Jos koet tieteen selittävän parhaiten elämämme peruskysymyksiä niin on hyvin ymmärrettävää että tiedon hakemisesi keskittyy pääasiassa tieteellisiin julkaisuihin ja lähteisiin.
Jos taas omaat taipumusta uskonnollisuuteen niin hankit tietosi mielellään ensisijaisesti uskonnollisista lähteistä ja muokkaat maailmankuvaasi niistä käsin.
Osa meistä surffailee tieteen ja uskonnon välimaastossa pyrkien tasapainoon näiden kahden välillä, kummastakaan kokonaan luopumatta.
Meitä on matkustajia moneen junaan ja jokaisella omat päämääränsä, ainakin ajatusten tasolla, kuka minnekkin menossa?
On vaikeaa olla puolueeton nykymaailmassa.
"En minä tiedä" on lause joka usein tuntuu tyhmyydeltä mutta todellisuudessa kertoo sanojansa rehellisyydestä ja jopa viisaudesta, ainakin kun puhutaan elämän synnystä.
Miksi kannattaa väitellä itsekkäästi asioista joiden todelliset vastaukset ovat meiltä kaikilta vielä piilossa?
Tottakai keskusteluja voidaan käydä mutta mielestäni liian usein otamme oikeudeksemme olla oikeassa itsellemme tyyliin: "kyllä minä tiedän miten asiat ovat!", vaikka tietämyksemme perustuu usein vain puolueelliseen näkemykseen, tieteelliseen tai uskonnolliseen, kunkin taustoista riippuen.
Puolueettomuus, koskien teoriaa elämän synnystä, antaisi tilaa keskustelulle joka olisi oikeasti mielenkiintoista ja sopuisaa ajatustenvaihtoa eikä ahdistavaa väittelyä kuten tällähetkellä palstalla voimme havaita.
Jos taas omaat taipumusta uskonnollisuuteen niin hankit tietosi mielellään ensisijaisesti uskonnollisista lähteistä ja muokkaat maailmankuvaasi niistä käsin.
Osa meistä surffailee tieteen ja uskonnon välimaastossa pyrkien tasapainoon näiden kahden välillä, kummastakaan kokonaan luopumatta.
Meitä on matkustajia moneen junaan ja jokaisella omat päämääränsä, ainakin ajatusten tasolla, kuka minnekkin menossa?
On vaikeaa olla puolueeton nykymaailmassa.
"En minä tiedä" on lause joka usein tuntuu tyhmyydeltä mutta todellisuudessa kertoo sanojansa rehellisyydestä ja jopa viisaudesta, ainakin kun puhutaan elämän synnystä.
Miksi kannattaa väitellä itsekkäästi asioista joiden todelliset vastaukset ovat meiltä kaikilta vielä piilossa?
Tottakai keskusteluja voidaan käydä mutta mielestäni liian usein otamme oikeudeksemme olla oikeassa itsellemme tyyliin: "kyllä minä tiedän miten asiat ovat!", vaikka tietämyksemme perustuu usein vain puolueelliseen näkemykseen, tieteelliseen tai uskonnolliseen, kunkin taustoista riippuen.
Puolueettomuus, koskien teoriaa elämän synnystä, antaisi tilaa keskustelulle joka olisi oikeasti mielenkiintoista ja sopuisaa ajatustenvaihtoa eikä ahdistavaa väittelyä kuten tällähetkellä palstalla voimme havaita.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tiede on tuottanut tänään enemmän tietoa kuin kaikki uskonnot kautta koko maailmanhistorian.
"Tiede on tuottanut tänään enemmän tietoa kuin kaikki uskonnot kautta koko maailmanhistorian."
Olet oikeassa ja juuri sen vuoksi tieteeseen luotetaan tänään enemmän kuin koskaan aiemmin.
Kuitenkaan tiede ei ole ratkaissut olemassaolomme mysteeriä monista teorioistaan huolimatta.
Ei uskokaan sitä ole ratkaissut;
"Kuitenkaan tiede ei ole ratkaissut olemassaolomme mysteeriä monista teorioistaan huolimatta."
Uskomuksilla on runsaasti erilaisia vastauksia "olemassaolomme mysteeriin", mutta ei keinoja arvioida objektiivisesti, onko mikään niistä oikea. Valitsemalla makiunsa mukaan yhden vastauksen ja väittämällä muita vääriksi ei mysteerejä ratkaista.
>>Kuitenkaan tiede ei ole ratkaissut olemassaolomme mysteeriä monista teorioistaan huolimatta.
Pitäisi ottaa tasapuolisesti huomioon niin sotkan muna kertomus kuin big bang teoria.
Mistä tietää että se oli juuri sotka eikä vaikka sepelikyyhky?
Onko jotain "tuonpuoleista"? Se kai on peruskysymys.
Ihmisen kehittämät lukuiset uskonnot keskenään erilaisine ja ristiriitaisine käsityksineen ovat oiva esimerkki siitä, että vaikka jotain "tuonpuoleista" olisi uskonnot useimmiten karkeasti epäonnistuvat sen ymmärtämisessä. Toisaalta meillä ei ole mitään kriteereitä tai menetelmiä sen selvittämiseksi mikä uskonto on enemmän väärässä kuin toinen.
Todellakin lause "en tiedä" on siis rehellinen ja oikea vastaus. Emme edes voi tietää.
Jos ja kun meillä ei siis ole mitään mahdollisuutta saada tietoa siitä onko jotain "tuonpuoleista", siitä ei ole mahdollisuus saada mitään luotettavaa tietoa, niin miksi vaivata sillä päätään? Mihin muuhun "tuonpuoleisen" pohdinta voi johtaa kuin perustelemattomiin spekulaatioihin ja villeihin arvauksiin, joista jokainen on todennäköisesti yhtä väärä tai oikea kuin mikä tahansa muu "uskonnoksi" kutsumamme villi arvaus.
Tähän vielä jatkoksi:
Tiede ja tieteellinen menetelmä on havaintojen ja kokemustemme mukaan paras tapa ymmärtää ympäröivää maailmaa ja niitä lainalaisuuksia, joiden mukaan se toimii. Satelliitit välittävät tietoliikennettä, lääkkeet auttavat ja voimalaitokset toimivat tästä osoituksena.
Tiedämme, että tieteen käsitykset eivät ole absoluuttisia totuuksia. Tärkeää on, että ne eivät koskaan voi olla kyseenalaistamattomia totuuksia. Kritiikkikin on kuitenkin oltava argumentoitavissa. Tieteen käsitykset edustavat kuitenkin parasta käytettävissä olevaa tietoa. Niiden eteen on tehty eniten ammattimaista työtä ja ne ovat läpäisseet kovimman kritiikin.
Uskonnoissa arvauksista tehdään dogmeja eli kyseenalaistamattomia lähtökohtia. Uskonnollisen todistelun tulos on siksi aina sama kuin lähtökohta. Viime kädessä minun Jumalani on olemassa, koska minun Jumalani on olemassa. Uskonnot eivät edisty. Toki uskonnotkin muuttuvat, koska kulttuurit, joiden osa ne ovat muuttuvat, mutta niihin ei ole sisäänrakennettu mitään menetelmää, jolla ne korjaisivat itseään, koska ei ole mitään mikä määrittäisi sen, mikä on "korjaus" ja mikä "virhe".
Kaikista absurdeinta on asettaa todistetusti toimiva ja edistyvä tiede vastakkain mihinkään perustumattomien uskonnollisten käsitysten kanssa. Uskonnolliset villit arvaukset eivät ole mikään "vaihtoehto" tieteelliselle tiedolle. Alkuräjähdys ja Sotkan muna eivät paini samassa sarjassa eivätkä edes kuulu saman lajin piiriin.
Avausotsikko "puolueettomuus" soveltuu siis uskomusten väliseen arviointiin, muttei niiden ja tieteen vertailuuun. Onkohan avaaja valmis tähän vai haluaako hän verrata totuudeksi oletettua omaa uskoaan tieteeseen?
Uskomusten väliset erot voidaan myös nähdä ihmisten käsitysten eroina, vaikka uskon kohteena olisikin itse asiassa yksi ja sama olento.
>Jos taas omaat taipumusta uskonnollisuuteen niin hankit tietosi mielellään ensisijaisesti uskonnollisista lähteistä ja muokkaat maailmankuvaasi niistä käsin.
Suurin osa (kristilliseen) uskonnollisuuteen taipuvaisista ei todellakaan toimi näin, ei ainakaan Länsi-Euroopassa. Kuvauksesi sopii lähinnä ja oikeastaan vain kiihkouskovaisiin.
Jonkinlainen puolueettomuus tieteellisen ajattelun ja fundamentalistisen uskonnollisuuden välillä on mielestäni älyllisesti mahdoton olotila, jossa kukaan ei voi kauan makoilla.
>Puolueettomuus, koskien teoriaa elämän synnystä, antaisi tilaa keskustelulle joka olisi oikeasti mielenkiintoista ja sopuisaa ajatustenvaihtoa eikä ahdistavaa väittelyä kuten tällähetkellä palstalla voimme havaita.
Miten tähän voitaisiin päästä, kun osapuoli K:lla on hallussaan "täydellinen varmuus" ja osapuoli E:llä on (lähes) vastaava varmuus ainoastaan siitä että vastapuoli on kaiken näytön perusteella väärässä?
Uskonnollisuuteen perustuvan varmuuden voimin voidaan vain saarnata ja käännyttää, mutta ei aidosti keskustella. Palstan melkein ainoa "luonnollinen henkilö" Pekka Reinikainen antoi aiheesta taannoin mieleenpainuvan esimerkin: Jos edes omalla nimellään esiintyvä uskovainen kevytjulkkis ei pysty keskusteluun, miten sitten samaa kantaa edustavat kymmenet tuhannet nimimerkit pystyisivät?