Olen aivan hukassa, jokainen päivä on pelkkää stressia ja ahdistusta, apua...
Minulla ei ole mitään hajua mitä pitäisi tehdä... Mikään ei kiinnosta, lukiota kokeiltu, teollista pintakäsittelyä ammattikoulussa kokeiltu, kumpikaan ei sopinut minulle ollenkaan... Olen jo 19, ja tuntuu kuin elämä vain valuisi hukkaan...
En osaa hakea mihinkään, kävin työkkärissä, ei auttanut. Omalla paikkakunnallani, Porissa, ei ole mitään, ja muille paikkakunnille en voi hakea, koska tiedän että siitä ei tulisi mitään, eivätkä omat resurssini riitä siihen, että yrittäisin päivittäin julkisilla kulkuvälineillä päästä aikaisin aamulla ensin vieraalle paikkakunnalle, ja sen jälkeen sieltä vielä ottaa seuraavan bussin jolla pääsisin koululle. Oh hell no.
En perjaatteessa edes haluaisi tällä hetkellä edes opiskella, koska mikään ei kiinnosta ja motivaation puute on suuri. Töitä en ole saanut enkä usko että saan, koska aikaisempaa työkokemusta, koulutusta, ajokorttia, rikkaita vanhempia tai heidän suhteitaan, eikä mitään muutakaan löydy.
Asun vuokralla poikaystäväni kanssa. Sossustakaan en saanut rahaa, koska miehellä on muka niin hyvä palkka kesätöistään, sekä nostamatonta opintolainaa aikamoinen summa, joten päättivät siellä niin, etteivät anna minulle rahaa, koska siellä oletetaan että poikakaveri elättää meitä molempia kesätyörahoillaan ja opintolainallaan (mitä hänellä ei ole aikomustakaan nostaa) ja maksaa molempien vuokrat ja menot... Juupajuu hyvä sossu, juuri näin! Minut siis pakotettiin sossussa nostamaan oma opintolainani, 300€, että sain yhden kuukauden vuokran maksettua. Ja koska saan maksettua lainan takaisin, tai miten maksan seuraavien kuukausien vuokran, tai ylipäätään millä rahalla elän? Ei mitään hajua.
Tällä hetkellä olen pennitön, joudun elämään poikaystäväni siivellä, vanhemmat eivät voi taloudellisesti auttaa, heillä itselläänkin on tiukkaa.
Ahdistaa, sekoan päästäni, en tiedä mitä teen. Mitä tehdä, kun sossu jätti puille paljaille, työkkäristä ei ollut apua, opiskelupaikkaa ei löydy, töihin en päässyt, ei ole rahaa maksaa vuokraa, poikakaverikin on jo luonnollisesti käyttänyt kesätyörahansa omiin asioihinsa, ja säästänyt juuri sen verran, että saa oman osuutensa vuokrasta maksettua.
Välillä tuntuu siltä, että Suomen valtiossa on asiat pahasti vinossa. Maahanmuuttajille kyllä annetaan rahaa, manneille ja narkkareille myös, sekä vanhoille alkoholisteille. Mutta kun tällainen nuori kunnollinen suomen kansalainen tarvitsisi hieman apua, että pystyisi elämään, ja kovasta yrittämisestään huolimatta, ei ole missään onnistunut, niin hänet jätetään oman onnensa nojaan.
Onko kenelläkään muulla samankaltaisia ongelmia? Miten olette niistä selvinneet? Kertokaa kokemuksia, mutta älkää jaksako haukkua, ette kumminkaan pysty loukkaamaan minua yhtään enempää, mitä on loukattu jo. Hukassa, turhauttaa...
Minulla ei ole mitään hajua mitä pitäisi tehdä... Mikään ei kiinnosta, lukiota kokeiltu, teollista pintakäsittelyä ammattikoulussa kokeiltu, kumpikaan ei sopinut minulle ollenkaan... Olen jo 19, ja tuntuu kuin elämä vain valuisi hukkaan...
En osaa hakea mihinkään, kävin työkkärissä, ei auttanut. Omalla paikkakunnallani, Porissa, ei ole mitään, ja muille paikkakunnille en voi hakea, koska tiedän että siitä ei tulisi mitään, eivätkä omat resurssini riitä siihen, että yrittäisin päivittäin julkisilla kulkuvälineillä päästä aikaisin aamulla ensin vieraalle paikkakunnalle, ja sen jälkeen sieltä vielä ottaa seuraavan bussin jolla pääsisin koululle. Oh hell no.
En perjaatteessa edes haluaisi tällä hetkellä edes opiskella, koska mikään ei kiinnosta ja motivaation puute on suuri. Töitä en ole saanut enkä usko että saan, koska aikaisempaa työkokemusta, koulutusta, ajokorttia, rikkaita vanhempia tai heidän suhteitaan, eikä mitään muutakaan löydy.
Asun vuokralla poikaystäväni kanssa. Sossustakaan en saanut rahaa, koska miehellä on muka niin hyvä palkka kesätöistään, sekä nostamatonta opintolainaa aikamoinen summa, joten päättivät siellä niin, etteivät anna minulle rahaa, koska siellä oletetaan että poikakaveri elättää meitä molempia kesätyörahoillaan ja opintolainallaan (mitä hänellä ei ole aikomustakaan nostaa) ja maksaa molempien vuokrat ja menot... Juupajuu hyvä sossu, juuri näin! Minut siis pakotettiin sossussa nostamaan oma opintolainani, 300€, että sain yhden kuukauden vuokran maksettua. Ja koska saan maksettua lainan takaisin, tai miten maksan seuraavien kuukausien vuokran, tai ylipäätään millä rahalla elän? Ei mitään hajua.
Tällä hetkellä olen pennitön, joudun elämään poikaystäväni siivellä, vanhemmat eivät voi taloudellisesti auttaa, heillä itselläänkin on tiukkaa.
Ahdistaa, sekoan päästäni, en tiedä mitä teen. Mitä tehdä, kun sossu jätti puille paljaille, työkkäristä ei ollut apua, opiskelupaikkaa ei löydy, töihin en päässyt, ei ole rahaa maksaa vuokraa, poikakaverikin on jo luonnollisesti käyttänyt kesätyörahansa omiin asioihinsa, ja säästänyt juuri sen verran, että saa oman osuutensa vuokrasta maksettua.
Välillä tuntuu siltä, että Suomen valtiossa on asiat pahasti vinossa. Maahanmuuttajille kyllä annetaan rahaa, manneille ja narkkareille myös, sekä vanhoille alkoholisteille. Mutta kun tällainen nuori kunnollinen suomen kansalainen tarvitsisi hieman apua, että pystyisi elämään, ja kovasta yrittämisestään huolimatta, ei ole missään onnistunut, niin hänet jätetään oman onnensa nojaan.
Onko kenelläkään muulla samankaltaisia ongelmia? Miten olette niistä selvinneet? Kertokaa kokemuksia, mutta älkää jaksako haukkua, ette kumminkaan pysty loukkaamaan minua yhtään enempää, mitä on loukattu jo. Hukassa, turhauttaa...
Vastaukset 4
Vanhimmat
täyttä huuhaata koko juttu....
Kun ei valitettavasti ole... Toivon kyllä että olisi... Kyllä sinäkin toivoisit jos osuisi omalle kohdalle...
Aika rankkaa juttua. Sossu ei voi eikä saa jättää sinua pulaan. Autetaan siellä parempiosaisiakin. Mene sossuun ja vaadi päästä kertomaan tilanteesi.
Jos et jaksa tai kykene menemään yksin selvittämään tilannettasi, mene paikalliselle terveysaseman päivystykseen ja pyydä aika lääkärille. Siellä kerrot tilanteesi, saat apua varmasti ja juttu alkaa selviämään.
Voimia sinulle, koeta jaksaa!
Suomessa menee niin hyvin,että on varaa antaa Kreikkaan! Saavat nyhtää myös mun vähät rahani,elämänhalu ei voi enää voittaa,aloitan nälkälakon.