Aina on nälkä, olen 19 vuotias normaalipainoinen nuori nainen, koko ajan on nälän tunne ja illalla suurin. Joskus on niin kova nälkä että olen ahminut niin paljon ruokaa kunnes maha on ihan täysi ja oksettaa. Kortisoli arvot ovat olleet koholla n. kaksi vuotta, takana sairastelua, kuukautiset ovat olleet 13 vuotiaasta epäsäännölliset, hiuksia lähtee sekä välillä tulee paljon näppylöitä naamaan, syön thyroxinia 50 mikrogrammaa päivässä. C-vitamiinia, sinkkiä ja kromia myös. Syön todella monipuolisesti erilaista ruokaa. Väsymystä on, samoin joskus sokeriarvot alhaiset (mittari on käytössä)
Mitään muuta minä en keksi kuin tuo kortisoli, alhaiset sokerit myös, mutta nyt on pitkään olleet hyvät arvot ja silti nälkä. Vaikea välillä nukahtaa, esimerkiksi viime yön valvoin ja sain nukuttua päivällä. Eli rytmi täysin sekaisin, sekään ei yhtään auta asiaa. Tuntuu että voisin syödä koko ajan.
Onko muilla kokemuksia samanlaisesta? Ja jos joillakin on kortisolit koholla niin miten olette saaneet laskettua niitä ja oletteko koko ajan nälkäisiä?
Mitään muuta minä en keksi kuin tuo kortisoli, alhaiset sokerit myös, mutta nyt on pitkään olleet hyvät arvot ja silti nälkä. Vaikea välillä nukahtaa, esimerkiksi viime yön valvoin ja sain nukuttua päivällä. Eli rytmi täysin sekaisin, sekään ei yhtään auta asiaa. Tuntuu että voisin syödä koko ajan.
Onko muilla kokemuksia samanlaisesta? Ja jos joillakin on kortisolit koholla niin miten olette saaneet laskettua niitä ja oletteko koko ajan nälkäisiä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kilpparissa ongelmia?
http://personal.inet.fi/koti/remeli/kilpirauhanen.htm
Muuta ruokavalio ja kokeile miten vaikuttaa.
Syö säännöllissti aamupala, lounas, välipala, päiv'ällinen, pieni iltapala ravintoainenympyrän mukaan. Vältä napostelua ja käytä lautasmallia. Sokeria, valkoita viljaa, kovaa rasvaa kannattaa välttää. Jos syöt liina pineiä annoskia niin päällä on jatkuva näläntunne ja silloin sortuu ahmimaan.
Kannattaa yrittää keksiä mielenkiintosiin asioihin ja ei ajatella liikaa syömistä ja kehonsa toimintoja.
Ruoka olkoon lääkkeesi!
Hyviä rasvoja:
Villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt (rypsi-, kookos- ja oliiviöljy). Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta).
EI margariinia (40 %, 60 % tai 80 % rasvaa + loput vettä) tai kevytlevitettä (rasvaa jokin muu määrä kuin 40 %, 60 % tai 80 % + vettä), eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva ja rasvahappojen mono- ja diglyseridit.
Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.
Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:
Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).
Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.
Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.
Proteiinit:
Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.
Hyviä hiilihydraatteja:
Syö kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja) vähintään 500 grammaa päivässä.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa korkeintaan 225 g hiilihydraattia päivässä.
Korkeintaan 2 annosta (EI 6-9) täysjyväviljaa jos viljat sopivat?
Viljat sekä riisi (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan, riisin ja viljat voi korvata muilla kasvikunnan tuotteilla.
Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.
Eli yksinkertaistettuna: Aikuinen tarvitsee hyvää rasvaa ja proteiinia n. 80 grammaa päivässä sekä vähintään 500 grammaa kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja). Kaikissa kasvikunnan tuotteissa on kuituja, joten sitä kansallisruokaamme "ruisleipää" EI kukaan tarvitse kuidun takia.