Kärsin oikuttelevasta ruoansulatuksesta ja kaiken aikaa on jokin pielessä.
Mikäli syön ns. normaalisti eli en mieti jokaista syömääni suupalaa ja syön esimerkiksi makaroonia, vaaleaa leipää ja herkkuja sekä isompia annoksia (esim. ravintolassa tai työpaikkaruokalassa) iskee järkyttävä turvotus. Eikä mikään pienen pieni, vaan niin paha, ettei pysty pitämään housun nappeja kiinni ja istuminen sattuu, käveleminen sattuu ja suorassa seisominen sattuu. On kokeiltu läpi Activiat, maitohappobakteerivalmisteet sekä gluteiiniton ruokavalio ja maidoton ruokavalio, mutta ei ole ollut apua.
Ainut mikä on auttanut on se, että karsii pois herkut ja vaaleat viljat ja pienentää ruokamäärät todella pieniksi. Esimerkiksi tänään olen syönyt aamulla seuraavasti:
klo 7 -> banaani
klo 11 -> puolikas pihvi (pieni), kolme kirsikkatomaattia ja kaksi salaatinlehteä
klo 14 -> banaani
illalla on luvassa vielä jugurtti sekä mahdollisesti toinen puolikas pihvistä ja muutama tomaatti sekä salaattia ja Real-ruisleipä ilmakuivatulla kinkulla.
Jos syön tämän enempää iskee heti turvotus. Tällä ruokavaliolla sitten taas iskee järkyttävä ummetus, joka voi kestää jopa 5 päivää. Tähän vaikuttaa myös se, että konttorillamme uusittiin vastikään vessat ja yksittäisten vessojen tilalle tuli rivi koppeja, joissa sitten istutaan kaikki kerroksen ihmiset vierekkäin kuin kanat orrella, ja itsellä tulee henkinen jännäkakka eikä vaan pysty käymään, vaikka hätä olisi kuinka kova. Ja sitten hätä meneekin ohi ja kotona ei tule mitään.
Olisiko siis mahdollista saada jotenkin ruoansulatus säännölliseksi esim. niin, että vatsa toimisi aina aamuisin ennen töihin lähtöä. Auttaisiko tähän esim. liikunta aamuisin ja se, että illalla söisi aina säännöllisesti esim. pellavan siemeniä tai jotain kuitulisää? Hankaloittaa koko elämää, kun ei voi sopia mitään menoja, kun ei koskaan tiedä millainen fiilis vatsalla on minäkin päivänä ja olisi helpottavaa tietää, että vatsa toimisi esim. aamuisin aina (noin pääsääntöisesti).
Taustatietoja jaan sen verran, että olen 24-vuotias nainen, urheilen säännöllisesti lähes päivittäin ja mitat ovat 180/80.
Mikäli syön ns. normaalisti eli en mieti jokaista syömääni suupalaa ja syön esimerkiksi makaroonia, vaaleaa leipää ja herkkuja sekä isompia annoksia (esim. ravintolassa tai työpaikkaruokalassa) iskee järkyttävä turvotus. Eikä mikään pienen pieni, vaan niin paha, ettei pysty pitämään housun nappeja kiinni ja istuminen sattuu, käveleminen sattuu ja suorassa seisominen sattuu. On kokeiltu läpi Activiat, maitohappobakteerivalmisteet sekä gluteiiniton ruokavalio ja maidoton ruokavalio, mutta ei ole ollut apua.
Ainut mikä on auttanut on se, että karsii pois herkut ja vaaleat viljat ja pienentää ruokamäärät todella pieniksi. Esimerkiksi tänään olen syönyt aamulla seuraavasti:
klo 7 -> banaani
klo 11 -> puolikas pihvi (pieni), kolme kirsikkatomaattia ja kaksi salaatinlehteä
klo 14 -> banaani
illalla on luvassa vielä jugurtti sekä mahdollisesti toinen puolikas pihvistä ja muutama tomaatti sekä salaattia ja Real-ruisleipä ilmakuivatulla kinkulla.
Jos syön tämän enempää iskee heti turvotus. Tällä ruokavaliolla sitten taas iskee järkyttävä ummetus, joka voi kestää jopa 5 päivää. Tähän vaikuttaa myös se, että konttorillamme uusittiin vastikään vessat ja yksittäisten vessojen tilalle tuli rivi koppeja, joissa sitten istutaan kaikki kerroksen ihmiset vierekkäin kuin kanat orrella, ja itsellä tulee henkinen jännäkakka eikä vaan pysty käymään, vaikka hätä olisi kuinka kova. Ja sitten hätä meneekin ohi ja kotona ei tule mitään.
Olisiko siis mahdollista saada jotenkin ruoansulatus säännölliseksi esim. niin, että vatsa toimisi aina aamuisin ennen töihin lähtöä. Auttaisiko tähän esim. liikunta aamuisin ja se, että illalla söisi aina säännöllisesti esim. pellavan siemeniä tai jotain kuitulisää? Hankaloittaa koko elämää, kun ei voi sopia mitään menoja, kun ei koskaan tiedä millainen fiilis vatsalla on minäkin päivänä ja olisi helpottavaa tietää, että vatsa toimisi esim. aamuisin aina (noin pääsääntöisesti).
Taustatietoja jaan sen verran, että olen 24-vuotias nainen, urheilen säännöllisesti lähes päivittäin ja mitat ovat 180/80.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Viljat ja/tai maitotuotteet pois 4-8 viikoksi. Kokeile kumpi oireet aiheuttaa. Voi olla, että kumpikaan ei sovi.
Jos jopa kolmasosa suomalaisista kärsii ärtyneen suolen oireyhtymästä, tai muista ongelmista joissa viljatuotteiden välttäminen auttaa, niin sinä voit olla niistä yksi.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm
http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk (10–20 prosenttia läntisestä väestöstä kärsii uusienkin tietojen mukaan yhä C-vitamiinin puutteesta, Suomessa luultavasti vielä useampi). C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa lukuisille eri sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia.
Kaikkein huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.