Miten usein uusitte digikameran?

Nikon D900 saattaa ratkaista ongelmasi nimittäin silloin kun se saapuu markkinoille
D800 todennäköisesti halpenee noin nykyisen Nikon D700 kameran tasolle.

Digitaalinen zoom interpoloi vaan pikseleitä ja lopputuloksena on rumaa pikselimössöä.
Optisella zoomilla saa siis "lähikuvia" kauempaakin, sen vastakohta on laajakulma jolloin haluttu kohde on vierellä sijaitsevien muiden kohteiden seassa.

Kai optinen zoom pitäisi olla tänä päivänä jo ihan peruskauraa kameroissa?

Katu-uskottavuus ja muoti ei ole meikäläiselle oleellisia asioita, tärkeämpää on toimivuus ja kuvien hyvä laatu monipuolisissa kuvaustilanteissa eli ulkosalla auringossa ja pilvisellä säällä, joskus jopa kaukaisiakin näkymiä tulee kuvattua mutta myös niitä makrokuvia pienoismalleista.
Helppokäyttöisyydellä on myös merkitystä.

Tarkoittaakohan hän teleZoomia tajuamatta mitä Zoom tarkoittaa?

Ainahan sitä pitää viisastella jos siitä viisaudesta ja ymmärryksestä on nuusaa.

Lähikuvan kuusta saa vain sinne ensin menemällä mutta vaikkapa 70 - 200 putkella saa jo lähikuvarajauksella olevan kuvan henkilöstä hieman kauempana kun valitsee sopivan rajauksen. Tuo polttovälialue lienee varsin monen uutiskuvaajan rungossa kiinni koska se antaa mahdollisuuden "lähikuviin" hieman etäämmältäkin.

Saahan niitä ilman zoomiakin vaikka 400mm putkella tai 600 millisellä jos lompsa kestää mutta pitkä putki yhdellä kiinteällä polttovälillä on käytännössä hankala koska kuvauspaikka pitää valita sen mukaan, että rajaus on sopiva. Zoomilla, vaikkapa 200 - 400 mm tuo on paljon helpompaa kun rajausta pääsee muuttamaan lennossa.

Nykyisillä runsaspikselisillä rungoillahan monessa kohden kuvaa voi hieman uudelleen rajata sitä tarkasteltaessa ja silti jää riittävä pikselitiheys useimpaan tarkoitukseen. Monen kameran 20 - 25Mpix voidaan rajata lähes puoleen pinta-alasta ja saada vielä 12Mpix kuva joka oli vielä muutama vuosi sitten huippuluokkaa.

Itse pidän enemmän optisesta kuin jalkazoomista vaikka siinä hieman yleensä menettää varsinkin ihan laitojen ja varsinkin kulmien viivatoistosta mutta nuo paikat ovat monesti poissa terävyysalueelta ja muutoinkin vain taustaa jota ei samalla tarkkuudella koskaan katsota kuin keskemmällä olevaa pääkohdetta.

Arkkitehtuurikuvissa saattaa olla asioilla hieman eri merkitystä mutta niitä varten on ihan, tosin varsin hintavia, erikois optiikoita.

Ainakin Nikonin uusissa täyden kennon rungoissa ja jopa kropissakin (D7100) on digitaalinen zoom joka ei kuvaa mitenkään pilaa vaan ainoastaan vähentää kokonaispikselimäärää. Niillä kun voi rajata kennoa joko mielivaltaisesti tai tietyn kertoimen verran ja käyttämällä kroppilasija ne automaattisesti lukevat kuvaa vain kroppialueelta.

läheltä-kauempaa kirjoitti:

Tarkoittaakohan hän teleZoomia tajuamatta mitä Zoom tarkoittaa?

Ottakaa nyt huomioon että en ole valokuvauksen ammattilainen enkä välttämättä tiedä oikeita termejä saati järjestelmäkameroista ja niiden linsseistä mitään. Olen vaan tavallinen harrastelijakuvaaja.

Omistamani kamera on siis aivan tavallinen digipokkari jossa on oletuksena "laajakuva" ja vakiona oleva optinen sekä digitaalinen "zoom", tällä nimellä sitä nimitetään tässä kamerassa sekä ohjeissa. Sillä voi samalla paikalla seisten saada "lähikuvia" kauemmista kohteista kuin jos kuvaisi ne laajakuvalla, ei se nyt kuuhun asti kuitenkaan yllä.

Toisaalla ohjeissa puhutaan myös laajakuvasta ja telestä, mikä ero sitten on zoomilla ja telellä, kertokaa?

Tällaista keskustelumössöä syntyy, kun ottaa asioita pois asiayhteydestä, Kun kyse on kompaktikameraista, nimenomaan zoomkerroin ratkaisee, koska niiden lyhimmän polttovälin kuvakulma on suunnilleen sama. Järjestelmäkameraan toki voi laittaa vaikka kuinka pitkän kiinteän tele- tai kauko-objektiivin.

Niin määritelmät. Zoom tarkoittaa vaihtuvapolttovälistä objektiivia, jonka tarkennus ei vaihdu polttovälin vaihtuessa. Moni pokkarin ns. zoom ei välttämättä ole todellinen zoom. Tele taas tarkoittaa objektiivia, jonka optinen pituus on pidempi kuin fyysinen pituus.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Ainahan sitä pitää viisastella jos siitä viisaudesta ja ymmärryksestä on nuusaa.

Lähikuvan kuusta saa vain sinne ensin menemällä mutta vaikkapa 70 - 200 putkella saa jo lähikuvarajauksella olevan kuvan henkilöstä hieman kauempana kun valitsee sopivan rajauksen. Tuo polttovälialue lienee varsin monen uutiskuvaajan rungossa kiinni koska se antaa mahdollisuuden "lähikuviin" hieman etäämmältäkin.

Saahan niitä ilman zoomiakin vaikka 400mm putkella tai 600 millisellä jos lompsa kestää mutta pitkä putki yhdellä kiinteällä polttovälillä on käytännössä hankala koska kuvauspaikka pitää valita sen mukaan, että rajaus on sopiva. Zoomilla, vaikkapa 200 - 400 mm tuo on paljon helpompaa kun rajausta pääsee muuttamaan lennossa.

Nykyisillä runsaspikselisillä rungoillahan monessa kohden kuvaa voi hieman uudelleen rajata sitä tarkasteltaessa ja silti jää riittävä pikselitiheys useimpaan tarkoitukseen. Monen kameran 20 - 25Mpix voidaan rajata lähes puoleen pinta-alasta ja saada vielä 12Mpix kuva joka oli vielä muutama vuosi sitten huippuluokkaa.

Itse pidän enemmän optisesta kuin jalkazoomista vaikka siinä hieman yleensä menettää varsinkin ihan laitojen ja varsinkin kulmien viivatoistosta mutta nuo paikat ovat monesti poissa terävyysalueelta ja muutoinkin vain taustaa jota ei samalla tarkkuudella koskaan katsota kuin keskemmällä olevaa pääkohdetta.

Arkkitehtuurikuvissa saattaa olla asioilla hieman eri merkitystä mutta niitä varten on ihan, tosin varsin hintavia, erikois optiikoita.

Ainakin Nikonin uusissa täyden kennon rungoissa ja jopa kropissakin (D7100) on digitaalinen zoom joka ei kuvaa mitenkään pilaa vaan ainoastaan vähentää kokonaispikselimäärää. Niillä kun voi rajata kennoa joko mielivaltaisesti tai tietyn kertoimen verran ja käyttämällä kroppilasija ne automaattisesti lukevat kuvaa vain kroppialueelta.

Lue lisää

Tässä on jotakin omituista kun kiinteällä rajaus pitää olla sopiva, mutta zoomilla voi käyttää digitaalista zoomia (joka ei pilaa kuvaa). Minusta asia on juuri päinvastoin ja zoomissa on aina vastaavaa kiinteää huonompi kuvanlaatu.

okaro kirjoitti:

Tällaista keskustelumössöä syntyy, kun ottaa asioita pois asiayhteydestä, Kun kyse on kompaktikameraista, nimenomaan zoomkerroin ratkaisee, koska niiden lyhimmän polttovälin kuvakulma on suunnilleen sama. Järjestelmäkameraan toki voi laittaa vaikka kuinka pitkän kiinteän tele- tai kauko-objektiivin.

Niin määritelmät. Zoom tarkoittaa vaihtuvapolttovälistä objektiivia, jonka tarkennus ei vaihdu polttovälin vaihtuessa. Moni pokkarin ns. zoom ei välttämättä ole todellinen zoom. Tele taas tarkoittaa objektiivia, jonka optinen pituus on pidempi kuin fyysinen pituus.

Lue lisää

”nimenomaan zoomkerroin ratkaisee”
Ihanko totta

Sony HX300 50x zoom, 4,3–215 mm
vrt
SIGMA f/5.0-6.3 3,3 xTele-Zoom150-500mm

Kummalla em voi ottaa kauempaa ”lähikuvia”?
Ratkaiseeko asian zoom-kerroin 50x vs 3,3x?

zoomkerroin? kirjoitti:

”nimenomaan zoomkerroin ratkaisee”
Ihanko totta

Sony HX300 50x zoom, 4,3–215 mm
vrt
SIGMA f/5.0-6.3 3,3 xTele-Zoom150-500mm

Kummalla em voi ottaa kauempaa ”lähikuvia”?
Ratkaiseeko asian zoom-kerroin 50x vs 3,3x?

Lue lisää

Todella halpamaista leikata olennainen kohta lainauksesta pois. Sanoin: "Kun kyse on kompaktikameraista, nimenomaan zoomkerroin ratkaisee"

zoomkerroin? kirjoitti:

”nimenomaan zoomkerroin ratkaisee”
Ihanko totta

Sony HX300 50x zoom, 4,3–215 mm
vrt
SIGMA f/5.0-6.3 3,3 xTele-Zoom150-500mm

Kummalla em voi ottaa kauempaa ”lähikuvia”?
Ratkaiseeko asian zoom-kerroin 50x vs 3,3x?

Lue lisää

Kerropa vähän tarkemmin tuosta Sigman kompaktikamerasta. Vaikuttaa aika erikoiselta.

satuilet kirjoitti:

Tässä on jotakin omituista kun kiinteällä rajaus pitää olla sopiva, mutta zoomilla voi käyttää digitaalista zoomia (joka ei pilaa kuvaa). Minusta asia on juuri päinvastoin ja zoomissa on aina vastaavaa kiinteää huonompi kuvanlaatu.

Lue lisää

Jotain omituista on siinäkin, että jotkut kommentoijat yrittävät oikein väkisin vääntämällä kehittää jonkinlaisen väärinymmärryksen, josta voi alkaa väkättämään. Mitenkähän tuostakin sait digitaalisen zoomin (joka ei pilaa kuvaa) yhdistettyä johonkin zoomiin, etkä esim. Nikonin uusiin täyden kennon runkoihin tai jopa D7100:aan, joista Työeläkeläinen kirjoitti? Oliko niin pitkä teksti, ettei saanut sisäistettyä kuin muutaman irrallisen osan sieltä täältä?

okaro kirjoitti:

Todella halpamaista leikata olennainen kohta lainauksesta pois. Sanoin: "Kun kyse on kompaktikameraista, nimenomaan zoomkerroin ratkaisee"

Sillä ei ole zoomkertoimen tai kaukaa lähikuvien kanssa mitään tekemistä pisimmän polttovälin kanssa. Zoomkerroin ei kuvaa pisintä polttoväliä vaan pisimmän jalyhimmän polttovälin suhdetta. Mitä pienempi kenno kamerassa on sitä hurjempia zoomkertoimia voidaan säveltää.
Zoom kertoimella on täsmälleen sama merkitys kompaktikameroissa ja kaikissa muissa kameramalleissa.

zoomkerroin? kirjoitti:

Sillä ei ole zoomkertoimen tai kaukaa lähikuvien kanssa mitään tekemistä pisimmän polttovälin kanssa. Zoomkerroin ei kuvaa pisintä polttoväliä vaan pisimmän jalyhimmän polttovälin suhdetta. Mitä pienempi kenno kamerassa on sitä hurjempia zoomkertoimia voidaan säveltää.
Zoom kertoimella on täsmälleen sama merkitys kompaktikameroissa ja kaikissa muissa kameramalleissa.

Lue lisää

Väännetään rautalangasta. Se, mitä sanoin oli:

"Kun kyse on kompaktikameraista, nimenomaan zoomkerroin ratkaisee, koska niiden lyhimmän polttovälin kuvakulma on suunnilleen sama. "

Siis koska polttoväli nykykompakteissa lyhimmässä asennossa vastaa 24 - 28 millimetriä kinokoossa on tällöin esimerkiksi 10 x zoomilla pisin polttoväli vastaavuudeltaan 240-280 mm. 20 x zoomilla 480-560 mm jne. Zoomkerroin karkeasti kertoo pisimmän polttoivälin.

Järjestelmäkameroissa tilanne on täysin eri, koska niissä pienin polttoväli objektiivissa voi olla vaikka mitä.

okaro kirjoitti:

Väännetään rautalangasta. Se, mitä sanoin oli:

"Kun kyse on kompaktikameraista, nimenomaan zoomkerroin ratkaisee, koska niiden lyhimmän polttovälin kuvakulma on suunnilleen sama. "

Siis koska polttoväli nykykompakteissa lyhimmässä asennossa vastaa 24 - 28 millimetriä kinokoossa on tällöin esimerkiksi 10 x zoomilla pisin polttoväli vastaavuudeltaan 240-280 mm. 20 x zoomilla 480-560 mm jne. Zoomkerroin karkeasti kertoo pisimmän polttoivälin.

Järjestelmäkameroissa tilanne on täysin eri, koska niissä pienin polttoväli objektiivissa voi olla vaikka mitä.

Lue lisää

”Siis koska polttoväli nykykompakteissa lyhimmässä asennossa vastaa 24 - 28”
—no jos tuon 24 millisen zoomkerroin on 50x ja 28 millisen 45x

Kun väittämäsi mukaan vain zoom-kertoimella on merkitystä niin kummalla em kertoimella saa lähikuvia kauempaa?
Eikö kennon koolla ole mitään merkitystä?

zoomkerroin? kirjoitti:

”Siis koska polttoväli nykykompakteissa lyhimmässä asennossa vastaa 24 - 28”
—no jos tuon 24 millisen zoomkerroin on 50x ja 28 millisen 45x

Kun väittämäsi mukaan vain zoom-kertoimella on merkitystä niin kummalla em kertoimella saa lähikuvia kauempaa?
Eikö kennon koolla ole mitään merkitystä?

Lue lisää

Jo menee uskomattomaksi nipottamiseksi. Kyse oli karkeasta arvosta. Tuskin edes on tuollaisia kameroita.

okaro kirjoitti:

Jo menee uskomattomaksi nipottamiseksi. Kyse oli karkeasta arvosta. Tuskin edes on tuollaisia kameroita.

Et siis ymmärtänyt asiaa, etkä osaa vastata kummalla saa lähikuvia kauempaa

”Tuskin edes on tuollaisia kameroita”
Sillä ei ole mitään merkitystä onko tuollaisia kameroita tänään kaupassa vai ei.
Käsitteiden pitää olla sellaisia, että ne on voimassa huomennakin jos tehdään ”tuollaisia kameroita”. Olisi järkevääkin rakentaa erikseen telezoom pokkareja ja laajakulmazoom pokkareja.
Eikä zoomkerroin ole eri käsite kamerasta tai muusta laitteesta riippuen. ”Zoomeja” esiintyy mm. kiikareissa ja niissäkin kerroin tarkoittaa ihan samaa asiaa.

zoomkerroin? kirjoitti:

Et siis ymmärtänyt asiaa, etkä osaa vastata kummalla saa lähikuvia kauempaa

”Tuskin edes on tuollaisia kameroita”
Sillä ei ole mitään merkitystä onko tuollaisia kameroita tänään kaupassa vai ei.
Käsitteiden pitää olla sellaisia, että ne on voimassa huomennakin jos tehdään ”tuollaisia kameroita”. Olisi järkevääkin rakentaa erikseen telezoom pokkareja ja laajakulmazoom pokkareja.
Eikä zoomkerroin ole eri käsite kamerasta tai muusta laitteesta riippuen. ”Zoomeja” esiintyy mm. kiikareissa ja niissäkin kerroin tarkoittaa ihan samaa asiaa.

Lue lisää

Minä olen 20 vuotta keskustellut netissä eri asioista menettämättä hermojani. Ehkä syynä oli, että ennen keskustelijat olivat aikuisia. Nykyään kaikenlainen lapsellinen nipotus on tullut pintaan.

Toistan: zoomkerroin antaa karkean kuvan siitä, miten pitkältä voi kuvata. Yksityiskohtaista vertailua varten on sitten katsottava asioita tarkemmin. SIis jos haluaa kameran pitkällä telellä voi suoraan raakata 5x zoomilla olevat pois. Sitten voi katsoa riippuen siitä, miten suuren kameran haluaa, niitä, joissa on n. 20x,. 30x tai suurempi.

Mikäli nyt otetaan nuo kaksi esimerkkiä, niin niiden kinovastaavuudet olisivat 1200 mm ja 1260 mm. Näissä ei ole mitään eroa käytännössä. Eli kyse oli lapsellisesta numeroleikistä.

oops
linkit unohtu
http://www.flickr.com/photos/chris-judge/8289130652/
http://www.flickr.com/photos/chris-judge/8236811152/in/photostream/lightbox/

kaukaa? kirjoitti:

oops
linkit unohtu
http://www.flickr.com/photos/chris-judge/8289130652/
http://www.flickr.com/photos/chris-judge/8236811152/in/photostream/lightbox/

Lue lisää

Onpas surkeeta "lähikuvaa".
Olis kannattanu vähän zoomata (tai xoomata?) eikä vaan rajata sitä kuvaa.

On tosiaan otettu halvalla, kannattas ottaa kalliimmalla ni tulis parempaa jälkeä.

”… on nimeomaansuunniteltu”
Kuka on nimeomaansuunnitellut digikameran uusimisen?

uusvanhalla kirjoitti:

”… on nimeomaansuunniteltu”
Kuka on nimeomaansuunnitellut digikameran uusimisen?

No kameranvalmistajat tietenkin?

uudella kameralla kirjoitti:

No kameranvalmistajat tietenkin?

Tuohon en osaa uskoa. Sellaista suunnittelijaa kuin esim Leica tai Panasonic ei liene olemassa.
Luulisin, että kameransa ”uusimista” suunnittelee vain mainostajien kiihottama kameran omistaja joka haaveilee paremmasta.

Tuli kirotusvihre po:
1:1, 4:3, 3:2 ja 16:9

Canonilla uusimmissa malleissa PowerShot A-sarjassa on 4:3 ja 16:9. Muissa on lisäksi 3:2 ja 1:1. 4:3:ssa mukana on koko kuva, muut rajataan siitä.

kuvasuhteet kirjoitti:

Tuli kirotusvihre po:
1:1, 4:3, 3:2 ja 16:9

ps.
Tuossa vanhassa pokkarissani vain 1:1 on muodostettu rajaamalla, muut hyödyntävät koko kuvaympyrän.

HD-video on 1280 x 720

kuvasuhteet kirjoitti:

ps.
Tuossa vanhassa pokkarissani vain 1:1 on muodostettu rajaamalla, muut hyödyntävät koko kuvaympyrän.

HD-video on 1280 x 720

Muuttaaks se kenno muotoaan sen valikosta valitun kuvasuhteen mukaan?
Jos kuvaa ei rajata, sen suhde lienee kennon sivujen suhteen mukainen.
Eikö?

Koko objektiivin tuottamaa kuvaympyrää ei hyödyntäis kun pyöree kenno, ovat harvassa mokomat...

Kuvakulma ei ole objektiivinominaisuus, koska kuvakulmaan vaikuttaa kennon koko. Mitä tulee kompaktikameroihin, niiden kaikkien zoomalueeseen kuuluu kinokoon 50 mm vastaava polttoväli. Siksi luokittelusi on niille kelvoton. Komipaktikameroissa nimenomaan zoomkerroin on oleellinen. EI ole komipaktikameraa, jossa on kiinteä teleobjektiivi.

Kinofilmin lävistäjä on 43,3 mm. Kuitenkin normaalina pidetään yleensä 50 mm objektiivia, jopa 55 mm. selvästikään tuo sääntö ei päde. Tarkkaan ottaen normaalin vaikuttaa kuvakoko ja katseluetäisyys. Jos otat kuvan ja sitten katsot kuvaa samalla paikalla ja se näkyy samalta kuin mitä silmillä, niin kyse on normaalista. Sääntö ilmeisesti on luotu aikana, jolloin vedoskoko on ollut suurempi. Jos kymppikuvaa katsoo 25 cm päästä, normaali on 60 mm.

okaro kirjoitti:

Kuvakulma ei ole objektiivinominaisuus, koska kuvakulmaan vaikuttaa kennon koko. Mitä tulee kompaktikameroihin, niiden kaikkien zoomalueeseen kuuluu kinokoon 50 mm vastaava polttoväli. Siksi luokittelusi on niille kelvoton. Komipaktikameroissa nimenomaan zoomkerroin on oleellinen. EI ole komipaktikameraa, jossa on kiinteä teleobjektiivi.

Kinofilmin lävistäjä on 43,3 mm. Kuitenkin normaalina pidetään yleensä 50 mm objektiivia, jopa 55 mm. selvästikään tuo sääntö ei päde. Tarkkaan ottaen normaalin vaikuttaa kuvakoko ja katseluetäisyys. Jos otat kuvan ja sitten katsot kuvaa samalla paikalla ja se näkyy samalta kuin mitä silmillä, niin kyse on normaalista. Sääntö ilmeisesti on luotu aikana, jolloin vedoskoko on ollut suurempi. Jos kymppikuvaa katsoo 25 cm päästä, normaali on 60 mm.

Lue lisää

”Kuvakulma ei ole objektiivinominaisuus”
No nytpä vasta vitsin murjaisit. Kuvakulma on nimenomaan ja pelkästään objektiivin ominaisuus.

Jos kuvitelmasi olisi totta niin lähikuvia kaukaa saisi parhaiten kameralla jossa on mahdollisimman pieni kenno. Lieneekö sellainen käytännössä joku hyvin vanha kännykkäkamera?

Se. että objektiivin tuottamaa pyöreätä kuvaa rajataan jälkikäteen kennolla, kameran softalla ja/tai kuvankäsittelyssä ei mitenkään vaikuta objektiivin kuvakulmaan.
Ja toisin päin, pientä objektiivin kuvakulmaa ei voi laajentaa vaihtamalla sen taakse suurempi kenno (telestä ei saa laajakulmaa kennoa suurentamalla).

Mistä ihmeestä sait päähäsi, että normaaliobjektiivi -käsite liittyisi jotenkin kinofilmiin kuvan lävistäjään? Silloin kun tuo käsite otettiin käyttöön niin mitään kinofilmikameroita ei vielä ollut olemassakaan.
Kinokoossa normaaliobjektiiveiksi nimitetään yleensä polttovälejä 35–55 mm:n välillä.
Missään objektiivissa jota voi tarkentaa ei oikeasti ole yhtä kiinteää polttoväliä (normaalia). Kaikki tarkennettavat objektiivit zoomaavat, valmistajan ilmoittamalla polttovälillä tarkoitetaan teoreettista mittaa jolloin objektiivi on äärettömään tarkennettuna. Käytännössä teoreettisella polttovälillä ei ole merkitystä kun äärettömään tarkennusta ei kamerasta ja kuvaamisesta jotain ymmärtävät käytä.

”normaalin vaikuttaa kuvakoko ja katseluetäisyys”
—jos katselen kuuta niin mikä on katseluetäisyys ja siihen perustuva normaaliobjektiivin polttoväli.

”Jos otat kuvan ja sitten katsot kuvaa samalla paikalla ja se näkyy samalta kuin mitä silmillä, niin kyse on normaalista.”
—tuo on silkkaa valhetta
Myöskään vedoskoolla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

ottaen normaalin kirjoitti:

”Kuvakulma ei ole objektiivinominaisuus”
No nytpä vasta vitsin murjaisit. Kuvakulma on nimenomaan ja pelkästään objektiivin ominaisuus.

Jos kuvitelmasi olisi totta niin lähikuvia kaukaa saisi parhaiten kameralla jossa on mahdollisimman pieni kenno. Lieneekö sellainen käytännössä joku hyvin vanha kännykkäkamera?

Se. että objektiivin tuottamaa pyöreätä kuvaa rajataan jälkikäteen kennolla, kameran softalla ja/tai kuvankäsittelyssä ei mitenkään vaikuta objektiivin kuvakulmaan.
Ja toisin päin, pientä objektiivin kuvakulmaa ei voi laajentaa vaihtamalla sen taakse suurempi kenno (telestä ei saa laajakulmaa kennoa suurentamalla).

Mistä ihmeestä sait päähäsi, että normaaliobjektiivi -käsite liittyisi jotenkin kinofilmiin kuvan lävistäjään? Silloin kun tuo käsite otettiin käyttöön niin mitään kinofilmikameroita ei vielä ollut olemassakaan.
Kinokoossa normaaliobjektiiveiksi nimitetään yleensä polttovälejä 35–55 mm:n välillä.
Missään objektiivissa jota voi tarkentaa ei oikeasti ole yhtä kiinteää polttoväliä (normaalia). Kaikki tarkennettavat objektiivit zoomaavat, valmistajan ilmoittamalla polttovälillä tarkoitetaan teoreettista mittaa jolloin objektiivi on äärettömään tarkennettuna. Käytännössä teoreettisella polttovälillä ei ole merkitystä kun äärettömään tarkennusta ei kamerasta ja kuvaamisesta jotain ymmärtävät käytä.

”normaalin vaikuttaa kuvakoko ja katseluetäisyys”
—jos katselen kuuta niin mikä on katseluetäisyys ja siihen perustuva normaaliobjektiivin polttoväli.

”Jos otat kuvan ja sitten katsot kuvaa samalla paikalla ja se näkyy samalta kuin mitä silmillä, niin kyse on normaalista.”
—tuo on silkkaa valhetta
Myöskään vedoskoolla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

Lue lisää

Siis jo panet 50mm objektiivin kroppikennoiseen järkkäriin ja kinokennoiseen, onko kuvakulma mielestäsi sama?

Kaukaa nimenomaan on paras kuvata pienikenoisella kameralla, jos pikselimäärä on sama ja jos valaistus riittää. Kännykkäkameroissa on kännyköiden ohuuden takia pienet polttovälit. Minun 12 megapikselin pokkarissani on pisimmillään 70 mm objektiivi. Jos esimerkiksi 22 megahapikselin kinokenolla ottaisi samalla polttovälillä kuvan ja rajaisi saisi kuvaan alle megapikselin.

Sinulla taitaa mennä piirtoympyrä ja kuvakulma sekaisin. Katso vaikka tästä:

http://tekniikanmaailma.fi/kuva-ja-aani/muut/objektiivit/objektiivit-polttovali-ja-kuvakulma

Katselueräisyydellä tarkoitin kuvan katseluetäisyyttä. Sillä onko kuva kuusta tai puusta ei juuri merkitse mitään. Esimerkiksi elokuvauksessa normaalina pidetään kaksi kertaa lävistäjää olevaa objektiivia, koska elokuvia katsotaan suhteellisesti kauempaa.

SIis miten itse määrittelet normaaliobjektiivin? Miten muuten kuin siten, että se tuottaa samanlaisen näkymän kuin silmillä?

"Mistä ihmeestä sait päähäsi, että normaaliobjektiivi -käsite liittyisi jotenkin kinofilmiin kuvan lävistäjään? Silloin kun tuo käsite otettiin käyttöön niin mitään kinofilmikameroita ei vielä ollut olemassakaan.
Kinokoossa normaaliobjektiiveiksi nimitetään yleensä polttovälejä 35–55 mm:n välillä. "

Kylä niillä filmeillä oli lävistäjät ennenkin. Normaali määriteltiin aikanaan lävistäjäksi. Tämä on mielekäs, jos kuvaa katsotaan yleensä lävistäjän etäisyydeltä. Tämä tarkoittaisi n. A5-A4 kokoisia kuvia. En kinofilmille ole koskaan kuullut 25 mm objektiivia nimitettävän normaaliksi. Kyllä se aina on katsottu lieväksi laajakulmaksi.

okaro kirjoitti:

Siis jo panet 50mm objektiivin kroppikennoiseen järkkäriin ja kinokennoiseen, onko kuvakulma mielestäsi sama?

Kaukaa nimenomaan on paras kuvata pienikenoisella kameralla, jos pikselimäärä on sama ja jos valaistus riittää. Kännykkäkameroissa on kännyköiden ohuuden takia pienet polttovälit. Minun 12 megapikselin pokkarissani on pisimmillään 70 mm objektiivi. Jos esimerkiksi 22 megahapikselin kinokenolla ottaisi samalla polttovälillä kuvan ja rajaisi saisi kuvaan alle megapikselin.

Sinulla taitaa mennä piirtoympyrä ja kuvakulma sekaisin. Katso vaikka tästä:

http://tekniikanmaailma.fi/kuva-ja-aani/muut/objektiivit/objektiivit-polttovali-ja-kuvakulma

Katselueräisyydellä tarkoitin kuvan katseluetäisyyttä. Sillä onko kuva kuusta tai puusta ei juuri merkitse mitään. Esimerkiksi elokuvauksessa normaalina pidetään kaksi kertaa lävistäjää olevaa objektiivia, koska elokuvia katsotaan suhteellisesti kauempaa.

SIis miten itse määrittelet normaaliobjektiivin? Miten muuten kuin siten, että se tuottaa samanlaisen näkymän kuin silmillä?

"Mistä ihmeestä sait päähäsi, että normaaliobjektiivi -käsite liittyisi jotenkin kinofilmiin kuvan lävistäjään? Silloin kun tuo käsite otettiin käyttöön niin mitään kinofilmikameroita ei vielä ollut olemassakaan.
Kinokoossa normaaliobjektiiveiksi nimitetään yleensä polttovälejä 35–55 mm:n välillä. "

Kylä niillä filmeillä oli lävistäjät ennenkin. Normaali määriteltiin aikanaan lävistäjäksi. Tämä on mielekäs, jos kuvaa katsotaan yleensä lävistäjän etäisyydeltä. Tämä tarkoittaisi n. A5-A4 kokoisia kuvia. En kinofilmille ole koskaan kuullut 25 mm objektiivia nimitettävän normaaliksi. Kyllä se aina on katsottu lieväksi laajakulmaksi.

Lue lisää

Meneekö tuo kuujuttusi siis niin, että jos otan normaaliobjektiivilla kuvan kuusta ja katson kuvaa samalla paikalla ja se näkyy samalta kuin mitä silmillä, niin kyse on normaalista.

”SIis miten itse määrittelet normaaliobjektiivin?”
– pitäydyn aiemmin ilmoittamassani ”polttovaäli on noin kuvan (kennon) lävistäjän mittainen yleensä myös kuvaympyrän halkaisija, paitsi erikoiobjektiiveissa”
Silloin kun tuo käsite otettiin käyttöön sillä kuvatttiin linssiä joka pystytään sijoittamaan optimaalisen etäisyyden päähän kuvatasosta (polttoväli ≈ kuvatason etäisyys ≈ kuvaymyrän halkaisija).

vrt Wikipedia:
”Normaaliobjektiivi on kamerassa objektiivi, jonka polttoväli on suurin piirtein valaistavan filmiruudun tai (täys)kennon lävistäjän suuruinen. Näin ollen esimerkiksi kinofilmissä, jonka ruudun korkeus on 24 mm ja leveys 36 mm, on ruudun lävistäjä noin 43 mm. ( (24 mm)² (36 mm)² = 1 872 mm², mistä neliöjuuri on 43,2666 mm).
Näin ollen noin 43 mm tai yleisemmin ottaen jopa 50 mm:n objektiivia pidetään normaaliobjektiivina 35 mm:n kinofilmikamerassa …

… Laajakulmaobjektiivi on objektiivi, jonka polttoväli on filmialan tai ilmaisinalan lävistäjää lyhyempi. Normaaliobjektiivissa polttoväli on filmialan tai (täys)kennon lävistäjän pituinen …
Laajakulmaobjektiivit ovat polttoväliltään kinofilmikameroissa yleensä 35 mm, 24 mm, 22 mm, 20 mm, 18 mm tai 17 mm. Joskus 35 mm objektiivia pidetään kinofilmikameroissa myös normaaliobjektiivina.”

”En kinofilmille ole koskaan kuullut 25 mm objektiivia nimitettävän normaaliksi …”
– tästä olemme samaa mieltä paitsi tuo ”lievä” on sinulta huono arvaus ei siinä ole mitään lievää. Minusta 25 millinen on ”ihan tavallinen” laajakulma kinokoossa eikä mitenkään ”lievä”. Paitsi, että peilinheiluttimissa nuo laajakulmat on yleensä käännettyjä telerakenteita (retrofocus-rakenne) kun objektiivi ei voi olla 4 cm lähempänä kuvatasoa. ”Aito” laajakulma olisi polttovälin etäisyydellä kuvatasosta.

SIis miten kirjoitti:

Meneekö tuo kuujuttusi siis niin, että jos otan normaaliobjektiivilla kuvan kuusta ja katson kuvaa samalla paikalla ja se näkyy samalta kuin mitä silmillä, niin kyse on normaalista.

”SIis miten itse määrittelet normaaliobjektiivin?”
– pitäydyn aiemmin ilmoittamassani ”polttovaäli on noin kuvan (kennon) lävistäjän mittainen yleensä myös kuvaympyrän halkaisija, paitsi erikoiobjektiiveissa”
Silloin kun tuo käsite otettiin käyttöön sillä kuvatttiin linssiä joka pystytään sijoittamaan optimaalisen etäisyyden päähän kuvatasosta (polttoväli ≈ kuvatason etäisyys ≈ kuvaymyrän halkaisija).

vrt Wikipedia:
”Normaaliobjektiivi on kamerassa objektiivi, jonka polttoväli on suurin piirtein valaistavan filmiruudun tai (täys)kennon lävistäjän suuruinen. Näin ollen esimerkiksi kinofilmissä, jonka ruudun korkeus on 24 mm ja leveys 36 mm, on ruudun lävistäjä noin 43 mm. ( (24 mm)² (36 mm)² = 1 872 mm², mistä neliöjuuri on 43,2666 mm).
Näin ollen noin 43 mm tai yleisemmin ottaen jopa 50 mm:n objektiivia pidetään normaaliobjektiivina 35 mm:n kinofilmikamerassa …

… Laajakulmaobjektiivi on objektiivi, jonka polttoväli on filmialan tai ilmaisinalan lävistäjää lyhyempi. Normaaliobjektiivissa polttoväli on filmialan tai (täys)kennon lävistäjän pituinen …
Laajakulmaobjektiivit ovat polttoväliltään kinofilmikameroissa yleensä 35 mm, 24 mm, 22 mm, 20 mm, 18 mm tai 17 mm. Joskus 35 mm objektiivia pidetään kinofilmikameroissa myös normaaliobjektiivina.”

”En kinofilmille ole koskaan kuullut 25 mm objektiivia nimitettävän normaaliksi …”
– tästä olemme samaa mieltä paitsi tuo ”lievä” on sinulta huono arvaus ei siinä ole mitään lievää. Minusta 25 millinen on ”ihan tavallinen” laajakulma kinokoossa eikä mitenkään ”lievä”. Paitsi, että peilinheiluttimissa nuo laajakulmat on yleensä käännettyjä telerakenteita (retrofocus-rakenne) kun objektiivi ei voi olla 4 cm lähempänä kuvatasoa. ”Aito” laajakulma olisi polttovälin etäisyydellä kuvatasosta.

Lue lisää

Minulla ei ole mitään kuujuttuja. Minä en tuonut kuuta keskusteluun. Toki sama pätee kuullekin. Wikipediaa nyt jokainen voi lainata, sanoin vessan seinäkirjoituksia. Normaaliobjektiivi on sellainen, joka antaa samanlaisen näkymän kuin silmillä. Älä lähde näsäviisaaksi. Siinä oli typo. Tietysti puhuin 35 mm objektiivista.

okaro kirjoitti:

Minulla ei ole mitään kuujuttuja. Minä en tuonut kuuta keskusteluun. Toki sama pätee kuullekin. Wikipediaa nyt jokainen voi lainata, sanoin vessan seinäkirjoituksia. Normaaliobjektiivi on sellainen, joka antaa samanlaisen näkymän kuin silmillä. Älä lähde näsäviisaaksi. Siinä oli typo. Tietysti puhuin 35 mm objektiivista.

Lue lisää

”sanoin vessan seinäkirjoituksia”

Vai sillälailla sanoit vessan seinäkirjoituksia. Onko niin, että aina kun olet väärässä se on typo.
Kansainväliset alan lehdistön ja Wikipedian kirjoittajat ovat tietysti myös täysin ymmärtämättömiä sinuun verrattuna

Normaaliobjektiivi on sellainen, joka antaa samanlaisen näkymän kuin silmillä. Tuosta nyt puuttuu vielä, että se pitää olla sinun yhdellä silmällä. Kaikilla muilla on erilaiset silmät kuin sinulla. Minun näköaistini toimii kahdella silmällä ja n. 180 asteen kuvakulmalla, eikä kaksisilmäistä normaaliobjektiivia liene olemassa. Näkömuistini ”normaalilla” näyttää olevan n. 80–85 mm polttoväli.

Uskon jo, että et pysty ymmärtämään mitä normaaliobjektiivilla tarkoitetaan joten ei aihetta enempään.

sanoin vessan kirjoitti:

”sanoin vessan seinäkirjoituksia”

Vai sillälailla sanoit vessan seinäkirjoituksia. Onko niin, että aina kun olet väärässä se on typo.
Kansainväliset alan lehdistön ja Wikipedian kirjoittajat ovat tietysti myös täysin ymmärtämättömiä sinuun verrattuna

Normaaliobjektiivi on sellainen, joka antaa samanlaisen näkymän kuin silmillä. Tuosta nyt puuttuu vielä, että se pitää olla sinun yhdellä silmällä. Kaikilla muilla on erilaiset silmät kuin sinulla. Minun näköaistini toimii kahdella silmällä ja n. 180 asteen kuvakulmalla, eikä kaksisilmäistä normaaliobjektiivia liene olemassa. Näkömuistini ”normaalilla” näyttää olevan n. 80–85 mm polttoväli.

Uskon jo, että et pysty ymmärtämään mitä normaaliobjektiivilla tarkoitetaan joten ei aihetta enempään.

Lue lisää

Ettet ole normaali.

sanoin vessan kirjoitti:

”sanoin vessan seinäkirjoituksia”

Vai sillälailla sanoit vessan seinäkirjoituksia. Onko niin, että aina kun olet väärässä se on typo.
Kansainväliset alan lehdistön ja Wikipedian kirjoittajat ovat tietysti myös täysin ymmärtämättömiä sinuun verrattuna

Normaaliobjektiivi on sellainen, joka antaa samanlaisen näkymän kuin silmillä. Tuosta nyt puuttuu vielä, että se pitää olla sinun yhdellä silmällä. Kaikilla muilla on erilaiset silmät kuin sinulla. Minun näköaistini toimii kahdella silmällä ja n. 180 asteen kuvakulmalla, eikä kaksisilmäistä normaaliobjektiivia liene olemassa. Näkömuistini ”normaalilla” näyttää olevan n. 80–85 mm polttoväli.

Uskon jo, että et pysty ymmärtämään mitä normaaliobjektiivilla tarkoitetaan joten ei aihetta enempään.

Lue lisää

MInä en sanonut, että kuvakulma on sama kuin silmillä. Et kai tosissaan puolustele suomenkielistä Wikipediaa lähteenä väittelyssä?

okaro kirjoitti:

MInä en sanonut, että kuvakulma on sama kuin silmillä. Et kai tosissaan puolustele suomenkielistä Wikipediaa lähteenä väittelyssä?

”MInä en sanonut, että kuvakulma on sama kuin silmillä.”
—no mikäs siinä sitten on sama kuin silmällä? Olisiko perspektiivi, polttoväli vai kuvan koko?

Taitavat ihan kaikki sinun juttusi olla typoja!
Onko tuo MLNÄ:kin typo?

Silmän polttoväli lienee noin 17 – 22 mm, valovoima f/2 ja pienin aukko n, f/8

Enhän minä suomenkielistä vaan Lontoonkielistä ”standard prime” käsitettä.
Tarkoittaako ”standard” suomeksi ”samanlainen kuin näkyy silmillä”
”lens with a focal length about equal to the diagonal size of the film or sensor format”
kts esim.
http://shop.nikonusa.com/store/nikonusa/en_US/list/ThemeID.27720500/categoryID.43888300
http://www.futureshop.ca/en-CA/category/standard-lenses/25816.aspx

Sinulla on nyt mennyt etsin ja polttoväli sikinsokin sekaisin.
Peilikameran etsin on suunniteltu sellaiseksi, että normaaliobjetiivilla kuva näyttää mahdollisimman samanlaiselta kuin etsimen ohi katsottaessa. Kysymys on siis etsimen, ei objektiivin ominaisuudesta.

Oscal Barnack, Leica-kinofilmikameran kehittäjä valitsi normaaliobjektiiviksi 50 mm polttovälin. Hänellä oli perusteluna, että A5-kokoinen tuloste näyttää kohteen kokoiselta jos sitä katsoo käden etäisyydeltä.

N. 50 mm on lyhin polttoväli joka voidaan rakentaa kinokoiseen peilinheiluttimeen normaalirakenteisena. Normaalia lyhyempiin joudutaan rakentamaan ns. retrofocus (=tele väärinpäin). Käsite normaali viittaa siis objektiivin rakenteeseen eikä silmän toimintaan

MLNÄ kirjoitti:

”MInä en sanonut, että kuvakulma on sama kuin silmillä.”
—no mikäs siinä sitten on sama kuin silmällä? Olisiko perspektiivi, polttoväli vai kuvan koko?

Taitavat ihan kaikki sinun juttusi olla typoja!
Onko tuo MLNÄ:kin typo?

Silmän polttoväli lienee noin 17 – 22 mm, valovoima f/2 ja pienin aukko n, f/8

Enhän minä suomenkielistä vaan Lontoonkielistä ”standard prime” käsitettä.
Tarkoittaako ”standard” suomeksi ”samanlainen kuin näkyy silmillä”
”lens with a focal length about equal to the diagonal size of the film or sensor format”
kts esim.
http://shop.nikonusa.com/store/nikonusa/en_US/list/ThemeID.27720500/categoryID.43888300
http://www.futureshop.ca/en-CA/category/standard-lenses/25816.aspx

Sinulla on nyt mennyt etsin ja polttoväli sikinsokin sekaisin.
Peilikameran etsin on suunniteltu sellaiseksi, että normaaliobjetiivilla kuva näyttää mahdollisimman samanlaiselta kuin etsimen ohi katsottaessa. Kysymys on siis etsimen, ei objektiivin ominaisuudesta.

Oscal Barnack, Leica-kinofilmikameran kehittäjä valitsi normaaliobjektiiviksi 50 mm polttovälin. Hänellä oli perusteluna, että A5-kokoinen tuloste näyttää kohteen kokoiselta jos sitä katsoo käden etäisyydeltä.

N. 50 mm on lyhin polttoväli joka voidaan rakentaa kinokoiseen peilinheiluttimeen normaalirakenteisena. Normaalia lyhyempiin joudutaan rakentamaan ns. retrofocus (=tele väärinpäin). Käsite normaali viittaa siis objektiivin rakenteeseen eikä silmän toimintaan

Lue lisää

Etkö osaa lukea. minähän sanoin, että kun katsoo maisemaa ja silmien eteen tuo normaaliobjektivilla otetun kuvan siitä, ei näkymä muutu. Kuva siis näyttää siltä, mitä silmillä näyttää, tämä ei tarkoita, että kuvakulma olisi sama.

Tuo Barnackin idea on juuri se, mitä minä olen sanonut, joskin etäisyys on n 30 cm, ei ihan käden pituus. A5:kin on hieman suurempi kuin nykyään normali kymppikuva. Jos normaalina pidettäisiin lävistää, pitäisi kuvakoon olla vielä suurempi.

Puhuminen pieliheijastuskameroista on anakronismia. Yksisilmäinen peiliheijastuskamera kehitettiin yli 10 vuotta Barnackin kuoleman jälkeen. Muutenkin tuo käsitys on teknisiä ratkaisuja ylikorostava. On totta, että tietyt sanat kuten tele ja zoom ovat yleistyneet tietystä spesifeistä teknisistä ratkaisuista. En näe, miten tämä olisi käynyt normaalille ottaen peiliheijastuskameroiden suhteellisen uutuuden.

En puhunut mitään etsimistä.Etsimet yleensä pienentävät.

Lyhyesti, se, mitä sanon on, että periaatteessa normaali pitäisi päättää tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuotetun kuvakoon ja katseluetäisyyden. Käytännössä tarvitaan toki yleisiä standardeja ja siksi on sovittu, että kinokoolla normaali on 50 mm. Tässä sääntö, että normaali olisi lävistäjä ei ole mitenkään mukana. Se pätisi vain, jos katseluetäisyys olisi kuvan lävistäjä. Elokuvissakin 50 mm on normaali, vaikka lävistäjä on alle puolet siitä. Elokuvia katsotaankin hieman kauempaa.

Kokonaan toinen kysymys on, miten hyvä normaali on yleispolttovälinä. Yleensä kirintäpolttoväliset kamerat ovat lieviä laajakulmia n. 35-40 mm.

Ei ole yhtään hankalaa. Et ilmeisesti ole nähnyt uusia näyttöjä. Noiden pikkukameroiden etsimet olivat usein kelvottomia. Etsin, joka on yli 3 cm kameran vasemmasta reunasta (takaa päin) on vaikeakäyttöinen, kun nenä tulee tielle.
.
Canonilla on halpa pokkari etsimellä: Powershot A1400:

https://www.mustaporssi.fi/tuotteet/tuote/128086

”takanäytöltä kuvaaminen on vähän hankalaa”

Tuo koskee lähinnä vanhuksia joilla on silmissä vika jota kutsutaan ”ikänäöksi”. Lähelle ei näe ja lehteäkään ei voi lukea käsivaralta kun pitäisi lukea kädet suorina.
Ongelmaan on kuitenkin pari kätevää vanhuksille (ja muille suorakätisille) sopivaa ratkaisua, käynti silmälääkärillä tai luuppi näytölle.

on vähän hankalaa kirjoitti:

”takanäytöltä kuvaaminen on vähän hankalaa”

Tuo koskee lähinnä vanhuksia joilla on silmissä vika jota kutsutaan ”ikänäöksi”. Lähelle ei näe ja lehteäkään ei voi lukea käsivaralta kun pitäisi lukea kädet suorina.
Ongelmaan on kuitenkin pari kätevää vanhuksille (ja muille suorakätisille) sopivaa ratkaisua, käynti silmälääkärillä tai luuppi näytölle.

Lue lisää

Ei ikänäkö edellytä, että olisi vanhus, kyllä se alkaa siinä 40-50 vuoden iässä. Likinäköisellä on helppoa,kun katsoa silmälasien yli. Muut voivat mennä tiimariin ostamaan lukulasit

okaro kirjoitti:

Ei ikänäkö edellytä, että olisi vanhus, kyllä se alkaa siinä 40-50 vuoden iässä. Likinäköisellä on helppoa,kun katsoa silmälasien yli. Muut voivat mennä tiimariin ostamaan lukulasit

Lue lisää

Kylläpä sulla alkoi nuorena. Kannattaisi varmaan mennä leikkaukseen.

että olisi vanhus kirjoitti:

Kylläpä sulla alkoi nuorena. Kannattaisi varmaan mennä leikkaukseen.

En puhunut mitään itsestäni. Sanoin vain. että tuo on normaali ikä.

okaro kirjoitti:

En puhunut mitään itsestäni. Sanoin vain. että tuo on normaali ikä.

Sanon vaan, että tämäkin on typo

Nikon onkin niin ovela että, moni sotkee Nikon D7100 kameran P7100 kameraan?
Joissain Canonin taskukameroissa on myös eräänlainen "optinen etsin".

Halpa pokkari on toki hyvä juoppokamera, bileisiin ym. sekoiluun, mutta kuka sillä selvin kehtaa kuvata?

Känni. kirjoitti:

Halpa pokkari on toki hyvä juoppokamera, bileisiin ym. sekoiluun, mutta kuka sillä selvin kehtaa kuvata?

"mutta kuka sillä selvin kehtaa kuvata?"
Exif tietojen perusteella aika moni sellainen joka myy käytettyä järjestelmäänsä nettikaupassa..

narf1 kirjoitti:

"mutta kuka sillä selvin kehtaa kuvata?"
Exif tietojen perusteella aika moni sellainen joka myy käytettyä järjestelmäänsä nettikaupassa..

Siis sun kameran exif tiedoissa näkyy sun promillet, oon vähän kade.