Kuka NYT pelkää mustaa?

Ennen kuin ihan ruvetaan hutkimaan, mikä muuten on aika lähellä, pitänee tutkia, mitä mahdollisuuksia on "neutraloida" näitten siipeilijöiden touhut.

Hyvin asennetut turvakamerat ja osaava henkilökunta pitäisi pystyä estämään ja pysäyttämään moiset liiketoimet.
Poliiseja ei riitä joka paikkaan, tarvitaan uusi lainsäädäntö ja suojeluskunta.
Naurisvarasta ei tarvitse hirttää, mutta ryöstäjää, pitää kärventää...

uutisia lukiessa sitä joskus ihminen oikein toivoo, että sattus omalle kohdalle ko. kaltaisia joukkioita puuhastelemaan. Mut ei, ei ole pankkiautomaateilla seläntakana kurkkijoita, ei kaupan kassalla takana norkoilijoita, kukaan ei pakkaudu avittamaan kassien kanssa, yksin saa kanniskella, eikä ole autolla ajaessa tullu eteen bensarahan mankujiakaan, Kukaan ei kaupittele kiikareita, tai mitään muutakaan parkkipaikoilla, vain kaukaa olen joskus kaupustelijoita niillä nähnyt, vaan lähtevät aina poispäin he.
Pari kertaa, jo vuosia sitten, on kotipihalla käynyt jonkin oloisia kauppiaita, ensimäisellä kerralla pari ukkoa sinisellä pakulla, muttei ne nousseet edes autostaan, vaikka olin pihalla, veivasvat vaan ikkunat kiini ja peruuttivat sitten pois. Toisella kertaa joku hujoppi tuli kasseineen polkupyörällä ja näytti jotain tikkukirjaimilla kirjotettua lappua, mutta kun näytin etusormella tielle päin, niin se otti polkupyöränsä ja juoksi sen kanssa tielle, siellä se sitte nousi sen selkään ja polki pois. Enkä edes sanonu mitään, ainoastaan hymyilin sille ja mielestäni ihan ystävällisesti. Mut siitä on jo varmaan ainakin viis vuotta, sen jälkeen ei ole ketään näkynyt.
Ja vaikka olenkin jo vanha, kohta jään vanhuuseläkkeelle, enkä edes mitenkään nuorekkaan näkönen, niin ei siltikään tärppää noiden kanssa. Ei edes niiden naiset tule kadulla halailemaan,ohi menevät vain he. Sitä tuntee ittensä sillai hirveen syrjityksi heidän taholtaan, kun oon kuitenkin lukenu lehdistä itseäni nuorempienkin joutuneen heidän toimiensa kohteiksi. Oonkin siksi joskus ajatellu, että jos ripustelis useita kultaketjuja kaulaansa, ja vielä kännykän kaulapussissa roikkumaan sekä jonkun vanhan ison rahapussin takataskusta törröttämään ja työpaikalta saadun synttärilahja kellon ranteeseensa. Ja sitten lähtis äidin vanhan rollaattorin kanssa ostoskeskukselle asioimaan ja liikkuis sillä sillai hitaasti ja kömpelön oloisesti, niin jokohan tärppäisi.