1. Uskomme ei ole harkittu, järkevä ratkaisu, vaan usko on Jumalan lahja.
Maailma on täynnä erilaisia ideologioita ja oppisuuntia. Niillä kaikilla on kauppamiehensä, joillakin kokonaisia armadoita. Väitellään, keskustellaan, puhellaan. Nähdäkseni on erinomaisen tärkeää meidän itse tietää ja sanoa muillekin, ettei uskomme ole mikään tietoinen valinta eri ideologioiden välillä. Emme me ole uskovaisia, koska olemme valinneet ateismin, hindulaisuuden ja kristinuskon välillä. Olemme uskossa siksi, että Jumala itse on lahjoittanut meille uskon. Olemme kohdanneet elävän Jumalan. Jumala itse on synnyttänyt uskon meidän sydämissämme.
Paavalilta tiukattiin jatkuvasti, miksi hän kiersi ja saarnasi. Hänen vastauksensa oli, että Jumala oli kutsunut hänet ja käskenyt kiertää ja saarnata. Herra itse sanoo opetuslapsilleen, etteivät he valinneet häntä vaan Herra valitsi opetuslapset.
Me emme röyhistele rintaamme emmekä toisaalta häpeile uskoamme. Uskomme ei perustu typeryyteemme eikä viisauteemme. Se perustuu siihen, että Elävä Jumala on nähnyt hyväksi saattaa meidät totuuden tuntoon.
Maailma on täynnä erilaisia ideologioita ja oppisuuntia. Niillä kaikilla on kauppamiehensä, joillakin kokonaisia armadoita. Väitellään, keskustellaan, puhellaan. Nähdäkseni on erinomaisen tärkeää meidän itse tietää ja sanoa muillekin, ettei uskomme ole mikään tietoinen valinta eri ideologioiden välillä. Emme me ole uskovaisia, koska olemme valinneet ateismin, hindulaisuuden ja kristinuskon välillä. Olemme uskossa siksi, että Jumala itse on lahjoittanut meille uskon. Olemme kohdanneet elävän Jumalan. Jumala itse on synnyttänyt uskon meidän sydämissämme.
Paavalilta tiukattiin jatkuvasti, miksi hän kiersi ja saarnasi. Hänen vastauksensa oli, että Jumala oli kutsunut hänet ja käskenyt kiertää ja saarnata. Herra itse sanoo opetuslapsilleen, etteivät he valinneet häntä vaan Herra valitsi opetuslapset.
Me emme röyhistele rintaamme emmekä toisaalta häpeile uskoamme. Uskomme ei perustu typeryyteemme eikä viisauteemme. Se perustuu siihen, että Elävä Jumala on nähnyt hyväksi saattaa meidät totuuden tuntoon.
Vastaukset 16
Vanhimmat
2. Kristillinen usko ei ole inhimillisen järjen tulos, vaan se on meille annettu asia.
"Kerro minulle, miten sinä vastaat tähän kysymykseen?" "Miksi ihmeessä Jumala sallii kärsimyksen?" "Sinä kun olet uskovainen, sano minulle miksi Raamatussa ..." Nämä ovat tuttuja kysymyksiä. Ja kristitty menee retkuun: Alkaa puolustella Jumalaa, alkaa perustella uskoaan järkevästi tai menee aivan hiljaiseksi eikä osaa sanoa mitään. Ja kuitenkin rehellisempää olisi sanoa asia suoraan: En minä tiedä. Jumala ei ole lähettänyt minua selittäjäkseen ja puolustelijakseen, vaan tunnustamaan hänen suuruuttaan.
Emme me osaa ratkaista kärsimyksen ongelmaa. Emme me tiedä, miksi Raamattu on paikoin kovin julma kirja. Emme me osaa selittää sen kaikkia ristiriitaisuuksia. Me tyydymme siihen, että Jumala itse on meidän Herramme ja Vapahtajamme. Me edustamme sitä uskoa, joka on kerta kaikkiaan pyhille annettu.
Jumala ei ole meidän järkemme tulos eikä hän mahdu meidän järkeilyymme. Hänen tiensä eivät kerta kaikkaan ole meidän teitämme eivätkä hänen ajatuksensa ole meidän ajatuksiamme. Me tiedämme hänestä vähän, vain sen, mitä hän on ilmoittanut. Se on häviävän vähän, mutta se on tarpeeksi. Me olemme sidoksissa Jumalan sanaan, joka on hänen ilmoituksensa meille. Yhdelläkään ihmisellä ei ole valtuuksia muuttaa sitä uskoa, joka meille on annettu.
3. Kristillinen usko ei ole elämäntapa, vaan se on suhdetta Elävään Jumalaan
"Miksi kristitty ihminen ei saa tehdä tätä?" "Miksi kristityt tekevät näin?" "Mikä on kirkon kanta tähän asiaan?" Ateisti on usein hyvin kiinnostunut siitä, mitä kristitty pitää oikeana ja vääränä. Meidän on syytä pitää esillä tosiasiaa: Kristillinen usko ei ole ensisijaisesti elämäntapaa. Se on suhdetta Elävään Herraan ja siitä johtuvaa elämäntapaa.
Kenestäkään ei tule kristittyä sillä, että hän alkaa noudattaa kristillisiä tapoja. Kristityksi tullaan Kristuksen ristin juurella, niin että omistetaan hänessä Jumalan armo ja syntien anteeksiantamus. Ja jos tästä ei haluta mitään tietää, on aivan turha kysellä elämäntapaa - vaikka olemme toki valmiita vastaamaankin.
4. Jumala tuo kaikki tuomiolle
"Tiedätkö, minulla tuli keskustelu sukulaispojan kanssa, kun hän sanoi, ettei mitään Jumalaa ole olemassakaan. Ja meille tuli kova riita, kun minä rupesin hänestä syntistä tekemään!"
Usko ristiinnaulittuun Herraan ei synny päättelemällä eikä järkeilemällä. Kukaan ei tarvitse Jumalaa, ellei ymmärrä itseään syntiseksi. Syntiänsä ei kukaan opi omin avuin näkemään. Siihen tarvitaan Jumalan lakia. Meidän on uskallettava tuoda esille Jumalan vanhurskas tuomio, jolle kerran tuodaan kaikki, elävät ja kuolleet. Vain lain saarnaan liitetty kirkas evankeliumi voi murtaa rinnasta kivisydämen ja synnyttää uutta elämää.
(Koskenniemi.E)
Näinkö se menee?
Viesti on tarpeellista tietoa kristityille. Ateisteille vieläkin tähdellisempää.
Usko ei tulekaan päättelemällä, eikä järkeilemällä. Onko sopivaa sitten puhua uskostaan ja Raamatunsanasta, ketä se voisi loukata? Kautta vuosisatojen on puhuttu asiasta, kuka ja miksi sen nyt haluaisi kieltää?
Ateisista vai ismamilaistako valtiota haetaan? Kummastakin on esimerkkejä N- liitosta alkaen.
Suomen kaltainen maallistunut valtio on paras vaihtoehto. Se vain ei tunnu fundamentalisteille kelpaavan.
Maallistunut, vai maallistettu valtio? Huomaa erot!
Todellakin- maallistettu sana sopii hyvin. Juuri tv:ssä kritisoitiin Kansanlähetystä, joka ohjeistaa siten, että homoja ei hyväksytä raamatun mukaan. Melkoista peliä on.
Kyllä se nyt on vaan niin, että jos kuulet jonkin sanoman, niin sinä itse päätät sen, pidätkö sanomaa totena vai et. Ei sitä päätöstä kukaan toinen sinun puolestasi tee.
Niinpä aamulla tv:ssäkin Kansanlähetyksen lähetti kertoi, että että tarkoitus on pitää tarjolla Jumalan sanaa ja jatkoi, että tarjoamme elävää vettä, mutta itse saa päättää ottaako sitä ja kaataa maahan vaihtaakseen Cocikseen. Niin se menee ja hyvä olisi tietää jokaisen kuinka sen uskon kanssa oikein on.
Aloituksen lukeminen ateisteilla ihan välttämätöntä, sivistyksen takia, niin ja turhan vouhotusenkin.
Niin. Kyllähän aloitus on hyvä esimerkki fundamentalistisesta ajattelusta ja vanhasta tutusta jaarittelusta.
Suomi EI ole maallistettu. Jokainen ihminen itse päättää, haluaako olla fundamentalisti vaiko ei. Näin korkean koulutustason maassa ilmeisesti suurin osa EI halua.
Ai, saako itse päättää oikein. No, kuulee - ei oikein siltä vakuuttavasti näytä. Kun se Raamattu nyt ei muutu, kutsuttiinpa sen lukijoita miksi tahansa sitten.
Kyllä päätösvalta on ihmisellä itsellä, POISLUKIEN ne ryhmittymät, joissa lapsia jo pienestä saakka kasvatetan "ainoaan oikeaan" uskoon.
Raamattu ehkä ei muutu, mutta tulkinnat näyttävät muuttuvan ja niitä riittää. Jokainen on oikeassa ja muut, vähänkin erilaiset tulkinnat, väärässä.
Tietenkin on niin, että jos ihminen tulee uskoon vaikkapa vaikeiden elämänvaiheiden kautta/seurauksena, uskon ulkopuolinen maailma näyttää vaikealta paikalta.
Kaikki Raamattua lukevat eivät todellakaan ole fundamentalisteja. Ne ihmiset, jotka määrittelevät maailmaa uskon kautta ja/tai alkavat vaatia samaa muiltakin, ovat fundamentalisteja.
Toki fundamentalisti myös olettaa olevansa oikea kristitty. Siihen joukkoon hän laskeekin vain samoin uskovat.
Ehkäpä tuo fundamentalisti ei tarkoita aivan sitä, että js ihminen uskon kautta määrittelee maailmaa. Suomessa sellaista ihmistä sanotaan uskovaksi. Fundamentalistin määritelmä ei ole sellainen. Ei riitä määritelmäksi. Valitan.
Netti.
Fundamentalistiliike heikentyi vuoden 1925 jälkeen. Siitä huolimatta miljoonat uskovat edelleen Raamatun erehtymättömyyteen ja Kristuksen pian tapahtuvaan paluuseen. Toisen maailmansodan jälkeen muodostui evankelikalinen liike, joka elvytti ja yhdisti konservatiivista protestanttisuutta sekä säilytti joitain fundamentalismin käsityksiä laimennettuina.[5]
Fundamentalismi aloitti uuden nousun 1970-luvulla. Uudet fundamentalistit olivat pienien kirkkokuntiin kuulumattomien seurakuntien pastoreita, lähinnä helluntalaisia, itsenäisiä baptisteja tai etelän baptisteja. Heidän kannatuspohjanaan ovat olleet suurehkot lähiöiden kirkot tai televisiotoiminta, josta he saavat varoja kuulumatta kirkkokuntiin. Jotkut keräävät varoja ja järjestävät postituslistoja vaikuttaakseen suoraan Yhdysvaltain politiikkaan. Jerry Falwell ja Pat Robertson ovat olleet 1980-luvun saarnaajista kuuluisimpia.[5]
Islamilainen fundamentalismi[muokkaa]
Niin sanotulla koraanifundamentalismilla tarkoitetaan nykyisin harvalukuisia liikkeitä, jotka hylkäävät sunnan ja perustavat uskonnon vain Koraaniin. Koraanifundamentalismia on, vastoin sanan mielleyhtymää, pidetty vapaamielisenä islamin suuntauksena, joka sai 1900-luvun alussa kannattajia etenkin länsimaistuneista
Toiset kaataa raikkaan veden maahan vaihtaen sen kokikseen. Kokiksen juojien arvostelu raikkaasta vedestä ei ole uskottavaa.
---