Uutiset Kotimaa
Suomalaiseverstin erikoinen elämä hakee vertaistaan
21.7.2013 14:08 0
Leena Pallari
Helsingin Sanomat
Reino Hallamaan elämä opn kiinnostanut suomalaisia jo vuosikymmenet. Hänen nekrologinsa julkaistiin Helsingin Sanomissa elokuussa 1979. Hallamaan Stella Polaris -operaatio nousi otsikoihin vain paria vuotta ennen hänen kuolemaansa, kun Ruotsissa julkaistiin asiaa käsittelevä radio-ohjelma. Uransa Hallamaa teki sotilastiedustelun ja kryptografian parissa. Se johti muun muassa siihen, että Suomi pystyi murtamaan Yhdysvaltain salakielikoodit toisen maailmansodan aikaan.
Reino Hallamaan elämä opn kiinnostanut suomalaisia jo vuosikymmenet. Hänen nekrologinsa julkaistiin Helsingin Sanomissa elokuussa 1979. Hallamaan Stella Polaris -operaatio nousi otsikoihin vain paria vuotta ennen hänen kuolemaansa, kun Ruotsissa julkaistiin asiaa käsittelevä radio-ohjelma. Uransa Hallamaa teki sotilastiedustelun ja kryptografian parissa. Se johti muun muassa siihen, että Suomi pystyi murtamaan Yhdysvaltain salakielikoodit toisen maailmansodan aikaan.
Elokuussa Suomeen haudataan jo aikaa sitten kuolleen eversti Reino Hallamaan tuhkat – elämänsä aikana hän ehti perustaa suomalaisen sotilastiedustelun, karata maanpakoon epäonnisen Stella Polaris -operaation myötä ja lopulta espanjalaistua peitenimellä Ricardo Palma.
Maaliskuussa 1969 julkaistu yksipalstainen syntymäpäiväuutinen Espanjassa 70 täyttäneestä eversti Reino Hallamaasta (1899–1979) näyttää varsin vaatimattomalta. Hallamaan kerrotaan syntyneen Tampereella ja ryhtyneen keskikoulun jälkeen sähköttäjäharjoittelijaksi valtionrautateille. Kadettikoulun hän oli käynyt 1926–27.
"Viimeksi mainittuna vuotena hänet komennettiin yleisesikuntaan ja hän sai laadittavakseen salakirjoitusjärjestelmän", teksti jatkuu.
Tästä alkoikin menestystarina, jonka johdosta Hallamaa olisi joidenkin mielestä ansainnut Mannerheim-ristin. Jatkosodan lopussa Hallamaa, Suomen radiotiedustelun perustaja, johti päämajan tiedusteluosastoa. Hänen komennossaan työskenteli satapäinen henkilökunta: radiosähköttäjiä, sanomien kuuntelijoita ja matemaatikkoja. Tulokset olivat hämmästyttävän hyviä. Suomalaiset pystyivät avaamaan lähes kaikki sieppaamansa viestit Hallamaan kehittämän järjestelmän avulla.
Sotilaallisten kunnianosoitusten sijasta Hallamaa joutui lähtemään maanpakoon, josta palaa kotiin vasta nyt, yli 30 vuotta kuolemansa jälkeen.
Äkkilähdön Suomesta aiheutti vuoden 1944 sekavassa tilanteessa aloitettu, Hallamaan esimiehensä eversti Aladár Paasosen kanssa suunnittelema Stella Polaris -operaatio. Valtionjohto neuvotteli rauhanehdoista Neuvostoliiton kanssa samalla kun sodanjohto varautui kaikessa hiljaisuudessa miehitykseen. Stella Polariksessa tiedustelun arkistot, kalustoa ja perheitä siirrettiin Ruotsiin turvaan Neuvostoliiton mahdolliselta miehitykseltä.
Lähtö oli kiireinen. Hallamaa soitti perheen esikoista odottaneelle Brita -vaimolleen syyskuussa 1944. Tämä pakkasi vähän tavaroita mukaan ja lähti tuntemattoman saattajan kanssa Närpiön kautta Ruotsiin. Reino Hallamaa tuli perässä ilmeisesti vasta toukokuussa 1945.
Perhe päätyi Ruotsin, Saksan ja Ranskan kautta Espanjan Aurinkorannikolle vuonna 1947, jolloin paikkaa ei vielä tunnettu Aurinkorannikkona. "Täällä oli nälänhätä. Hiekkarannat olivat tyhjiä", Hallamaan esikoinen Hannu kertoi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelussa 2003.
Passin isä-Hallamaa oli saanut pakomatkan aikana Tanskan tiedustelupalvelulta, ja siihen keksitty Richard Palm -nimi muuttui Espanjassa kätevästi Ricardo Palmaksi.
Aikojen muututtua Hallamaa olisi voinut palata Suomeen, muttei enää halunnut. Suomen passin hän oli saanut jo 1950-luvun lopulla. "Isä oli väsynyt, matkustanut henkensä edestä. Valpo ja venäläiset olivat seuranneet meitä Ranskaan asti", Hannu Hallamaa kertoo Jyrki Palon kirjoittamassa Kuukausiliitteen haastattelussa.
Reino Hallamaa ei kertonut menneisyydestään lapsilleenkaan. Hannu Hallamaa piti isäänsä maanviljelijänä ja kuuli vasta kymmenvuotiaana tämän olleen upseeri.
Myös rouva Brita Hallamaa (1914–2009) vietti loppuelämänsä Espanjassa ja haudattiin sinne. Suomessa hän asui vain lasten koulunkäynnin ajan. Hänenkin tuhkansa lasketaan Sysmässä perheen sukuhautaan.
Sodan jälkeen maanpakoon lähtenyt eversti haudataan Sysmään
Suomalaiseverstin erikoinen elämä hakee vertaistaan
21.7.2013 14:08 0
Leena Pallari
Helsingin Sanomat
Reino Hallamaan elämä opn kiinnostanut suomalaisia jo vuosikymmenet. Hänen nekrologinsa julkaistiin Helsingin Sanomissa elokuussa 1979. Hallamaan Stella Polaris -operaatio nousi otsikoihin vain paria vuotta ennen hänen kuolemaansa, kun Ruotsissa julkaistiin asiaa käsittelevä radio-ohjelma. Uransa Hallamaa teki sotilastiedustelun ja kryptografian parissa. Se johti muun muassa siihen, että Suomi pystyi murtamaan Yhdysvaltain salakielikoodit toisen maailmansodan aikaan.
Reino Hallamaan elämä opn kiinnostanut suomalaisia jo vuosikymmenet. Hänen nekrologinsa julkaistiin Helsingin Sanomissa elokuussa 1979. Hallamaan Stella Polaris -operaatio nousi otsikoihin vain paria vuotta ennen hänen kuolemaansa, kun Ruotsissa julkaistiin asiaa käsittelevä radio-ohjelma. Uransa Hallamaa teki sotilastiedustelun ja kryptografian parissa. Se johti muun muassa siihen, että Suomi pystyi murtamaan Yhdysvaltain salakielikoodit toisen maailmansodan aikaan.
Elokuussa Suomeen haudataan jo aikaa sitten kuolleen eversti Reino Hallamaan tuhkat – elämänsä aikana hän ehti perustaa suomalaisen sotilastiedustelun, karata maanpakoon epäonnisen Stella Polaris -operaation myötä ja lopulta espanjalaistua peitenimellä Ricardo Palma.
Maaliskuussa 1969 julkaistu yksipalstainen syntymäpäiväuutinen Espanjassa 70 täyttäneestä eversti Reino Hallamaasta (1899–1979) näyttää varsin vaatimattomalta. Hallamaan kerrotaan syntyneen Tampereella ja ryhtyneen keskikoulun jälkeen sähköttäjäharjoittelijaksi valtionrautateille. Kadettikoulun hän oli käynyt 1926–27.
"Viimeksi mainittuna vuotena hänet komennettiin yleisesikuntaan ja hän sai laadittavakseen salakirjoitusjärjestelmän", teksti jatkuu.
Tästä alkoikin menestystarina, jonka johdosta Hallamaa olisi joidenkin mielestä ansainnut Mannerheim-ristin. Jatkosodan lopussa Hallamaa, Suomen radiotiedustelun perustaja, johti päämajan tiedusteluosastoa. Hänen komennossaan työskenteli satapäinen henkilökunta: radiosähköttäjiä, sanomien kuuntelijoita ja matemaatikkoja. Tulokset olivat hämmästyttävän hyviä. Suomalaiset pystyivät avaamaan lähes kaikki sieppaamansa viestit Hallamaan kehittämän järjestelmän avulla.
Sotilaallisten kunnianosoitusten sijasta Hallamaa joutui lähtemään maanpakoon, josta palaa kotiin vasta nyt, yli 30 vuotta kuolemansa jälkeen.
Äkkilähdön Suomesta aiheutti vuoden 1944 sekavassa tilanteessa aloitettu, Hallamaan esimiehensä eversti Aladár Paasosen kanssa suunnittelema Stella Polaris -operaatio. Valtionjohto neuvotteli rauhanehdoista Neuvostoliiton kanssa samalla kun sodanjohto varautui kaikessa hiljaisuudessa miehitykseen. Stella Polariksessa tiedustelun arkistot, kalustoa ja perheitä siirrettiin Ruotsiin turvaan Neuvostoliiton mahdolliselta miehitykseltä.
Lähtö oli kiireinen. Hallamaa soitti perheen esikoista odottaneelle Brita -vaimolleen syyskuussa 1944. Tämä pakkasi vähän tavaroita mukaan ja lähti tuntemattoman saattajan kanssa Närpiön kautta Ruotsiin. Reino Hallamaa tuli perässä ilmeisesti vasta toukokuussa 1945.
Perhe päätyi Ruotsin, Saksan ja Ranskan kautta Espanjan Aurinkorannikolle vuonna 1947, jolloin paikkaa ei vielä tunnettu Aurinkorannikkona. "Täällä oli nälänhätä. Hiekkarannat olivat tyhjiä", Hallamaan esikoinen Hannu kertoi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelussa 2003.
Passin isä-Hallamaa oli saanut pakomatkan aikana Tanskan tiedustelupalvelulta, ja siihen keksitty Richard Palm -nimi muuttui Espanjassa kätevästi Ricardo Palmaksi.
Aikojen muututtua Hallamaa olisi voinut palata Suomeen, muttei enää halunnut. Suomen passin hän oli saanut jo 1950-luvun lopulla. "Isä oli väsynyt, matkustanut henkensä edestä. Valpo ja venäläiset olivat seuranneet meitä Ranskaan asti", Hannu Hallamaa kertoo Jyrki Palon kirjoittamassa Kuukausiliitteen haastattelussa.
Reino Hallamaa ei kertonut menneisyydestään lapsilleenkaan. Hannu Hallamaa piti isäänsä maanviljelijänä ja kuuli vasta kymmenvuotiaana tämän olleen upseeri.
Myös rouva Brita Hallamaa (1914–2009) vietti loppuelämänsä Espanjassa ja haudattiin sinne. Suomessa hän asui vain lasten koulunkäynnin ajan. Hänenkin tuhkansa lasketaan Sysmässä perheen sukuhautaan.
Sodan jälkeen maanpakoon lähtenyt eversti haudataan Sysmään
Vastaukset 1
Vanhimmat
Erittäin mielenkiintoinen tarina kokonaisuudessaan, josta olen saanut kuulla koko elämäni tarinoita.Eilen olimme Sysmässä todistamassa kuinka Herra ja Rouva Hallamaa pääsi viimeiselle leposijalleen koti kulmille.Hieno ja arvokas tilaisuus.