riippuvat norjalaisesta vesienergiasta - moniko vesiturbiini Norjassa seisoo tai käy vajaalla?
Ketä kusetetaan?
Ketä kusetetaan?
Suomessa sähkön
kuluttajahinnat
11598
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No nyt en ihan ymmärtänyt pointtiasi...
Vastaavat sellaiset jotka ymmärtävät?
Varmaankin aika moni seisoo tai käy vajaalla. Syynä on selvästi keskimääräistä heikompi täyttöaste varastoaltaissa. Omistajat odottelevat markkinahinnan kohoavan talveksi eivätkä juoksuta nyt turhan päiten. Suomesta viedäänkin tästä johtuen tällä hetkellä sähköä länteenpäin.
Ostavat nyt sähköä Suomesta, kun saavat kohtuullisen halvalla. Kyllä suomalaiset myyjät ovat tilanteen tasalla. Jos talvipakkasilla on vesi 'loppu', maksaa kivihiilisähkö hirmuisesti.
Tällä taktiikalla sähkö ei ollut viime talvena kovinkaan kallista.
"Jos talvipakkasilla on vesi 'loppu', maksaa kivihiilisähkö hirmuisesti. "
Varmasti maksaa. Tosin markkinahinta pomppaa vielä enemmän siinä vaiheessa, kun öljyllä lauhdesähköä tuottavat laitokset joudutaan ottamaan käyttöön Suomessa ja Ruotsissa.
Kun sähköstä on pula, tuotantokustannuksilla ei ole juurikaan tekemistä hinnan kanssa.
Vanha IVO puristi tavallaan sillä keinoin ruotsalaisen vesisähkön hintaa alas. Maksetaan nn mk tai ajetaan itse Inkoolla. Toki vieläkin voi tulla niin hyviä vesivuosia, että ydinvoimaloitakin ajetaan tappiolla. Vesi kun on siitä autuas aine, että sitä tulee taivaalta ilmaiseksi - jos on tullakseen.
"
Faktoja
Sähkö
Norja on maailman kuudenneksi suurin vesivoiman tuottaja. Norjan vesivoimasektori on suunniteltu niin, että siinä voidaan ottaa huomioon vesivoimalaitosten vesivarojen saatavuuden luonnollinen vaihtelu ja mukauttaa tuotanto kausikohtaisten kysynnän vaihteluiden mukaisesti. Sateisten vuosien ylijäämä varastoidaan altaisiin ja sitä käytetään, kun sademäärät jäävät alhaisiksi. Tämä helpottaa koordinointia sellaisten maiden kanssa, jotka käyttävät lämpövoimajärjestelmillä tuotettua energiaa. Norjan ja muiden maiden välinen energiakauppa tapahtuu Nordelin ja Nord Poolin, Pohjoismaisen energiavaihdon, kautta.
Lisääntyneeseen sähköntarpeeseen on perinteisesti vastattu kehittämällä uusia vesivoimalaitoksia. 1990-luvun puolivälissä hallitus päätti kuitenkin kahden kaasuvoimalaitoksen rakentamisesta. Norjassa kaasuvoiman käyttöönotto on herättänyt vilkasta keskustelua ja sitä ovat vastustaneet muun muassa ympäristönsuojelijat.
Myös ydinvoimaa on tutkittu perusteellisesti, mutta Stortinget (Norjan kansankäräjät) torjui ydinvoimalaitosten rakentamista koskevat suunnitelmat vuonna 1979.
Kotitaloudet saavat sähkönsä 230 voltin ja 400 voltin pienjänniteverkosta ja 22 kilovoltin suurjännite- verkosta. Sähkö siirretään kansallisesta verkosta alueelliseen verkkoon, josta se jaetaan edelleen paikallisesti huomattavasti alhaisemmalla jännitteellä. Suurempien voimalaitosten jännite on 300-420 kV, joten niiltä sähköä voidaan siirtää pitkien etäisyyksien päähän. Norjan eri järjestelmät ovat yhteydessä toisiinsa kansallisen verkon välityksellä, mikä helpottaa sisäistä koordinointia ja energiakauppaa sekä mahdollistaa yksittäisten voimalaitosten optimaalisen käytön vaihtelevissa tuotanto-olosuhteissa. Naapurimaihin vedetyt sähkölinjat mahdollistavat vastaavanlaisen koordinoinnin ja energiakaupan kansallisten rajojen yli.
Lähde: Aschehoug ja Gyldendal: Norwegian Encyclopedia / Asbjørn Vinjar
"
http://www.norja.fi/facts/energy/electricity/electricity.htm
(Muistu mieleen se Norjan vuorovesivoimala, josta joskus oli juttua. Jos löytyy siitä jotain, tuon tänne.)
Tulipa tämäkin selväksi:
"Myös ydinvoimaa on tutkittu perusteellisesti, mutta Stortinget (Norjan kansankäräjät) torjui ydinvoimalaitosten rakentamista koskevat suunnitelmat vuonna 1979."
Hyvin suojaavat itsensä ydinmyrkyiltä Norjalaiset. Ei oo kuulunut pientäkään äännähdystä siitä, että sitä törkyy tulis Norjaan. Ulkopuolisille uhkille on vaikea voida mitään.
Ihan kuin röökin poltto. Tanska ja Norja ei oo aloittanutkaan. Ruotsi koettaa lopettaa. Suomi ei aiokaan lopettaa. Väliäkö sillä jos ittensä myrkyttää (omaa tyhmyyttähän se vain on), mutta sivullisetkin voivat vahingoittua päästöistä.
Ensiksi tuosta uutisesta:
"Kotitaloudet saavat sähkönsä 230 voltin ja 400 voltin"
Ei ole olemassa 230 ja 400 voltin verkkoja erikseen. Ne ovat täsmälleen sama verkko.
400 v on kahden vaiheen välinen jännite (kaapelissahan menee kolme vaihetta). 230 v puolestaan on samasta kaapelista mutta nollan ja vaiheen välistä.
Sitten tuosta vesivoimasta. Vastaaja varmasti osoittaa suomelle vielä käyttämättömiä vesivoima varoja. Norjastakin ne tuntuvat käyvän vähiin, koska ovat rakentamassa kaasuvoimaa (yllätys kaasu tulee omasta takaa). Vastaaja voi varmasti osoittaa Suomen valtavat kaasu esiintymät.
Kaippa kohta uutisoit, että saharassa aletaan tuottamaan valtioiden käyttöön aurinko energiaa suuremmassa mittakaavassa ja ihmettelet miksei Suomessa tehdä samoin. Englanti panostaa aalto- ja vuorovesivoimaan miksei Suomessa tehdä samoin.
Olisikohan syy siinä ettei ko. luonnonrikkauksia Suomesta löydy.
"Kotitaloudet saavat sähkönsä 230 voltin ja 400 voltin pienjänniteverkosta ja 22 kilovoltin suurjänniteverkosta."
Minä kyllä tajuan niin, että kotitaloudet saavat sähkönsä pienjänniteverkosta, josta saa joko 230 tai 400V, joka taas saa sähkönsä 22kV:n verkosta.
Kaikilla ei älli riitä tuon ymmärtämiseen. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, mutta kun nyt sattuu jaksamaan opettamaan, niin tulipahan sekin tehtyä.
Ei millään pahalla, mutta onko sinulla harmainta aavistusta sitä mitä kirjoitat? Kannattaisi lukea läpi ennen kuin painaa "lähetä viesti" nappia.
Ensin kirjoitat puuta heinää, ja sen jälkeen kerrot että se oli vain opetustarkoituksessa kirjoitettu. käyttäisit mieluummin aikasi jonkin uuden oppimiseen. Jotta voisi opettaa muita, pitäisi itse ensin osata jotakin.
Electrowatt Ekonon kalvosarja
Sähköntuotannon optimointi ja sähkömarkkinat (ml. päästökauppa)
http://www.automation.hut.fi/edu/as84134/antila2003.pdf
kalvo 7:
"
Omavaraisuus 2005 keskimääräisenä vesivuotena
Suomi tasapainossa
– kun Venäjältä kiinteää tuontia 5 TWh/a
Ruotsi nettotuoja, 9 TWh
Norja nettotuoja, 5 TWh
Tanska nettoviejä, 10 TWh
Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat nettotuoja keskimääräisenä vesivuotena
"
Vähän kun yrittää miettiä: jos Suomi tasapainossa, Ruotsi tuo 9 ja Norja 5 TWh, Tanska vie 10 TWh, jää tuontia jostain 4TWh. Saksa, Venäjä?