Mua kiihottaa kaikki. Tai ainakin melkein, tai ainakin kaikki, missä saa riisua housut ja päästää kullinsa vapauteen. Joskus ollu vähä harmiakin siitä.” - tunnustin ensimmäisenä.

”Mulla taas muna nousee heti pystyyn, jos joku edes kysyy, et saaks se imee mun kullii, mutta onpahan sitten heti valmiina pystyssä.” - hymähti Petri.
”Sama juttu mulla ja Make tietää sen hyvin ja aina se on saanu, ku on kysyny.” - tuumi Jape. Kyllä. Juuri noin olin itsekin huomannut Japen kohdalla.

”Mä taas kiihotun siitä, jos kaveri kiihottuu, ku mä kysyn siltä, että saanko imee sitä tai ehkäpä vaikka panna ja sit mä kiihotun, jos joku kysyy multa, ett saako se imee tai panna mua...” - selitti Ville ja sai meidät nauramaan ääneen.
”Sepä olikin, Ville, selvästi sanottu, eli tarkoitti varmaan, että sä kiihotut kaikissa tapauksissa ja vielä vähän päälle.” - sanoin ja siinä yön pimeydessä, nuotion meitä lämmittäessä, mietin miten saisin nuo kaikki kiihottumaan yhtä aikaa.

Lue lisää

Kylläpä olisi mukava päästä golffailemaan ja grillailemaan tuollaisella porukalla. Oli taas niin hyvin skriivailtu, että varsin elävästi pystyin kuvittelemaan itseni tuonne laavulle poikien seuraksi.

henryxavier kirjoitti:

"Jaahas. Ai tää se sun ylläri oli. Oliks päivällä käyny laittaa puut ja muut jo valmiiks, vai onkos täällä noin hyviä klapeja aina valmiina? - hämmästelin.
"On täällä vähän muutakin valmiina." - sanoi Petri ja haki laavun takaa ohuet retkipatjat ja kaksi isoa kylmälaukkua.
"Vautsi. Onpa hyvät järjestelyt. Kuulinko kilinää tuosta toisesta kylmälaukusta? - kysäisi Ville ja avattuaan laukun tuumasi. "Oikein kuulin. Saako ottaa?"
"Ota kaikille. Kai olut kelpaa näin golfretkelläkin? - kysyi Petri puhallellessaan tulta nuotioon.
"Juu, ei. Annahan tänne. Johan tässä jano tulikin." - tuumasin minä ja löin olutpullon korkin auki laavun reunaa vasten.
Ei maistunut ollenkaan pahalle se ja nälkää taltuttamaan oli Petri varannut toiseen laukkuun hiillosmakkaroita.
"Tää muistuttaa mun kyrpeliiniä." - sanoi, ja nosti yhden makkaran avaamastaan paketista. "Kohta sitä saadaan paistaa, kunhan nuotio vähän hiipuu."
"Kyrpääskö?
"Haista Jape se veellä alkava." - sanoi Petri ja heitti Japea makkaralla. Jape otti makkaran suuhunsa ja sanoi: ”Ei maistu ihan samalta ku sun, ainakaan ennenku paistaa.”

Ja sitä rataa...

Makkarat, oluet ja hyvä seura. Mitäpä sitä muuta kaipasikaan. Petriä kiittelimme kivasta yllätyksestä ja etenkin riittävästä määrästä olutta. Joka kusetti kovasti, kuten oluella on tapana.
Otimmekin kisan siitä, kuka pystyy kusemaan korkeimmalle puun runkoon ja huolimatta Villen pitkän kusiletkun tuomasta etumatkasta, hän jäi kuitenkin viimeiseksi.

”Helppoa se on noilla korkeapainenappuloilla pissiminenkin. Mulla on vaan tällanen volyymiletku ja mä tungen sen teihin jokaiseen jos tahotte.” - Ville ei ollut turhan vaatimaton pikkupäissään, mutta yksikään persus ei kuitenkaan heti paljastunut. Vaan hyvät naurut saimme.

Makkarat oli paistettu ja syöty ja lisäsimme puita laavun edessä palavaan nuotioon. Istuessamme siinä nuotion lämmössä laavun reunalla, tuli juttua siitä, mikä ketäkin kiihottaa.
”Mua kiihottaa kaikki. Tai ainakin melkein, tai ainakin kaikki, missä saa riisua housut ja päästää kullinsa vapauteen. Joskus ollu vähä harmiakin siitä.” - tunnustin ensimmäisenä.

”Mulla taas muna nousee heti pystyyn, jos joku edes kysyy, et saaks se imee mun kullii, mutta onpahan sitten heti valmiina pystyssä.” - hymähti Petri.
”Sama juttu mulla ja Make tietää sen hyvin ja aina se on saanu, ku on kysyny.” - tuumi Jape. Kyllä. Juuri noin olin itsekin huomannut Japen kohdalla.

”Mä taas kiihotun siitä, jos kaveri kiihottuu, ku mä kysyn siltä, että saanko imee sitä tai ehkäpä vaikka panna ja sit mä kiihotun, jos joku kysyy multa, ett saako se imee tai panna mua...” - selitti Ville ja sai meidät nauramaan ääneen.
”Sepä olikin, Ville, selvästi sanottu, eli tarkoitti varmaan, että sä kiihotut kaikissa tapauksissa ja vielä vähän päälle.” - sanoin ja siinä yön pimeydessä, nuotion meitä lämmittäessä, mietin miten saisin nuo kaikki kiihottumaan yhtä aikaa.

Lue lisää

Tuleekos jatkoa vielä??

Nocomments kirjoitti:

Tuleekos jatkoa vielä??

Vieläkö kiinnostaa? Laavulla saattaisi tapahtua kaikenlaista...

Inspiraatio ollut nyt hiukan hukassa ;)

henryxavier kirjoitti:

Vieläkö kiinnostaa? Laavulla saattaisi tapahtua kaikenlaista...

Inspiraatio ollut nyt hiukan hukassa ;)

No todellakin! On vaan annettu taiteilijalle työrauha ;)

Pitänyt pientä kiirettä. Lupaan uutta stooria, ennen kuin 7000 kävijää on täynnä. Tuo lupaus antaa reilusti aikaa...

Noiden edellisten oli tarkoituskin olla sellainen ns. teaseri toimintaa odotellessa ;)

henryxavier kirjoitti:

Pitänyt pientä kiirettä. Lupaan uutta stooria, ennen kuin 7000 kävijää on täynnä. Tuo lupaus antaa reilusti aikaa...

Noiden edellisten oli tarkoituskin olla sellainen ns. teaseri toimintaa odotellessa ;)

Lue lisää

Henryyyy, missä on tarinaaa??? :)

Nocomments kirjoitti:

Henryyyy, missä on tarinaaa??? :)

Suunnitelmissa, hyvä herra, vaiko rouva...

Jos pidän lupaukseni jatkosta, on minulla suunnilleen vappuun asti aikaa ;)
Yritän kuitenkin pääsiäiseksi.

Kiitos muistutuksesta

Ville ja Jape vuorottelivat Petrin suun kimpussa ja Jape kertoi laukeavansa ihan pian.

"Tuu tänne. Mä hoidan sut loppuun!" - sanoin Japelle ja Japen siirryytyä rivakasti luokseni, nielaisin kulllin juurta myöten kurkkuuni ja aloitin imun. Petrin tehtyä homman jo melkein valmiiksi, laukesi Jape suuhuni hyvin nopeasti. Yleensä nielen Japen mällit, mutta nyt niille olisi muuta käyttöä.

Nousin seisomaan laavun eteen ja nostin Petrin jalat ylös. Työnsin suuni Petrin kivesten alle ja välihaa pitkin valutin Japen mällit peräaukolle liukastaen sen peukaloni ja Japen mällien avulla. Hivutin peukaloni liukastuneesta aukosta peremmälle ja tiukka puristus kertoi, että suostuttelua vaatii tuonne isomman upottaminen. Mutta suostutteluhan on toinen luontoni.

Painoin kivikovana jöpöttävän kyrpäní Petrin aukolle ja nojauduin eteenpäin. Petri yritti jotain sanoa, mutta koska hänellä oli Villen paksu patukka suussa, niin en saanut sanoista selvää.

Kai hän yritti sanoa, että sisään vaan.

"Nyt laitan Pete sulle tulpan, kun joku aika sitten kuului sellainen pieruvuoto."
Vedin hetkeksi kaluni pyllyrusinalta, sylkäisin kouraani liukkaan syljen ja voitelin ennestään märän kullini vielä kerran. Jape auttoi asiaani levittämällä Petrin pakaroita eroon toisistaan. Tiukka sulkijalihas ei meinannut antaa periksi, mutta edestakaisin vemputtelemalla sain kerta kerralta enemmän ujutettua kaluani sisään.

Ville oli vetänyt kalunsa Petrin suusta. Petri voihki hiljaa, osaksi kivusta, osaksi kiimasta, mutta Ville lopetti voihkimisen painamalla paksun kullinsa niin syvälle kurkkuun, että Petri alkoi kakomaan.
Minä olin päässyt hyvään vauhtiin ja survoin mäntääni vauhdilla Perin sylinteriin. Tunsin kipunointia kupeissani ja nyt alkoi tuntua siltä, että on voitelun aika. Vedin kaluni juuri ja juuri ulos ja parit ensimmäiset syöksyt päästin Petrin pakarauomaan, mutta viimeiset ruiskutin Petrin sisään. Silmissä hämärtyi ja orgasmin rajuus oli uskomaton. Haukoin henkeäni hetken...

"Nyt Ville tänne. Naitu kolo on valmiina vastaanottamaan isommankin makkaran." - huusin Villelle. Ville veti kullinsa Petrin huulilta, antoi nopean suudelman kullinsa maustamille huulille ja siirtyi paikalleni.
"Otahan muukalainen rennosti, kun vieraat vaeltajat sinua nai." - sanoin Petrille ja katsoimme Japen kanssa vierestä, kun Ville vei kalunsa spermani liukastamien pakaroiden väliin.

Petri ulvahti kivusta Villen poratessa aisansa läpi sulkijalihasten. Antoi kuitenkin Petrin hetken totutella siihen, kunnes aloitti rytmikkään pumppauksen.
Petri yritti kohottautua ylös, mutta lempeästi painoin hänet takaisin retkipatjalle ja suutelin suulle. Jape otti Petrin kalun käteensä ja vemppasi sitä rauhallisesti Villen naidessa pitkillä työnnöillä tiukkaa hanuria.

Petri huohotti suuhuni, puri huultani, kun Japen vemppaama kullinsa sylki kylkeeni mällivanat. Ville kiihdytti viimeiset kiihdytykset ja omituisen huoahduksen myötä päästi omat liemensä Petrin perseeseeen.

Hetkeen ei kukaan liikkunut. Tunsin veren maun suussani, ja yritin päästää huuleni Petrin hampaista. Nyt Petri tajusi purreensa minua ja pyysi otteensa irrotettuaan sitä anteeksi. Annoin. Sitä sattuu kiimassa kaikenlaista.

Ville veti veltostuneen kalunsa Petrin sisältä ja Jape kuivasi kylkeni golfbägistä hakemallaan pallopyyhkeellä. Ville otti sen jälkeen pyyhkeen, kuivasi kalunsa ja alkoi pyyhkiä roiskeita Petrin pakaroista ja niiden välistä.

"Tämän mä kuivaan näin." - sanoi Ville ottaessaan Petrin vielä osin spermasta märän kalun suuhunsa, imien sen huolella puhtaaksi.

"Nyt on oluet juotu, suuhun sekä muuhun pantavat pantu. Vaeltavat vieraat jatkavat vaellustaan." - näin tuumasin ja heitettyämme vaatteet päälle, kävimme pienen matkan päässä kääntymässä.

"Terve Petri. Tultiinkin takas. Onko jotain tapahtunu, ku olet noin oudon näkönen. Eihän me voitu sua yksin jättää, kun joku olis voinu sut vaikka raiskata ilman meidän turvaa." - "Nyt olet turvassa." - naureskelimme ja Petri piteli persettäään.

Hei, arvoisa lukija.

Luitko tosiaan kaikki osat, 1-9 ja kommentit? Ja yhdellä istumalla? Se on suoritus kyllä.
Osa 1 täyttää tosiaan 9.5. 2014 vuoden. Näin se aika menee ja viisiosaiseksi tarkoittamani juttu taitaa olla jo 50-osainen...:D

Saattaahan sitä jotain vielä tämänkin tarinan osalta tulla...

henryxavier kirjoitti:

Hei, arvoisa lukija.

Luitko tosiaan kaikki osat, 1-9 ja kommentit? Ja yhdellä istumalla? Se on suoritus kyllä.
Osa 1 täyttää tosiaan 9.5. 2014 vuoden. Näin se aika menee ja viisiosaiseksi tarkoittamani juttu taitaa olla jo 50-osainen...:D

Saattaahan sitä jotain vielä tämänkin tarinan osalta tulla...

Lue lisää

Juu-u, kerralla kaikki mitään säästelemättä ;) Kelloa ei tullut katsottua kun aloitin mutta takuulla meni helposti melkein kolme tuntia, jos joku ihmettelee niin tunnustan olevani hidas lukija! Ei sitä aina tarvitse hiki hatussa kuntoilla ulkosalla, tämän urakan jälkeen voikin sitten huomenna ottaa istuskelut takaisin kunnon juoksulenkillä.... Jos sää sallii, tällä hetkellä näyttäsi tulevan räntää taivaan täydeltä!!!

Hei Henry, joko olet unohtanut meidät? :(

Nocomments kirjoitti:

Hei Henry, joko olet unohtanut meidät? :(

Enhäni toki... Kuinka lukijoitani voisin unohtaa :-)

Kirjoitan taas kun muistan tapahtumia. Tai keksin kirjoittamisen arvoisia...

Kiitos mielenkiinnosta ja mukavaa alkavaa kesää.

henryxavier kirjoitti:

Enhäni toki... Kuinka lukijoitani voisin unohtaa :-)

Kirjoitan taas kun muistan tapahtumia. Tai keksin kirjoittamisen arvoisia...

Kiitos mielenkiinnosta ja mukavaa alkavaa kesää.

Lue lisää

Kesä meni.

On tuo muisti näköjään pysynyt huonona. Mutta joku puhkaisee 8000 lukijan rajan ihan näillä näppäimillä...:D

Ehkä tämä stoori tarvitsisi jonkinlaisen päätösosion vielä. Katsotaan...

Miksi et itse kirjoittaisi? Sinähän parhaiten tiedät mikä sinua kiihottaa. Ja jakamalla fantasiasi, näkisit kiihottavatko ne muita.

Kun itse näitä tarinoita kirjoittelin, minulla indikaattorina toimi oma kulli. Jos siellä tuntuu jotain, oletin että se voi toimia jonkun toisenkin mielikuvissa ja housuissa.

Ei muuta kuin kirjoittelemaan nyt :)