Omistettu Jesselle.

Rakastava serkku 13w.... kirjoitti:

Mä oon 13 vuotias tyttö Nokialta (tampereen
lähellä). Mulla on ollut aika normaali elämä ja
mulle perhe ja sukulaiset on aina merkannu tosi
paljon. Mun täti sai 5 vuotta sitten kaksi pientä
keskos poikaa, he olivat kaksosia. Roope oli
hieman isompi syntyessaan, mutta hänen veli Jesse
paino ainoastaan voi paketin verran. He kuitenkin
selvisivät. Nyt kaksoset Jesse ja Roope ovat
viisi vuotiaita ja todella pieniä(n. 1 metrin
pituisia). Me ollaan oltu todella läheisiä ja mä
nään ne melkein joka toinen päivä.Meillä on
todella iso suku ja he ovat kaikkien
ilopillereitä. Mutta kaikki muuttu tän viikon
torstaina kun puhelin soi. Jesse oli huonossa
kunnossa ja viety sairaalaan. Hänelle oltiin
tehty testejä ja saatu tietää että hänellä oli
leukemia. Tämä uutinen oli todellinen järkytys
kaikille läheisille. Jesselle aloitettiin hoito
välittömästi. Lääkärit kertoivat että oli 50
prossan mahdollisuus selvitä leukemiasta.
Mutta Jesse siitä tuskin selviää, sillä hän on
niin pieni ja kärsinyt kaikkia sairauksia. Tätä
kirjoittaessa en voi muutko itkeä, sillä suru on
todella suuri. En ole vielä päässyt katsomaan
Serkkuani, sillä sairaalaan ei pääse kun
vanhemmat ja sisarukset. Minun kävi eilen
sääliksi koko heidän perhettä varsinki Jessen
kaksosveljeä Roopea. Tietenkään hän ei tajua
juttua niin kuin aikuiset, mutta hän aistii sen.
Näytti ihan että Roope oisi purskahtanut itkuun
hetkellä millä hyvänsä. Ei se ollut minultakaan
kaukana kun katsoi Jessen perhettä. Voi olla
ettei Jesse näe ensi joulu, mutta emme voi toivoa
muutakon parasta. Kiitos jos sinä jaksoit luke
tämän loppuun.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä