Keskustelu ydinvoimasta ja energiatuotannosta yleensä voi olla mieleenkiintoista. Tällä palstalla mennään välillä ohi aiheen ja miinusta tulee jos sanoo jotain positiivista ydinvoimasta. Tämänkaltaisiin keskusteluihin tarvitaan kannattajia, vastustajia ja neutraalisti suhtautuvia osapuolia. Kaikkien pitäisi kuitenkin pitää mieli avoimena. Osa keskustelijoista on niin vannoutuneita, että ovat varmoja, että kaikki voimalat räjähtävät ensi viikolla ja ydinvoima tuhoaa ihmiskunnan ja on toistuvasti tullut vastaan tilanteita, missä hyvät puolet leimataan salaliitoksi ihmiskuntaa vastaan, sivuutetaan ja jatketaan uudella vastustusaiheella.
Toivon että tästä saadaan asianmukainen keskustelu.
Aloitan omalla mielipiteellä tietysti. Mielestäni lisäydinvoiman rakennus kannattaa. Sähkön tuotantoa pystytään pitämään jatkuvana ja sähkön hinta pysyy kurissa. Tämä antaa myös lisäaikaa vaihtoehtoisten energialähteiden kehitykseen, joita tullaan ennemmin tai myöhemmin hyödyntämään enemmän. Tämänhetkisellä kehitysasteella vesivoimasta on otettu jo lähes kaikki irti suomen puolelta, parhaat paikat tuulivoimaloille on jo varattu. Tuulivoimaloiden ailahteleva energiantuottokyky estää sen käytön energiaverkon pohjana. Ydinvoiman vähentäminen kasvattaisi hiili- ja maakaasuvoimaloiden määrää. Ydinvoimalan päästöt ovat olemattomat, joten tässäkin mielessä se on hiilivoimaa parempaa.
Lyhyesti. Kyllä, kannattaa rakentaa lisää ydinvoimaa
Toivon että tästä saadaan asianmukainen keskustelu.
Aloitan omalla mielipiteellä tietysti. Mielestäni lisäydinvoiman rakennus kannattaa. Sähkön tuotantoa pystytään pitämään jatkuvana ja sähkön hinta pysyy kurissa. Tämä antaa myös lisäaikaa vaihtoehtoisten energialähteiden kehitykseen, joita tullaan ennemmin tai myöhemmin hyödyntämään enemmän. Tämänhetkisellä kehitysasteella vesivoimasta on otettu jo lähes kaikki irti suomen puolelta, parhaat paikat tuulivoimaloille on jo varattu. Tuulivoimaloiden ailahteleva energiantuottokyky estää sen käytön energiaverkon pohjana. Ydinvoiman vähentäminen kasvattaisi hiili- ja maakaasuvoimaloiden määrää. Ydinvoimalan päästöt ovat olemattomat, joten tässäkin mielessä se on hiilivoimaa parempaa.
Lyhyesti. Kyllä, kannattaa rakentaa lisää ydinvoimaa
Vastaukset 56
Vanhimmat
Hintakysymys maan työpaikoille on tärkeä asia.Myös todellinen asia on se, ettei mitään oleottaa tilalle jos ydinvoimaa ei olisikaan.Sähköntuotannossa ja sähkön jakelussa eri muodoissaan mukana olevilla on nämä tosiasiat tiedossa. Osa vastustajista toimii täysin poliittisista syistä kuten täälläkin on nähty ja osa heistä ei ymmärrä teknisistä asioista pätkääkään, koska ovat normaalista työelämästä täysin vieraantuneita.
Mahtavaa asiantuntemusta, mutta väärässä aiheessa. Ei kuulu asiallisiin foorumeihin.
Voihan sitä jotkut vaatia kaikkea toimivaa sähköntuotantoa lopetettavaksi, mutta silloin ollaankin naturareservaatissa. Kaikki kuitenkin toimii sähköllä.
Varsinkin ydinvoiman vastustajat pitävät toista ydinvoiman kannattajana jos hyväksyy ydinvoiman. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin. Itse olen sitä mieltä, että mitä monipuolisemmista lähteistä sähköä saadaan tehtyä, sen tukevampi sähköverkko pystytään luomaan. Ehdottomasti uusiutuviin energialähteisiin tulee panostaa ja niitä tulee kehittää. Pitää kuitenkin muistaa, että esim. tuulivoima on niin lapsenkengissä, että sen varaan ei vielä kannata laskea mitään. Tulevaisuudessa asia voi olla toisin.
Ydinvoimassa on milestäni paljon hyviä asioita ja nykytekniikalla turvallisuuskin on huippuluokkaa. Turvajärjestelmät kehittyvät jatkuvasti ja ovat tällä hetkellä suomessa erittäin hyvät. Asiaa tuntevien henkilöidenkin on pakko myöntää että turvallisuus on viety erittäin pitkälle.
Suomen ydinenergialaissa on säädetty 2 pykälää liittyen ydinvoiman käyttöön:
5 § Yhteiskunnan kokonaisetu:
Ydinenergian käytön tulee olla, sen eri vaikutukset huomioon ottaen, yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
6 § Turvallisuus:
Ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.
Kaikki muunlainen ydinenergian käyttö on suomessa kielletty. Mukaanlukien ydinaseet
Ydinvoimalan käytön turvallisuus selviää vasta kun sen toiminta päättyy,
Oln hieman skeptinen tuon ydinvoiman suhteen. En asiaan ole paljoa perehtynyt, mutta jostain olen saanut kuvan, että ne on aika räjähdysherkkiä laitoksia ja aiheuttaa voimakasta säteilyä ympäristöön. Mitä turvajärjestelmiä niissä laitoksissa on käytössä ja miten ne toimii? Onko tuo säteilyjuttu totta vai onko se vain tarttunut jostain korvan taakse? Valaiskaa vähemmän asiasta ymmärtävää
On se hyödyllistä - mutta vain asevoimille pelotteena.
"Tshernobylit" tapahtuu toteutuneiden onnettomuuksien perusteella n, 10 vuoden välein. Se on niin suuri todennäköisyys, että ydinvoiman käytölle ei ole perusteita.
Mitä oikein sönkötät? Esitin selviä kysymyksiä joihin toivoin vastauksia. Et vastannut yhteenkään viestini kysymykseen.
Voisiko joku edelleen selventää asioita joita aiemmin kysyin
2) Tshernobyl levitti melkoisesti säteilyä ympäristöön
1) Ydinvoima on hyödyllistä asevoimille, pelotteena. Muutoin se on erittäin haitallinen ynpäristölle - luonnolle ja ihmisisille.
2) Tshernobylillä ei ole mitään tekemistä suomen ydinvoiman kanssa.
1) Johan tuolla ylempänä mainittiin, ettei suomessa ydinenergiaa saa käyttää edes asevoimissa.
Säteily:
Ydinvoimalan polttoaine säteilee, mutta säteily ei pääse reaktorirakennuksen ulkopuolelle. Olkiluoto 1 on kaiketi joskus mitattu säteilyä sisähallin ja ulkorakennuksen välissä, mutta tästä ei ole toisintoa. Reaktorin sisähalliin, jonne säteily lukittuu, on pääsy ehdottomasti kielletty käytön aikana ja vuotuisen huoltoseisokin aikaan sinne pääsee vain asianmukaisessa suojavarustuksessa. Loviisan ja Olkiluodon voimalat eivät päästä säteilyä luontoon, eivätkä aiheuta näin ollen harmia. Estekerroksia säteilylle on vähintään 4, mutta pääosin 5.
Turvallisuus:
Laitoksen rakentamisluvan voi saada vain jos se on yhtä turvallinen tai turvallisempi kuin vaihtoehtoinen tapa tuottaa sähköä. Sillä on myös saatava merkittävä hyöty mahdolliseen haittaan verrattuna. (esim. röntgen).
Suomen ydinvoimalaitoksissa käytetään neljää turvallisuusperiaatetta
Rinnakkaisperiaate
Turvallisen vioittumisen periaate
Erilaisuusperiaate
Syvyysperiaate
Turvajärjestelmät on rakennettu toisistaan riippumattomiksi ja toimimaan eri periaattella. Järjestelmiä on myös oltava riittävästi. Esimerkkinä Loviisa 1 reaktorin jäähdytysvettä pyörittää 6 pumppua ja reaktorisydämen jälkilämmön jäähdytykseen yksikin pumppu riittäisi. Rinnakkaisperiaate tarkoittaa siis, että useita toisistaan riippumattomia turvajärjestelmiä ajaa saman asian. Turvallinen vioittuminen taas tarkoittaa sitä, että jos vika syntyy, se jää turvalliseen tilaan. Esimerkkinä, jos säätösauvakoneistosta katkeaa sähköt, sauvat työntyvät reaktoriin, koska ne pidetään sieltä sähköllä poissa. Erilaisuusperiaatteella haetaan sitä, että samaan lopputulokseen päästä eri tavalla. Esim. jos säätösauvat jostain syystä jumittuisivat, hidasteaineeseen pumpattava boori pysäyttäisi ketjureaktion. Syvyysperiaate on se, että on useita "päällekkäisiä" järjestelmiä jotka toimivat poissulkuperiaattella. Jos jokin turvajärjestelmä ei toimi, siirrytään seuraavaan kerrokseen.
On totta, ettei ydinvoimasta saada ikinä täysin turvallista, mutta ei saada mistään muustakaan.
Jos kaipaat parempaa vastausta, voin alkaa kaivamaan lisää.
Huomattavasti stuxnetin ahdasmielistä ajattelutapaa kattavampi vastaus. Kysyisin vielä miksi ydinvoimaa pidetään niin vaarallisena jos säteily ei edes pääse ulos rakennuksista? Entä ydinjätteet, eivätkö ne pilaa luontoa vai mitä niille tehdään? entäpä jos kaikki turvajärjestelmät pettää? Mitä sitten tapahtuu?
Ja miten se voimala itseasiassa toimii? Niin monta versiota olen kuullu miten se sähkö tuotetaan, niin haluaisin kuulla tosiasian? Mikä se lauhdevesi on ja pääseekö radioaktiivista vettä takaisin mereen? Onko suomessa tapahtunut erittäin vaarallisia tilanteita voimaloissa?
Oikein käytettynä ei räjähdysherkkiä. Tsernobyl räjähti jäsenkirjakommunistien käyttämänä ja silloin ei puhalluskokeita henkilöstölle tehty. Se on ainoa räjähtänyt.Säteilyä ei toimivasta voimalasta ympäristöön tule, vaan ulkopuolinen luonnonsäteily on voimakkaampaa.Siinä on säteilyasian totuus, mutta nostan aiheesta kertovan ketjun ylös niin voit itse todeta.Kunhan sen löydän.
Kuten nimim. Hyvä kysymys jos vastasikin, oikein käytettynä voimalat eivät ole räjähdysherkkiä. Ydinvoiman vaarallisuus on yhdistelmä ydinpommien vaarallisuudesta ja Tshernobylin vaikutuksesta populäärikulttuuriin. Tshernobyl oli kuitenkin täysin erilainen voimala. Tshernobylillä enemmänkin yritetään pelotella ihmisiä. toisaalta on myös hyvä, että säteilyä ja ydinvoimaa pidetään valtaväestön keskuudessa hieman vaarallisena, tämä edistää turvallisuutta siinä mielessä, että kaikki tietävät ettei niillä asioilla kuulu leikkiä. Hysteeriseksi on kuitenkin turha ruveta.
Ydinjätteitä käsitellään varoen ja niin ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Käytetyt polttoaineniput vaativat n. vuoden jälkijäähdytyksen välivarastossa. Niitä kuitenkin pidetään upotettuina altaassa siihen asti, kunnes ne loppusijoitetaan. Myös välivarastoinnin turvajärjestelyt ovat moninkertaiset. Loppusijoitusta varten niput kapseloidaan, oliko se nyt nelikerrosmenetelmällä, ettei säteily pääse ulos kapselista ja ne sijoitetaan loppusijoutuspaikkaan, joka näillä näkymin tulee olemaan posivan tunneli olkiluodon alueella kunhan se valmistuu ja se on todettu sopivaksi loppusijoutusta varten.
Kaikkien turvajärjestelyjen pettäminen on mahdollista lahinnä vain teoreettisesti. Mitä sillä sitten tarkoitetaan, on eri juttu. Ajatellaan, että koko voimalaitos pimenee, eikä yksikään varageneraattori toimi, tapahtuu ainakin seuraavat asiat: Säätösauvakojeiston sähköt katkeaa, sauvat putoavat reaktoriin pysäyttäen ketjureaktion, hidasteen booripitousuutta säätelevä venttiili aukeaa ja nostaa hidasteen booripitoisuuden korkeaksi, joka estää uraania reagoimasta, jäähdytysveden pumput sammuvat, reaktorisydän alkaa lämmetä, hidaste alkaa kiehumaan ja aiheuttaa negatiivisia aukkoja boorivesiseokseen, joka nesteytyy uudestaan, tämä estää sydäntä sulamasta, vaikka se käykin äärimmäisen kuumana. Laitos on käyttökelvoton sähkökatkon ajan ja on vain odotettava että sähköt saadaan takaisin.
Loviisan laitoksiin en osaa puuttua maanäristyssuojauksen puolesta, mutta olkiluodon laitoksen on tehty kestämään maanjäristys, jonka esiintymistodenäköisyys on yksi 100 000 vuodessa. Mutta ajatellen erittäin suurta luonnonkatastrofia joka voisi aiheuttaa pahempaa tuhoa kuin turvajärjestelyjen pettäminen. Pahin mahdollinen tapahtuma syntyy ytimen sulamisen yhteydessä. Tämä on teoriassa mahdollista, jos reaktorin veden pinta laskee liikaa ja turvajärjestelyt reaktorin paineen alentamiseksi eivät toimi. Tämä halkaisisi reaktorin paineastian ja vaurioittaisi suojarakennusta. Jos suojarakennuksen tulvituskaan ei jostain syystä toimisi ja sula ydin muodostaisi jälkitehoa ja paineistaisi suojarakennuksen. 6 barin paineessa murtolevylinjan pitäisi aueta ja luoda suodatinkanavan kautta paineenpoisto ja ilmastointiyhdistelmä, mutta jos tämäkään ei toimi, suojarakennushalkeaisi ja saattaisi vaurioittaa ulkorakennusta ja aiheuttaa sortumisvaaran suuressa paineessa. Tämä olisi pahin mahdollinen tapahtuma, mitä olkiluodon voimaloissa on teoriassa mahdollista tapahtua, mutta käytäntö onkin sitten eri juttu, kuten tuosta jo pystyy päättelemäänkin.
Voimalan toiminnasta kerron lisää seuraavassa numerossa.
Voimalathan perustuvat fissioreaktiosta vapautuvaan energiaan ja sen avulla höyrystettyyn veteen. Hyöry ajetaan jälkiliekittimien läpi turbiineihin. Korkeapaine ja matalapaineturbiinit ovat peräkkäin. Trubiinien välissä on vielä väliliekitin. Turbiinit taas pyörittävät generaattoria, joka tuottaa sähköä. Sähkö ajetaan "johdinputkien" kautta muuntajaan ja siitä eteenpäin kohti sähköverkkoa. Höyry lauhdutetaan ja ajetaan takaisin reaktoriin ja sama prosessi alkaa uudestaan. Höyryn mukana ei saa kulkea "vesipisaroita", ne rikkovat turbiinit.
Lauhdevesi on jäähdytysvettä, joka otetaan merestä ja palautetaan mereen. Radioaktiivista vettä ei päästetä mereen.
Ydinturvallisuudessa vaara- ja onnettomuustilanteet luokitellaan seitsenportaisella INES asteikolla. 1-3 tapahtumille ja 4-7 onnettomuuksille. Vakavin suomessa tapahtunut vaaratilanne on INES 2 luokan "merkittävä turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma". Niitä on tapahtunut suomessa yhteensä 7, joista merkittävimpänä pidän 91 vuoden kytkinlaitostulipaloa Olkiluoto 2 voimalassa. Ruotsissa vakavin tapahtuma on saavuttanut INES 3 luokan. INES 7 luokituksen ovat saaneet Fukushiman ja Tshernobylin onnettomuudet.
Yritit asiallista keskustelua Suomen sähköntuotannosta ja tarkemmin ydinvoimalla.Näillä näkymin ei ydinvoiman tuotantoa pystytä korvaamaan millään muulla tuotannolla kun tiedetään muutamat rajoitukset ( CO2 ). Nyt Ukrainan tilanne saa energia-alan asiantuntijatkin pohtimaan asiaa uudelleen.
Loviisan voimalat rakennettiin -70 luvun määräysten mukaisesti ja niitä on paranneltu nykymääräyksiä vastaaviksi.Tietysti jokin matkustajakoneen törmäysvalvistus ei ole sitä mitä uusissa tulee olemaan. IT tulee hoitamaan sen tarvittaessa maailmalla liikkuvien pohdintojen mukaan.
"Kaikkien turvajärjestelyjen pettäminen on mahdollista lahinnä vain teoreettisesti. Mitä sillä sitten tarkoitetaan, on eri juttu. Ajatellaan, että koko voimalaitos pimenee, eikä yksikään varageneraattori toimi, tapahtuu ainakin seuraavat asiat: Säätösauvakojeiston sähköt katkeaa, sauvat putoavat reaktoriin pysäyttäen ketjureaktion, hidasteen booripitousuutta säätelevä venttiili aukeaa ja nostaa hidasteen booripitoisuuden korkeaksi, joka estää uraania reagoimasta, jäähdytysveden pumput sammuvat, reaktorisydän alkaa lämmetä, hidaste alkaa kiehumaan ja aiheuttaa negatiivisia aukkoja boorivesiseokseen, joka nesteytyy uudestaan, tämä estää sydäntä sulamasta, vaikka se käykin äärimmäisen kuumana. Laitos on käyttökelvoton sähkökatkon ajan ja on vain odotettava että sähköt saadaan takaisin."
Tämä yllä oli lähinnä kaunis satu. Kun aikaisemmin totesit, että työksesi vastailet ihmisten kysymyksiin ydinvoimasta, niin eikö kannttaisi selvittää edes alkeet. Olkiluodon voimaloilla olisi vain vajaa tunti aikaa täydellisen sähkökatkoksen yhteydessä (tämä vahvistettiin myös EU:n stressitestin yhteydessä). Jos sähköt menetään kokonaan, alkaa välittömästi ylipainehöyrun ulospuhallus lauhdealtaiden kautta reaktori menettää vedenpinnan korkeutta todella nopeasti. Esimerkiksi Formarkissa 2006, jossa oli osittainen sähkökatkos, eli toinen kiertopumppu oli käynnissä puhallettiin reaktorista 20 minuutissa 60 000 litraa ja reaktorin pinnankorkeus putosi 1,4 metriä.
Täydellisessä sähkökatkoksessa reaktori alkaa paljastumaan varsin pian ja sen jälkeen se alkaa automaattisesti sulmaan sisältäpäin. Olkiluodon edeltäjässä, Fukushima-tyyppisessä reaktorissa kestää vain pari tuntia, kun sula polttoaine puhkaisee paineastian ja vain noin neljä tuntia, kun suojarakennuksen läpiviennit pettävät.
Epätodennäköistä, että Olkiluoto menettäisi kaikki sähkönsä, koska sillä on useita vaihtoehtoja sähkön syötälle. Sen sijaan kova transietti verkossa voi aiheuttaa sen, että sähköjärjestelmän yhtyeiset osat vaurioituvat. Forsmarkissa ei mikään oikeiastaan vaurioituinut, mutta sähköjen takaisinkytkentä kesti kuitenkin 21 minuuttia. Siellä ylijännite UPS-syötöissä kytki myös hätädieselit pois päältä.
Stukin tekemän raportin jälkeen Olkiluodon reaktorien muutokset nostivat sähkökatkojen valmiustasoa, joka on nyt noin Loviisan voimaloiden luokkaa. Jos kuudessa tunnissa ei sähköjä saada, niin silloin on katastrofi syntymässä (Loviisalla taisi olla 8 tuntia kestävät reaktorit). Ja silloisen testin mukaan olkiluodon reaktorit kestävät 1-2 tuntia, eikä "alle" yhtä tuntia. Lisäämällä booripitoisuutta reaktorivedessä, hidastaa sen höyrystymistä. Tämä muutos on viimeisin turvallisuuten tehty muutos 2012 vuoden vuosihuollossa.
Onhan Olkiluoto liitetty myös valtakunnalliseen verkkoon, sekä 400kV että 110kV. Eli aika paljon suomea on pimeenä jos näin tapahtuisi.
Tuohon teoreettiseen "jos ei yksikään varageneraattori toimi" voisi todeta esim. Loviisan kohdalta että käytössä on yhteensä 8 varavoimageneraattoria, normaali verkko ja Vuolenkosken voimalasta suora kantaverkko.Eli 10 kertainen varmistus jos yksi ei toimi.UPS.lla on lisäksi akkuvarmistus, eikä akusto ole mikään pieni auton akku.
Tiedot annettiin suodattamattomina EU:lle, myös huono akkukesto, jota myös siis parannettiin 2012. EU:n komissio totesi, ettei Olkiluodossa ole vakavia turvallisuuspuutteita ja pienien puutteiden, kuten akuston parantamiselle, ei annettu aikarajaa. Sekä onnettomuusvalmiutta kehuttiin.
Olkiluodossahan molemmille reaktoreille 4 varavoimageneraattoria ( 6 Ol 3 generaattorit) , joita voidaan käyttää ristiin. Molemmista voimaloista on yhteys toisiinsa. Turbiinilaitos. Yhteys valtakunnalliseen verkkoon. Ja myös sähkö Paneliakosken Voimalta on saatavissa sekä suora liitos Harjavallan vesivoimalaan on myös hollilla
Tuohon Laten huoleen sähköjärjestelmien yhteisvioista esim. ylijännitteiden takia: kyllä vaatimus on että turvallisuusjärjestelmien sähköreititykset ja ohjaukset on täysin erotettu käyttöjärjestelmien sähköistä. Sen lisäksi rinnakkaisille varasähköjärjestelmille on erotteluvaatimuksia. Tuosta Forsmarkin tapauksesta kai aikanaan todettiin että se ei olisi ollut mahdollista Olkiluodossa.
Yksi EU.n komissaari osoitti tietämyksensä aikoinaan Suomessa käydessään.Siitä käytiin vilkasta keskustelua täälläkin.
Niin siitä vielä, että:
"Kun aikaisemmin totesit, että työksesi vastailet ihmisten kysymyksiin ydinvoimasta"
En vastaa työkseni vaan työni vuoksi
"Jos kuudessa tunnissa ei sähköjä saada, niin silloin on katastrofi syntymässä (Loviisalla taisi olla 8 tuntia kestävät reaktorit)."
Taidat keksiä näitä juttuja päästäsi. Loviisassa on suuren vesimäärän takia huomattavasti pidempi varoaika ja siellä on käytettävissä vielä monia eri keinoja estää ytimen sulaminen täydellisen sähkäkatkoksen yhteydessä. Olkiluodon kohdalla en usko, että passiivista jäähdytysjärstelmää olisi ainkaan vielä rakennettu, koska siitä olisi varmaan tiedotettu.
Passiivista jäähdytysjärjestelmää ei ole eikä luultavasti tule. Varotoimenpiteisiin tehtiin muutos boorihapon järjestelmissä. Nyt sähkökatko tayttää reaktorin boorihapolla, höyrystymisnopeus hidastuu ja pinnan korkeus on tapissa. Lopputulos on kuitenkin sama, se kestää nyt vaan kauemmin. Ol 3 en tiedä miten tämä on korvattu, kun reaktori on kuitenkin jo valmiiksi täynnä
Ööh. Jos vielä vähän. Miksi turbiiniin ei saa päästä vettä? Jos kerran onnettomuutta ei ole tapahtumassa, niin miksi siihen varaudutaan? Eihän tuo edes kuulosta niin pahalta mitä joissain piireissä annetaan ymmärtää. Jos ydinvoima perustuu fissioon, mitä se tarkoittaa? Mikä sitten on fuusio josta kuulee välillä phuttavan?
Ydinvoimalaitosta voidaan verrata kivihiilellä toimivaan sähköä tuottavaan lauhdevoimalaitokseen. Suurin ero on se, että kivihiililaitoksessa veden kuumentamiseen tarvittava lämpö saadaan aikaan hiiltä polttamalla kun taas ydinvoimalaitoksessa se saadaan aikaan uraanin fissioilla. Ydinvoimalaitoksessa tarvitaan lisäksi monenlaisia turvallisuusjärjerstelmiä onnettomuuksien varalle.
Fissio on siis atomin halkaisua. Fissio vapauttaa energiaa ja loppu selviää jo aiemmin tulleesta vastauksesta. Fuusio on fission vastakohta. Yhdistämällä 2 vetyatomia, luodaan heliumatomi ja tämä vapauttaa suuria määriä energiaa. Fuusion etuna olisi helpompi hallittavuus kuin fission joka vaatii tarkat olosuhteet. Sekä päästönä olisi helium, joka ei ole radioaktiivista. Polttoaineena toimisi vety, joka on yleisin alkuaine. Haittoja on taas se, että se kuormittaa enemmän rakenteita ja saattaa tehdä niistä radioaktiivisia. Fuusioreaktion tutkimus on edennyt huimasti, mutta edelleen ongelmana on muun muassa reaktion pitäminen jatkuvana.
Onnettomuusriskit minimoidaan, mutta onnettomuuden riski on aina olemassa. Näin ollen lisärurvallisuutta luodaan varautumalla mahdollisiin onnettomuuksiin.
Monissa piireissä kuitenkin liioitellaan ydinvoiman vaarallisuutta. Jos se olisi niin vaarallista kuin jossain kuullaan väittävän, se kiellettäisiin.
Höyryturbiinien siivet ovat nimenomaan suunniteltu kuivahöyrylle ja ne eivät kestä suurella paineella tulevaa nestettä tai kiinteää ainetta.
EU niitä "kaiken varalta" tilanteita varten halusi moninkertaisen varmistuksen.Saisi haluta oikeisiin kohteisiinkin, kuten Vihtavuori opetti.
Tuntuu siltä, että väestö vastustaa ydinvoimaa vain periaatteesta, kun suurin osa ei edes tiedä koko totuuksia ja uskovat kaiken maailman kauhutarinoita.
Yllättävän moni luulee, että sähkö syntyy suoraan uraanista. On tähänkin muistaakseni menetelmä luoda sähköä sen säteilyn avulla. Positiivisen varauksen omaavat alfa-hiukkaset ja negatiivisesti varautuneet beta-hiukkaset erotetaan toisistaan jotenkin jne. En tuosta oikeen paljoa tiedä, mutta jos jotakuta se kiinnostaa, niin voin sitä selvittää lisää
Yleisin sovellus on termogeneraattori, jossa esim. plutonium-238-isotoopin säteilylämmöllä tuotetaan sähköä. Ne toimivat hyvin luotettavasti äärioloissa (lämpötila, paine, kiihtyvyydet) ja siksi niitä läytetään paljon mm. avuruusluotaimissa. Venäläiset käyttivät strontium-90-säteilylähteeseen perustuvia termogeneraattoreja majakoissa mutta ne on nyttemmin poistettu, koska oli riski voimakkaan säteilylähteen joutumisesta terroristien haltuun.
Tuosta sovelluksesta olen kuullut. Muistaakseni jotkut nuoret venäläiset olivat käyneet varastamassa sitä plutoniumia majakasta
Siis strontiumia eikä plutoniumia
"Nyt sähkökatko tayttää reaktorin boorihapolla, höyrystymisnopeus hidastuu ja pinnan korkeus on tapissa. "
Yrität siis ihan tosissasi väittää, että boori jotenkin kompensoisi tilannetta, jossa jälkilämmön poistaminen ei ole mahdollista? Koetappas vähän perustella tätä.
Aika yksinkertaisra. Ei se poista jälikilämpöä,, vaan suurempi määrä nestettä hitaammalla höyrystymisnopeudella pitää sydämen pidempään pinnan alla
Suomeksi sanottuna, kirjoitat aivan puppua. Kirjoittaja ei ole perillä uusittuvan energian nykyvaiheesta, eikä siitä, millaisia projektia ollaan maailman korkeakouluissa sen hyväksi pyörittämässä.
Totta on, että ydinvoimattomaan yhteiskuntaan pääseminen on työn, tuskan ja kustannusten takaana, mutta ennekaikki innovaation. Mutta ydinvoima ei suinkaan ole niin stabiili, vaaraton ja halppa, kuin taas yksi ydinlobbareiden kääntämä kirjoittaja halua antaa ymmärtää.
Nimittäin ne voimaloiden todelliset purkukustannukset ovat vielä tietämättömässä ja veikkaan, että siinä vaiheessa, kaikki tahot, joiden olisi pitänyt kantaa vastuun ja kustannukset , ovat haihtuneet, hävinneet ja mennyt maan alle.
Toisissa paikoissa ollaan aivan toista mieltä, kuin suomalaiset pientiedemiehet ja lahjotut poliitikot:
http://www.n-tv.de/politik/Kernkraft-verendet-an-gruener-Konkurrenz-article10984936.html
Esimerkiksi tuulivoima suomessa tuottaa aivan liian vähän siihen nähden kuinka paljon se kuluttaa tärkeiden osien lämmitykseen.
Ulkomaalainen taitaa asua saksankielisessä ympäristössä, jossa media on avoimen ydinvoimavihamielistä. Edes faktoja on vaikea saada läpi sellaisessa ympäristössä. Yksi sellainen on, että ydinvoimalaitoksia on jo purettu varsin kohtuukustannuksilla. Vaikkapa jenkkiläinen Trojanin laitos, faktat löytyy netistä.
Uusiutuvien energialähteiden kanssa edistytään kokoajan. Mutta kuitenkin mikä tuossa jo mainittiinkaan, tuulivoimalan tuottamasta sähköstä käytetään huomattava osa sen kriittisten osien lämmitykseen. Aurinkopaneelien hyötysuhde on tällä hetkellä ehkä 15% ja parempi uudemmalla tekniikalla varustettu aurinkopaneeli omaa huomattavasti paremman hyötysuhteen, mutta on tällä hetkellä erittäin kallis, eikä välttämättä maksa itseään takaisin ennen loppuunkulumista.
On maita, mistä löytyy vuoristoa ja sen sellaista maastoa mihin tuulivoimaloita voidaan rakentaa paremman tuottavuuden kannalta, mutta suomessa on kuitenkin muutama hassu tunturi ja jonkin verran merirajaa jossa tuulivoimasta saa ehkä jonkin verran hyötyä. Suomen talvet taas ovat niin pimeitä, ettei aurinkoisella kelillä tuotettu sähkö edes riitä pimeiden aikojen yli.
" Mutta kuitenkin mikä tuossa jo mainittiinkaan, tuulivoimalan tuottamasta sähköstä käytetään huomattava osa sen kriittisten osien lämmitykseen."
Mikähän se huomattava osa on?
"Aika yksinkertaisra. Ei se poista jälikilämpöä,, vaan suurempi määrä nestettä hitaammalla höyrystymisnopeudella pitää sydämen pidempään pinnan alla"
Kuinka paljon vesimäärää lisätään onnettomuustilanteessa? Tehdäänkö lisäys korkepaineisilla hätäjäähdytyspumpuilla, vai millä?
Kuule hyvä mies, sie puhut täällä täyttä puppua.
Koko tsydeemin luettua, veikkaisin ettei o pumppuja. Pelkästää jokku venat aukee ja käytetää vaa fysiikkaa ja poistopuhalluspainetta. Boorihapon kiehumispiste on ainaki paljon korkeempi ko veden, siitä hitaampi höyrystymisnopeus. Rehellisesti sanoin koko keksintö ei liikuta, kunhan mun pistorasioista saa sähköä
samaa oon kuullu duunikavereilt jotka o ollu mukana joissai tuulivoimaloide vaihteistohuolloissa. Kuuleman mukaa suurin osa sähköstä menee sen omaan käyttöön. Vaihtoisto ja kenu tarvii pitää lämpimänä tuuli tai ei ja oli kuinka kylmä tahansa.
Taas poukkoillaan aiheesta, kysehän oli ydinvoiman tarpeesta ja sehän on ilmeinen. Järkyttävintä olisi jatkaa maapallon tuhoamista fossiileilla polttoaineilla. Kivihiili ja öljy tuhoavat maapallon elonkrhän tyystin. Puunpolton hiukkaset taasen ihmisten keuhkot pilaavat ja aiheuttavat jo lapsille astmaa.
Ainoa vihreä ja turvallinen voima on ydinvoima, kunnes uutta keksitään!
Meillä ei vain ole aikaas odottaa uusia keksintöjä, nyt on ydinasian aika!
Tämä on asia puhetta. Ketjun aloittajallakin oli lähes samat perusteet miksi ydinvoimaa kannattaa rakentaa. Olen kans samaa mieltä. Ydinvoiman lisääminen ei tarkoita, että kehitystyö muiden energialähteiden suhteen pitäis lopettaa. Onhan se helpompaa kehittää uutta kun on sähköt ja kaikki testaamiseen ja tulosten analysointiin ja lasklmiin. Kyl uusiutuvien energialähteiden kehitys olis paljo hitaampaa jos kaikki pitäs tehä kynttilänvalossa laskutikulla.
"samaa oon kuullu duunikavereilt jotka o ollu mukana joissai tuulivoimaloide vaihteistohuolloissa. Kuuleman mukaa suurin osa sähköstä menee sen omaan käyttöön. Vaihtoisto ja kenu tarvii pitää lämpimänä tuuli tai ei ja oli kuinka kylmä tahansa."
Tuulimyllyissä on joidenkin kilowattien edestä erillaisia lämmittimiä, jotka pitävät kosteuden poissa, silloin kun laitteisto seisoo. Toiminnan aikana se ei tarvitse mitään lämmittimiä, koska laitteiston lämpöhäviöt pitävät laittee kunnossa.
Eli esimerkiksi Kemin ajoksen 3 megawatin myllyt tuottavat tasaisesti noin megawatin luokkaa ja jos se tarvitsee osan ajasta lämmitystä, niin se tuskin enempää kuin 0,1 - 0,5% tuotannosta, tai ehkei sitäkään.
Siipien ja siipikulmien säädön sulanapito. Jos o päässy jäätyy, ni kuluu vielki enemmä sähköö. Sit vaihteisto joka on pidettävä lämpinä stand-by tilassaki, olis sit kui kylmä tahansa. Hukkalämpö pitää käytön aikana vaiteiston kyl sulana, mut jos se jäätyy ja alkaa tuulee, ni se o entinen vaihteisto
" Boorihapon kiehumispiste on ainaki paljon korkeempi ko veden, siitä hitaampi höyrystymisnopeus. Rehellisesti sanoin koko keksintö ei liikuta, kunhan mun pistorasioista saa sähköä"
Boorin höyrystyminen tapahtuu korkeammassa lämpötilassa, mutta se ei kuitenkaan vaikuta veden höyrystymiseen, joka höyrystyy edelleenkin samassa lämpötilassa.
koitan vastata nyt aloittajan puolesta, en tiedä haettiinko tätä. Vesi höyrystyy juu, mut ku siel o paljo muuta mössöö seassa, joka ei höyrysty. Siel ei oo enää pelkkää vettä. Kai se sinne otenkin sekottuu.
Mutta edellee yks hailee mistä mä sähköni saan.
Enkä puutu enää tähän keskusteluun
Nyt kun ydinvoimaa on suomessa pyöritetty yli 30 vuotta, olen ainakin luottavainen sen suhteen. Reaktorivuosia kuitenkin on yli 100 eikä vieläkään ole tullut lähiasukkaille epäedullisia vaikutuksia. Säteilyäkin saa enemmän tampereen soraharjuilta kuin olkiluodon vierasparkkikselta. Posivakin alkaa olla jo voiton puolella, eli mikäpä jottei lisää ydinvoimaa ni saadaan sähkönsyöttö pidettyä vakaana tuulettomina pakkasiltoinakin
Answers
Kaikkihan tuntuu olevan nyt hyvällä mallilla, kun EU on kanssa ruvennut ymmärtämään ydinvoiman päälle. Niiden kanssa pystytään kasvihuoneilmiötä pienentämään radikaalisti.