Itsemurha mielessä

mninkkö

Ehkä se kuuluu vaan sun kasvamiseen ja kehittymiseen.Menee ohi ajan kanssa.Elämä on täynnä seikkailuja ja tapahtumia.Sinulla on ne edessä.Nauti siitä.Mutta jos ajatus pysyy mielessä niin mene juttelemaan ammattiauttajalle.Oletko masentunut?

On oikein, että ei jää hyvin pitkäksi aikaa tuollaista tunnetta itsekseen pohtimaan. Onkohan sinulle sattunut lähiaikoina tai joskus kuitenkin jotain ikävää? Hienoa myös että ulkoiset asiat ovat ok. Pelottaako sinua jokin tai koetko turvattomuutta. Onko arvottomuuden tunne tai liittyykö halu kuolla vain että et koe mieltä elämälläsi?
On nyt erittäin tärkeää että mietit ja jaa ajatuksia toisten kanssa. Ymmärrän, että tällaisita asioista puhuminen on ainakin alussa vaikeaa läheisten kanssa, kun päällisin puolin menee hyvin.
Kyllä ajatuksiisi tulee vielä valoa. Kirjoittele lisää.

Olen ajatellut mennä tämmöiselle ''kallonkutistajalle'' mutta en ole kehannut ilmoittaa vanhemmilleni tästä tilanteesta ja aina kun on jotain itsemurhaa käsitteleviä aiheita uutisissa/lehdissä vaihan aihetta saman tien. Olen koko ikäni ollut aika sulkeutunut ihminen, en ole koskaan jakanut tunteitani toisille tämän olen varmaan oppinut isältäni, enkä muutenkaan ole kovin sosiaalinen lähiaikoina ollut, kaverit ovat alkaneet ihmetellä käyttäytymistäni kyselemällä että mikäs vikana, tähän olen aina vastannut että väsyttää, olen kaverilla tai että olin töissä vaikka todellisuus on ollut että olen löhönnyt kotona sängyllä ja miettinyt asioita mitkä ovat pyörineet päässäni jo kauan aikaa. Olen koittanut purkaa tunteitani liikunnalla, mutta ei kauaa kestä niin loppuu kiinnostus, vaikka olen harrastanut liikuntaa säännöllisesti koko ikäni. Olen aina ollut aamuvirkku myös, mutta nykyään saan erittäin huonosti unen ja jos sitten kun saan unta niin nukun tunnin tai kaks, sitten herään ja alan miettimään asioita. Olen yrittänyt sulkea niitä pois musiikilla ja kaikella mutta en ole onnistunut.