Purjeveneen lämmitin

Juu, webasto tekee paljon lämmintä ja huutaa kuin pölynimuri aluksi. Sitten kyllä hiljenee kun lämpötila on saavutettu. En vaihtaisi enää wallakseen.

web asto kirjoitti:

Juu, webasto tekee paljon lämmintä ja huutaa kuin pölynimuri aluksi. Sitten kyllä hiljenee kun lämpötila on saavutettu. En vaihtaisi enää wallakseen.

Kyllähän se huutaa, jos ei ole laitettu äänenvaimenninta asennuksessa.
Kyllä Webastoa on ilo käyttää, varmatoiminen ja tehokas.

Tuohon 12 m veneeseesi riittää 3500 top air.

Eikö Webastossa ja Eberissä ole samat sisuskalut?
Mun Webastoa ei ole tarvinnut tai edes voinut huoltaa kahdeksan kauden aikana. Toiminut Suomen pakkasissa ja Karibian kuumuudessa. Jälkimmäisessä tapauksessa pidettiin päällä ohjekirjan ohjeiden mukaisesti, ei kylmyydestä johtuen.
Automatiikasta en välitä, koska puhallusteho laskee, jos lämpöä ei tarvita. Kuivatus edellyttäisi parempaa puhallusta vaikka lämpöä ei tarvittaisikaan.

19+3 kirjoitti:

Eikö Webastossa ja Eberissä ole samat sisuskalut?
Mun Webastoa ei ole tarvinnut tai edes voinut huoltaa kahdeksan kauden aikana. Toiminut Suomen pakkasissa ja Karibian kuumuudessa. Jälkimmäisessä tapauksessa pidettiin päällä ohjekirjan ohjeiden mukaisesti, ei kylmyydestä johtuen.
Automatiikasta en välitä, koska puhallusteho laskee, jos lämpöä ei tarvita. Kuivatus edellyttäisi parempaa puhallusta vaikka lämpöä ei tarvittaisikaan.

Lue lisää

Webastossa ja Eberissä on ihan eri sisuskalut. Pikaisella vilkaisulla näyttävät samanlaisilta päälle päin, mutta palotekniikassa on huomattavia eroavaisuuksia, samoin ohjauselektroniikassa ja valvonnassa. Varaosien hinnoittelu ja huoltotarve sekä perus huoltotarvikkeiden hinta kaataa homman 6-0 Eberin eduksi.

Sama meisinki kai noillakin on kuin Wallaksella ja Safirella. Tehtaat sijaitsee eri puolilla katua, samoja eväsleipiä eri täytteillä.

sitten kannattaa ottaa lämpöpatteri. Kaikki ns. venelämppärit kaipaavat käyttöä, jotta eivät jämähdä. Ohjekirjassakin sanotaan, että olisi hyvä käyttää väh. kolmen viikon välein.

Kokemusta Safiresta (2200 D) ja Webastosta (ensin 3500, nykyään 3900 Airtop). Antaisin ääneni Safirelle. Kesti kymmenen vuotta huoltamatta. Ja perushuollon jälkeen varmaan taas saman verran. Ensimmäinen Webasto simahti 8 vuodessa ja osien vaihtaminen huollossa olisi maksanut saman kuin uusi lämmitin. Safire (siis myös tuossa Webaston koko- ja teholuokassa) on kaiken lisäksi hiljaisempi ja aika paljon vähävirtaisempi, millä on joskus jotain merkitytystä ainakin mulle.

Mikä tahansa lämmitin väärin asennettuna on huono, myös Webasto. Air top 3500 on muuten jo poistunut tuotannosta.

Voisi myös olettaa että tuo 3500 on liian iso sinun FC:hen. 2000 olisi varmasti sopivampi, jos kerran alalämpö on jo liikaa.

Jgjgkfkfkfld kirjoitti:

Mikä tahansa lämmitin väärin asennettuna on huono, myös Webasto. Air top 3500 on muuten jo poistunut tuotannosta.

Air Top 3500 on poistunut tuotannosta, tilalle tuli 3900, jonka minimi ja maksimitehot on samat kuin 3500 versiossakin, mutta uudessa ohjaustaulussa on nappi, jolla saadaan laite puoleksi tunniksi 3900W booster teholle. Tarvii ken haluaa. Muuten sama aparaatti.

Totta. Mikään ei ole niin miellyttävä kuin vesikeskuslämmitys. Vedellä lämmön siirtäminen on helpompaa kuin paksulla ilmaputkella.Jos jotain negatiivista yrittää keksiä niin pattereilla lämpiää aluksi hitaammin ja pattereille voi olla hankalaa keksiä sijoituspaikkoja. Onko kokemuksia Eberin Hydronic vesikeskuslämmityksestä veneessä?.

Ääni vesikeskuslämmitykselle. Itsellä Webasto vesikierrolla ja hyttikohtaisilla termostaattiohjatuilla pattereilla, joissa omat puhaltimet. Lämpöä riittää pakkasillakin juuri niin paljon kuin haluaa ja vene lämpiää nopeasti. Käyttö on äärimmäisen helppoa. Kun on kerran säätänyt jokaiseen hyttiin termostaattiin sopivan sisälämpötilan, tarvitsee jatkossa vain laittaa lämmitys päälle napista ja sammuttaa kun sitä ei enää tarvitse. Samalla lämpiää lämmin käyttövesi. Ja lämppäri säätyy automaattisesti tarvittavan lämmitystehon mukaisesti. Ei muita säätöjä, huoltoja tai korjauksia paitsi glykolin määrän tarkastus muutaman kerran kaudessa. Ainakaan vesikiertoisena Webasto ei todellakaan ole meluista. Meillä ei sisälle kuule onko se päällä vai ei, jos yksikin patterin puhallin on päällä.

Aiemmin kokemusta on neljästä Wallaksesta, ja niitä kaikkia joutui huoltamaan/korjaamaan. Lämmittimeen joutui kiinnitämään erityishuomiota ja aina jännittämään käynnistyykö vai ei.

M.D. kirjoitti:

Ääni vesikeskuslämmitykselle. Itsellä Webasto vesikierrolla ja hyttikohtaisilla termostaattiohjatuilla pattereilla, joissa omat puhaltimet. Lämpöä riittää pakkasillakin juuri niin paljon kuin haluaa ja vene lämpiää nopeasti. Käyttö on äärimmäisen helppoa. Kun on kerran säätänyt jokaiseen hyttiin termostaattiin sopivan sisälämpötilan, tarvitsee jatkossa vain laittaa lämmitys päälle napista ja sammuttaa kun sitä ei enää tarvitse. Samalla lämpiää lämmin käyttövesi. Ja lämppäri säätyy automaattisesti tarvittavan lämmitystehon mukaisesti. Ei muita säätöjä, huoltoja tai korjauksia paitsi glykolin määrän tarkastus muutaman kerran kaudessa. Ainakaan vesikiertoisena Webasto ei todellakaan ole meluista. Meillä ei sisälle kuule onko se päällä vai ei, jos yksikin patterin puhallin on päällä.

Aiemmin kokemusta on neljästä Wallaksesta, ja niitä kaikkia joutui huoltamaan/korjaamaan. Lämmittimeen joutui kiinnitämään erityishuomiota ja aina jännittämään käynnistyykö vai ei.

Lue lisää

Mielenkiintoista. Kerroppa kuinka iso vene ja kuinka iso akusto sinulla on, sekä montako vuotta tuo järjestelmä on pelannut moitteetta?

9+18 kirjoitti:

Mielenkiintoista. Kerroppa kuinka iso vene ja kuinka iso akusto sinulla on, sekä montako vuotta tuo järjestelmä on pelannut moitteetta?

Vene 44ft ja käyttöakut yhteensä 400Ah. Lämppäri on ollut käytössä 13 vuotta. Viime talvena vaihdatin siihen uuden polttimen (sis. hehkun), mutta tuo oli lähinnä mielenrauhan varmistamiseksi. Vanhakin olisi mennyt varmasti vielä pitkään.

M.D. kirjoitti:

Vene 44ft ja käyttöakut yhteensä 400Ah. Lämppäri on ollut käytössä 13 vuotta. Viime talvena vaihdatin siihen uuden polttimen (sis. hehkun), mutta tuo oli lähinnä mielenrauhan varmistamiseksi. Vanhakin olisi mennyt varmasti vielä pitkään.

Lue lisää

Noin isossa veneessä isolla akkukaoasiteetilla toimiikin tuo järjestelmä. Yhtään pienemmässä veneessä ei. ongelmaksi muodostuu lämmittime onneton tehonsäätö ja iso pikkuteho. Lämppärin maksimi on 4tai5Kw ja puolikas 2,5kw. Isoon veneeseen menee aina paljon lämpöö ja massat on isoja, jolloin lämppäri käy pitkiä aikajaksoja ja pelaa. Alle 40ft veneissä se alkaa syttymään sammumaan ja pomppiin tehoalueiden välillä tiuhaan, jolloin poltin hajoaa nopeasti. Tehonkukutus tuollaisessa systeemissä on todella iso. Eberspächerillä olisi tuohon ratkaisu nykyään, hydronic commercial malli, joka menee pienemille tehoille. Voisi toimia myös pienemmissä veneissä.

vesikiertosysteem kirjoitti:

Noin isossa veneessä isolla akkukaoasiteetilla toimiikin tuo järjestelmä. Yhtään pienemmässä veneessä ei. ongelmaksi muodostuu lämmittime onneton tehonsäätö ja iso pikkuteho. Lämppärin maksimi on 4tai5Kw ja puolikas 2,5kw. Isoon veneeseen menee aina paljon lämpöö ja massat on isoja, jolloin lämppäri käy pitkiä aikajaksoja ja pelaa. Alle 40ft veneissä se alkaa syttymään sammumaan ja pomppiin tehoalueiden välillä tiuhaan, jolloin poltin hajoaa nopeasti. Tehonkukutus tuollaisessa systeemissä on todella iso. Eberspächerillä olisi tuohon ratkaisu nykyään, hydronic commercial malli, joka menee pienemille tehoille. Voisi toimia myös pienemmissä veneissä.

Lue lisää

Vesikierto toimi myös pienessä veneessä ja jopa ilman sähköä hyvin. Keskuslämmityspannu piti pistää ajoissa päälle niin patterit lämpisi ja tuotti mukavaa lämpoöä ilman kiertopumppua. Lämpimän ja kylmän veden ominaispainon erolla syntyi riittävä kierto 8m purjeveneeseen. Ruotsalainen spriipannu 60-luvulla taisi olla kyseessä, merkkiä en enää muista. Pienellä sähköisellä kiertovesipumpulla asuntovaunujen tapaan syntyisi tällä periaatteella parempi lämmitys kuin isoilla virtasyöpöillä ilmapuhaltimilla.

seppomartti kirjoitti:

Vesikierto toimi myös pienessä veneessä ja jopa ilman sähköä hyvin. Keskuslämmityspannu piti pistää ajoissa päälle niin patterit lämpisi ja tuotti mukavaa lämpoöä ilman kiertopumppua. Lämpimän ja kylmän veden ominaispainon erolla syntyi riittävä kierto 8m purjeveneeseen. Ruotsalainen spriipannu 60-luvulla taisi olla kyseessä, merkkiä en enää muista. Pienellä sähköisellä kiertovesipumpulla asuntovaunujen tapaan syntyisi tällä periaatteella parempi lämmitys kuin isoilla virtasyöpöillä ilmapuhaltimilla.

Lue lisää

Kaikilla varteenotettavilla lämmitinvalmistajilla (Webasto, Eberi, yms.) on myös vesikiertoisia lämmittimiä, tällainen lämmitin voidaan liittää pattereihin tai puhaltimella varustettuihin kennoihin ja myös lämminvesivaraajaan.

Safire 3 kW diesel-lämmitin ollut viitisen vuotta, oikein hyvin toiminut. Genius-ohjauspaneelilla laitetta pystyy ohjaamaan tarkasti, joskin vaatii vähän näpyttelyä valikoissa, joku voi tuotakin vierastaa. Suosittelen kotimaista vaihtoehtoa.

Kun akussa on kohtuullisella kuormalla 11,5 V, se on jo syväpurkauksen puolella. Katso vaikka googlella jonkun akkuvalmistajan sivuilta. Latauksen jälkeen jännite on nuo 13,5 V, Pienen seisomisen tai kevyen kuormituksen jälkeen 12,8 V. Ja näin se oppikirjan mukaan menee.

Jotkut laitteet kaipaavat vuosittain huoltoa. Lämmittimen ei pitäisi kuulua niihin. Eikä ainakaan siinä laajuudessa, että osia vaihdeltaisiin. Oma Wallakseni oli tuollainen ja meni siksi vaihtoon. Huoltoon vietynä siitä olisi vaihdettu joka vuosi paloilmapuhallin, joka toimitetaan osana isoa peltihäkkyrää ja maksaa paljon. Korjaus vaati vain puhallinmoottorin purkamisen ja kokoamisen taas pyörivänä. Tilalle mennyt Safire on toiminut koskematta kohta 10 v.

minä olen kirjoitti:

Kun akussa on kohtuullisella kuormalla 11,5 V, se on jo syväpurkauksen puolella. Katso vaikka googlella jonkun akkuvalmistajan sivuilta. Latauksen jälkeen jännite on nuo 13,5 V, Pienen seisomisen tai kevyen kuormituksen jälkeen 12,8 V. Ja näin se oppikirjan mukaan menee.

Jotkut laitteet kaipaavat vuosittain huoltoa. Lämmittimen ei pitäisi kuulua niihin. Eikä ainakaan siinä laajuudessa, että osia vaihdeltaisiin. Oma Wallakseni oli tuollainen ja meni siksi vaihtoon. Huoltoon vietynä siitä olisi vaihdettu joka vuosi paloilmapuhallin, joka toimitetaan osana isoa peltihäkkyrää ja maksaa paljon. Korjaus vaati vain puhallinmoottorin purkamisen ja kokoamisen taas pyörivänä. Tilalle mennyt Safire on toiminut koskematta kohta 10 v.

Lue lisää

Koska purjeveneessä akut ovat täyteen varautuneet? Hyvin harvoin ellei sitten aja vain koneella tai seiso laiturissa roikkuen maasähkössä. Täysiä akkuja ei tarvitse kovinkaan kauaa kuormittaa kun jännite on tuo 12,8V, mutta seuraavana aamuna kun lämmitin, jääkaappi, läppäri ym. ovat olleet päällä, niin mennään alle 12V. Akkukapasiteettia ei kannata kauheasti haalia, jos sitä ei saa täyteen ladattua. Veneeseen kannattaa hankkia käyttöakuksi syvapurkaista kestävä malli, sillä käyttöakusta ei tarvita starttiakun kaltaista tehonantoa.

Lämmittimet varsinkin autokäyttöön suunnitellut kuten eberi ja webasto eivät hehkuta kunnolla, jos jännite on alle normin. Mm. eberi jälkihehkuttaa tulpan laitetta sammutettaessa ja tällöin yön yli akkujen jännite ei ole lähelläkään vaadittua. Hehkutulppa ja palopesä eivät puhdistu kunnolla.

Lämmittimen huolto riippuu tietenkin käyttötunneista. Minulla niitä tulee yli 500 tuntia kautta kohden. Varsinkin wallaksen puhallinmoottorit ovat entiset 2-3 kauden jälkeen ja hehkulanka vuodessa. Muutaman kerran olen ajatellut luopua wallaksesta, mutta sen kanssa osaa elää ja esim safireen vaitaminen ei onnistu heittämällä vaan vaatii rekenteiden muutoksia. Tilat ovat veneessä yleensä aika rajalliset ja jokaiselle laitteelle on tehty sille paikka asennuksen yhteydessä ja jos laitteen vaihtaa toiseen, niin paikan joutuu muokkaamaan uudestaan.

GM. kirjoitti:

Koska purjeveneessä akut ovat täyteen varautuneet? Hyvin harvoin ellei sitten aja vain koneella tai seiso laiturissa roikkuen maasähkössä. Täysiä akkuja ei tarvitse kovinkaan kauaa kuormittaa kun jännite on tuo 12,8V, mutta seuraavana aamuna kun lämmitin, jääkaappi, läppäri ym. ovat olleet päällä, niin mennään alle 12V. Akkukapasiteettia ei kannata kauheasti haalia, jos sitä ei saa täyteen ladattua. Veneeseen kannattaa hankkia käyttöakuksi syvapurkaista kestävä malli, sillä käyttöakusta ei tarvita starttiakun kaltaista tehonantoa.

Lämmittimet varsinkin autokäyttöön suunnitellut kuten eberi ja webasto eivät hehkuta kunnolla, jos jännite on alle normin. Mm. eberi jälkihehkuttaa tulpan laitetta sammutettaessa ja tällöin yön yli akkujen jännite ei ole lähelläkään vaadittua. Hehkutulppa ja palopesä eivät puhdistu kunnolla.

Lämmittimen huolto riippuu tietenkin käyttötunneista. Minulla niitä tulee yli 500 tuntia kautta kohden. Varsinkin wallaksen puhallinmoottorit ovat entiset 2-3 kauden jälkeen ja hehkulanka vuodessa. Muutaman kerran olen ajatellut luopua wallaksesta, mutta sen kanssa osaa elää ja esim safireen vaitaminen ei onnistu heittämällä vaan vaatii rekenteiden muutoksia. Tilat ovat veneessä yleensä aika rajalliset ja jokaiselle laitteelle on tehty sille paikka asennuksen yhteydessä ja jos laitteen vaihtaa toiseen, niin paikan joutuu muokkaamaan uudestaan.

Lue lisää

Akkujännitteiden suhteen olet absoluuttisen varmasti väärässä tai mittauksesi on virheellinen. Alle 12 V tappaa akut nopeasti, myös syväpurkausta kestävät. Osittain kysymys akkukapasiteetistakin menee väärin. Isompi akusto ottaa nopeammin latausta vastaan. Toisaalta minulla ainakin aurinkoisina päivinä pelkkä 40 W aurinkopaneeli pitää akut täynnä ilman minuutinkaan koneajoa. Satunnainen yö maasähkön ulottuvilla lataa myös akut täyteen.

useinkin... kirjoitti:

Akkujännitteiden suhteen olet absoluuttisen varmasti väärässä tai mittauksesi on virheellinen. Alle 12 V tappaa akut nopeasti, myös syväpurkausta kestävät. Osittain kysymys akkukapasiteetistakin menee väärin. Isompi akusto ottaa nopeammin latausta vastaan. Toisaalta minulla ainakin aurinkoisina päivinä pelkkä 40 W aurinkopaneeli pitää akut täynnä ilman minuutinkaan koneajoa. Satunnainen yö maasähkön ulottuvilla lataa myös akut täyteen.

Lue lisää

Heh heh.

Tavallinenkin lyijyakku kestää purkauksen alle 11V käyttöiän juuri pienentymättä. Talvella akun käyttämättömyys tappaa akun paljon tehokkaammin.

40W panelilla saat max n. 2A virran. Koska kenno on harvoin optimisuunnassa ilman varjostuksia niin veikkaisin keskimääräiseksi päiväannokseksi siinä 5Ah. Tietenkin jos ainoa kulutus on led-lukuvalo, niin hyvin pärjäät ja akut pysyvät täysinä. Mutta jos sinulla on jääkaappi, lämmitin, käytät läppäriä ym. niin kulutus on 20Ah luokkaa vuorokaudessa. Mainitsemallasi 40W kennolla ei kulutusta kateta. Itse käytän 100W kennoa, jolla saadaan noin 20Ah aurinkoisena päivänä ja kennoa pitää siirtää aina auringon mukaan.

GM. kirjoitti:

Heh heh.

Tavallinenkin lyijyakku kestää purkauksen alle 11V käyttöiän juuri pienentymättä. Talvella akun käyttämättömyys tappaa akun paljon tehokkaammin.

40W panelilla saat max n. 2A virran. Koska kenno on harvoin optimisuunnassa ilman varjostuksia niin veikkaisin keskimääräiseksi päiväannokseksi siinä 5Ah. Tietenkin jos ainoa kulutus on led-lukuvalo, niin hyvin pärjäät ja akut pysyvät täysinä. Mutta jos sinulla on jääkaappi, lämmitin, käytät läppäriä ym. niin kulutus on 20Ah luokkaa vuorokaudessa. Mainitsemallasi 40W kennolla ei kulutusta kateta. Itse käytän 100W kennoa, jolla saadaan noin 20Ah aurinkoisena päivänä ja kennoa pitää siirtää aina auringon mukaan.

Lue lisää

Rohkenen sanoa, että olet vallan väärässä. En kehota muuttamaan toimintatapaasi, mutta tuollaisten esittäminen opetusmielessä muille on vähintäänkin arveluttavaa.

Kun lyijyakun lepojännite on 12,25 V on sen varaustila n. 50%. Sitä tyhjemmäksi ei missään nimessä kannattaisi lyijyakustoa päästää. Lyijyakun käyttöikä laskee dramaattisesti jos sitä puretaan toistuvasti puoleen tai alle.

useinkin... kirjoitti:

Akkujännitteiden suhteen olet absoluuttisen varmasti väärässä tai mittauksesi on virheellinen. Alle 12 V tappaa akut nopeasti, myös syväpurkausta kestävät. Osittain kysymys akkukapasiteetistakin menee väärin. Isompi akusto ottaa nopeammin latausta vastaan. Toisaalta minulla ainakin aurinkoisina päivinä pelkkä 40 W aurinkopaneeli pitää akut täynnä ilman minuutinkaan koneajoa. Satunnainen yö maasähkön ulottuvilla lataa myös akut täyteen.

Lue lisää

No tuota... Lepojännite on aivan eri asia kuin akun jännite *kuormitettuna*.
Aivan samoin, kun täydessä akussa kun on verkkolatu riinni, on akun napajännite silloin 14,2 volttia (jos ei ole kuormaa samaan aikaan) ja aivan samoin on akun napajännite *kuormitettaessa* alhaisempi, kuin tyhjän akun lepojännite.

Käyttäjä sitten itse oppii tuntemaan akkunsa varaustilan jännitteestä, kun tietää minkä verran siellä on kuormaa samaan aikaan perässä.

GM. kirjoitti:

Heh heh.

Tavallinenkin lyijyakku kestää purkauksen alle 11V käyttöiän juuri pienentymättä. Talvella akun käyttämättömyys tappaa akun paljon tehokkaammin.

40W panelilla saat max n. 2A virran. Koska kenno on harvoin optimisuunnassa ilman varjostuksia niin veikkaisin keskimääräiseksi päiväannokseksi siinä 5Ah. Tietenkin jos ainoa kulutus on led-lukuvalo, niin hyvin pärjäät ja akut pysyvät täysinä. Mutta jos sinulla on jääkaappi, lämmitin, käytät läppäriä ym. niin kulutus on 20Ah luokkaa vuorokaudessa. Mainitsemallasi 40W kennolla ei kulutusta kateta. Itse käytän 100W kennoa, jolla saadaan noin 20Ah aurinkoisena päivänä ja kennoa pitää siirtää aina auringon mukaan.

Lue lisää

Tuossa sulle nyt yksi dokumentti luettavaksi.
http://www.dekabatteries.com/assets/base/0139.pdf
Näitä riittää yhtäpitävinä vähintään kymmeniä lisää netistä. Tuonkin mukaan 11,8 V lepojännite vastaa 0 %:n varaustilaa. Purkauksien syvyyden vaikutuksesta akun kestoikään on selkeät tutkimustulokset niistäkin. Akun käyttöikä latauskertoina romahtaa pahasti jo muutamasta nolliin purkamisesta. Jos omat akkusi kestävät, on mittausjärjestelmäsi virheellinen.

Se 40 W aurinkopaneeli pitää satamaelämän sähkönkulutuksesta huolta aurinkoisella säällä, jolloin suurin kuluttaja on kompressorijääkaappi. Jos aurinko paistaa, ei lämppäriä käytetä, aika harvoin muutenkaan niin kylmäksi menee kesäaikaan. Läppärin käyttö Se pitää paikkansa, että siitä saa hiukan yli 2 A ulos. Kesän aurinkoisia tunteja on kyllä päivässä paljon enemmän kuin 2,5. Läppärin käytön lopetan huomenna, kun lähden veneelle, tai sanotaan, että käyttö jää tuntiin viikossa. Merellä on parempaakin tekemistä.

-Mika- kirjoitti:

No tuota... Lepojännite on aivan eri asia kuin akun jännite *kuormitettuna*.
Aivan samoin, kun täydessä akussa kun on verkkolatu riinni, on akun napajännite silloin 14,2 volttia (jos ei ole kuormaa samaan aikaan) ja aivan samoin on akun napajännite *kuormitettaessa* alhaisempi, kuin tyhjän akun lepojännite.

Käyttäjä sitten itse oppii tuntemaan akkunsa varaustilan jännitteestä, kun tietää minkä verran siellä on kuormaa samaan aikaan perässä.

Lue lisää

Joo... putoaahan starttiakunkin jännite startatessa jo sinne 7 V tienoille. Jos kuitenkin tavallisessa matkaveneessä on ympärivuorokautista kuormaa parikin ampeeria, on akkujen täynnä pitäminen jo tuskallista. Jännite on jo sillä kuormalla aivan muuta kuin lepojännite, mutta 11 V navoissa on silti dead.

GM. kirjoitti:

Koska purjeveneessä akut ovat täyteen varautuneet? Hyvin harvoin ellei sitten aja vain koneella tai seiso laiturissa roikkuen maasähkössä. Täysiä akkuja ei tarvitse kovinkaan kauaa kuormittaa kun jännite on tuo 12,8V, mutta seuraavana aamuna kun lämmitin, jääkaappi, läppäri ym. ovat olleet päällä, niin mennään alle 12V. Akkukapasiteettia ei kannata kauheasti haalia, jos sitä ei saa täyteen ladattua. Veneeseen kannattaa hankkia käyttöakuksi syvapurkaista kestävä malli, sillä käyttöakusta ei tarvita starttiakun kaltaista tehonantoa.

Lämmittimet varsinkin autokäyttöön suunnitellut kuten eberi ja webasto eivät hehkuta kunnolla, jos jännite on alle normin. Mm. eberi jälkihehkuttaa tulpan laitetta sammutettaessa ja tällöin yön yli akkujen jännite ei ole lähelläkään vaadittua. Hehkutulppa ja palopesä eivät puhdistu kunnolla.

Lämmittimen huolto riippuu tietenkin käyttötunneista. Minulla niitä tulee yli 500 tuntia kautta kohden. Varsinkin wallaksen puhallinmoottorit ovat entiset 2-3 kauden jälkeen ja hehkulanka vuodessa. Muutaman kerran olen ajatellut luopua wallaksesta, mutta sen kanssa osaa elää ja esim safireen vaitaminen ei onnistu heittämällä vaan vaatii rekenteiden muutoksia. Tilat ovat veneessä yleensä aika rajalliset ja jokaiselle laitteelle on tehty sille paikka asennuksen yhteydessä ja jos laitteen vaihtaa toiseen, niin paikan joutuu muokkaamaan uudestaan.

Lue lisää

Wallaksen puhallinmoottorit ovatkin laadultaan surkeita, niitä saa alle eurolla komponenttitukusta. Vitosella saisi jo kunnon moottorit, joille noi käyttötunnit eivät olisi mikään rasite. Muun muassa sen takia Safire kestää myös mökkilämmittimenä jatkuvaa käyttöä.

kuorma ja kuorma kirjoitti:

Joo... putoaahan starttiakunkin jännite startatessa jo sinne 7 V tienoille. Jos kuitenkin tavallisessa matkaveneessä on ympärivuorokautista kuormaa parikin ampeeria, on akkujen täynnä pitäminen jo tuskallista. Jännite on jo sillä kuormalla aivan muuta kuin lepojännite, mutta 11 V navoissa on silti dead.

Lue lisää

Juu, niin tekee. Mutta lepojännitteistä puhuminen ja niiden mittaaminen kulussa/käytössä olevasta veneestä ole mitenkään relevanttia. Akut on käytössä olevassa veneessä aina joko purussa tai latauksessa. Ja nyt tarkoituksella rajaan atlantinylitykset ja muuta vastaavat, viikkoja kestävät tilanteet tästä pois, ne on asia erikseen.

Suomessa purjeveneen sähköhuolto on yleisimmin toteutettu siten, että vene ei ole omavarainen sähkön suhteen. Lataus tehdään joko laiturisähköstä tai koneajossa. Aurinkokennot ym on ylläpitoa ja varsinaisen latausjakson harventamista varten, ei sitä korvaavaa. Tai no joo, voi vene olla omavarainen, mutta siten, että silti on latausjakso (aggrekaatilla, koneella ym) ja purkujakso erikseen.

Ja näissä olosuhteissa akut on veneen ollessa purjeilla kulussa aina purussa. Ja siinä tilanteessa ei napajännite suoraan korreloi mitenkään yksinään varaustilaan. Napajännite ja purkuvirta yhdessä korreloi kyllä, ja veneen omistaja oppii "lukemaan" näitä tietoja yhdessä ja päättelemään niistä varaustilan aika hyvin.

Ota täyteen ladattu 100 Ah:n akku ja mitta lepojännite, se on siellä normin mukaisessa 12,8 voltissa. Laita sitten siihen 5 ampeerin kuorma kuudeksi tunniksi ja mittaa jännite *kuorman ollessa edelleen päällä*. Se onkin yllättäen alle 12 volttia, vaikka akusta on otettu vasta kolmannes sen kapasiteetista. Ja kun kuorma irroitetaan ja odotellaan vuorokausi, kaksi, niin jännite on siellä normin mukaisella alueella pauttiarallaa 12, 5 voltissa.

Tämä vielä korostuu, jos jännitemittaus tehdään (niin kuin yleensä tehdään) sähköpäätaulusta, eikä erillisillä johtimilla suoraan akustosta. Niihin kaapeleihin jää jännitehäviötä, joka vääristää mittausta. Ja akuston ikääntyessä sen sisäinen resistanssi kasvaa ja ilmiö korostuu entisestään. Ja silti siinä ikääntyneessä akustossa saattaa olla täysi tai lähes täysi kapasiteetti jäljellä.

Ja edelleen akuissa, jotka on tehty pienellä virralla purettaviksi (kuten veneakut on), on jo alukujaan suurempi sisäinen resistanssi. Ne ei anna suurta virtaa kerralla, mutta antavat pientä virtaa pitkään. Ja napajännitteet on silloin aika alhaiset purun aikana.

-Mika- kirjoitti:

Juu, niin tekee. Mutta lepojännitteistä puhuminen ja niiden mittaaminen kulussa/käytössä olevasta veneestä ole mitenkään relevanttia. Akut on käytössä olevassa veneessä aina joko purussa tai latauksessa. Ja nyt tarkoituksella rajaan atlantinylitykset ja muuta vastaavat, viikkoja kestävät tilanteet tästä pois, ne on asia erikseen.

Suomessa purjeveneen sähköhuolto on yleisimmin toteutettu siten, että vene ei ole omavarainen sähkön suhteen. Lataus tehdään joko laiturisähköstä tai koneajossa. Aurinkokennot ym on ylläpitoa ja varsinaisen latausjakson harventamista varten, ei sitä korvaavaa. Tai no joo, voi vene olla omavarainen, mutta siten, että silti on latausjakso (aggrekaatilla, koneella ym) ja purkujakso erikseen.

Ja näissä olosuhteissa akut on veneen ollessa purjeilla kulussa aina purussa. Ja siinä tilanteessa ei napajännite suoraan korreloi mitenkään yksinään varaustilaan. Napajännite ja purkuvirta yhdessä korreloi kyllä, ja veneen omistaja oppii "lukemaan" näitä tietoja yhdessä ja päättelemään niistä varaustilan aika hyvin.

Ota täyteen ladattu 100 Ah:n akku ja mitta lepojännite, se on siellä normin mukaisessa 12,8 voltissa. Laita sitten siihen 5 ampeerin kuorma kuudeksi tunniksi ja mittaa jännite *kuorman ollessa edelleen päällä*. Se onkin yllättäen alle 12 volttia, vaikka akusta on otettu vasta kolmannes sen kapasiteetista. Ja kun kuorma irroitetaan ja odotellaan vuorokausi, kaksi, niin jännite on siellä normin mukaisella alueella pauttiarallaa 12, 5 voltissa.

Tämä vielä korostuu, jos jännitemittaus tehdään (niin kuin yleensä tehdään) sähköpäätaulusta, eikä erillisillä johtimilla suoraan akustosta. Niihin kaapeleihin jää jännitehäviötä, joka vääristää mittausta. Ja akuston ikääntyessä sen sisäinen resistanssi kasvaa ja ilmiö korostuu entisestään. Ja silti siinä ikääntyneessä akustossa saattaa olla täysi tai lähes täysi kapasiteetti jäljellä.

Ja edelleen akuissa, jotka on tehty pienellä virralla purettaviksi (kuten veneakut on), on jo alukujaan suurempi sisäinen resistanssi. Ne ei anna suurta virtaa kerralla, mutta antavat pientä virtaa pitkään. Ja napajännitteet on silloin aika alhaiset purun aikana.

Lue lisää

Mikalla on hyvä selostus. Oikeastaan kaikki on tuttua mutta vänkään poisrajaamaasi osaa-sorry. En ole oppinut jännitteestä lukemaan lataustilaa järkevästi. Pitkällä purjehduslegillä ongelmani on yrittää ymmärtää mikä olisi sopiva purkaustaso latauksen käynnistämiseksi kun jääkaappi, autopilotti, kulkuvalot, Pc jne ovat isona kuormana. 100w aurinkokenno tuottaa päivällä etelässä jotain, 115A moottorilaturi ja 500W hydrogeneraattori hoitavat tuotantopuolen eikä varsinaisesti virtapulaa tarvitse kärsiä. Hupiakut ovat AGM vain 180 Ah ja akkumonitoria en ole onnistunut asentamaan toistaiseksi. Eli tuotanto ja kulutus ovat ympärivuorokautisia mutta vaihtelevia. Lataus päälle 12.0V ja lopetus 13,5 vai onko jotkin toiset lukemat parempia?

seppomartti kirjoitti:

Mikalla on hyvä selostus. Oikeastaan kaikki on tuttua mutta vänkään poisrajaamaasi osaa-sorry. En ole oppinut jännitteestä lukemaan lataustilaa järkevästi. Pitkällä purjehduslegillä ongelmani on yrittää ymmärtää mikä olisi sopiva purkaustaso latauksen käynnistämiseksi kun jääkaappi, autopilotti, kulkuvalot, Pc jne ovat isona kuormana. 100w aurinkokenno tuottaa päivällä etelässä jotain, 115A moottorilaturi ja 500W hydrogeneraattori hoitavat tuotantopuolen eikä varsinaisesti virtapulaa tarvitse kärsiä. Hupiakut ovat AGM vain 180 Ah ja akkumonitoria en ole onnistunut asentamaan toistaiseksi. Eli tuotanto ja kulutus ovat ympärivuorokautisia mutta vaihtelevia. Lataus päälle 12.0V ja lopetus 13,5 vai onko jotkin toiset lukemat parempia?

Lue lisää

Latauksen oikea lopetusjännite on kinkkisempi juttu, se jännite kun ei oikein kerro sitä, onko akusto jo kuinka täynnä. Mulla esim jännitemittari paukahtaa 14 volttiin suunnilleen sillä samalla hetkellä, kun kone jyrähtää tulille, ja on 14,2 volttia akkujen ollessa täynnä. Tuo 0,2 volttia menee kuitenkin helposti jo mittareiden epätarkkuuksiin ja mittataustapahtuman muihin virheisiin (huonot liitokset, väärä mittauspaikka ym.)

Yhdistämällä jännite- ja virtamittaus saisi paremmin sen selville. Ampeerimittarit on aika halpoja ja helpohkoja asentaa. Itselleni laitoin ampeerimittarin siten, että käytän laturilta akulle tulee johtoa shunttina. Eli mittaan jännite-eroa latausjohdon päissä. Kun latausvirta putoaa samalle hehtaarille sen hetkisen kulutuksen kanssa, on akut täynnä.

Antaako koneesi laturi todella vaan 13,5 volttia? Jos näin on, niin kannattaisi nostaa latausjännite 14,2 volttiin, konella latausaika lyhenee silloin jopa alle puoleen.

Mutta oikeastaan tuo kun kerrot, että virtapulaa ei tarvitse kärsiä, kertoo olennaisen: Olet oppinut/löytänyt omaan veneeseesi sopivat rajat latauksen alku- ja loppuhetkille ja homma pelaa kuten kuuluukin.

-Mika- kirjoitti:

Latauksen oikea lopetusjännite on kinkkisempi juttu, se jännite kun ei oikein kerro sitä, onko akusto jo kuinka täynnä. Mulla esim jännitemittari paukahtaa 14 volttiin suunnilleen sillä samalla hetkellä, kun kone jyrähtää tulille, ja on 14,2 volttia akkujen ollessa täynnä. Tuo 0,2 volttia menee kuitenkin helposti jo mittareiden epätarkkuuksiin ja mittataustapahtuman muihin virheisiin (huonot liitokset, väärä mittauspaikka ym.)

Yhdistämällä jännite- ja virtamittaus saisi paremmin sen selville. Ampeerimittarit on aika halpoja ja helpohkoja asentaa. Itselleni laitoin ampeerimittarin siten, että käytän laturilta akulle tulee johtoa shunttina. Eli mittaan jännite-eroa latausjohdon päissä. Kun latausvirta putoaa samalle hehtaarille sen hetkisen kulutuksen kanssa, on akut täynnä.

Antaako koneesi laturi todella vaan 13,5 volttia? Jos näin on, niin kannattaisi nostaa latausjännite 14,2 volttiin, konella latausaika lyhenee silloin jopa alle puoleen.

Mutta oikeastaan tuo kun kerrot, että virtapulaa ei tarvitse kärsiä, kertoo olennaisen: Olet oppinut/löytänyt omaan veneeseesi sopivat rajat latauksen alku- ja loppuhetkille ja homma pelaa kuten kuuluukin.

Lue lisää

Moottorin laturi varmaan antaa ulos 14,2V, aurinkokenno ilman kuormaa varmaan noin 20V mutta säätimen jälkeistä en ole mitannut. En myöskään hydrogeneraattorista en ole tarkistanut. Kun on paljon menopuolella niin väli 13.5-14,0 V kestää ladata useita tunteja silloin kun moottoria ei käytä. Moottorilla tärähtää mittari heti 14 volttiin vaikka akut eivät voi olla täynnä. Sama epätietoisuuden ongelma on alarajalla kun kuormitusta on paljon mutta vaihtelevasti. Onko 12V sopiva latauksen päälle kytkemiseen- en tiedä?.

-Mika- kirjoitti:

Juu, niin tekee. Mutta lepojännitteistä puhuminen ja niiden mittaaminen kulussa/käytössä olevasta veneestä ole mitenkään relevanttia. Akut on käytössä olevassa veneessä aina joko purussa tai latauksessa. Ja nyt tarkoituksella rajaan atlantinylitykset ja muuta vastaavat, viikkoja kestävät tilanteet tästä pois, ne on asia erikseen.

Suomessa purjeveneen sähköhuolto on yleisimmin toteutettu siten, että vene ei ole omavarainen sähkön suhteen. Lataus tehdään joko laiturisähköstä tai koneajossa. Aurinkokennot ym on ylläpitoa ja varsinaisen latausjakson harventamista varten, ei sitä korvaavaa. Tai no joo, voi vene olla omavarainen, mutta siten, että silti on latausjakso (aggrekaatilla, koneella ym) ja purkujakso erikseen.

Ja näissä olosuhteissa akut on veneen ollessa purjeilla kulussa aina purussa. Ja siinä tilanteessa ei napajännite suoraan korreloi mitenkään yksinään varaustilaan. Napajännite ja purkuvirta yhdessä korreloi kyllä, ja veneen omistaja oppii "lukemaan" näitä tietoja yhdessä ja päättelemään niistä varaustilan aika hyvin.

Ota täyteen ladattu 100 Ah:n akku ja mitta lepojännite, se on siellä normin mukaisessa 12,8 voltissa. Laita sitten siihen 5 ampeerin kuorma kuudeksi tunniksi ja mittaa jännite *kuorman ollessa edelleen päällä*. Se onkin yllättäen alle 12 volttia, vaikka akusta on otettu vasta kolmannes sen kapasiteetista. Ja kun kuorma irroitetaan ja odotellaan vuorokausi, kaksi, niin jännite on siellä normin mukaisella alueella pauttiarallaa 12, 5 voltissa.

Tämä vielä korostuu, jos jännitemittaus tehdään (niin kuin yleensä tehdään) sähköpäätaulusta, eikä erillisillä johtimilla suoraan akustosta. Niihin kaapeleihin jää jännitehäviötä, joka vääristää mittausta. Ja akuston ikääntyessä sen sisäinen resistanssi kasvaa ja ilmiö korostuu entisestään. Ja silti siinä ikääntyneessä akustossa saattaa olla täysi tai lähes täysi kapasiteetti jäljellä.

Ja edelleen akuissa, jotka on tehty pienellä virralla purettaviksi (kuten veneakut on), on jo alukujaan suurempi sisäinen resistanssi. Ne ei anna suurta virtaa kerralla, mutta antavat pientä virtaa pitkään. Ja napajännitteet on silloin aika alhaiset purun aikana.

Lue lisää

Tuohan on kaikki ihan totta. Mutta jos itse mittaa akkujännitteen väärin, ei pidä muille yrittää kertoa, että 11 V on ihan käypä arvo, josta akut eivät kärsi. Minullakin moni mittari on kertovinaan jännitteen ja epäilemättä riittävällä tarkkuudella sen tekevätkin, mutta mittaavat vain sen mitä näkevät. Aikani itse jaksoin yleismittarilla käydä akun navoissa, mutta jo ajat sitten vedin päätaululle omat mittauspiuhat. Tänä vuonna mittari piuhojen päässä vaihtui Smartgaugeen.

Safiren on hyvä mökkilämmitin silloin kun et tarvitse pitkää savukaasuputkea tai pitkiä ilmaletkuja eli lämitin keskellä venettä. Itselläni nämä ehdot eivät toteutuneet ja ongelmia sekä kylmiä öitä riitti. Vaihdoin Eberin joka käy myös hyvin pinellä teholla, homma toimii.

joo samaa mieltä itsellä safire 2400 ja käytännössä päällä aina veneessä ei pelkästään lämmityksen takia vaan poistaa kosteutta.

ja toinen huomio vielä asensin 2100 d safiren pakettiautoon starttasin syyskuussa enkä ole sammuttanut kertaakaan vielä eikä ole sammunut!!!
paras laite ainakin minun käyttötarkoituksiin.
tosin ajan paljon eikä tarvitse miettiä virrankulutusta.
kyseessä on erikoiskuljetuksiin rakennettu saatto auto eli! asun viikot siinä.
kivä kun on ``mökki`` lämmin koko ajan.

Samoin eväin mennään täälläkin. Ei ole ollut ongelmia wallaksen kanssa. Avaan sitten kun tulee välttämätön tarve. Polttoaineen olen talveksi jemmannut lämpöiseen, ettei prafinoidu.

Niin no. Jos tykkää nukkua makuupussissa... Minä ainakaan en tykkää.

2+7 kirjoitti:

Niin no. Jos tykkää nukkua makuupussissa... Minä ainakaan en tykkää.

Joo ja jos myös sellainen kostea ja homeenhajuinen vene miellyttää, niin lämppäriä ei kannata hankkia.

Kun itseäni ei nuo asiat miellytä, niin olenkin asentanut veneeseeni vesikiertoisen Webaston polttoainelämmittimen, se on mukavan hiljainen ja kuluttaa aika vähän sähköä tai ei minulla ainakaan ole ollut ongelmia akkujen kanssa.