Laitan oman ehdotukseni, kolme pahinta riskiä. Muutkin voisvat esittää ehdotuksiaan.
1. Historia on opettanut, ettei yhteiskunnallinen kehitys ole lineaarista, yhteiskunnat taantuvat, korkeakulttuurit katoavat, tulee suuria sotia ja kansainvaelluksia. Ydinvoima ja sen vaatima korkea tekninen kulttuuri ei sovi tähän kuvioon. Kun ydinvoimala käynnistetään, niin sen jätteet haudataan vasta 60-100 vuoden päästä, jos silloinkaan. Jätteet jäävät loppusijoittamatta. Mikään ei takaa vakautta noin pitkäksi aikaa.
2. Ydinvoimalat vanhenevat. On kuitenkin liian kallista rakentaa uusia, joten vanhoille ydinvoimaloille haetaan lisäaikaa. Kansalliset viranomaiset katsovat läpi sormien, koska eivät halua laittaa kapuloita rattaisiin. Vanhoihin ydinvoimaloihin rakennetaan vanhojen rauta-pohjaisten turvatoimintojen päälle monimutkaisia automaatiota, joissa kaikkia mahdollisia tilanteita ei osata ennakoida. Digitalisoitu järjestelmä toimii enää vain tietyllä todennäköisyydellä, sille ei voi tehdä 100% toimintavaatimuksia. Veikkaan, että seuraava INES7 tulee johtumaan tästä kakkoskohdasta.
3. Ydinvoimala on järjettömän edullinen ase vihiolliselle tai terroristille. Koska ydinvoimlaa ei voi tehdä vaarattomaksi tai yhtäkkiä purkaa tai vaikka siirtää johonkin - se on hyvä kohde joko kiristykselle tai yhteiskunnan lamauttamiselle. Sammutettunakin se vaati melkoisen jäähdytyksen ja tuon eliminointi on tietenkin sodassa helppoa, mutta siihen pystyisi myös melko pieni, osaava joukko rauhan aikana.
1. Historia on opettanut, ettei yhteiskunnallinen kehitys ole lineaarista, yhteiskunnat taantuvat, korkeakulttuurit katoavat, tulee suuria sotia ja kansainvaelluksia. Ydinvoima ja sen vaatima korkea tekninen kulttuuri ei sovi tähän kuvioon. Kun ydinvoimala käynnistetään, niin sen jätteet haudataan vasta 60-100 vuoden päästä, jos silloinkaan. Jätteet jäävät loppusijoittamatta. Mikään ei takaa vakautta noin pitkäksi aikaa.
2. Ydinvoimalat vanhenevat. On kuitenkin liian kallista rakentaa uusia, joten vanhoille ydinvoimaloille haetaan lisäaikaa. Kansalliset viranomaiset katsovat läpi sormien, koska eivät halua laittaa kapuloita rattaisiin. Vanhoihin ydinvoimaloihin rakennetaan vanhojen rauta-pohjaisten turvatoimintojen päälle monimutkaisia automaatiota, joissa kaikkia mahdollisia tilanteita ei osata ennakoida. Digitalisoitu järjestelmä toimii enää vain tietyllä todennäköisyydellä, sille ei voi tehdä 100% toimintavaatimuksia. Veikkaan, että seuraava INES7 tulee johtumaan tästä kakkoskohdasta.
3. Ydinvoimala on järjettömän edullinen ase vihiolliselle tai terroristille. Koska ydinvoimlaa ei voi tehdä vaarattomaksi tai yhtäkkiä purkaa tai vaikka siirtää johonkin - se on hyvä kohde joko kiristykselle tai yhteiskunnan lamauttamiselle. Sammutettunakin se vaati melkoisen jäähdytyksen ja tuon eliminointi on tietenkin sodassa helppoa, mutta siihen pystyisi myös melko pieni, osaava joukko rauhan aikana.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kun ydinjätteet loppusijoiutetaan puolen kilometrin syvyyteen kallioon, siellä ne ovat hyvässä turvassa. Jopa ydinräjäytykset tai jääkauden vyöryminen maankamaran yli on siellä lähes huomaamaton tapahtuma. Loppusijoituksen esteenä on ennen kaikkea ydinvoiman vastustajien levittämä propaganda. He lähtevät siitä että ydinjäteongelman ratkaisemattomuus on hyvä pidäke ydinenergiaohjelmille.
Turvassa tulisikin olla luonto ja ympäristö, niiltä ydinjätteiltä. Ydinjäteongelmaa ei tosiaankaan ole vielä missään ratkaistu muuten kuin nykyisin sopimuksilla kielletyllä tavalla, eli mereen dumppaamisella (mm. Ruotsi). Tai se on oikeastaan nyt pysyvä ongelma.
_____
Tämä viesti on 1. kerran kirjoitettu 17.7.2013 12:37. Valvojat eivät ole ilmoittaneet syytä viestin poistoon. Valitan tapahtunutta. Tiedoksi @Suom24 @JarnoS24
"Loppusijoituksen esteenä on ennen kaikkea ydinvoiman vastustajien levittämä propaganda. He lähtevät siitä että ydinjäteongelman ratkaisemattomuus on hyvä pidäke ydinenergiaohjelmille"
Itse kuulun niihin vastustajiin, jotka haluavat jätteet pois maan päältä mahdollisimman nopeasti. Siitäkin huolimatta, että tiedostan koko loppusijoitusratkaisun olevan vähän raakile. Joka tapauksessa ne maan sisässä ovat vaarattomampia kuin maanpäällisissä varastoissa.
Hallittu loppusijoitus on vain sana. Oikeasti kyse on ajautumisesta ainoaan mahdolliseen pakkoratkaisuun, vaarallisten jätteiden maahan hautaamiseen.
Kyllä ne vielä joskus ammutaan avaruuteen
"Kyllä ne vielä joskus ammutaan avaruuteen"
Aika paljon pitää tekniikan vielä kehittyä, että niin iso riski, kuin ydinjätteiden dumppaus avaruuteen, uskalletaan ottaa. Saattaa olla, että sen asian ratkaisee vakuutusyhtiöt.
_____
Tämä viesti on 1. kerran kirjoitettu 17.7.2013 12:48.. Valvojat eivät ole ilmoittaneet syytä viestin poistoon. Valitan tapahtunutta, myös keskustelun puurakenteen muuttumista. Tiedoksi @Suom24 @JarnoS24
Loppusijoitus on hyvä ja turvallinen ratkaisu. Tuskin niitä tulevaisuuden sivilisaatiot ota vahingossa käyttöön; Jos on taitoa kaivaa ydinjätteet betonin läpi esiin niin on luultavaa että kaivajat tietävät jotain säteilystäkin.
Ydinsähkön tuotannon vaarallisimmat riskit liittyvät ydinvoimaloiden tuottamaan, maailman vaarallisimpaan jätteeseen - ydinjätteeseen. Riskien laukaisijoiksi voidaan luokitella
- luonnonmullistukset
- ydinterrorismi
- ydinonnettomuudet
Kahden ensinmainitun luokan riskinä on kolmas mainittu luokka, eli ydinonnettomuus. Ympäristön ja ihmisten kannalta on koko lailla yhdentekevää, mikä oli ydinonnettomuuden alkusyy.
Luonto ydinvoiman pahin riski.
Japanin maanjäjäristys/tsunami/ydinvoimalakatastrofi-tapahtumaketju oli luonnon voimannäytte ydinvoimaa vastaan, mutta luonto voi tehdä tämmöisenkin tempun:
- ilmasto lämpenee
- vedet lämpenee
- ydinvoimaloiden tehoja joudutaan rajoittamaan
- tulee pitkä ja voimakas hellekausi
- sähköä ei riitä ilmastointilaitteille
- sähköverkko romahtaa
- ilmastointilaitteet ei saa sähköä
- ihmisiä kuolee laajalla alueella helteen vuoksi
Ydinjätteet voi tulevaisuudessa olla myös sotien motiivi, mutta sehän ei koske kuin niitä, jotka kantavat huolta tulevista sukupolvista ja kestävästö kehityksestä.
- Vastaaja/stuxnet -
Vaikea uskoa että ydinjäte on niin haluttua tavaraa, että sen vuoksi kannattaisi käydä sotia.
Niin tänä päivänä. Ne aineet säilyvät siellä kuitenkin miljoonia vuosia, eikä meillä ole aavistustakaan siitä, millaiset yhteiskunnat ja sivilisaatiot silloin on maan päällä.
Voi ajatella, että esimekiksi plutoniumin valmistaminen kielletään, ja jostain syystä, asekäyttö vain esimerkkinä, se olisi erittäin tarpeellinen. Silloin voidaan tehdä niin, että vallataan maa-alue, johon sisältyy ydinjätteiden loppusijoituapaikka, ja hyödynnetään siellä oleva plutonium.
" vallataan maa-alue, johon sisältyy ydinjätteiden loppusijoituapaikka, ja hyödynnetään siellä oleva plutonium. "
Ja mikä porukka sen maa-alueen valtaisi?
Muutama greenpeace-hörhö tai terroristi ei siihen riittäisi, koska vastassa olisi nopeasti poliisi ja tarvittaessa myös kyseisen maan armeija.
Ja mihin ydinjäte vietäisiin plutoniumin erottamiseksi?
Ydinjätteen poiskuljetus ei onnistu. Auto tai laiva pysäytettäisiin nopeasti. Lentokone ammuttaisiin alas.
Voit rauhassa unohtaa hölmön ajatuksesi.
Olisiko pahin ydinvoiman riski kuitenkin siinä, että sen radioaktiiviset päästöt muuttaa ihmisen ja kaikkien elävien geeniperimää? Ihmisen mutaatiotaajuuden kaksinkertaistuminen tapahtuu noin 1-2Sv annoksella, mikä nykyisellä taustasäteilyllä saataisiin vasta muutaman sadan vuoden kuluttua. mutta pienemmillä eliöillä mutaatiotaajuus on suurempi.
Suomen ydinvoimalaitosten päästöt aiheuttavat lähiasukkaalle 0,1 mikroSv vuotuisen annoksen. Hänen pitää siis odottaa 100 000 vuotta että hänen geeniperimänsä mutaatiomäärä kaksinkertaistuisi ydinvoimalaitoksen takia. Valitettavasti vain nykyinen elinikä asettaa rajoituksia.
Taustasäteily, geenperimä
"Suomen ydinvoimalaitosten päästöt aiheuttavat lähiasukkaalle 0,1 mikroSv vuotuisen annoksen. Hänen pitää siis odottaa 100 000 vuotta että hänen geeniperimänsä mutaatiomäärä kaksinkertaistuisi ydinvoimalaitoksen takia."
Säteilyä tulee luonnostakin.
"Valitettavasti vain nykyinen elinikä asettaa rajoituksia."
Geeniperimä tarkoittaakin geenien siirtymistä jälkeläisille.
Kun kaikki eivät ole ydinvoimalaitosten lähiasukkaita, hedelmöityksessä tuo säteilyn aiheuttama geeniperimä laimenee puoleen.
Luulisin että elinympäristössä olevat kemialliset aineet aiheuttavat paljon enemmän mutaatioita kuin keinotekoinen ionisoiva säteily.
"Kun kaikki eivät ole ydinvoimalaitosten lähiasukkaita, hedelmöityksessä tuo säteilyn aiheuttama geeniperimä laimenee puoleen. "
Luulisin että elinympäristössä olevat kemialliset aineet aiheuttavat paljon enemmän mutaatioita kuin keinotekoinen ionisoiva säteily. "
Ydinvoimalan aiheuttama lähialueen radioaktiivisuuden lisääntyminen on sen normaalissa toiminnassa todellakin mitätöntä suhteessa taustasäteilyyn.
Arvioitu säteilyn aiheuttama mutaatiotaajuuden lisääntyminen, 1-2Sv kaksinkertaistaa sen, on vielä aika karkea arvio. Kun epäilin mutaation olevan mahdollisesti suurin ydinvoiman riski, tarkoitin hyvin, hyvin pitkää ajanjaksoa. Myöskin muun luonnon mutaatiot, jotka tapahtuu paljon nopeammin kuin ihmisten, voi tulevaisuudessa olla riski ihmisille monella eri tavalla.
luonnonmutaatiot riskinä. Voikukista kasvaa ihmissyöjäkasveja?
"luonnonmutaatiot riskinä. Voikukista kasvaa ihmissyöjäkasveja? "
Vähän epätarkka sanavalintan "Luonnon mutaatiot" (ei kutienkaan luonnonmuttatiot). Olisi pitänyt säilytttää asiayhteys, esim- "kiihtyneet luonnon mutaatiot". Kiitos huomautuksesta kuitenkin.
Säteily aiheuttaa eläimille ja kasveille mutaatiotaajuuden kiihtymisen, jolloin mutaatiota ei voi kutsua luonnonmutaatioksi. Sen seurauksena voi tapahtua mm. lajien katoamisia, joiden seuraukset voi olla ihmisille dramaattiset.
No tuo luonnon kärsiminen on nyt vähän kyseenalaista. Tšernobylin onnettomuuden ainoa voittava osapuoli oli luonto. Eläimet ja kasvit ovat vallanneet voimala-alueen ihmisiltä takaisin ja voivat hyvin.
Ihminen on yksi vähiten säteilyä kestävistä eliöistä. Ihmiselle vaarallinen säteilymäärä ei välttämättä tee maastosta elinkelvotonta.