Koska minä ole eräille tahoille kuin piikki lihassa, haluan jatkaa aloittamallani tiellä ;))
Iltapäivälehdet ovat viime aikoina kirjoitelleet useasti kahden pojan palautuksesta isänsä kotimaahan. Ja onhan näitä tapauksia ollut ennenkin.
Tulikin tästä mieleeni ajatus, että tämäkin on asia joka huomattavati myy.
Äidiltä "otetaan" lapset pois pahan ja väärässä olevan isän toimesta...
Kuitenkin toisaalla kiivaasti väitetään, että isällä on yhtälaiset oikeudet lapsiinsa. Miksi sitten alkuasetelma on aina se, jos lapsista tulee kina, että he kuuluvat enemmän äidille?
Kuinka moni meistä voi tosiasiassa sanoa, ettei ole äidin puolella tällaisissa tapauksissa ja katsoo oikeuden tapahtuneen kun isä saa lapset?
Iltapäivälehdet ovat viime aikoina kirjoitelleet useasti kahden pojan palautuksesta isänsä kotimaahan. Ja onhan näitä tapauksia ollut ennenkin.
Tulikin tästä mieleeni ajatus, että tämäkin on asia joka huomattavati myy.
Äidiltä "otetaan" lapset pois pahan ja väärässä olevan isän toimesta...
Kuitenkin toisaalla kiivaasti väitetään, että isällä on yhtälaiset oikeudet lapsiinsa. Miksi sitten alkuasetelma on aina se, jos lapsista tulee kina, että he kuuluvat enemmän äidille?
Kuinka moni meistä voi tosiasiassa sanoa, ettei ole äidin puolella tällaisissa tapauksissa ja katsoo oikeuden tapahtuneen kun isä saa lapset?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Naisella on tietty suhteellisen lyhyt aika jolloin hän voi saada lapsia. Mieheltä se onnistuu vielä 60-kymppisenäkin periaatteessa, mies voi perustaa useamman pesueen ja saada paljon enemmän lapsia kuin nainen. Naisella biologinen kello tikittää paljon uhkaavammin kuin miehellä, miehellä on siis enemmän valinnanvaraa. Vanha mies nuori nainen yhdistelmä on aika lailla yleisempi kuin nuori mies vanha nainen.
Kun otetaan huomioon vielä raskauden aiheuttamat fyysiset koettelemukset ja imettäminen ja lapsen nonstop hoitaminen, joka jää yleisemmin äidin vastuulle. Lisäksi naisten heikompi asema työmarkkinoilla johtuen lasten hoidosta, sairastelusta niin...ja naisten alojen huonommat palkat (vanhempainlomien kustannukset heikentävät)
Se voip olla aikamoinen kokemus jos mies ottaa lapset ja perustaa uuden perheen toisen naisen kanssa, vie kodin. Äiti (joka on voinut olla ensin monta vuotta kotona) sit makselee pienestä lähihoitajan pätkätyö palkasta elatusta ja viiltelee ranteet yksinäisyydessään....tiedä häntä sitten....varsinainen skenaario:)
Hyvin oivallettu! Eli kyseessä on siis ihan inhimillinen vaade, kun tarkastelee asiaa hieman syvällisemmin ja näkee pinnan alle.
Vain itsekäs tässä tilanteessa lähestyy asiaa puhumalla isän tai äidin oikeudesta lapsiin.
Jos osapuolet ottavat aidosti lähtökohdaksi lasten oikeudet, tarpeet ja tahdon, sopuratkaisu löytyy takuuvarmasti.
ryeryery
pääpointin tässä kuin parissa muussakin tapauksessa olevan se, että äiti on SUOMALAINEN - tottahan suomalaisen lehdistön mielestä ainoastaan suomalainen vanhempi on ainoa oikea hoitamaan lapsiaan - kuten esim. USAn oikeuslaitos on samaa mieltä USAn kansalaisesta. Vielä uhkaavampi tilanne on toisen osapuolen ollessa tyystin erilaisesta kulttuurista.
Pari tapausta, missä venäläinen äiti on häippäisyt rajan taa lapset mukanaan on sivuutettu kuitenkin pienin otsikoin. Onko syynä sittenkin äiti-myytti vai eikö isä ole viitsinyt/halunnut/jaksanut viedä asiaa tuomioistuimeen? Olisi kiintoisaa tietää.
aioin lisätä tuon aloitukseeni, mutta jätin pois. Koska minua niin usein syytetään miesten suosimisesta. Olisi mennyt hyvä aihe ihan alussa jo ketuille...;))
Hyvä kuitenkin että sinä otit sen esille. Itse epäilen sitä äitimyyttiä. Kyllä sillä venakollakin on suurempi oikeus lapseensa, jos ovat naisia.
Kyllä ne miehet niistä lapsistaan riitelevät, suomalaiset siis. Tulihan siitä vallan ohjelmakin telkusta. Mutta jostain syystä se ei sykähdytä yhtä paljon.
(en puhu itsestäni)
yritän olla humanisti - mutta todellisuudessa minua harvoin ihmisten ongelmat sykähdyttävät - kissojen hätä on eri asia, silloin olen valmis barrikadeille.
tykkäsin kissoista. Mutta sittemmin veivät kleinspitzit sydämeni.
;)
aivan syötävän suloisia. Pidän toki koirista, itselläni oli briard, joka lähti maaliskuussa piikille 13 vuoden ja neljän päivän kunnioitettavassa iässä - mutta sieluni on kissan, siksi kai tunnen niitä kohtaan suurempaa sympatiaa. Tällä hetkellä niitä on viisi, kaksi omaa ja kolme eläinsuojeluyhdistyksen.
sylikoiria, säkä 26cm, /-3 cm. yleisempiä etelämpänä kuin täällä pohjolassa. olikos tää juuri se rotu joka oli kuninkaallisten suosiossa? hintaa on kumminkin.
viesti siten, että jollei juuri sinulla ole varaa ko. piskiin, se on ala-arvoista, mollattavissa? Entä miten säkäkorkeus tähän liittyy?
koira. vai onko vielä matalampi?
kuka sanoo ettei ole mulla ole varaa?
Mitä ihmettä sinä meinaat? Onko kleini sinun mielestäsi liian pieni ollakseen koira? Tai liian olematon, kun se on ainoastaan seura- ja vahtikoira?
Minä pidän yli kaiken näistä pienistä karvapalloistani. Minulla niitä on kaksi mustaa urosta.
Hintaa on sopivasti, pikkuisen alle tonnin.
Ja ne tosiaan ovat yleisempiä Keski-Euroopassa, erityisesti Saksassa. Omani ovat Tanskasta.
Ne kuninkaalliset, ne kuuluvat Pomeranian-rotuun, samanlaisia, mutta vielä PIENEMPIÄ...
Hienostoämmä...huoh.
Eikö se ollut juuri tämä koira joka sen ritarin murhaajan näytti?
;))
on se. Briardit toimivat myös Ranskan armeijan sotakoirina I maailmansodassa, mikä on aika outoa, ne ovat melko paukkuarkoja.
Minun briardini oli muuten ainoa tuntemani telaketjufemakko - se ei noteerannut pikkukoiria eikä narttuja vaan sai hirveät raivarit kohdatessaan kokoisensa uroskoiran.
Ainahan oma lemmikki on se kaikkein älykkäin, mutta voin todistaa minun koirani olleen todella nokkela; koirakoulussa puolustustunneille olivat kouluttajat pehmustaneet käsivartensa, rintansa sekä haarovälinsä, koiran piti ottaa kädestä kiinni. Minun koirani ei viitsinyt tuhlata aikaa toppauksiin vaan kiersi takakautta ja iski hampaansa kouluttajan takapuoleen.... Saattaa olla, että olisi ehkä saanut paremmat arvosanat jollei olisi ollut niin välkky :)
Sananvalintasi antaa ymmärtää ettei ole varaa. Henkilöt, jotka puhuvat hienostoämmistä, ökyveneistä tai elitistisistä harrastuksista ovat yleensä henkilöitä, joilla ei olisi mitään ökyvenettä vastaan, mutta kun....
ainut vika on siinä ettei se ole oma...sitä kai tarkoitat?
;))
että olisi saanut paremmat arvosanat!
Meillä vaan vahditaan ja ollaan seurana, erittäin hyviä myös agilityssä.
Tässä muuten linkki siihen sukuun, johon toinen koirani kuuluu (von Spitzie's). Ihan on sukulaistensa näköä...
http://www.germanspitzworld.co.uk/CCWin/vilitensdianna.php
karvapallo todentotta - melkein yhtä ihana kuin kissa ;)
Tässä on turkulaisen eläinsuojeluyhdistyksen sivu, mistä on minun pieni löytökissani kotoisin, hänen kuvansa ja tarinansa sivulla "Kodin saaneiden tarinat"
http://www.dewi.info/
on sinun?
kaikkein kaunein :) Se ensimmäinen harmaa, Karolus Komistus.
minunkin mielestäni se oli komein.
Mutta asiaa helpotti sekin, että nuorempi koiristani on kutsumanimeltään Carolus...
;))
Minä voin sanoa etten ole äidin puolella, enkä ole isänkään. Molemmista tiedot ovat varsin vähäiset ja puutteelliset, eikä meistä kukaan tiedä mitä jutun takana todellisuudessa on. Vai onko joku niin hyvin perillä tästä tarinasta ja sen historiasta yksityiskohtaisesti? Mottoni on: Kolikolla on aina kaksi puolta. Media antaa niin yksipuolisen ja vääristyneen kuvan usein asioista, että ihmisille tarkoituksella jää asioista täysin väärä kuva. Lapsia kuvataan sääli- ja sympatiakuviin iltapäivälehtiin itkemässä äitinsä olkapäätä vasten ja lööpissä lukee "Tahdomme jäädä Suomeen äidin luo". Just joo. Sitä paitsi lasten aivopesu on helvetin helppo toimenpide ainakin riitaisissa avioerotapauksissa, puolin sekä toisin. En puolusta äitiä enkä isää, kun en tunne taustoja sen enempää. Media luo ihmisille omat versionsa ja mielikuvansa asiasta kuin asiasta, johon monet uskovat silmää räpäyttämättä. Kyseessä ei minusta ole siis nainen vai mies, kumpi vai kampi. Joten tässä kohtaa en henk.koht. heittäydy miksikään feministiksi sen enempää kuin sovinistiksikaan.