Kolumni kirkon rappiotilasta

Vasta nyt kirkko on juuri siinä tilanteessa = asennossa, missä sen pitäisikin olla, eli hyvässä laskukulmassa!

"Kuinka monelle on oikeasti tärkeää pitää kiinni kirkoista? Suurin osa seurakuntalaisista käy kirkossa vain häissä ja hautajaisissa ja joskus jouluisin.

Olen taipuvainen ajattelemaan, että seinät ovat seiniä. Tärkeämpi kysymys on, mitä kirkon seinien sisällä saa tapahtua.

Siis saako nainen olla tasavertainen miehen kanssa? Saako piispa siunata lähetystyöhön miesparin? Saako pappi vihkiä avioliittoon kaksi naista tai kaksi miestä?

Pahoin pelkään, ettei kirkko edes halua vastata näihin vuosia velloneisiin kysymyksiin kunnolla ja kertakaikkisesti. Kun arkkipiispa Kari Mäkinen puolusti homoparien oikeuksia keväällä MTV3:n haastattelussa, hän kiirehti vielä samana päivänä kiistämään ottaneensa kantaa avioliittolainsäädäntöön.

Mitä tapahtuisi, jos kirkko julistautuisi uskovaisten yhteisöksi?

Siis porukaksi, joka etsisi Raamatusta ohjeita ja koettaisi elää niiden mukaan. Nyt tuntuu siltä, ettei kirkko tiedä, mitä sen pitäisi tehdä ja kenen oppien mukaan elää.

Varmaan kävisi niin, että moni suomalainen huomaisi olevansa väärässä seurassa ja eroaisi kirkosta. Mutta mitä siitä. Mitä kirkko edes tekee niillä sadoillatuhansilla jäsenillä, joita sana ei liikuta? Rahaa kirkolle tietysti tulisi vähemmän, mutta ei kai rahan pitäisi olla tässä pääasia.

Samalla toivottavasti tapahtuisi se, että valtio tekisi pesäeron kirkkoon ja nostaisi kaikki kansalaiset samalle viivalle. Siis antaisi kaikille virallisille pareille kaikki samat lailliset oikeudet ja velvollisuudet.

Kirkon porukka saisi sitten keskenään päättää, kenet vihkii ja kenet ei."