Veikö englannin valta-asema halut kieltenopiskeluun?

Saako täällä keskustella muustakin kuin pakkoruotsista?

Ennen luimme kevyesti koulussa (lukiossa) useita kieliä: englannin, ruotsin, saksan ja vaihtoehtoisesti venäjän/ranskan. Luulisin, että nykypäivän lukiolaisilla olisi mahdollisuus opiskella kieliä vähintäänkin samassa laajuudessa kuin tuolloin. Valinnanvaraa vain taitaa olla enemmän kuin ennen, kun espanjat ja italiat ovat tulleet mukaan kuvioihin aika lailla itsestäänselvyyksinä lukioon kuin lukioon. Ja puolentoista kymmenessä lukiossa voi lukea myös kiinaa, yksittäisissä lukioissa japaniakin.
Nyt on entistä enemmän mahdollisuuksia, mutta niitä ei entiseen malliin käytetä. Ovatko opetusmenetelmät huonontuneet vai onko pojasta polvi huonontunut?
21116
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

Jokin aika sitten Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta ilmestyi tilannekatsaus lukiolaisten kieltenopiskelusta. Katsauksessa professorit eivät hauku suomalaisnuoria laiskuudesta, he tietänevät, että Suomessa luetaan kieliä eurooppalaisittain paljon.

Syy kielivarannon kapeuteen tuli jo alussa ranskan kielen professorilta: "kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä". Siis asiaosaamisen painotus on valtava (syystä) ja kielipaletti vaihtoehdoton.

Kielten osaaminen on tosin maailmanlaajuisestikin muovautunut uudelleen englannin myötä. Englanti on se tärkein kieli ja sen ohella osataan yleensä korkeintaan yhtä muuta kieltä. Muut osaamistarpeet ovat kaikkiallan etusijalla, pelkillä kielillä kun ei tehdä hyvinvointia ja tulevaisuuden innovaatioita.

Pakkoruotsin sijaan valittava kieli nostaisi kielivarantomme muiden maiden tasolle.

Äänestä

Olipa vaikea arvata, että pakkoruotsi tähänkin sotketaan. Opeteltiin ruotsia ennenkin, mutta ei se haitannut muiden kielten oppimista eikä se mitään tilaa muilta kieliltä sen kummemmin syönyt, päinvastoin. Mitenkäs sen selität?

Äänestä
  • Oli se ongelma aikaisemminkin, mutta nyt se on vain pahentunut.

    Ennen globalisaatiota kielitarve oli suppeampi.

    Mutta järjetöntä oli se pakkoruotsi lukioissa silloinkin!

    Äänestä

  • Siis? kirjoitti:

    Oli se ongelma aikaisemminkin, mutta nyt se on vain pahentunut.

    Ennen globalisaatiota kielitarve oli suppeampi.

    Mutta järjetöntä oli se pakkoruotsi lukioissa silloinkin!

    Nyt on enemmän mahdollisuuksia opiskella, mutta niitä ei käytetä.
    Ja sinun selityksesi on siis, että ennen globalisaatiota kielitarve oli suppeampi?

    Äänestä

  • Siis mitä? kirjoitti:

    Nyt on enemmän mahdollisuuksia opiskella, mutta niitä ei käytetä.
    Ja sinun selityksesi on siis, että ennen globalisaatiota kielitarve oli suppeampi?

    Lue uudestaan tuo ranskan kielen professorin selitys, vai oletatko että hän on fennomaanien salaliiton äänitorvi.

    Jokainen, joka on tekemisissä nuorison koulutuksen kanssa tänään tietää, että nuorilta vaaditaan paljon enemmän kuin ennen. Arki on latautunutta, mediat kuormittavat, englantia opitaan arjessa, joka nivelvaiheessa oppilaita karsitaan rankasti (suomenkielisellä puolella on kovat karsinnan esim. pääkaupunkiseudulla niin yläkouluun siirryttäessä, lukioon tai ammikseen pyrittäessä että korkeakouluihin mentäessä), oppilaat joutuvat kilpailemaan ja tekemään paljon laajempia suorituksia kuin aiemmin.

    Kielet ovat keskeisiä vain tietyillä aloilla. Turistitason kielillä ei tee mitään. Kielikeskusten tarjontaa on karsittu, jotta saadaan saäästötilanteessa kaikki ruotsinkurssit vedettyä, ne kun ovat ainoat pakolliset.

    Pakkoruotsi on suurin ongelma kieltenopetuksessamme. Ahvenanmaalla ongelma ratkaistiin poistamalla pakkosuomi, koska sielläkin tarvittiin myös muiden kielten osaajia.

    Äänestä

  • pakkoruotsi pois kirjoitti:

    Lue uudestaan tuo ranskan kielen professorin selitys, vai oletatko että hän on fennomaanien salaliiton äänitorvi.

    Jokainen, joka on tekemisissä nuorison koulutuksen kanssa tänään tietää, että nuorilta vaaditaan paljon enemmän kuin ennen. Arki on latautunutta, mediat kuormittavat, englantia opitaan arjessa, joka nivelvaiheessa oppilaita karsitaan rankasti (suomenkielisellä puolella on kovat karsinnan esim. pääkaupunkiseudulla niin yläkouluun siirryttäessä, lukioon tai ammikseen pyrittäessä että korkeakouluihin mentäessä), oppilaat joutuvat kilpailemaan ja tekemään paljon laajempia suorituksia kuin aiemmin.

    Kielet ovat keskeisiä vain tietyillä aloilla. Turistitason kielillä ei tee mitään. Kielikeskusten tarjontaa on karsittu, jotta saadaan saäästötilanteessa kaikki ruotsinkurssit vedettyä, ne kun ovat ainoat pakolliset.

    Pakkoruotsi on suurin ongelma kieltenopetuksessamme. Ahvenanmaalla ongelma ratkaistiin poistamalla pakkosuomi, koska sielläkin tarvittiin myös muiden kielten osaajia.

    "Ahvenanmaalla ongelma ratkaistiin poistamalla pakkosuomi, koska sielläkin tarvittiin myös muiden kielten osaajia. "

    Juuri näin. Suomessa muutos sensuroitiin, mutta onneksi Ruotsissa on suomenkielinen radio, sisuradio.
    Suomalaisissa lehdissä asiasta ei kerrottu sanallakaan.

    http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=819923

    "Camilla Gunnell korostaa kuitenkin että Ahvenmaa tarvitsee myös ranskan ja saksan osaajia. Suomessa Ahvenanmaan suunnitelmat ovat jo ehtineet herättää kritiikkiä. Yksi arvostelijoista on eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Säde Tahvanainen."

    Kysyin asiaa aikoinaan Säde Tahvanaiselta, mutta epäselväksi jäi, miksi juuri hän oli "huolissaan"..

    Äänestä

Se, etteivät nuoret enää jaksa opiskella kieliä yhtä paljon kuin ennen, johtuu siis mielestäsi siitä, että nuorilta vaaditaan paljon enemmän kuin ennen ja että he joutuvat kilpailemaan enemmän kuin aikaisemmin.

Ja tässä sinun ratkaisusi on pakkoruotsi. Siis se, että poistetaan pakkoruotsi.

Jos kielikeskukset tarjoavat säästöjen takia enää vain pakollista ruotsin kieltä, kuten kerrot, niin miten tilanne paranisi, jos ne joutuisivat tarjoamaan useampia kieliä, joista opiskelijat sitten valitsivat? Jos tilanne on se, kuten kerrot, eikö useamman kielen opettaminen vaatisi enemmän rahaa?

Äänestä
  • Nuorilta vaaditaan enemmän kuin ennen ja he (ainakin suomenkielisellä puolella) joutuvat kilpailemaan verisesti keskenään esim. matematiikan osaamisessa ja reaaliaineissa. Myös nuorten arki on älyllisesti entistä kuormittavampaa.

    Toisaalta kielten merkitys on toinen. Useimmilla aloilla turistikielillä ei tee mitään. Kieleen on panostettava nyt todella paljon, jotta sillä olisi jotain merkitystä. Hyvä englanti on se tärkin. Varttuneempi väki esim. viennin parissa muistaa, että kolmekymmentä vuotta sitten jouduttiin papereita tekemään ruotsiksikin mutta nykyään ei enää koskaan (tämä tuli keskustelussa esiin jokin aika sitten).

    Äänestä

"Ennen luimme kevyesti koulussa (lukiossa) useita kieliä: englannin, ruotsin, saksan ja vaihtoehtoisesti venäjän/ranskan. "

Ei lukiossa ole koskaan luettu pakollisena 3-4 kieltä.

Älä puhu paskaa. Ette te niitä kieliä oppineet. Missä ne viiiskymppiset suomalaiset ovat, jotka puhuvat sujuvasti englantia, ruotsia, saksaa ja venäjää/ranskaa? Ei niitä ole. Ette osaa kuin ruotsia ja tönkköenglantia ettekä ymmärrä esim. tietotekniikasta mitään.

Äänestä
  • Olet oikeassa viisikymppiset suomalaiset eivät ole tunnetuja kielitaidostaan vaan siitä, etteivät ole oikeasti kieliä tarvinneet ja siksi useimpian ääntämyskin jäi hiukan kankeaksi. Nuoremmat suomalaiset puhuvat kaunista englantia.

    Pakkoruotsi on ollut kielitaidon tulppa alusta alkaen. Jos ahvenanmaalaisten piti poistaa pakkosuomi, koska se söi muun kielitaidon (tämä on todellakin virallinen selitys), niin totta kai pakkoruotsi tekee saman mannermaalla.

    Jos pelkästään lisäämällä pakollisia kieliä lähtisi kielitaito nousuun, niin toki muissa maissakin olisi pakkokieliä pilvin pimein, vaan ei ole.

    Äänestä

Usean kielen osaaminen ei pidä olla mikään itseisarvo vaan se että osaa kommunikoida toisen kanssa työ- ja muussakin elämässä. Nykyaikaan opittavan tiedon määrä on moninkertainen puolivuosisataa sitten olleeseen.
Maailmanlaajuisesti tämä onnistuu hyvin helposti, kaikki osaavat ja opettelevat äidinkielensä sekä englannin, silloin kaikki ymmärtää toisiaan.
Se on sama kuin että pyyhkiikö perseensä oikealla vai vasemmalla kädellä kuin että keskusteleeko toisen kanssa saksaksi vai englanniksi, pääasia että asia tulee selväksi. Jos jollain on halu oppia muitakin kieliä on hänen oma asiansa, motivaation syy voi olla vaikkapa se että aikoo muutta vaikka Portugaliin ja oppia maan kielen.

Äänestä

Koska 50 lukion käyneet ihmiset siis osaavat huonommin saksaa, ranskaa ja venäjää, kuin nuorempi sukupolvi, niin ilmeisesti aloittajan oletus opetusmenetelmien huonontumisesta ei pidä paikkaansa.

Tutkimustulokset myös vääristelevät asioita muun muassa niin, että esimerkiksi saksan ja ruotsin osaaminen olisi muka nuorempien sukupolvien osalta heikentynyt aikaisempiin sukupolviin verrattuna, Eivät vanhemmat sukupolvet oikeasti mitään osanneetkaan.

Äänestä

Aloittajalle vastaan, että maailmanlaajuisesti englannin valta-asema on vähentänyt kiinnostusta ja intressiä opiskella muita kieliä.
Suomessa meillä kuitenkin on vielä erityisrasite pakkoruotsi, joka meillä erityistekijänä estää muiden kielten opiskelua.
Jo 1970-luvulla koulusta kotiin lähetettiin tiedote,
jossa sanotaan sanatarkasti näin:

"Saksankielen valintaa tehdessänne on syytä harkita huolellisesti asiaa.
Monet ovat tehneet tämän valinnan viime vuosina jopa siinä määrin, ettei kaikilla ole ollut edellytyksiä selviytyä ylimääräisen kielen oppimäärästä".

Jo silloin kolmen kielen tajuttiin olevan riski, ei jaksa. Pakkoruotsia silloin ei uskallettu lainkaan kyseenalaistaa, koska "ruotsi oli ehdottomasti tärkein kieli"-
ruotsin oppikirjassa 1978 on tuo väite.
Siispä kyseenalaistettiin maailmankieli!

Nyt elämme vuotta 2013 ja pakkoruotsi on edelleen riesanamme!

Äänestä

Oon kuullu kun jotku nuoretkin puhuu kamalaa englantia.
Oisko niin, että se ei ookaan teidän 50 yksinoikeus? Sillee annan creditiä.

Siitä mä oon kyllä samaa mieltä, että tieto kone- ja kännykkä pelien pelaaminen ja status päivitysten tekeminen vie paljo aikaa ja on se älyllisesti vaativaa, Ei meillä oo samalla tapaa aikaa opiskella turhia kieliä, kyll englanti riittää. Ei sitä joudakaan, kun on opeteltava paljon enempi tietoo kun ennen.

Meillekin tuli Opetushallituksesta kotiin tiedote, että useamman kielen opiskelu on riski, voit väsyä. Mä ainakin yritän välttää sitä.

Äänestä
  • Hah hah.
    Kyllä se tiedote tulee ihan omasta koulusta, tai tuli ainakin silloin 1978!
    Voin skannata sen facebookiin, kunhan ennätän.

    EUn suositus on kaksi kieltä äidinkielen lisäksi.
    Ruotsi ei ole niiden seitsemän suosituimman joukossa,
    joista kaksi kieltä valitaan..
    Siksi on uhattava aseella meidän lapsiamme!

    http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_386_fact_fi_en.pdf

    Äänestä

Yhteisymmärrys on saavutettu. Ruotsi pois häiritsemästä!

Äänestä

Aloittajan kysymys "Veikö englannin valta-asema halut kieltenopiskeluun? "
on erittäin huono perustelu pakkoruotsille.

Äänestä

Ei aloittaja mitään pakkoruotsista kysynytkään tai sitä perustellut.

Äänestä
  • Kysyipäs sittenkin: "Saako täällä keskustella muusta kuin pakkoruotsista?"

    Äänestä

Surut kun väittävät etteivät ole ruotsalaisia niin eikös teidän pitäisi ottaa
joku oma nimi itsellenne.
Hyvä vaihtoehto olisi muumi, voisitte kertoa muille että olette "muumeja" ja
puhutte "muumia", olettehan muutenkin ihan muumioita Suomessa.

Äänestä
  • Muumi on ihan mukava, positiivinen sana, mutta ei se taida yleistyä tuossa merkityksessä. : )

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Voi kökkö kirjoitti:

Saako täällä keskustella muustakin kuin pakkoruotsista?

Ennen luimme kevyesti koulussa (lukiossa) useita kieliä: englannin, ruotsin, saksan ja vaihtoehtoisesti venäjän/ranskan. Luulisin, että nykypäivän lukiolaisilla olisi mahdollisuus opiskella kieliä vähintäänkin samassa laajuudessa kuin tuolloin. Valinnanvaraa vain taitaa olla enemmän kuin ennen, kun espanjat ja italiat ovat tulleet mukaan kuvioihin aika lailla itsestäänselvyyksinä lukioon kuin lukioon. Ja puolentoista kymmenessä lukiossa voi lukea myös kiinaa, yksittäisissä lukioissa japaniakin.
Nyt on entistä enemmän mahdollisuuksia, mutta niitä ei entiseen malliin käytetä. Ovatko opetusmenetelmät huonontuneet vai onko pojasta polvi huonontunut?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu