"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."
On eri tulkintoja mitä Marx tällä lausunnollaan oikeen tarkoittaa. Antipunikki ja s-partacus eri linjoilla. En tajunnut kummankaan tulkinnasta mitään. Mutta kiinnostaa, mitä marx oieen sanoo, joten voisko joku rautalangasta vääntää. partacus on kyl selvempi noista kahesta.
Mitä Marx oikeen tarkoittaa?
limboiivari
28
67
Vastaukset
Marx esittää siteerauksella sitä, että hän ei ole, eikä työläisten saa olla, koneensärkijä eikä koneellisen suurtuotannon vastustaja. Päinvastoin.
Mitä lyhemmäksi tavaran tuottamisen työaika tulee sitä vähemmän siinä on työn arvoa ja siitä johtuvaa hintamuotoa. Tavarat siis suhteellisesit halpenevat.
Paitsi yhden erikoisen tavaran, työvoimatavaran arvo kohoaa ja se mukana työläisen työpalkka. Mutta ei automaattisesti.
Kuten tiedämme, työläisten täytyy järjestäytyä ja hakea oikeuksiaan yhteisrintamassa joukkovoimalla. Joskus tai useasti työlakkojen ja jopa yleislakkojen avulla.
Sori että sohaisin viestin asianosaisena alkuun. Muiden tehtävä on arvioida väittelyn sisältöä. Olen pahoillani, mikäli kirjoitukseni ovat epäselviä. En ole kaikkitietävä ja -osaava.Marxin hölynpölystä ei kannata välittää. Lakko on vanhanaikainen ase ja irtisanoutuminen sekä oman pätevyytensä osoittaminen ovat niitä keinoja joilla maailma pärjää. Pitää näyttää, että sinun tavallasi toimien tulos paranee. Jos et ole tyytyväinen olosuhteisiin voit aina vaihtaa työpaikkaa jos kuvittelet olevasi arvokkaampi kuin mitä nykyinen työnantajasi sinua arvostaa. Siinä myös näet lähteekö työnantajasi irtisanomisen välttääkseen nostamaan ansiotasi vai huokaako helpotuksesta päästessään sinusta eroon.
Lakot ainoastaan huonontavat kokonaisuutta ja monesti ovat tuhon enteitä pidemmällä tähtäimellä. Yleislakon saavutukset silloin -56 yleislakossa menetettiin -57 devalvaatiossa ja hieman ylikin. Työntekijä puoli ei silloinkaan tajunnut missä mennään. -57 devalvaatio oli lisäksi aika kova 30% hävisi markan arvosta. Yleislakko oli silloinkin suuri tappio työläisille. Olisi pitänyt kysyä miten saamme markan pysymään arvossaan.
Sama koskee tätä päivää ja nyt sisäisen devalvaation tarvetta, jos emme pysty siihen olemme hukassa.
Marx sanoo selvästi, että kirvesvarsi, jonka tekemiseen menee 16 tuntia on yhtä arvokas kuin kirvesvarsi, jonka tekemiseen menee 8 tuntia. Marx sanoo nimittäin hyvin selvästi ja yksikäsitteisesti, että olisi murheellinen erehdys tehdä johtopäätös, jonka mukaan laiskan ja taitamattoman työmiehen tekemä kirvesvarsi olisi arvokkaampi.
Tätä ei toveri s.partacus ymmärrä mutta ei se ole hänen vikansa - jos ei ole saanut järkeä syntymälahjana niin ei asialle voi mitään myöhemmin.
...........................Toveri s.partacus sanoo, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Siis kirvesvarsi, jonka tekemiseen kuluu 16 tuntia on kaksi kertaa arvokkaampi kuin kirvesvarsi, joka tehdään 8 tunnissa.
Marxin mukaan tälläinen johtopäätös on murheellinen erehdys.
Kirvesvarsien valmistuskustannukset ovat eri suuruiset mutta niiden arvot ovat samat.
Toverin s.partacus tuntuu olevan vaikea pitää erillään käsitteitä valmistuskustannukset ja tavaran arvo.
No, ei kai hän ole ryhtynytkään kommunistiksi ilman alalla tarvittavia erikoisominaisuuksia - toverilla on vielä hyvät mahdollisuudet edetyä valitsemallaan uralla - kunhan vain ei möhli liikaa täällä palstalla.
.............................- limboiivari
mistä tavarab arvo sitten määräytyy jos ei työn määrästä? luoko arvon markkinat?
limboiivari kirjoitti:
mistä tavarab arvo sitten määräytyy jos ei työn määrästä? luoko arvon markkinat?
Näin sanoo marx:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä."
Siis tavaran arvo riippuu siihen kiteytyneen yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrästä.
Mikä sitten on yhteiskunnallisesti välttämätön työ?
Näin sanoo marx:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."
Siis tavaran arvoa ei määrää se, että onko sen valmistanut laiska ja taitamaton vai ahkera ja osaava työläinen. Vaan tavaran arvon määrää sen valmistamiseen tarvittu työmäärä yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa.
Toisin sanoa toveri s.partacus on täysin ulkona väitteineen, jonka mukaan kirvesvarsi, jonka tekemiseen menee 16 tuntia, on kaksi kertaa arvokkaampi kuin se kirvesvarsi, jonka tekemiseen menee vain 8 tuntia.
Tätä ei punikki tunnu ymmärtävän sillä hänellä tuntuu menevän täysin sekaisin käsitteet arvo ja valmistuskustannus. No, ei kai sitä monikaan enään 2000-luvula olekaan kommunisti ilman alalla tarvittavia ominaisuuksia.
.....................limboiivari kirjoitti:
mistä tavarab arvo sitten määräytyy jos ei työn määrästä? luoko arvon markkinat?
Tavaran arvo on suhteellinen käsite eikä siihen voi vastata yksiselitteisesti.
Sen sijaan jos puhutaan tavaran rahallisesta arvosta eli hinnasta niin siinä tuotantokustannuksilla on oma osansa.
Tavarathan pitää saada myydyksi joten markkinat määräävät hinnan ensisijaisesti. Suunnittelun on suunniteltava tuote siten, että sen kustannukset jäävät riittävän pieniksi markkinahintaan nähden jotta myös yhtiön tulos on taattu koska muutoin ei yhtiö kauaa elä.
Hintaa taas voidaan manipuloida mainoksilla eli mielikuvia luomalla joka on mielestäni tyhmiä varten. Osa meistä kun ostaa tuotteita koska ne ovat muodissa vaikka edullisemmin saisi vastaavan tuotteen toiselta valmistajalta. Apple ja i-mikä vaan ovat tässä hyviä esimerkkejä.
Markkinoinnista onkin tullut kansan pahimpia höynäyttäjiä ja osa meistä menee jatkuvasti lankaan ajattelematta mitään todellista, tyytyen pelkkään tunteeseen "jos minulla on tuo olen naapuriani parempi".
Eri suuruisten työmäärien tavaraoiden arvot eivät ole samanlaisia. Miksi? Koska ne sisältävät erilaisen määrän työtä.
16 tuntia kulutettua työtä kirvesvarteen on erilainen kuin 8 tunnin työ.
Pääoma kirja alkaa tavaran arvon erittelyllä 1 takki = 20 kyynärää liinakangasta. Miksi ne ovat saman arvoiset? Siksi koska ne sisältävät yhtä paljon yhteiskunnallista työtä. Siksi takki ja liinakangas ovat vaihdettavissa päittäin toisiinsa. Niiden arvon hintamuotokin sama. Olkoon vaikka 100 euroa.
Siinä vaihtuu tavara T = T tai raha vaihtuu R = R.
Kirvesvarressa. 16 tuntia sen tekemiseen ei edusta yhteiskunnallista keskimääräistä työn määrää vaan on suurempi. Oletetaan, että yhteiskunnallisen työn keskimäärä on 10 tuntia ja silloin kaikki kirvesvarret myydään 10:llä. Alle 10 tunnin työmäärällä tekevät saavat ylimääräistä voittoa ja päinvastoin yli 10 tunnin työmäärällä alempaa voittoa. Alan kokonaistuotannon työn paljous vastaa kirvesvarsien arvoa ja hintaa.
Pätee myös teollisuustuotantoon. Sielläkään alan sisällä erilaisten yritysten tuotantokustannukset eivät ole samoja. Tuotantohintakaan ei ole myyntihinta. Markkinahinta määräytyy suunnilleen samoin. Alan tavaroiden arvo, työn paljous ja hinta vastaavat toisiaan.
Marxin arvolaki pätee eikä ole ristiriidassa missään kohdassa. Tavaratuotannon laki työn paljouteen perustuvana toimii kuten toimii.
Ap edelleen väittää että kehnompi tuotanto vie kapitalismia eteenpäin. Kalliimmat tuotantokustannukset
Marx kertoo toisin. Edistyneempi tekniikka (työn tuotantovoima) pudottaa aina tavaroiden hintoja. Samalla se pudottaa voiton suhdelukua ts. koneiden ym. osuus tuotannossa suhteellisesti kasvaa.
Jos kirvesvarren tuottamisen työaika on 16 tuntia 8 tunnin sijasta, olkoonpa markkinahinta mikä hyvänsä, sillä on merkitystä. Eriävällä yksilöllisellä arvolla on merkitystä. On naurettavaa väittää kauemmin rakennettua halvemmaksi kuin se on.Voivatko tavaran tuotantokustannukset ja sen arvo olla erisuuret?
Jos voi niin milloin?
....................Näin sanoo marx:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."
Siis tavaran arvoa ei määrää se, että onko sen valmistanut laiska ja taitamaton vai ahkera ja osaava työläinen.
Oletko jo vihdoinkin ymmärtänyt asian?
Kirvesvarsi, jonka tekemiseen menee 16 tuntia on aivan saman arvoinen kuin kirvesvarsi, joka tehdään 8 tunnissa.
Näin marxin mukaan.
Huomaa erityisesti, että kun puhumme tavaraan kiteytyneestä työmäärästä niin silloin puhumme yhteiskunnallisesta työstä eikä yksilön tekemästä työstä.
.........................- Ap, näin se menee:
antipunikki kirjoitti:
Näin sanoo marx:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."
Siis tavaran arvoa ei määrää se, että onko sen valmistanut laiska ja taitamaton vai ahkera ja osaava työläinen.
Oletko jo vihdoinkin ymmärtänyt asian?
Kirvesvarsi, jonka tekemiseen menee 16 tuntia on aivan saman arvoinen kuin kirvesvarsi, joka tehdään 8 tunnissa.
Näin marxin mukaan.
Huomaa erityisesti, että kun puhumme tavaraan kiteytyneestä työmäärästä niin silloin puhumme yhteiskunnallisesta työstä eikä yksilön tekemästä työstä.
.........................Tämä vastaa marxin näkemyksiä:
"Kirvesvarressa. 16 tuntia sen tekemiseen ei edusta yhteiskunnallista keskimääräistä työn määrää vaan on suurempi. Oletetaan, että yhteiskunnallisen työn keskimäärä on 10 tuntia ja silloin kaikki kirvesvarret myydään 10:llä. Alle 10 tunnin työmäärällä tekevät saavat ylimääräistä voittoa ja päinvastoin yli 10 tunnin työmäärällä alempaa voittoa. Alan kokonaistuotannon työn paljous vastaa kirvesvarsien arvoa ja hintaa.
Pätee myös teollisuustuotantoon. Sielläkään alan sisällä erilaisten yritysten tuotantokustannukset eivät ole samoja. Tuotantohintakaan ei ole myyntihinta. Markkinahinta määräytyy suunnilleen samoin. Alan tavaroiden arvo, työn paljous ja hinta vastaavat toisiaan.
Marxin arvolaki pätee eikä ole ristiriidassa missään kohdassa. Tavaratuotannon laki työn paljouteen perustuvana toimii kuten toimii." "Pääoma kirja alkaa tavaran arvon erittelyllä 1 takki = 20 kyynärää liinakangasta. Miksi ne ovat saman arvoiset? Siksi koska ne sisältävät yhtä paljon yhteiskunnallista työtä."
Miten siis eroaa 8 tuntia ja 16 tuntia valmistettujen samanlaisten kirvesvarsien arvot?
Niin, eivät todellakaan mitenkään sillä ne sisältävät yhtä paljon yhteiskunnallista työtä.
...................antipunikki kirjoitti:
"Pääoma kirja alkaa tavaran arvon erittelyllä 1 takki = 20 kyynärää liinakangasta. Miksi ne ovat saman arvoiset? Siksi koska ne sisältävät yhtä paljon yhteiskunnallista työtä."
Miten siis eroaa 8 tuntia ja 16 tuntia valmistettujen samanlaisten kirvesvarsien arvot?
Niin, eivät todellakaan mitenkään sillä ne sisältävät yhtä paljon yhteiskunnallista työtä.
...................Onko oikeasti olemassa "yhteiskunnallista työtä"? Mitä siitä mainitaan esim. työehtosopimuksissa? Onko se saman arvoista kuin tavallinen työ vaikka ojaa kaivettaessa vai mitä erityispiirteitä siihen sisältyy? Onko se verojen maksuun tarkoitettu osa työstä vai miten se erottaa vaikka kaupan kassan työskentelyssä?
Vai onko se sitä samaa Marx humpuukia kuin moni muukin asia tällä palstalla?
Kannattaako edes olemattomasta käydä suuria keskusteluja tai edes pieniä?
"Siis tavaran arvoa ei määrää se, että onko sen valmistanut laiska ja taitamaton vai ahkera ja osaava työläinen."
Tottakai määrää. Tuotantokustannukset ovat siihen sisältyvän työmäärän mukaisia.
Tuotannon tulokset eivät vielä ole markkinoilla. Siellä on 8, 9 , 10 jopa 16 tunnin työmäärän kirvesvarsia.
Sitten kirvesvarret tai mitkä tahansa tuotteet menevät markkinoille ja syntyy markkinahinta. Markkinoilla "laiska" työmies tai alhaisen tuottavuuden teollisuusyritys putoaa tuotannosta tai saa alhaisempaa voittoa.
AP:n yritys liittää Marx "laiskan työmiehen" tai alhaisen tuottavuuden kannattajaksi on tuhoontuomittu. Marx osoittaa päinvastoin"yht.kunn. vältt. keskim. työllä " tuotannon kehityksen, jossa taantuneimman teknologian yritykset putoavat pelistä pois.
Miksi ap tukee alhaisen tuottavuuden yritystoimintaa? Syy on aivan ilmeinen. Työväenluokan, kansan valtaenemmistön, perustarpeet (tai nykyinen taso) voitaisiin tyydyttää yhteiskunnallisella 30 tunnin työviikolla eli 6 tunnin työpäivällä ja se ei sovi perusuomalaiselle- tai demarioikeistolaiselle. Siksi Marxin lausumia yritetään vääristellä.
Ap yrittää sanoa että tuotannossa pidemmän työajan tuotteet ovat arvokkaampia ja siis kalliimpia ja siis enemmän voittoa tuottavia. Yritysporvarikaan ei usko tuohon.
Marx osoittaa että tilanne tavaratuotannossa on päinvastainen. Pienempi työmäärä tuotetta kohti on yhteiskunnalle arvokkaampi vaikka se laskeekin sen arvoa ja hinta-arvoa.No niin, nyt paljastit tietämättömyytesi marxin opeista.
Sinulla menee tavaran arvo ja tuotantokustannukset sekaisin.
""Siis tavaran arvoa ei määrää se, että onko sen valmistanut laiska ja taitamaton vai ahkera ja osaava työläinen."
Tottakai määrää. Tuotantokustannukset ovat siihen sisältyvän työmäärän mukaisia."
Hahhaa, voi vtttu mitä tolloutta. Sinäkö olet olevinasi marx-tietäjä etkä kuitenkaan ymmärrä edes tavaran arvon määritelmää.
Sinä puhut arvosta ja tuotantokustannuksista kuin ne olisivat yksi ja sama asia.
Kerrohan, että miten tavaran arvo riippuu sen tuotantokustannuksista - ja asiaan kuuluvat lainaukset marxin opeista mukaan.
Onko asiat todella näin huonosti punanuttulassa - eikö teillä ole yhtäkään marxinsa osaavaa punanuttua laittaa palstalle vastaamaan Kallen esittämään kritiikkiin marxin oppien yksityiskohdista?
.........................Voi vitttu mitä tolloutta. Paljon saa kuulla ennenkuin korvat putoaa.
Kerrohan miten marx on määritellyt tavaran arvon - ja asiaan kuuluvat lainaukset marxin opeista mukaan.
Käytä sitten tuntemaasi ja osaamaasi marxin määritelmää ymmärryksesi mukaan apunasi kertoaksi, että miten yksittäisen kirvesvarren valmistuskustannukset vaikuttavan sen arvoon.
Naurun hellitettyä Kalle sitten kertoo, että mikä siinä meni pieleen.
..................Sanoit näin:
"samanlaisen tuotteen myyntihinta on yksi ja sama"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11392322#comment-61150877-view
Joko tiedät. että mihin kuluttajat käyttävät sivustoa
http://www.vertaa.fi
Et?
No niin kai sitten, et kai sinä ihan ilman syyttä ole kommunistiksi ryhtynyt - vai uskot sinä ressukka vieläkin, että samanlaisten tuotteiden hinnat on samat!!
Kalle voi kertoa sinulle, että ei edes samojen tuotteiden hinnat ole samoja puhumattakaan samanlaisista tuotteista.
Ja Kalle kumoaa sinun väitteesi tämän sivun avulla:
http://www.vertaa.fi
Jokainen Kallen sanaa tässä asiassa epäilevä voi itse käydä tarkistamassa asian Kallen linkitämmässä sivustossa.
...........................
"Sinulla menee tavaran arvo ja tuotantokustannukset sekaisin."
C = c v m = tavaran arvo
c v = tavaran tuotearvo = tuotantokustannukset. Edustaa yksinkertaista uusintamista. Tarkottaa kansankielellä, että tuotannon taso pysyy entisellään.
C = c v =tuotantokustannukset eikä tässä tarvita kapitalisteja.
m = lisäarvo = lisätuote. Välttämättömällä työajalla tehdään työpalkan lisäksi myös kiinteän pääoman kustannukset ts. työvoima maksaa omalla työllään kapitalistille tehttaat, koneet, raaka-aineet yms.. Lisäarvo on anastettua, maksamatonta työtä, jonka kapitalisti myös anastaa tuotantovälineiden lisäksi.
C=c v m =tuotannon arvo. m on anastettua työtä. Tuotanto ei tarvitse m, siis ei tarvitse kapitalisteja Nykyään enää hyvin harva kapitalisti johtaa itse yrityksiä Sitä varten he palkkaavat ammattijohtajia, joille maksvat ylihyvin, jotta pysyisivät kapitalismin näpeissä.
Tuotanto ei tarvitse kapitalisteja, vieraan työn anastajia. Yhteiskunta järjestää rahoituksen ja ammattijohtajat johtavat yrityksiä.
Ps. Tavara on sitä arvokkaampi, mitä vähemmän siinä on yhteiskunnallista työtä ts arvoa ja hintaa
Tavara on sitä arvottomampi, mitä enemmän siinä on yhteiskunnallista työtä ts. arvoa ja hintaa.
Niin kauan kuin kapitalismi näin pystyy toimimaan, sillä on edellytyksiä tämän (alouden) suhteen pysyä pystyssä. Emme puutu tässä yhteydessä kapitalismin muihin sairauksiin.Voi vitttu mitä tolloutta. Paljon saa kuulla ennenkuin korvat putoaa.
Kerrohan miten marx on määritellyt tavaran arvon - ja asiaan kuuluvat lainaukset marxin opeista mukaan.
Käytä sitten tuntemaasi ja osaamaasi marxin määritelmää ymmärryksesi mukaan apunasi kertoaksi, että miten yksittäisen kirvesvarren valmistuskustannukset vaikuttavan sen arvoon.
Naurun hellitettyä Kalle sitten kertoo, että mikä siinä meni pieleen.
..................Sanoit näin:
"samanlaisen tuotteen myyntihinta on yksi ja sama"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11392322#comment-61150877-view
Joko tiedät. että mihin kuluttajat käyttävät sivustoa
http://www.vertaa.fi
Et?
No niin kai sitten, et kai sinä ihan ilman syyttä ole kommunistiksi ryhtynyt - vai uskot sinä ressukka vieläkin, että samanlaisten tuotteiden hinnat on samat!!
Kalle voi kertoa sinulle, että ei edes samojen tuotteiden hinnat ole samoja puhumattakaan samanlaisista tuotteista.
Ja Kalle kumoaa sinun väitteesi tämän sivun avulla:
http://www.vertaa.fi
Jokainen Kallen sanaa tässä asiassa epäilevä voi itse käydä tarkistamassa asian Kallen linkitämmässä sivustossa.
..........................."Tavara on sitä arvottomampi, mitä enemmän siinä on yhteiskunnallista työtä ts. arvoa ja hintaa."
Voisitko vielä antaa lainauksen marxin opinkappaleesta, jonka olet tulkinnut yllä olevalla tavalla - saataisiin palstalla oikein makeat naurut ja Kalle arvelee jopa muutamien vähän marxia osaavien punanuttujenkin yhtyvän naurukuoroon.
.....................
- mitä ihmettä
Karl Marx:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."
s.partacus:
"Ps. Tavara on sitä arvokkaampi, mitä vähemmän siinä on yhteiskunnallista työtä ts arvoa ja hintaa
Tavara on sitä arvottomampi, mitä enemmän siinä on yhteiskunnallista työtä ts. arvoa ja hintaa."
?? Taitavat olla olla samaa mieltä keskenään. ??"?? Taitavat olla olla samaa mieltä keskenään. ?? "
Sellainen johtopäätös on kuitenkin murehdittava erehdys - marxin mukaan.
........................- limboiivari
antipunikki kirjoitti:
"?? Taitavat olla olla samaa mieltä keskenään. ?? "
Sellainen johtopäätös on kuitenkin murehdittava erehdys - marxin mukaan.
........................jo on ollu keskustelua, mutta sanopas lisääkö valmistuskustannukset kasvu tavaran arvoa? tämä epäselvä.
Lähden lomalle , kiitoksia s.partacukselle ja antipunikille keskustelusta minun puolestani. Molemmat puolustavat hyvin kantojaan, vaikka en vieläkään tiedä kumpi on oikeassa. keskustelu tästäkin jatkuu, hyvä niin. limboiivari kirjoitti:
jo on ollu keskustelua, mutta sanopas lisääkö valmistuskustannukset kasvu tavaran arvoa? tämä epäselvä.
Lähden lomalle , kiitoksia s.partacukselle ja antipunikille keskustelusta minun puolestani. Molemmat puolustavat hyvin kantojaan, vaikka en vieläkään tiedä kumpi on oikeassa. keskustelu tästäkin jatkuu, hyvä niin.Tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistuskustannuksista joten valmistuskustannusten kasvu ei vaikuta tavaran arvoon mitenkään.
Tätä ei toveri s.partacus ymmärrä mutta ei kai hän olekaan ryhtynyt kommunistiksi aivan sattumalta.
..............................
Lomallepa tästä lähdetään.
ap:lla on vain yksi vika. Hän muuntaa Marxin ajatukset 180 astetta toiseen suuntaan , kuten nyt viimeksi se selvästi ilmenee "Tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistuskustannuksista joten valmistuskustannusten kasvu ei vaikuta tavaran arvoon mitenkään."
Noin pöljää lausuntoa ei tervejärkinen unissakaan mene esittämään.
Hänen tarkoituksensa on ilmiselvä. Hän haluaa irrottaa työn ja työvoiman yhteiskunnallisen kehityksen päävoiman asemasta. Hän suorastaan pilkkaa tiedettä ja sen panosta yhteiskunnallisen työn tuotantovoiman kehityksessä.
ap sekoittaa työn paljouden arvon ja hintamuodon mittana tavaran yhteiskunnallisen arvon kanssa. Siitä seuraa että esim . kirvesvarren yhteisk. kunn. välttäm. työn ollessa esim. 8 tuntia, tuotanto ja sen arvo kasvaisi, jos kirvesvarren työaika nostettaisiin 16 tuntiin tai 32 tuntiin tai jopa kymmenkertaiseksi eli 80 tuntiin. Työaika ja hinta kohoaisi 10 kertaiseksi. Ennen tehtiin kirvesvarsi 8 tuntia vastaavilla elämisentarvikkeilla. ap haluaa elämisentarvikkeet nostaa kymmenkertaiseksi saman käyttöarvon luomiseksi.
Kauppakorkeakoulun opettajat antaisivat nollan, työläiset nauraisivat ja kapitalistit heittäisivät pihalle ko. opin insinöörin.
ap:n siteeraus osoittaa senkin virheen, että rahan arvo kasvaisi, mitä hitaammin tavara valmistettaisiin. Käytännössä käy päinvastoin. ap on kivikauden ihannoija ja siellä pysynee.
Marx asettaa työn paljouden tavaran arvon mitaksi ja vaihtoarvoksi. (1 takki = 20 kyynärää liinakangasta tai T = T). Erilaiset käyttöarvot sisältävät saman työn paljouden.
Seuraavaksi asettuu yht. kunn. välttäm, työn kulutuksen käsite, jossa suurempi työn paljous pienentää työväenluokalle syntyviä käyttöarvoja. Vastaavasti koneellisessa tavaratuotannossa tuotetta kohti suuremman työn paljouden yritykset väistämättä kaatuvat. Kapitalistin voitot eivät synny tuhlaamalla työtä vaan säästämällä sitä. Prosessi tapahtuu vastoin kapitalistien tahtoa ja niistä riippumatta, luonnonvoimaisesti. Samalla se soittelee kuolinkelloja kapitalismille.
Kolmantena Marx varoittaa kuvittelemasta edistyksenä sitä että tehdään "laiskasti" työtä tai teknistä edistystä riisutaan kivikautta kohti
Kaikki 3 työn arvon lausumaa ovat tavaratuotannon työnarvoteorian perusta. Niissä tavaran arvon muodostaa niihin sisältyvä työn paljous. Lausumat ovat keskenään sopusoinnussa eikä arvon käsitettä rikota.
Tämä oli viimeinen kirjoitukseni tästä aiheesta joksikin ajaksi.Meillä on keskustelu marxin arvokäsitteestä pahasti kesken joten jatketaan sitä täällä.
Sanoit näin viestissäsi:
"Tavara on sitä arvottomampi, mitä enemmän siinä on yhteiskunnallista työtä ts. arvoa ja hintaa."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11553815#comment-62217279-view
Voisitko vielä antaa lainauksen marxin opinkappaleesta, jonka olet tulkinnut yllä olevalla tavalla - saataisiin palstalla oikein makeat naurut ja Kalle arvelee jopa muutamien vähän marxia osaavien punanuttujenkin yhtyvän naurukuoroon.
Muuten, sinun filosofian tuntemuksesi taitaa olla samalla tasolla marxin osaamisesi kanssa - osaat ulkomuistista asioita mutta et pysty niitä yhdistämään etkä hallitse kokonaisuutta.
Vai on tavara marxin oppien mukaan sitä arvottomampi mitä enemmän siihen on kiteytynyt yhteiskunnallista työtä!! Näin sanoo meidän punikkilauman johtava marx-tietäjä palstalla.
.....................
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hei sinä nainen
Haluan olla rehellinen – olet hämmentänyt minua todella paljon. En ota sinusta mitään selvää, ja ehkä juuri siksi huomaa822912Kelan perkeleellinen käytäntö
Kun äiti joutuu hakemaan Kelalta tukia vähien tulojen tähden, niin aina otetaan huomioon lapsen tilillä olevat rahat. Ei2952563Putin ei suostu tulitaukoon nyt kun Kurskin taistelut ovat kesken
ja venäjä on viimein päässyt niskan päälle, suuren ylivoiman turvin. Ukraina ilmeisesti suorittaakin taktista vetäytymi1831434Voi kulta rakas
Kyllä minäkin olen sinuun rakastunut. Oisit avautunut tunteistasi aiemmin niin ei tarvitsisi kiertoteitä kuulla tästä. �621152Miksi haluat satuttaa
Sillä tiedolla ettet välittäisi minusta vaikka se ei ole totta. Silti tiedän että rakastat minua edelleen. Niinkuin sano28991Martinan firma haastettiin käräjille
Seiska: Martinan firma haastettiin käräjille, taustalla outo rahasotku.235963- 70938
- 117930
- 76900
- 72894