Pohjana on valtiotieteen tohtori Seppo Ruotsalaisen artikkeli, Tiedonantaja 27/2013.
"Joutuessaan ratkaisevasti ristiriitaan keskenään edellä mainitut (kapitalismin/pk) tuotanto ja omistussuhteet 'saattavat koko porvarillisen yhteiskunnan sekasortoon' ja yhteiskunta alkaa muistuttaa "taikuria, joka ei enää kykene hallitsemaan esiin manaamiaan maanalaisia voimia."" (Friedrich Engels).
Tältä se näyttää. EU ei johda taloutta vaan kulkee kriisien perässä ja yrittää taikoa ratkaisuja kanin hatusta.
Surullisen kuuluisa oli Kreikan "pelastamaisoperaatio". Siinä suuret päälliköt toivat propagandan keskiöön palomiehet. Kreikassa palaa, me estämme palopesäkkeen leviämistä muualle. Portugalissa "paloi" hetkeä ennen ja jälkeen tulipalo levisi kuin levisikin Espanjaan ja Kyproksen saarivaltioon.
Kreikassa tuli leimahtaa 99 % varmuudella lähiaikoina.
"Joutuessaan ratkaisevasti ristiriitaan keskenään edellä mainitut (kapitalismin/pk) tuotanto ja omistussuhteet 'saattavat koko porvarillisen yhteiskunnan sekasortoon' ja yhteiskunta alkaa muistuttaa "taikuria, joka ei enää kykene hallitsemaan esiin manaamiaan maanalaisia voimia."" (Friedrich Engels).
Tältä se näyttää. EU ei johda taloutta vaan kulkee kriisien perässä ja yrittää taikoa ratkaisuja kanin hatusta.
Surullisen kuuluisa oli Kreikan "pelastamaisoperaatio". Siinä suuret päälliköt toivat propagandan keskiöön palomiehet. Kreikassa palaa, me estämme palopesäkkeen leviämistä muualle. Portugalissa "paloi" hetkeä ennen ja jälkeen tulipalo levisi kuin levisikin Espanjaan ja Kyproksen saarivaltioon.
Kreikassa tuli leimahtaa 99 % varmuudella lähiaikoina.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Muutama vuosikymmen sitten Chicagossa talousoppineet, Chicagon koulunta, esitti tunnuksen "vapaan kapitalismin" palauttamisesta. Kapitalismi vailla sääntöjä, sääntelyä ja rajoituksia. Pääoma hoitaisi välttämättömän eikä siihen valtion tulisi puuttua. Näkemys oli mieletön mutta soveltuvin osin oppia on noudatettu mm. pyrkimällä poistamaan pääoman tieltä ammattoiliitot (USA:ssa Wall Martin kauppaketju - ay-vapaa alue) ja talousoppi on muuntanut valtionvelan yrityskeinottelun asiamieheksi ja joka on keppihevosena estämässä palkkojen korotuksia ja sotun leikkauksille. Sotu koetaan suurimmaksi syylliseksi kapitalismin ongelmiin.
Se mikä toimi kapitalismin alkuaikoina, tosin mm. lasten työnä, 14 -16 tunnin työpäivinä ym. kehnoa, ei toimi nykyaikana.
Marx esittää Pääomassa, että kun 1600 lopulla Englannissa, kapitalismin klassimmassa kehityksessä, oli vain muutama 600 punnan pääomatulo teollisuudessa niin 1.700 luvun lopulla 100.000 punnan tulot olivat yleisiä.
Teollisuuspääomalla ei kehitysvaiheessa ollut juurikaan sääntöjä muuta kuin "revi rahaa niin paljon kuin mahdollista". Kunnes...
n. 1825 tuli ensimmäinen liikatuotantopula ja jotka sittemmin ovat vaivanneet kapitalismia tämän tästä kaikkialla.
Vuosina 1846-48 esiintyi ensimmäinen ylikansallinen liikatuotantopula. Nyt se on vallinnnut kroonisena vuodesta 2008 lähtien.
Vuodesta 1825 Englannissa kapitalistit alkoivat itse säännellä keskinäisiä suhteita ja sitä kehitettiin heidän johtamansa valtion kautta. Noihin aikoihin ilmaantuivat ensmmäiset osakeyhtiöt ja ne edellyttivät sääntöjä. Kapitalisti ei enää ollutkaan tehtaansa johtaja vaan usea johti johtokunnan kautta osakemäärien suhteessa OY:n asioita.Työn yhteiskunnallistuminen eteni aimo harppauksen.
Myös 1.800 luvulla ei ollut pelkoa raaka-aineiden rajallisuudesta tai ympäristön tilasta vaikka saastuminen eteni rajusti.
"Vapaa kapitalismi" toimi alkuaikojen jatkuvassa nousukaudessa ja edisti teollisuutta ja tuottavuuden kehitystä mutta tarvitsee nyt sääntelyä mutta josta pyritään irti.
Kapitalismi perustuu jatkuvaan kasvuun. Se on ehto lisäarvon tuottamiselle. Henkilökohtaisen kulutuksen kasvu ei voi olla rajaton. Nämä yhdessä tuottavat liikatuotantopulia ja jotka nykyään ovat kroonistuneet ja ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä.
Sota on ollut keino karsia yljäämäpääomia ja joiden jälkeen kestää jonkin aikaa kiertokulkukanavien täyttyminen ylijäämäpääomista.
Valtaisa toimeton pääomanosa.
Toimeton pääoma on kuin kuollut pääoma. Sitä ei ole olemassakaan, koska se ei tuota lisäarvoa. Päinvastoin se menettää arvoaan. Ne ovat työn ihmisten luomuksia muta poissa tuotannon kehittämisestä.
Maailmalla on arvioitu olevan yksityishenklöillä 11.000 mrd euron omaisuus veroparatiiseissa.
Veroparatiiseja käyttävät, ei liene yllätys, myös kansainväliset suuryritykset. Ne maksavat voitoistaan veroa 5 prosentin paikkeilla.
Verotusneuvos Markku Hirvosen mukaan veroparatiiseissa liikkuu 21.000 - 31.000 mrd euroa kaikkiaan.
EU:n ja EU-maiden politiikkojen puheet pääomien puutteesta ovat taitavaa kansojen harhautusta. Niillä perustellaan palkkojen alennuksia ja sotun leikkauksia. Kansat eivät ole eläneet yli varojen.
Kansat, työkansat, ovat olleet liian ahkeria ja tuottaneet työvoimansa omistajille liikaa tuottoa ja joiden ympärillä pääomien omistajat ovat ongelmissa.
EU:n ongelma ei ole pääomien vähyys vaan niiden liiallisuus. Omistajat ja porvarilliset politiikot eivät halua saattaa niitä takaisin tuotantoon. Työkansat haluaisivat.
Mitään kriisiä ei olisi, jos pääomavirrat kulkisivat laillisten kanavien kautta muun muassa verotuksen kautta. Tästä myös seuraa se, että ero EU:sta ei sinällään ratkaise mitään, koska uusliberalismin talouspolitiikkaa noudatettaisiin siltikin.
Jaha, ja lomat on pidetty. Palataan sitten kesken jääneisiin keskusteluihin.
Näin sanoit, toveri s.partacus, ja kehtaat väittää sanomisiesi olevan marxin oppien mukaisia.
"Tavara on sitä arvottomampi, mitä enemmän siinä on yhteiskunnallista työtä ts. arvoa ja hintaa."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11553815#comment-62217279-view
Yhtäkään lainausta marxin opeista et ole kuitenkaan pystynyt esittämään sairaan väitteesi tueksi.
Väität marxin oppien mukaan tavaran olevan sitä arvottomampi mitä enemmän siinä on arvoa!!
Ja vielä varmistaaksesi , ettei kukaan arvele sinun kirjoittaneen väärin, sanot saman asian toisin:
"Tavara on sitä arvokkaampi, mitä vähemmän siinä on yhteiskunnallista työtä ts arvoa ja hintaa"
Siis tavara on sitä arvokkaampi mitä vähemmän siinä on arvoa!!
Joten et, toveri s.partacus, ole kirjoittanut väärin vaan väitteet ovat sinun vakavissasi esittämiä marx-tulkintoja - hahhaa, meidän "marx-tietäjä" vähän tulkitsee marxia!!!!!!
Katsotko väitteesi, jonka mukaan tavara on sitä arvokkaampi mitä vähemmän siinä on arvoa, olevan loogisuutensa puolesta tyypillinen kommunistin lausunto.
Marx sanoo dokumentoidusti näin:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."
Mikähän sinun käsityksesi mukaan on se johtopäätös, jota marx kutsuu murehdittavaksi erehdyksi?
Ja jos et nyt ehdi vastaamaan niin Kalle kyllä tulee esittämään kysymykset uudestaan sillä Kalle ei siedä valheiden levitystä palstan kauttaa.
Jos epäilet Kallen kohta unohtavan asian niin kysypä Änkyrältä OmaanPesäänPaskojalta, että miten pitkä muisti Kallella on.
Olisi kiva tietää............
"Toimeton pääoma on kuin kuollut pääoma. Sitä ei ole olemassakaan, koska se ei tuota lisäarvoa."
No niin, siinähän se totuus sanottiinkin kommunistin itsensä toimesta - pääoma tuottaa lisäarvoa ja toimeton pääoma ei sitä tee.
Kalle kysyykin, että mihin lisäarvon tuotannossa sitten tarvitaan työläistä pääoman itse tuottaessa lisäarvoa?
...............
Kyllä ne pääomat tuotantoon sijoitetaan kunhan on tuottavia sijoituskohteita, laman/laskusuhdanteen aikana harva uskaltaa pääomiaan riskeerata kun kaupalla on laskevia käyriä jollei ole tiedossa jotain uutuutta jolle uskotaan olevan menekkiä.
Kukaan ei halua pääomiaan heittää Kankkulankaivoon vaan odotellaan parempia aikoja, jos niitä nyt on tullakseen.
Työväenkin pitää näyttää pystyvänsä työskentelemään katteellisesti jos se haluaa investointeja, joulupukkina tuskin monikaan haluaa olla jakamassa omaisuuttaan. Arvelen sen olevan ihan samankaltaista oli kyseessä kympin tai miljoonan omistaja, rahalle halutaan vastinetta.
Jos tuo 11'000 miljardin omaisuus jaetaan tasan 7 miljardin Telluksen asukkaan kesken saa jokainen noin 1500€, jollekin tuo saattaa riittää vuodeksi toisella se menee alle viikon asuinpaikasta ja tavoista riippuen. Kun ne on kulutettu niin mitä sitten? Mitä seuraavaksi jaetaan?
Nobel-palkittu talousoppinut Krugman sanoo, että nykykriisi on pahempi kuin 1930 luvun talousromahdus.Belgialainen talaoustieteilijä Paul de Growe euroeliittiä Krigmanin tavoin. Kriisimaat on pakotettu talouskasvua kuristavaan kuripolitiikkaan ja kriisin välttäneissä maissa on noudatettu liian tiukkaa finanssipoltiikkaa.
Grauwe tosin suosittelee lisävelan ottamista ja se lienee kyseenalaista. Edellä on todettu, että pääomista ei ole puutetta. Jos joutilaista pääomista kukin valtio saisi vaikkapa 10 % enemmän veroja, veroaste pääomille olisi keskim. 15 % ja valtiot voisivat kehittää tuotantoa.
Marxin ja taviksen järjen mukaan kriisien perimmäisenä syynä pysyy joukkojen köyhyys ja kulutuksen rajoittuneisuus verrattuna kapitalistisiin tuotantovoimiin.
Kulutuksella ei tarkoiteta yksistään yksilöllistä kulutusta vaan myös kansalasten yleistä perusturvallisuutta ja sen kehittämistä. Ylijäämäpääomien määrä osoittaa yhteiskunnan sektorin kehittämisen mahdollisuudet.
Työeläkeläinen on siinä oikeassa, että yksityinen pääoma ei kanna vastuuta yhteiskunnasta. Se kantaa vastuuta vain oman pääomatulonsa lisääntymisestä.
Mitä enemmän maailman työläisten elinehtoja alennetaan, sitä vähemmäksi tuotantoinvestoinnit tulevat.
Nykyisen porvarillisen talousopin linja johtaa tuotannon väistämättömään alentumiseen ja kriisin jatkumiseen.
Se on sama valtiolla kuin meillä molemmilla, jos menot ylittävät tulot on paholainen merrassa. Silloin pitää alkaa hillitsemään menoja jos tulopuolen nosto on vaikeaa.
Yksi syy nykytilaan on liiallinen velkaantuminen niin yksityisillä, kunnilla kuin valtiollakin. Velka estää kulutusta joka on velalle rakennettua. Montaakaan uudempaa autoa tai asuntoa ei ole ostettu velattomana ja velkaa maksetaan muutamasta vuodesta vuosikymmeniin. Olemme oppineet USA:n velkakulttuurin jossa eletään pääosin Visan luottorajan puitteissa kun parempaan elämään pääsee käteisellä vaikkakin pienellä viiveellä.
Nyt on hengähdystauko kun liikoja velkoja maksellaan ja ihmisten pitäisi osata varautua näihin taukoihin. Työt on järjestetty sikäli väärin, että kun tryö vähenee se loppuu osalta tyystin ja osalla sitä on jopa liikaa. Olisikin muutettava strategiaa työajan muuttamisen suuntaan eli kun työt vähenevät niin ensin lyhennetään kaikkien työaikaa riittävän monta viikkotuntia jotta jokainen saa jäädä työhön eikä työttömien armeija kasva nykymittoihinsa.
Chicagon koulukunta luokittelee yhteiskunnan toimintojen pitämisen kunnalla ja valtiolla vapaan kapitalismin vastaisena. Toisaalta, kun teollisuuteen sijoittaminen näyttää hiipuvan, siirtyminen yhteiskunnan apajille (hoivatyö, valtion yritykset) oletetaan tuottoisaksi.
Suomessa kuntien toimintojen yksityistäminen onkin ollut kovassa huudossa. Niinpä 2 000 luvulla kuntien työntekijämäärä on pysynyt suunnilleen samana ja tulevaisuudessa määrä olisi laskussa. Samaan aikaan Keva-lehden (Kuntaliitto) mukaan ostopalvelut ovat lisääntyneet 180 %.
Kunnat maksavat palkkoja n. 16 mrd niin yksityisille menee sen päälle n. 8 mrd euroa.
Kuntien ja valtion ammattiliitot ovat arvostelleet linjaa. Lausunnot ovat olleet jyrkkeneviä. Myös kunnalliset luottamusmiehet ovat huolestuneita. Monissa kunnissa on peruutettu yksityistämisiä ja toimet on todettu omana työnä kunnille edullisiksi puhumattaaan työn laadusta.
Eurokriisin olemus näkyy olennaisesti Kyproksen tilanteessa. Kapitalismin talousoppineet keksivät tehdä rahalla rahaa. Rahapääoma sikiäisi neitseellisesti.
Lisätuote syntyy teollisuudessa ja rahapääoma muodostuu lisäarvojen rippeistä, jotka ajautuvat pankkien kautta uuteen tuotantoon. Tai eivät enää ajaudu. Niistä tulee keinottelun kohde. Velkojen ja saatavien ketjutuksessa alkuperäinen pääoma näyttää kasvavan itsestään ja syntyy kuvitteellista rahaa. Kupla kasvaa aikansa ja sen on pakko puhjeta ja kriisi voi alkaa finanssikriisinä vaikka tuotannollista liikatuotantoa ei olisi. Esimerkkeinä USA:n kiinteistökupla 2008 ja eurokriisi.
Tästä pörssikeinottelusta Marx totesi, että se ei muuta työvoiman ja kapitalistiluokan taloudellisia suhteita. Pörssissä jotkut sijoittajat korjaavat satumaisia voittoja toisten sijoittajien kustannuksella. Eurokriisissä on kehitelty mekanismi (vakuudet tuenannossa, pankkituet ym), jossa tappioita kärsineiden sijottajien edut turvataan jäsenmaiden työläisiltä kerätyillä pakkoveroilla. Jäsenvaltiot ottavat yksityisiltä markkinoilta ylijäämäpääomia valtiovelaksi. Valtionvelan kasvuun vedoten kansalaiet saadaan susotuteltua maksumiehiksi.
Ykstyinen pääoma rosvoaa toisiaan - voittajat lainaavat rahaa valtioille - valtiot maksattavat velan työväenluokalla - yksityinen pääoma tekee töitä ollakseen nauramatta kertoessaan olevansa kansan asialla.
Vuonna 2010 Kyproksen pankkien varat olivat bruttokansantotteeseen verrttuna 7-kertaiset. Pankkisektori oli mieletön tuotantoon nähden. Kupla puhkesi sijoittajien, toisten voittaessa ja toisten hävitessä.
EU ärhenteli hyttysen lailla, kun ilmeni, että sijoittaista huomattava joukko oli venäläisiä.
Oli selvää, että Kypros toimi EU:n tuella veroparatiisimaana. Osa venäläisestä pääomasta saattoi olla NL:n hajoamisen jälkeisestä valtion omaisuuden ryöstöstä.
Kataisen hallitus antoi kansan varoja Kyproksen pankkien suursijoittajille vanhoilla verukkeilla "estämme palon leviämistä ym. ym. höpötystä". Samalla hallitus vaati Kyproksen työläisten vyönauhan kiristämistä. Vasemmistoliitto ja SDP mukana.
Kyproksen kohdalla "pelastettiin" Saksan ja Ranskan liikepankkien (sijoittajien) rahaomaisuus.
Kyllähän ne valtioiden velat kasvavat kun rahaa syydetään vastikkeetta erilaisiin sosiaalisiin tarpeisiin. Ovathan ne tärkeitä mutta niiden suuruusluokka pitäisi aina mitoittaa sen hetkisen kyvyn mukaan ilman lisävelkaa.
Jos velkaa otetaan niin se pitää aina maksaa muutoin käy kuten Neuvostoliiton. Venäjähän sen velkoja on jälkeen maksanut.
"Kyllähän ne valtioiden velat kasvavat kun rahaa syydetään vastikkeetta erilaisiin sosiaalisiin tarpeisiin."
Siinäpä, jos edes sinne syydettäisiin. Siihen ei tarvitse edes velkaa ottaa. Pikkasen pääomaverotusen kiristystä eikä lääkäri- ka terveyshoitajapulaa olisi.
Kun valtionvelkaa kasvatetaan katteettoman yritystuen jakamiseen, maksakoon yritykset velkansa. Mikäli yritys ei tuota, se menee nurin. Ei siinne työäläisten veroeuroja kannata syytää.
Porvari on ovela. Ensi hommaa yksityispääomalta velkaa. Sitten kansalaiset laitetaam maksamaan velka palkkapussista.
Ministerit hymyilevät. Kansa maksaa kiltisti.