Eu-politiikan ansiosta valtion velan korkoihin mennyt 70 miljardia euroa
Äskettäin levitettiin ilouutista, jonka mukaan eurosta on koitunut Suomelle
jättisäästö. Uutisen mukaan valtion velanhoito olisi halventunut
laskennallisesti yli 50 miljardia euroa markka-aikaan verrattuna.
Laskelman mukaan euroaikana valtion velan vuosikustannus on ollut keskimäärin
4,1 prosenttia. Vertausajaksi valittuna markka-aikana vv. 1982-1998
velanhoitomenot olivat keskimäärin 9,8 prosenttia vuodessa.
Uutisoinnissa sivuutettiin yksi asia. Valtio, jolla on oma raha, keskuspankki ja
itsenäinen lainsäädäntö, ei tarvitse ulkomaista velkaa ollenkaan. Tällainen
valtio voi lainata omalta keskuspankiltaan. Näin velasta maksetut korot jäävät
valtion sisäiseen kiertoon.
Suomessa ryhdyttiin noudattamaan EU:n ja sen edeltäjän EY:n (Euroopan yhteisön)
määräyksiä jo 1980-luvun lopulla. EY kielsi keskuspankkirahoituksen. Tämä
merkitsi sitä, että valtion oli lainan tarpeessa haettava rahat
rahoitusmarkkinoilta.
Se on merkinnyt myös sitä, että Suomen valtion velasta 1990-luvun alun jälkeen
maksetut korot ovat menneet lähinnä kansainvälisille rahoittajille. Vuoden 1990
jälkeen on valtion velan korkoja maksettu n. 70 miljardia euroa.
Tuoreen uutisoinnin korkomäärä on siis oikean suuntainen, yli 50 miljardia
euroa. Etumerkki vain oli väärin. Se on miinus eikä plus.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Monenlaista tietoa on levityksessä, minä uskon tähän, jos säästöä
olisi tullut niin valtionvelka ei olisi kasvanut.
Äskettäin levitettiin ilouutista, jonka mukaan eurosta on koitunut Suomelle
jättisäästö. Uutisen mukaan valtion velanhoito olisi halventunut
laskennallisesti yli 50 miljardia euroa markka-aikaan verrattuna.
Laskelman mukaan euroaikana valtion velan vuosikustannus on ollut keskimäärin
4,1 prosenttia. Vertausajaksi valittuna markka-aikana vv. 1982-1998
velanhoitomenot olivat keskimäärin 9,8 prosenttia vuodessa.
Uutisoinnissa sivuutettiin yksi asia. Valtio, jolla on oma raha, keskuspankki ja
itsenäinen lainsäädäntö, ei tarvitse ulkomaista velkaa ollenkaan. Tällainen
valtio voi lainata omalta keskuspankiltaan. Näin velasta maksetut korot jäävät
valtion sisäiseen kiertoon.
Suomessa ryhdyttiin noudattamaan EU:n ja sen edeltäjän EY:n (Euroopan yhteisön)
määräyksiä jo 1980-luvun lopulla. EY kielsi keskuspankkirahoituksen. Tämä
merkitsi sitä, että valtion oli lainan tarpeessa haettava rahat
rahoitusmarkkinoilta.
Se on merkinnyt myös sitä, että Suomen valtion velasta 1990-luvun alun jälkeen
maksetut korot ovat menneet lähinnä kansainvälisille rahoittajille. Vuoden 1990
jälkeen on valtion velan korkoja maksettu n. 70 miljardia euroa.
Tuoreen uutisoinnin korkomäärä on siis oikean suuntainen, yli 50 miljardia
euroa. Etumerkki vain oli väärin. Se on miinus eikä plus.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Monenlaista tietoa on levityksessä, minä uskon tähän, jos säästöä
olisi tullut niin valtionvelka ei olisi kasvanut.
Vastaukset 3
Vanhimmat
en muista tarkaa summaa mutta vielä 80 luvun alku puolella valtion velka oli pieni.
http://velkakello.fi/
Mikäli oikein ymmärrän niin velka on ollut alle 20miljr, käykää
katsomassa, nyt oon velka alle 90miljr, EU;ssa olo kannattaa,
ainakin jokin lukema kasvaa.
Kenelle Suomi on uskottava ja vastuullinen?
Kenelle Suomi on uskottava ja vastuullinen?
Talousnäkymät heikkenevät edelleen. Pääministeri Katainen kaipaa Suomeen
positiivista pöhinää. Taloussanomien tuoreessa haastattelussa pääministeri
vaatii rakenteellisia uudistuksia, joilla piristettäisiin talouskasvua pitkällä
aikavälillä. Pääministerin keinoja tähän ovat elvyttäminen ja palkkaratkaisu.
Kataisen mukaan talouskasvua ei kuitenkaan tule sillä, että valtio elvyttää.
Tämä on mielenkiintoinen näkemys. Korot ovat jo alhaalla, eikä niiden
lisäalentamiseen ole Suomessa keinoja. Suuryrityksille suunnatut tuet ja
veronalennukset valuvat minne yritykset haluavat. Eivät ne hyvää hyvyyttään
ketään työllistä. Rahan tarjonnan lisääminen ei riitä elvytykseen. Pitää olla
myös pakote rahan käyttämiseen. Ja tuo pakote voi olla vain valtion ja kuntien
rahankäyttöön. Todellinen tarve on ainakin homekoulujen ja huonojen teiden
korjauksiin. Mutta pääministerin mukaan talouskasvua ei tule sillä, että valtio
elvyttää. Jotakin on pahasti pielessä pääministerin taloudellisessa ajattelussa.
Katainen korostaa em. haastattelussa, että Suomi on uskottava, vastuullinen maa.
On kysyttävä kenelle Suomi on uskottava ja vastuullinen? On ilmeisen selvää,
että pääministeri viittaa kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin. Niihin, joilta
Suomen valtio tarvitsee lisävelkaa nyt joka päivä yli 20 miljoonaa euroa.
Tämän asiaintilan jatkumista korostaa 13.6.2013 annettu hallituksen
EU-selonteko. Se korostaa Suomen sitoutumista euroon. Selonteon mukaan
”vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi EU on Suomen etu”. EU:n reiluuteen on syytä
keskittyä myöhemmin erikseen. Vahvempi ja yhtenäisempi EU tarkoittaa
päätösvallan siirtämistä lopuilta vähäisiltäkin osilta pois jäsenmaista. Siis
suuryritysten ja suurten EU-maiden johtaman liittovaltion täydellistämistä.
Ja taas kerran vaihtoehtoa ei ole, vai kuinka? Monet ajattelevat, että Suomeen
mahtuu vain yksi totuus kerrallaan. Voisivatko näin ajattelevat nyt ajatella,
että tähän on tultava muutos? On voitava myös julkisuudessa käydä läpi erilaisia
vaihtoehtoja ja niiden perusteluja.
Nykyiselle politiikalle on olemassa selkeä vaihtoehto. Se on eroaminen eurosta
ja EU:sta. Kaikki ei muutu sillä tavoin helpoksi, mutta monet tärkeät asiat
tulevat mahdollisiksi.
Itsenäinen lainsäädäntö, oma raha ja talouspolitiikka tekevät mahdolliseksi sen,
että yhteiskunnallisen kehityksen suunta on Suomen osalta suomalaisissa käsissä.
Ja siten myös muutettavissa kansalaisten voimin vaaleissa. Aito kansainvälinen
yhteistyö tulee mahdolliseksi, kun pääsemme alistussuhteesta EU:hun.
Itsenäinen valtio, jolla on oma raha ja keskuspankki, ei tarvitse välttämättä
ulkomaista velkaa. Valtio voi lainata omalta keskuspankiltaan. Tämän lainaamisen
pitää toki olla hallittua.
Eikö olisi vastuullista politiikkaa antaa kansalaisille avaimet omaan ja maansa
tulevaisuuteen? Laajempiin ongelmiin voimme myös osaltamme ja yhteistyössä
muiden kanssa vastata parhaiten, kun meillä on päätösvalta omiin asioihimme.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Tätä se nyt sitten on, harhauttavin sanankääntein meitä viedään
liittovaltioon mutta tuota ilmausta ei käytetä, koska se saisi kansan
vastarintaan.
Ellemme halua liittovaltioon niin nyt on toimittava, kansanäänestys on saatava aikaan.