ASUKKAIDEN TERVEYS ON ENSI SIJALLA
Malminkartanoon ei saa sijoittaa pilaantuneita ylijäämämaita, kuten on suunniteltu. Alueesta ei
saa tulla uutta Myllypuroa eli asuinalueille tai niiden lähellä oleville
virkistysalueille ei saa sijoittaa ongelmajätemaita. Vaikka
ympäristösuunnitelmalla ja seurannalla voidaan vähentää pilaantuneiden
jätemaiden aiheuttamia ongelmia, ei ole mielekästä rakentaa riskialuetta
keskelle asutusta.
Kannatamme Malminkartanon täyttömäen
kaupungin tekemää laajentamissuunnitelman vaihtoehtoa 1, jonka mukaan alueelle sijoitetaan vain
puhtaita ylijäämämaita. Tämä sillä edyllytyksellä, että laajentamiselle saadaan
alueen asukkaiden hyväksyntä. Täyttömäen laajentaminen vaikuttaa ratkaisevasti
myös alueen ilmeeseen ja käyttöön, joten alueiden asukkaiden hyväksyntä
hankkeelle on välttämätöntä. Vaihtoehto 2, jonka mukaan alueella
käsiteltäisiin, varastoitaisiin ja loppusijoitettaisiin pilaantuneita
ylijäämämaita, ei ole hyväksyttävissä.
Pilaantuneiden ylijäämämaiden sijoittaminen muille nyt suunnitelluille ja
käytössä oleville alueille ei ole myöskään oikea ratkaisu. Viikin, Kyläsaaren
ja Vuosaaren alueet eivät kaupunkialueina sovellu pilaantuneiden maiden
sijoituspaikoiksi sen paremmin kuin Malminkartanokaan. Nykyisistä
sijoitusalueista vain Ämmässuon kaatopaikan voi katsoa soveltuvan
pilaantuneiden maiden käsittelyyn ja loppusijoittamiseen.
Helsinki tuottaa vuodessa 700 000 m3 puhdasta ja 120 000 m3 pilaantunutta
ylijäämämaata. Malminkartanon täyttömäen laajentamiseen voitaisiin sijoittaa
seuraavien 3-4 vuoden puhdas ylijäämämaa. Pilaantuneiden maiden sijoittamista
varten Helsingin tulisi etsiä ratkaisua kaupungin ulkopuolelta, alueilta joiden
lähiympäristössä ei ole asutusta.
Vaikka kuljetuskustannukset ovat taloudellisia ja ekologisia rasitteita,
asukkaiden terveydestä huolehtiminen pitää asettaa näiden haittapuolien edelle.
Taajamien ulkopuolisia alueita on Etelä-Suomessa riittävästi. Pilaantuneiden
maiden käsittely voitaisiin laitosmaisesti keskittää yhteen paikkaan esim.
Helsingin, Tampereen ja Turun kolmioon siten, että välimatkat kaikista olisivat
optimaaliset.
Ennen kuin Malminkartanon täyttömäen laajennus otetaan käyttöön, tulisi
selvittää nykyisen vuonna 1976 aloitetun mäen täyttämisestä mahdollisesti
aiheutuneet terveysriskit ympäristölle. Alueelle on läjitetty 3 500 000 m3
ylijäämämaita ja kivihiilivoimalaitosten rikinpoistotuotetta 40 000 m3.
Nykyisen tutkimustiedon valossa käsitykset ongelmajätemaasta ovat varsin
erilaiset kuin 30 vuotta sitten.
VAstustamme asemakaavan muutosta, joka mahdollistaisi pilaantuneiden
maiden käsittelemisen ja loppusijoittamisen alueella vuonna 2006.
Anssi Vienola, Helsinki, isännöitsijä
Kati Kauravaara, Helsinki
lisätietoa: www.lahevi.net
Malminkartanoon ei saa sijoittaa pilaantuneita ylijäämämaita, kuten on suunniteltu. Alueesta ei
saa tulla uutta Myllypuroa eli asuinalueille tai niiden lähellä oleville
virkistysalueille ei saa sijoittaa ongelmajätemaita. Vaikka
ympäristösuunnitelmalla ja seurannalla voidaan vähentää pilaantuneiden
jätemaiden aiheuttamia ongelmia, ei ole mielekästä rakentaa riskialuetta
keskelle asutusta.
Kannatamme Malminkartanon täyttömäen
kaupungin tekemää laajentamissuunnitelman vaihtoehtoa 1, jonka mukaan alueelle sijoitetaan vain
puhtaita ylijäämämaita. Tämä sillä edyllytyksellä, että laajentamiselle saadaan
alueen asukkaiden hyväksyntä. Täyttömäen laajentaminen vaikuttaa ratkaisevasti
myös alueen ilmeeseen ja käyttöön, joten alueiden asukkaiden hyväksyntä
hankkeelle on välttämätöntä. Vaihtoehto 2, jonka mukaan alueella
käsiteltäisiin, varastoitaisiin ja loppusijoitettaisiin pilaantuneita
ylijäämämaita, ei ole hyväksyttävissä.
Pilaantuneiden ylijäämämaiden sijoittaminen muille nyt suunnitelluille ja
käytössä oleville alueille ei ole myöskään oikea ratkaisu. Viikin, Kyläsaaren
ja Vuosaaren alueet eivät kaupunkialueina sovellu pilaantuneiden maiden
sijoituspaikoiksi sen paremmin kuin Malminkartanokaan. Nykyisistä
sijoitusalueista vain Ämmässuon kaatopaikan voi katsoa soveltuvan
pilaantuneiden maiden käsittelyyn ja loppusijoittamiseen.
Helsinki tuottaa vuodessa 700 000 m3 puhdasta ja 120 000 m3 pilaantunutta
ylijäämämaata. Malminkartanon täyttömäen laajentamiseen voitaisiin sijoittaa
seuraavien 3-4 vuoden puhdas ylijäämämaa. Pilaantuneiden maiden sijoittamista
varten Helsingin tulisi etsiä ratkaisua kaupungin ulkopuolelta, alueilta joiden
lähiympäristössä ei ole asutusta.
Vaikka kuljetuskustannukset ovat taloudellisia ja ekologisia rasitteita,
asukkaiden terveydestä huolehtiminen pitää asettaa näiden haittapuolien edelle.
Taajamien ulkopuolisia alueita on Etelä-Suomessa riittävästi. Pilaantuneiden
maiden käsittely voitaisiin laitosmaisesti keskittää yhteen paikkaan esim.
Helsingin, Tampereen ja Turun kolmioon siten, että välimatkat kaikista olisivat
optimaaliset.
Ennen kuin Malminkartanon täyttömäen laajennus otetaan käyttöön, tulisi
selvittää nykyisen vuonna 1976 aloitetun mäen täyttämisestä mahdollisesti
aiheutuneet terveysriskit ympäristölle. Alueelle on läjitetty 3 500 000 m3
ylijäämämaita ja kivihiilivoimalaitosten rikinpoistotuotetta 40 000 m3.
Nykyisen tutkimustiedon valossa käsitykset ongelmajätemaasta ovat varsin
erilaiset kuin 30 vuotta sitten.
VAstustamme asemakaavan muutosta, joka mahdollistaisi pilaantuneiden
maiden käsittelemisen ja loppusijoittamisen alueella vuonna 2006.
Anssi Vienola, Helsinki, isännöitsijä
Kati Kauravaara, Helsinki
lisätietoa: www.lahevi.net
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.