Pelastava usko

Otetaan esimerkkiä Herran piikasesta Neitsyt Mariasta.

Olihan tuossa hiukka kokemustakin Nasaretissa, kun itse enkeliruhtinas Gabriel tuli tuomaan viestiä, että hänen kohdustaan Immanuel syntyisi.

Ja olihan siinäkin, kun paimenet yössä kertoivat enkelten ja taivaallisen armeijan laulsta.

Vaan ei ruvenna Maria, Jumalan äiti, kulkemaan haba haba, minä olen kokenut jotain!

Vaan Jeesuksen äiti ylisti Jumalaa, joka katsoo heikon puoleen, sen puoleen, joka ei itsessään ole mitään. Ja näin tekee hänestä jotain, kelvollisen kohteen Jumalan rakkaudelle.

Maria kätki sanat sydämeensä ja tutkisteli niitä hiljaa.

Näen monta Jumalan lasta, naista ja miestä, joka ei tohdi ääntään korottaa, tuskin päätään nostaa, mutta joka on kätkenyt Sanan sydämeensä ja tutkistelee sitä.

Pelastava usko on kyllä ihmisen asia, uskoa siihen, mitä Jumala sanoo.

Pelastava usko ei ole uskoa omaan uskoon ja hengellisyyteen ja kokemuksiin ja Hengen voimaan.

Pelastava usko on uskoa siihen, mitä Jumala sanoo.

"Sinä olet minulle niin rakas, että annoin oman Poikani kärsimään ristin kuoleman sinun edestäsi. Ota armo vastaan lahjana, vain uskolla, ilman mitään omaa ansiota"

Eikö niin?

" Laestadius tapasi tarkastusmatkallaan 1.-2.1.1844 Åselessa Maria-nimisen lappalaistytön (Milla Clemensdotter). Karesuvannon kirkkoherra on myöhemmin itse muistellut kokeneensa näissä keskusteluissa "Lapin Marian" kanssa "taivaallisen ilon esimakua". ”Minullekin valkeus koitti." Marian lukijaisuuden ja pastori Pehr Brandellin vaikutteiden sävyttämä uskonnollinen maailma ja "armonjärjestyksen" kokemukset tekivät uskonnollista kriisivaihetta elävään pappiin "syvän vaikutuksen”. Åselen kokemuksen sisin olemus on kuitenkin jäänyt salatuksi."

Dos Jouko Talonen "Lars Levi Laestadiuksen elämä ja sanoma"
Uusikaarlepyy, Kristillinen kansankorkeakoulu 18.2.2000

http://www.lyrs.fi/arkisto/tekstit/talonen_jouko_002.html

34. Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: "Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta,
35. ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset."

Minkähänlaisen viestin tää ruhtinas Gabriel Marialle loppujen lopuksi toi?

Muistakaa tämän palstan paahtajat, tuo sana. SINÄ KELPAAT TÄLLAISENA. ei tarvitse jatkuvasti kehoittaa toisia paremmaksi parantumaan mitä itse on.

Sanan miekan pitäisi lävistää jokaisen.

On paljon itse taottuja tekomiekkoja, että ne vain vahingoittaa. Ne ovat monasti niin ruosteisia ja tylsiä, että ne vain vahingoittaa pistäjää ja pistettävää.

ePaimen. Tyhmelin katsoo edelleen olevansa aitoluterilainen lestadiolainen ja haluaa tuoda asioita esille niillä lahjoilla kuin on hänelle annettu.

Uudestisyntyminen tapahtuu kasteessa, koska Raamatussa lukee niin.

Mutta Raamatussa lukee muutakin. Pitää olla elävä usko, joka perustuu Kristuksen oppiin. Se tarkoittaa katekismuksen mukaan muun muassa: Pitää peljätä ja rakastaa Jumalaa. Tieteen kielellä: objektiivis-subjektiivinen vanhurskauttamisoppi. Se on Kristuksen oppi.

Otin Tyhmät ja Viisaat neitseet -vertauksen esimerkiksi siitä, kuinka Luther ja Laestadius puhaltavat samaan hiileen. On aivan turhaa iskeä suurta kiilaa näiden herrojen opetusten väliin. Kummankin opettajan päätavoite on saarnata elävää uskoa. Tämä tapahtuu saarnaamalla lakia suruttomille ja armon evankeliumia katuville ja uskoville. Tällä nettipalstalla näitä suruttomia on selvästi enemmän. Siksi painotukseni on se mikä on.

Pidän itse Laestadiuksen käyttämää pietististä uudestisyntymis-termiä harhaan johtavana. Sen tilalla pitäisi olla paluu kasteen armoliittoon tai kääntyminen, tai totinen parannus. Asiallisesti LLL on linjassa Lutherin kanssa.

Koska ePaimen otti esille ripin eli syntien anteeksi saarnaamisen, voimme jossain vaiheessa keskustella tästäkin. Tässä vaiheessa korostan, että se ei tietenkään ole ainoa tapa jolla ihminen voi päästä uskomaan. Johan kasteessa saatiin synnit anteeksi.

Se mitä sanoit pelastavasta uskosta, olen samaa mieltä. Se ei ole uskoa omaan uskoon vaan siihen mitä Jumala sanoo.

ePaimen antaa nyt harhaan johtavaa kuvaa Laestadiuksen kääntymisestä. Aivan kuin kirkon pappi ei olisi ikänsä kuullut tuota "kelpaat sellaisena kuin olet". Hän sanoo itse, että tuolla tytöllä oli sellaisia kokemuksia armonjärjestyksestä... Siis jotain aivan muuta kuin "kaikki pääsevät taivaaseen".

Raamatusta ei taida löytyä tuollaista "kelpaat ilman parannusta" -oppia. Vai löytyykö?

Pi.run penikka, se on pahasti sanottu, oli sitten lähimmäinen millainen Luojan luoma tahansa. Se osoittaa sanojasta hänen ymmärtämättömyytensä Ihmisyyteen ja lopuksi todellisen Jumalan tahtoon. Se ei ole hyvää sanomaa "itseään uskovaisena pitävältä"
LLL aikoinaa sitä viljeli, ja siksi se on otettu"siunaavaksi" nimitykseksi. Lahkolaisuus kukoistaa.

Muuten, tarviiko kaikkea raamatusta uskoa mitä sinne on kirjoitettu. Luomisketomus.
Miksi se on kertomus?

Kuulkaas ny vanhurskaat, tekopyhät kaikki itseään muita parempina pitävät uskovat:

OLisko syytä pitää Suvaitsevaisuusseurat Suviseurojen asemesta?

N...e..e...k...e...r..i..vihaan verrattavaa ulkokullaisuutta harjoittaa moni lestadiolaisperhe seuduilla, joille on päässyt sikiämään vain tähän uskontokuntaan kuuluvia perheitä.

Talvella 1844 saavuin Åselen Lappiin tarkastajan ominaisuudessa. Täällä tapasin muutamia lukijalaisia, jotka kuuluivat siihen loivempaan suuntaan. Heidän joukossaan oli muuan lappalaistyttö nimeltään Maria, joka avasi minulle koko sydämensä kuultuaan ensin puheeni alttarilta. Tällä yksinkertaisella tyttärellä oli sellaista kokemusta armonjärjestyksestä, mistä en ollut ikinä kuullut. Hän oli vaeltanut pitkiä matkoja etsiessään valoa pimeydessä. Vaelluksillaan hän oli tullut vihdoin pastori Brandellin tykö Noraan, ja kun hän avasi sydämensä papille, tämä vapautti hänet epäilyksistä. Hän pääsi papin avulla elävään uskoon. Ja, minä ajattelin: Tässä on nyt sellainen Maria, joka istuu Jeesuksen jalkain juuressa. Ja vasta nyt, niin ajattelin, nyt minä näen tien, joka vie elämään. Se on ollut kätkössä siihen asti kunnes sain puhella Marian kanssa. Hänen yksinkertainen kertomuksensa vaelluksistaan ja kokemuksistaan teki minun sydämeeni niin syvän vaikutuksen, että se valkeni myös minulle. Minä sain sinä iltana, jonka vietin Marian seurassa, tuntea taivaan riemun esimakua. Mutta Åselen papit eivät tunteneet Marian sydäntä, ja Maria kyllä tunsi, etteivät he olleet tästä lammashuoneesta. Minä pidän muistossani köyhän Marian niin kauan kuin elän ja toivon, että saan kohdata hänet kirkkaammassa maailmassa haudan tuolla puolen.

Se oli varmaan tuo Lapin Maria opiskellut kymmeniä vuosia Raamattu ja muinaisia kulttuureja niin olipas vihdoinkin sitten avautunut sellainen Raamatusta joka avautuu viisvuotiaalle lapsellekiin ellei sitä ole ensin lutteri saanut sekottaa ympäriämäpäri.