Rukoileminen "hengessä ja totuudessa"

UPDATE_10272533 kirjoitti:

Mikä rukoilussa on olennaisinta? Kädet ristiin laittaminen ja mumiseminen? Ei, emme tarvitse niitä. Rukoileminen on jotain aivan muuta. Kun rukoilemme hengessä ja totuudessa, olemme silloin oivaltaneet jotakin. Olemme silloin tajunneet, että kaikki se, mitä luulemme totuudeksi tai todellisuudeksi, ei ole totuutta eikä todellisuutta nähnytkään. Tiede ei ole todellisuutta eikä totuutta nähnytkään. Tiede on vain keino määrittää todellisuus ja siinä me ihmiset menemmekin vikaan, kun me niin kovasti määrittelemme sitä. Yritämme kovasti ymmärtää sitä ja tunnemme erilaisia tunteita merkitystemme johdosta. Mutta voiko sen perimmäistä olemusta ymmärtää, jos emme määritä sitä miksikään tieteen, aistiemme tai ajatustemme avulla, koska emme tiedä, määrittääkö todellisuuskaan itse itseään, ja määrittääkö se itseään mihinkään käsitteeseen? Kun oivallamme tällaisen asian, rukoilemme hengessä ja totuudessa. Tällöin ymmärrämme, että todellisuus on, totuus on, onnellisuus on, rakkaus on, Jumala on, ja että tunnemme ne tuntemattomana. Ne vain ovat, ilman että niitä tarvitsisi etsiä tai että niitä tarvitsisi saavuttaa. Oikeastaan kyse on vain yhdestä asiasta, joka on, mutta puemme sen koko ajan määritelmiin ja tämä meidän on nähtävä.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä