Uskovan pahin painajainen on se että joku lähimmäinen,
jolle hän ei ole kertonut Jeesuksesta vaikka Pyhä Henki
on useita kertoja kehottanut kertomaan, kuolee uskosta
osattomana ja joutuu siksi kadotetuksi ikuisesti.
Ikuisesti menetetty tilaisuus kertoa pelastuksesta ihmiselle
on painajainen. Varsinkin kun Jumala kehotti voimakkaasti
muttta uskova ei totellut Jumalaa. Minulla on näitä tapauksia
muutamia painolastina ja se on raskas taakka. Toivoni on että
joku toinen uskova meni ja kertoi ja näin totteli Jumalaa.
Mutta uskova ei voi eikä saa jättää näitä toisen ihmisen varaan
silloin kun Jumala kehottaa meitä itseämme. Emme saa olla
niin nöyriä että sanomme: "Enhän minä osaa, kyllä joku toinen."
Sitten minulla on vastaavasti muutamia tapauksia joissa olen
totellut Jumalan kehotusta todistaa ja olen saanut johdattaa
syntisen sisälle Pelastukseen Jeesuksessa Kristuksessa,
Jumalan Pojassa vain muutamia kuukausia tai jopa muutamia
päiviä ennen ihmisen kuolemaa. Silloin on tuntunut hyvältä.
Varsinkin kun henkilö silmin nähtävästi muuttui onnelliseksi
Jeesukseen turvaavaksi Jeesusta kiittäväksi ihmiseksi. Sen sai
tietenkin Jumalan Sana ja Pyhä Henki aikaiseksi,
Uskovan tietoisuus elämämme tärkeimmästä ja vakavimmasta kysymyksestä on taakka. Uskovalla on velvollisuus todistaa silloin kun Pyhä Henki kehottaa ja jopa käskee siihen. Olemme Jeesuksen todistajia siellä missä elämme ja vaikutamme. Olenkin kertonut näistä ikuisuusasioista asuinympäristösssäni ja kaikki naapurimme tietävät minut uskovaksi. Meillä on pidetty ja pidetään ehkä tulevaisuudessakin kotikokouksia. Kotikokouksiimme tulee ei- helluntailaisia naapureitamme. Joskus joku vähän kauempaakin. Näissä tilaisuuksissa voi julistaa kohtikäypää sanaa eikä kukaan koe julistusta tuputukseksi. Kuulija kun on itse valinnut tulla hengelliseen kotikokoukseen niin hän tietää mitä on tulossa. Siksi minä koen nämä tilaisuudet hyväksi mahdollisuudeksi puhua suoraan asiaa.
Suosittelen kotikokouksia sinulle uskova jolla on oikea motiivi johdattaa ihmisiä sisälle pelastukseen. Motiivisi ei siis saa olla oman poppoon perustamista. Jos se on sitä, Herra ei voi siunata toimintaasi. Motiivi on aina ratkaiseva kaikessa hengellisessä työssä.
jolle hän ei ole kertonut Jeesuksesta vaikka Pyhä Henki
on useita kertoja kehottanut kertomaan, kuolee uskosta
osattomana ja joutuu siksi kadotetuksi ikuisesti.
Ikuisesti menetetty tilaisuus kertoa pelastuksesta ihmiselle
on painajainen. Varsinkin kun Jumala kehotti voimakkaasti
muttta uskova ei totellut Jumalaa. Minulla on näitä tapauksia
muutamia painolastina ja se on raskas taakka. Toivoni on että
joku toinen uskova meni ja kertoi ja näin totteli Jumalaa.
Mutta uskova ei voi eikä saa jättää näitä toisen ihmisen varaan
silloin kun Jumala kehottaa meitä itseämme. Emme saa olla
niin nöyriä että sanomme: "Enhän minä osaa, kyllä joku toinen."
Sitten minulla on vastaavasti muutamia tapauksia joissa olen
totellut Jumalan kehotusta todistaa ja olen saanut johdattaa
syntisen sisälle Pelastukseen Jeesuksessa Kristuksessa,
Jumalan Pojassa vain muutamia kuukausia tai jopa muutamia
päiviä ennen ihmisen kuolemaa. Silloin on tuntunut hyvältä.
Varsinkin kun henkilö silmin nähtävästi muuttui onnelliseksi
Jeesukseen turvaavaksi Jeesusta kiittäväksi ihmiseksi. Sen sai
tietenkin Jumalan Sana ja Pyhä Henki aikaiseksi,
Uskovan tietoisuus elämämme tärkeimmästä ja vakavimmasta kysymyksestä on taakka. Uskovalla on velvollisuus todistaa silloin kun Pyhä Henki kehottaa ja jopa käskee siihen. Olemme Jeesuksen todistajia siellä missä elämme ja vaikutamme. Olenkin kertonut näistä ikuisuusasioista asuinympäristösssäni ja kaikki naapurimme tietävät minut uskovaksi. Meillä on pidetty ja pidetään ehkä tulevaisuudessakin kotikokouksia. Kotikokouksiimme tulee ei- helluntailaisia naapureitamme. Joskus joku vähän kauempaakin. Näissä tilaisuuksissa voi julistaa kohtikäypää sanaa eikä kukaan koe julistusta tuputukseksi. Kuulija kun on itse valinnut tulla hengelliseen kotikokoukseen niin hän tietää mitä on tulossa. Siksi minä koen nämä tilaisuudet hyväksi mahdollisuudeksi puhua suoraan asiaa.
Suosittelen kotikokouksia sinulle uskova jolla on oikea motiivi johdattaa ihmisiä sisälle pelastukseen. Motiivisi ei siis saa olla oman poppoon perustamista. Jos se on sitä, Herra ei voi siunata toimintaasi. Motiivi on aina ratkaiseva kaikessa hengellisessä työssä.
Vastaukset 95
Vanhimmat
>Ikuisesti menetetty tilaisuus kertoa pelastuksesta ihmiselle
on painajainen.<
Niin, ei pahalla, mutta jospa jaikal/kin siirtyisit itsekeskeisyydestä väljemmille vesille katselemaan asiiden laajuutta.
Todellisuus on, miten Pyhä Henki ohjaa 100% asiat ja tilanteet niin, että JUMALAN tahto tulee tapahtumaan ihmisen pelastumisen kohdalla. Jos ihmisen pelastuminen olisi niin hataralla pohjalla,- kuten jaikal kuvaat, niin ihmiset eivät pelastuisi.
Totuus on, miten ihmiset,- JUMALAN ennalta määräämät ja ennalta valitsemat ihmiset kulkevat valmissa teoissa,- jotka JUMALA on aivoittanut.
JUMALA pelastaa ihmisen ja on aivoittanut asiat jokaisen ihmisen kohdalle.
Vai ymmärsinkö aloituksesi väärin ja kirjoittelit suu virneessä. Aatele, jos todella JUMALA olisi laskenut jonkun ihmisen pelastamisen yhden kortin/ihmisen varaan ja tämä ihminen jostaion syystä unohtaisi tai muuten ei muistaisi sanoa tärkeää asiaa tälle ihmiselle. Naurettava ajatus ajatellen ihmisen pelastamista.
No, jokainen voinee pitää itseään niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin tärkeänä ja olla korvaamaton.Mutta, ahistaa se ja taakoittaa sydämen.
Jeesus tarjoaa pelastusta jokaiselle ihmiselle. On ihmisestä itsestään kiinni, ottaako hän tämän armon vastaan.
Joh. 3:16
"Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."
Ymmärrän sinun tarkoittavan olevasi nöyrä kun jätät kaiken vastuun ihmisten pelastuksesta yksin Jumalan harteille. Se voi kuulostaa nöyrältä kun pitää itseään niin totaalisen tarpeettomana ihmisten pelastuksessa että ei tarvitse kertakaikkiaan tehdä yhtään mitään ja kaikki ystävät ja naapurit sekä sukulaiset Herra yksin pelastaa ilman minuakin. Kyllä olet todella nöyrä ihmisten mielestä ja itsesi mielestä mutta et Jumalan mielestä.
Jumala ei ole jättänyt ihmisten pelastusasiaa oman itsensä varaan ilman ihmisen osiutta julistuksessa. Teapot kirjoitti tästä hyvin tässä ketjussa näin: "Varsinaisen työn tekee Herra itse, mutta - koska on rajoittanut itsensä seurakuntaruumiin pääksi, joka toimii jäsentensä välityksellä - tähän työhön Hän tarvitsee palvelijoitaan."
Herra Jeesus antoi opetuslapsilleen evankeliumin julistustehtävän. Sitä et varmaan sinäkään voi kieltää. Lisäksi Raamattu todistaa että pelastava usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Kristuksen Sanan kautta. Siis ihmisiä pelastuu kuulemalla ja ottamalla vastaan pelastuksensa evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta. Uskova on Jumalan työtoveri. Olet varmasti lukenut tämän sanan Raamatusta. Meillä on siis tehtävä jota Jumala ei tee. Hän pelastaa Sanan kautta. Pelastavaa Sanaa hän on käskenyt uskovien viedä eteen päin julistuksen kautta.
Kun Jumala kaäskee jotakin uskovaa todistamaan Hänestä, Hän tietenkin tarkoittaa antaa tuon uskovan kautta niitä sanoja joiden kautta kuulija pelastuu mikäli kuulija uskoo ja ottaa vastaan Jumalalta tulleen Sanan. Evankeliumin Sana on Jumalasta. Se ei ole meidän ihmisten juttuja. Siksi se Sana pelastaa. Mutta tässä Jumala tarvitsee uskoviaan välittämään pelastuksen sanomaa. Käsky julistaa evankeliumia on täysin selvä Raamatussa. Sitä ei kukaan voi kieltää.
Niin, edelleen painotan ja tuon JUMALAN tahdon esille (Room 7....8) ettei tavallinen kadunmies turmeltunut ihminen voi edes tehdä JUMALAN tahtoa. Pelastuksen vastaanottaminen on juuri JUMALAN tahdon toteuttamista ja tämä edellyttää juuri ensin uudestisyntymisen.
Lueppa ajan ja ajatuksen kanssa Joh 1 12...13
Niin, et siis usko,- viestisi perusteella. Usko on JUMALAN teko. Ihminen ottaa pelastuksen vastaan kun JUMALA on ensin vaikuttanut tahtoa ja tekemistä.
Taas tuosta jäljitelmiä tulla JUMALAN lapseksi ja pelastua on ihminen kyhännyt repullisen jos toisenkin.
Punainen lanka on juuri vanhurskaus eli usko ja luottaminen JUMALAN tahdon toteutumiseen ja toteuttaja ei ole ihminen,- vaan JUMALA . Ymmärrätkö?
>Totuus on, miten ihmiset,- JUMALAN ennalta määräämät ja ennalta valitsemat ihmiset kulkevat valmissa teoissa,- jotka JUMALA on aivoittanut.<
Ml213. tarkoittaa että ei ole ihmisen asia pelastuuko hän vai ei, sillä Jumala on ennalta määrännyt ihmisen joko pelastukseen tai helvettiin. Ei siihen ihminen itse voi vaikuttaa. Ei ihmisen tarvitse kuin olla vaan kyllä Jumala päättää mihinkä hän ihmisen tahtoo laittaa. Näin ymmärsin ml213 viestistä.
Ihmettelen vaan missä pimeydessä ml213 oikein elää? Voisi auttaa asiaa jos edes pikkasen lukisi Raamattuakin. Mutta järkeisopilla ml213 koettaa meitä uudestisyntyneitä Jumalan lapsia opettaa pois elävästä uskostamme. No se ei tule onnistumaan, ml213 tekee siinä turhaa työtä. Meissä elää Jumalan Henki ja ml213 pimeys ei meitä voita.
"Meillä on tehtävä jota Jumala ei tee."
Jos Jumala ei tee sitä tehtävää niin minä en halua häntä.
Uskovaisten tuomiohenkiset saarnat ja helvetillä uhkaukset ei vakuuta. ei edes koko oppi.
Miksei Jumala tee? Siksi kun sitä ei ole.
>Ymmärrän sinun tarkoittavan olevasi nöyrä kun jätät kaiken vastuun ihmisten pelastuksesta yksin Jumalan harteille. Se voi kuulostaa nöyrältä kun pitää itseään niin totaalisen tarpeettomana ihmisten pelastuksessa että ei tarvitse kertakaikkiaan tehdä yhtään mitään ja kaikki ystävät ja naapurit sekä sukulaiset Herra yksin pelastaa ilman minuakin. Kyllä olet todella nöyrä ihmisten mielestä ja itsesi mielestä mutta et Jumalan mielestä.<
Toisaalta ymmärrän erittäin hyvin ajatuksiasi ja mielikuviasi jaikal. Totuus on, ettet usko ja huomioi JUMALAN aivoittamaan ihmisen pelastamiseen, joka tapahtuu Pojalla olevalla vallalla, jonka vallan antaja on JUMALA. Tämä mielikuva kokonaisuudesta on hyvin tuotu esiin,- kylläkin tiivistettynä 1 Kor. 15:22...........28
Niin, vastuu ihmisen pelastamisesta on Jeesuksella Kristuksella JUMALAN Pojalla ja vallan tehtävään on antanut siis JUMALA ja valtaan AINA liittyy vastuu.
Niin, suurin sokeutesi on ettet ymmärrä ja siten näe kuolleessa tilassa olevaa turmeltunutta ihmistä. Jos tuon näkisit /ymmärtäisit, niin kiittäisit JUMALAA siitä, että hän on aivoittanut pelastaa tämän poliisen ihmisen. Ihmisen, joka on täysin hukassa ja sokea ja avuton. JUMALA on ainut taho, jolla on mahdollisuus muuttaa ja pelastaa ihminen ja piste.
Jos hitusenkaan ymmärtäisit tuota kokonaisuutta, niin ryöppyäisit kiitos ja tyytyväisyys mielessä.
Mutta, en ole sitäkään vastaan, ettet luota 100% JUMALAN aivoituksiin ja kyhäät vastuuta kuollessa tilassa olevalle turmeltuneelle ihmiselle. Todellisuudessa narsistuneisuudesta on kysymys. Tämä mieli ihmisessä ei ymmärrä ja näe haastetta, mikä ihmisen pelastukseen liittyy, vaan kuvittelee ja uskoo taitavuuteensa ja keinoihinsa luottaen omiin kykyihin jne........ on liian isot saappaat, saappaat, jotka kuuluvat Jeesukselle Kristukselle.
Toivon, ettet sotke mielikuviasi minun mielikuviini. Totuus on, joka tulee ilmi Raamatun lehdiltä, niin JUMALA on ennalta valinnut ja ennalta määrännyt ihmisiä levittämään pelastus sanomaa maailmaan kautta sukupolvien eli todellisuudessa nämä tiedottavat JUMALAN aivoitukset.
JUMALAN seurakunnan muodostavat nämä veljet ja sisaret. Jospa sinäkin poloinen ymmärtäisit missä tilassa on turmeltunut ja kuolleessa tilassa oleva ihminen, niin ymmärtäisit kuka on tämän ihmisen pelastaja ja päättäisit tuon fiktiivisen kuvittelun.
Usko on Jumalan teko. Tarkoitin, että jokainen ihminen voi kääntyä Jeesuksen puoleen ja pyytää armahdusta. Usko, uudestisyntyminen ja uskon teot ovat lahjoja, jonka Jumala antaa.
Kritisoin vain näkemystäsi, että Jumala olisi ennalta määrännyt, ketkä pelastuvat (tällaisen käsityksen sain tekstistäsi). Raamatun mukaan Jumalan tahto on, että jokainen pelastuisi. Käsitys, että jumala ei tarjoa mahdollisuutta kääntymykseen ja pelastukseen kaikille, ei ole mielestäni Jumalan armon mukaista. Jos käännymme Hänen puoleensa, Hän antaa meille uskon.
Kun pohdimme ihmisen pelastumista, niin meidän tulisi huomioida kokonaisuus. Siis KAIKKI mitä JUMALA on ilmoittanut tästä asiasta,- eikä ottaa rusinoita pullasta.
Lueppa esim. Ef 1 ja miksei muualtakin, joka ilmentää ja liittyy ihmisen pelastamiseen. Mutta,- älä käytä fiktiivistä kuvittelua eli älä lisää äläkä ota pois mitään eli usko sellaisenaan.
Ef1:5
.....edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen (JUMALAN) yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen (JUMALAN) oman tahtonsa mielisuosion mukaan jne.....)
Kokonaisuus juuri piirtyy, miten JUMALA on aivoittanut pelastaa ihmisen ja tähä'n hän on valinnut Poikansa ja myös ihmisiä.Loppuhuipentuma juuri on miten KAIKKIEN polvet tulevat notkistumaan Kristuksen nimeen ja KIKKIEN suut tunnustavat Jeesus Kristus on Herra.
>Jos käännymme Hänen puoleensa, Hän antaa meille uskon.<
Huomaatko tässä ristiriidan. JUMALA ilmoittaa ihmisestä näin;
" sentähden että lihan mieli on vihollisuus JUMALAA vastaan, sillä se ei alistu JUMALAN lain alle, eikä se voikaan".
Miten ihminen voi kääntyä JUMALAN puoleen kun ihminen on LUONNOLTAAN JUMALAA vastaan. Tämähän näkyy tälläkin foorumilla. Ihmisen on ENSIN uudestisynnyttävä JUMALASTA, ennekuin hän voi ajatella yhdessä JUMALAN tahdon toteutumisesta.
Mutta, ymmärrän hyvin näkemyksesi, koska se on vallitseva mielikuva opetuksesta.
Höh. Mutta Jumalahan todellakin on jo tehnyt kaiken mahdollisen puolestamme ja tekee edelleenkin, kun vain itse vastaanotamme Hänet ja sallimme Hänen pyhät tekonsa itsessämme!
Syntien anteeksianto, Jeesuksen sovitustyö, uskon lahja, uskon vanhurskaus, uskon pyhitys, uusi "uudestisyntynyt" elämä, Jumalan voima Pyhän Hengen kautta! Kaikki!
>>>Uskovaisten tuomiohenkiset saarnat ja helvetillä uhkaukset ei vakuuta. ei edes koko oppi.
Miksi apostoli Paavali kiersi sen ajan maailman ympäri julistaenevankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta? Miksi hän sanoo julistuksensa tavoitteen olevan että syntyisi uskon kuuliaisuus Jeesuksen nimeä kohtaan KAIKISSA PAKANAKANSOISSA? Oliko hän suurempi narsisti kuin jaikal kun otti päälleen niin suuren vastuun ja luuli ihmisten pelastuksen olevan siitä kiinni että hän julistaa?Oliko Paavali saanut tehtävänsä ja toimenkuvansa Herralta Jeesukselta Kristukselta vai omasta narsisitisesta häiriintyneestä mielestään? Minun mielestäni sinä teet Paavalistakin narsistin. Ja sinä itse tietysti olet narsistin vastakohta ja näyrä ihminen kun sinulla ei ole vastuuta yhdenkään ihmisen pelastuksesta.
“Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.” (Luuk. 11:9) Näiden Jeesuksen sanojen mukaan kaikilla on toivoa.
Myös apostolit korostavat tätä useassa Raamatun kohdassa:
“Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.” (Jaak. 4:8)
”Päinvastoin Hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät.” (2. Piet. 3:9)
"pelastajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden (1. Tim. 2:3,4)
”Jokainen, joka on kuunnellut Isää ja ottanut vastaan hänen opetuksensa, tulee minun luokseni.” (Joh. 6:45)
Niimpä. Jos huomioidaan ihmisen käyttäytymistä, niin todellisuudessa JUMALA ohjeistaa Raamatun opetuksissa ihmistä tekemään tahtoaan. Silti kaiken takana on JUMALA.
Tämän ajan termiä käyttäen, niin JUMALA vaikuttaa ihmisen tahtotilaan ja ohjaa ihmistä toteuttamaan Raamatussa olevaa JUMALAN aivoittamaa käyttäytymistä.
Kerro mikä ilmentää Paavalissa narsistuneisuuden? Koitappa ymmärtää ja uskoa, miten JUMALA vaikuttaa ihmisen tahtotilaan ja ohjaa ihmistä toimimaan tahtonsa ja ilmoituksiensa mukaisesti. Tästä on kysymys.
Apostolit toteuttivat sitä mitä Jeesus opetti ja erikoisesti Pyhän Hengen ohjaamina. Heidän piti oikein odottaa Pyhän Hengen laskeutumista keskuuteensa ja näin saada opettaja ja johtaja matkoilleen.
Niin, Paavalin/kin opetuksesta käy hyvin esille, miten vastuun kantaja oli Herra, Jeesus Kristus.
Mutta, voithan surra ja ottaa huoleksesi koko maailman ihmisten pelastumisen. Itse en ota tätä taakkaa, vaan annan hänelle, joilla on myös valta ihmisen pelastamisesta.
Niin, Paavali todella julisti evankeljumia, mutta ei kytännyt kuka otti sen vastaan ja kuka ei. Kyseessä oli tiedotustilaisuudet JUMALAN aivoittamasta ihmisen pelastamisesta.
Oli vähän enemmän kuin tiedotustilaisuus
Apt 20:31 "Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin"
1.Tessalonikalaiskirje:
2:1 Tiedättehän itsekin, veljet, ettei tulomme teidän tykönne ollut turha;
2:2 vaan, vaikka me ennen, niinkuin tiedätte, olimme kärsineet Filippissä ja meitä siellä oli pahoin pidelty, oli meillä kuitenkin Jumalassamme rohkeutta puhua teille Jumalan evankeliumia, suuressa kilvoituksessa.
2:3 Sillä meidän kehoituspuheemme ei lähde eksymyksestä eikä epäpuhtaasta mielestä eikä ole kavaluudessa puhuttua;
2:4 vaan niinkuin Jumala on katsonut meidän kelpaavan siihen, että meille uskottiin evankeliumi, niin me puhumme, emme, niinkuin tahtoisimme olla mieliksi ihmisille, vaan Jumalalle, joka koettelee meidän sydämemme.
2:5 Sillä me emme koskaan ole liikkuneet liehakoivin sanoin, sen te tiedätte, emmekä millään tekosyyllä voittoa ahnehtineet; Jumala on todistajamme,
2:6 emmekä ole etsineet kunniaa ihmisiltä, emme teiltä emmekä muilta,
2:7 vaikka me Kristuksen apostoleina olisimme voineet vaatia arvonantoa; vaan me olimme lempeät teidän keskuudessanne, niinkuin imettävä äiti, joka vaalii lapsiansa;
2:8 niin mekin, teitä hellien, halusimme antaa teille, ei ainoastaan Jumalan evankeliumia, vaan oman henkemmekin, sillä te olitte meille rakkaiksi tulleet.
2:9 Muistattehan, veljet, meidän työmme ja vaivamme: yöt ja päivät työtä tehden, ettemme ketään teistä rasittaisi, me julistimme teille Jumalan evankeliumia.
2:10 Te olette meidän todistajamme, ja Jumala, kuinka pyhät ja oikeamieliset ja nuhteettomat me olimme teitä kohtaan, jotka uskotte,
2:11 samoinkuin te tiedätte, kuinka me, niinkuin isä lapsiansa, kehoitimme itsekutakin teistä ja rohkaisimme teitä,
2:12 ja teroitimme teille, että teidän on vaeltaminen arvollisesti Jumalan edessä, joka kutsuu teitä valtakuntaansa ja kirkkauteensa.
2:13 Ja sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.
2:14 Sillä teistä, veljet, on tullut niiden Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan seurakuntain seuraajia, jotka ovat Juudeassa, sillä tekin olette kärsineet omilta kansalaisiltanne samaa kuin he juutalaisilta,
2:15 jotka tappoivat Herran Jeesuksenkin ja profeetat ja ovat vainonneet meitä, eivätkä ole Jumalalle otollisia, vaan ovat kaikkien ihmisten vihollisia,
2:16 kun estävät meitä puhumasta pakanoille heidän pelastumiseksensa. Näin he yhäti täyttävät syntiensä mittaa. Viha onkin jo saavuttanut heidät, viimeiseen määräänsä asti.
Annat ymmärtää selvästi, että Jumala on valinnut jotkut ihmiset pelastukseen ja ettei uskovia tarvita julistamaan sanaa ja nyt kun joku tuo esille sen, väität muuta ja tuotkin esille, miten Jumala onkin valinnut ennalta joitakin levittämään pelastus sanomaa..olet aiemmin monesti väittänyt, että kaikki tulevat pelastukseen..selittelysi kaikessa hienoudessaan on vastoin Jumalan sanaa.
Jumala kutsuu jokaista, mutta totuus on sekin, etteivät kaikki vastaanota pelastusta!
Ennakoidaan tilanteet
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=27378
Minulla myös on kokemuksia kummastakin ja kotikokouksia on myös tullut pidettyä ja oltua puhujana toisten pitämissä kotikokouksissa, joissa uskovia yli seurakuntarajojen ja joskus ei-uskoviakin mukana. Tuo onkin hyvä idea että järjestää kotikokokouksia nimenomaan ei-uskovia ystäviä ja naapureita ajatellen, silloin kokouksen linja on tietysti evankelioiva. Kiitos innostavasta aloituksesta.
Näistä tilanteista missä Jumala on kehottanut viemään sanaa mutta on itse ollut tottelematon ja sitten henkilö, toisinaan hyvinkin pian kehoituksen jälkeen, on kuollut, niistä aina jää sisimpään jonkinlainen jälki, sanoisin jopa haava. Ensimmäisen kerran kun minulle kävi tuolla tavalla jouduin syvään henkilökohtaiseen kriisiin missä jouduin todella kamppailemaan syyllisyyttä vastaan että Herran armoon turvaten pääsin nousemaan. Se myös oli kova paikka kun minulle rakas, läheinen ei-uskova ystävä kuoli enkä häneen ottanut yhteyttä, vaikka Jumalan Henki oli kehoittanut. Aina tulisi olla sillä tavalla puhtaalla sydämellä ja "kuulo päällä" että oma liha tai muut häiriötilanteet ei pääse estämään kun näitä tilanteita tulee, vaan voisi kuuliaisena ja rohkeasti viedä evankeliumin kutsua niille joille se sillä hetkellä on erityisesti tarkoitettu.
Tavallaan se on taakka niin kuin sanot, mutta myös ja ennen kaikkea etuoikeus, paljon riippuu suhteesta Jumalaan ja omaan itseen millainen tästä ns. taakasta muodostuu. Toisaalta lepäämme armossa ja toisaalta meillä juuri armon tähden on "papilliset" velvoitteet; niissä Jeesus tietysti on mukana, innoittajana, johdattajana ja voimana. Varsinaisen työn tekee Herra itse, mutta - koska on rajoittanut itsensä seurakuntaruumiin pääksi, joka toimii jäsentensä välityksellä - tähän työhön Hän tarvitsee palvelijoitaan. Parhaiten homma toimii rakkaussuhteena, jossa emme enää ole pelkästään palvelijoita, vaan ystäviä.
>Näissä tilaisuuksissa voi julistaa kohtikäypää sanaa eikä kukaan koe julistusta tuputukseksi.< Näin se on. Koin puhdasta iloa Pyhässä Hengessä kun luin tuon lauseen. Kiitos Herralle.
Mieleen muistuu monia hyvä tilanteita missä Herra on vakavalla tavalla ollut läsnä niin että ilmapiiri on ollut pyhä ja ilman ihmisen paatoksellisuutta ja suggeroivia vaatimuksia. Se ei ole silloin tuputtamista vaan Pyhä Henki todella johtaa ihmiset ratkaisemaan suhteensa Jumalaan.
>Suosittelen kotikokouksia sinulle uskova jolla on oikea motiivi johdattaa ihmisiä sisälle pelastukseen. Motiivisi ei siis saa olla oman poppoon perustamista. Jos se on sitä, Herra ei voi siunata toimintaasi.<
Amen.!
- Näin se kääntyi siunaukseksi nimimerkin REAL_NIGHTMARE aloitus uskovan pahimmasta painajaisesta, kun sai sinut kirjoittamaan hyvää asiaa. :)
Niin, miten aloitukseen yhdistyy vanhurskaus /JUMALAAN luottaminen.Omavanhurskaus on juuri sitä, ettei luota JUMALAN huolenpitoon ja 100% johdatukseen.
Juuri tuo tekijä epävarmentaa ihmistä ja oireiluttaa monin eri tavoin.
Eikö se juuri ole Jumalan johdatusta että Hän kehoittaa viemään sanaa, joskus antaa tarkan kohteenkin ja hetken milloin ja kenelle? Miksi Jumala kehoittaisi - jos sillä ei ole mitään merkitystä menemmekö vai emme?
"Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: 'Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!'
Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta."
Totta, JUMALA johdattaa ihmistä Pyhän Hengen kautta ja tämä menetelmä toteuttaa aina JUMALAN tahdon. Välttämättä JUMALAN tahdon viejä ei edes tiedosta sillä hetkellä koko asiaa, jota Pyhä Henki ohjaa.
Juuri tuohon liittyy, miten mieletöntä on pitää itseään niiiiiiiiiiiiiiiiin tärkeänä ja vääristää asiuoita siten, että kuvittelee asiat olevan hänen päätettävissä.
PS:
Mutta, onko aloittajalla hukassa ja miks ei koko puolueella käsite; "Minun ikeeni on sovelias ja kuormani keveä".
Siis asiat eivät ole hiessä puurtamista ja harmittelemista, vaan elämäntapa elää JUMALAN johdatuksessa ja luottamisessa /elämistä vanhurskauden valtakunnassa.
Niin, yksinkertaisia asioita ei tule tehdä monimutkaisiksi ja vaikeasti ymmärrettäviksi. Kysymys on elämästä rauhssa ja levossa, johon sisältyy kaikki JUMALAN aivoitukset.
>>>Omavanhurskaus on juuri sitä, ettei luota JUMALAN huolenpitoon ja 100% johdatukseen.
>>>Välttämättä JUMALAN tahdon viejä ei edes tiedosta sillä hetkellä koko asiaa, jota Pyhä Henki ohjaa.
Tarkoitin lähinnä tilannetta, jossa uskova ihminen tuo asian esille tilanteessa, joka taas kuulijalle on erittäin tärkeä ajatellen JUMALAN olemassaoloa ja tai johdatusta.
Totuus on. Netin ja Raamattuopiston kautta tehdään tekemällä "evankelistoja", joilla on jopa opittu sama sanaton viestintä jne... Tämä ryhmä on kokonaan eri kuin ihmiset, joita ohjaa Pyhä Henki ja tämä Henki tuo puhuttavan. Muistanet tämän opetuksen laajemmin?
Niin, on kokonaan eri asia, jos ihminen näkee itsensä minä minä minä minä minä minä teen ja puhun ja tuon asian esille kuin ymmärtää ja uskoa, miten JUMALA johdattaa ja tuo sanottavan.
Apostolit olivat juuri esimerkki, ettei heissä ollut min minä minä tekoja. No, juuri tuosta samasta syystä heillä oli kiitosmieli mukanaan,- vaikka todellisuudessa kokivat vainoa.
Mikä tässä on vaikea ymmärtää. Kun Pyhä Henki johdattaa ihmistä, niin JUMALA vaikuttaa tahtom,isen ja tekemisen ja piste.
Ei pahalla, mutta en ymmärrä tätä jossitteluasi. Kun JUMALA kehoittaa ja tekee tahtomista ja tekemistä, niin ihminen voi vain havaita miten kävi siellä ja siellä.
Niin, ei JUMALA revi ihmistä sohvasta ylös ja raahaa ulos, koska ihminen ei ole siellä sohvalla jaarittelemassa. Jos oikein ymmärrän sinua jaikal, niin sinä itse pyrit suunnittelemaan menosi ja tulemisesi.
Aikoinaan täällä oli paimen, joka "profetoi" nuorisoherätyksestä ja pamosti itse siihen ja kun väsyi, niin moitti kuulijoita, ettei he avusta hänen näkyään nuorisoherätyksestä ja lopussa haukkui miten koko hanke meni mönkään kun ihmiset eivät evankelioi.
Mutta, totuus oli, miten hän itse oli kuvitellut menionsa ja tulonsa ja tämä kävi myös psyykkeen päälle. Totuuus on. Kun JUMALA on Pyhän Hengen kanssa mukana, niin ihmisen osa on vain havainnoida asioita. Asiat vain lonksahtavat kohdilleen jne....
Aivan sama asia kuin ihmisen osa on vain havainnoida miten JUMALAN aivoituksiin uskominen tuli häneen.
>>> Netin ja Raamattuopiston kautta tehdään tekemällä "evankelistoja", joilla on jopa opittu sama sanaton viestintä jne.
>>>Ei pahalla, mutta en ymmärrä tätä jossitteluasi. Kun JUMALA kehoittaa ja tekee tahtomista ja tekemistä, niin ihminen voi vain havaita miten kävi siellä ja siellä.
Elän JUMALAN armosta osallisena ja uskon, miten JUMALA johdattaa askelitani.Esim. itse en tiedä mitä tilanteita kohtaan ensiviikolla. En ole edes suunnitellut. Nykyisn ajattelen ja huomioin yhä voimakkaammin käsitteen; "Jos Herra suo ja elämme".
Voiko nimittää evankelistaksi ennenkuin on käynyt koulun?
Millä nimikkeellä koulun käynyttä nimitetään.
Eikö jehovatkin opeta kouluissaan puhumaan yhtenäisesti?
Asuuko Jeesus Kristus Pyhässä Hengessä uskovassa?
Onko Jeesuksen Kristuksen tahto elää uskovan kautta?
Jos Jeesus elää uskovan kautta, mitä se merkitsee uskovalle?
Huomaa että en tarkoita kysyä sinun henkilökohtaisia mielipiteitä asian tiimoilta.
Tarkoitan kysyä mitä Sana sanoo näistä asioista.
Jos tarkkoja ollaan, niin uskovalle ihmiselle ei ole mitään hyötyä tai vaikutusta mitä teoreettisia kysymyksiä esitit. Ainoastaan noista/kin saa piiiiiiiiiitkiä "opetuksia" aikaan.
JUMALASTA syntyneelle ihmiselle punainen lanka on uskoa ja luottaa JUMALAAN ja uskoa erikoisesti miten JUMALAN hyvä tahto toteutuu. Suunnittelija ihmisen elämästä on siis JUMALA ei ihminen ja tämän toteuttaja arjessa on Pyhä Henki.
>Jos Jeesus elää uskovan kautta, mitä se merkitsee uskovalle?<
Siis edelleen punainen lanka/tavoite kaikessa om sama. JUMALAN tahdon toteutuminen.
Jos ymmärrän sinua oikein, niin ajattelemme monesta asiasta lähes päinvastaisesti. Sinä ajattelet ja uskot, miten ihmisen itse persoonana on vaikutettava ja siten tehtävä neroudellaan mitä JUMALA tahtoo.
Taas itse ymmärrän ja uskon, miten JUMALA vaikuttaa ihmisessä sen, mitä hän tulee tahtomaan ja asioita toteuttamaan. Eli uskon. Kenen voittama ihminen, sen orja hän on.
Evankelistan kutsun omistava uskova tietää olevansa evankelista. Sitä ei koulut eikä ihmiset muuta miksikään oli kouluja käynyt tai ei. Uskova on evankelista heti kun saa Jumalan kutsun siihen tehtävään.
Minä sain sen kutsun Raamattuopistolla. Jumala puihui minulle evankelistan tehtävistä. Raamattuopisto eikä sen opettajat sitä kutsua eikä tehtävää antanut. Kukaan ihminen ei pyytänyt minua evankelistaksi eikä tarjonnut sitä virkaa. Jos se olisi ollut ihmisistä, minä en ehkä olisi kelvannut. Kutsun ja tehtävän antoi Jumala. Sen jälkeen seurakunta pyysi minua tekemään kotilähetystyötä. Jumala oli puhunut myös seurakunnalle tehtävästäni evankelistana. Tiesin että se on minun tehtävä koska Jumala oli siitä puhunut minulle paljon aikaisemmin. Ja kun tuli selväksi että Jumala oli puhunut samaa seurakunnalle, asia oli vahvistettu.
>>>miten JUMALA vaikuttaa ihmisessä sen,
Sinä puhut siitä että Jumala vaikuttaa uskovassa tahtomista ja tekemistä. Kuka on Jumala uskovassa joka sitä vaikuttaa hänessä? Kait sinua kiinnostaa tämä asia?
Room 15:17 "Minulla on siis kerskaukseni Kristuksessa Jeesuksessa palvellessani Jumalaa; sillä minä en rohkene puhua mistään muusta kuin siitä, mitä Kristus, saattaakseen pakanat kuuliaisiksi, on minun kauttani vaikuttanut sanalla ja teolla, tunnustekojen ja ihmeiden voimalla, Pyhän Hengen voimalla, niin että minä Jerusalemista ja sen ympäristöstä alkaen Illyrikoniin saakka olen suorittanut Kristuksen evankeliumin julistamisen,"
Gal 2:20 "ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni."
Hei taas Jouko.
Tästä aiemmin puhuttiin että sekin vaikuttaa kuinka kiva/mukava Jumalasta kertoja on.
Kristinuskon perusteet opetetaan kaikille viimeistään riparilla. Turhaan siis kannat syyllisyyttä etteikö joku olisi tiennyt.
Enemmän kuin kristinuskoa haluaisin todisteita ja syitä miksi he uskovat juuri kristinuskon Jumalaan.
Tuputtaminen ärsyttää, tosi paljon.
Ja tuo että käytte läpi miten manipuloida ihminen omaan uskoon.
Kuulehan jaikal. Ihan ystävällisesti ja hyvää tarkoittaen tämän sanon: elät lakiuskossa. Luulet, että uskoontultuasi Jeesus kasasi niskoillesi suuren taakan pelastaa ihmisiä kadotuksesta ja olet kiitettävästi pyrkinyt näin tekemäänkin. Mutta asiassa on muutama puoli:
Sinut on saatu uskomaan, että ihmisten pelastus on sinun harteillasi. Ei se ole. On kiitettävää, että pyrit olemaan uskollinen Kristuksen todistaja. Mutta Jumala on Hän, joka vaikuttaa. Sinä et ole Vapahtaja, vaan Jeesus on sitä. Olet tahattomasti, harhaopin vaikutuksessa, tehnyt itse itsestäsi epäjumalan itsellesi.
Ymmärrä, että sinä olet ihminen, et Jumala, etkä sinä voi ketään pelastaa. Jumala tekee sen, niinkuin tekee. Hän on sydänten tuntija. Kaikki ihmiset eivät pelastu. Tässä on Jumalan tuomio, joka on hyväksyttävä tosiasiana, Jumalan säätämänä.
Jeesus suuttui fariseuksille, jotka kasasivat ihmisten päälle hengellisiä taakkoja, joita he eivät jaksaneet kantaa. Jeesus tuli nimenomaan poistamaan ne! Ole tekemättä mitään! Älä yritä tehdä yhtäkään hyvää tekoa! Pian huomaat, että Jeesus tekee ne Itse sinun kauttasi. Nyt et voi saada rauhaa, sillä yrität itse, lain alla, pelastaa itse itseäsi ja muita.
Nöyrry huomaamaan, että sinusta ei ole kenenkään pelastajaksi. Jos Jumala toimii kauttasi, on se armoa, sekä sinulle, että heille, joita evankelioit. Jeesus ratsastaa aina aasilla. Älä naura, vaan tajua: juuri näin se on!
.
Kiitos että olet suorasanainen ja selvä. En kuitenkaan löydä itseäni täysin tekstistäsi mutta ehkä vähän jotakin. Minulla kun on evankelistan kutsumus ja minä en sille voi yhtikäs mitään.
Mitä mieltä sinä olet (tai Jumala jos voit kertoa sen) että miten Jumala suhtautuu tapaukseen jossa Jumala lähettää palvelijansa julistamaan ihmisille evankeliumia. Palvelija menee ja julistaa mutta vähän ajan kuluttua ottaa jalat alleen ja pakenee sekä jättää lampaat (susien kynsiin). Onko palvelija täysin vapaa vastuusta? "Kun eivät ottaneet vastaan eivätkä usko niin mehkööt helvettiin?" NIINKÖ!!!!
Jokaiselle kristitylle on annettu lähetyskäsky. Ei siihen erityistä kutsumusta tarvita. Jos olet kristitty, olet evankelista, vaikka karkuun juoksisit.
Tietenkin, lähtiessäsi jotain tekemään, teet sen parhaasi mukaan. Joskus itsesuojeluvaisto on tarpeen. Ethän sinä ole niiden lampaiden paimen, vaan Jeesus on.
Sinä olet yksi lampaista, joka kutsut muita sisälle lammastarhaan. Kun susi tulee, älä luule itseäsi paimeneksi, vaan luiki Paimenen jalkojen taa ja ole siellä hiljaa, kunnes Paimen Itse on ajanut sudet hevonkuuseen. Sitten voit taas mäkättää aidan ali ulkopuolella oleville ja kutsua heitä mukaan.
.
>>>Jos olet kristitty, olet evankelista, vaikka karkuun juoksisit.
Silloin kun kyseessä on todella Jumalan antama kutsumus, eikä oman itsensä esilletuomisen kutsumus, Jumala jälleen hoitaa kutsumuksensa ihan Itse, Pyhän Henkensä kautta.
Koko pelastustyö on Jumalan Itsensä työtä, kristitty ainoastaan luovuttaa itsensä siihen käyttöön, eli sallii Jumalan työn itsessään, kuitenkaan, jos mahdollista yrittämättä itse kunnostautua alalla. Silloin menee hyvä asia pieleen.
>>>kuitenkaan, jos mahdollista yrittämättä itse kunnostautua alalla. Silloin menee hyvä asia pieleen.
Tämä on hyvä kysymys:
" >Mitä minun tulee tehdä jotta en "kunnostautuisi allalla" ja niin pilaisi Jumalan työtä? "
Voit aloittaa siitä, ettet tee mitään. Itse aikoinaan tein niin. Minulla oli hirveä ja pakonomainen vimma "olla hyvä uskovainen". Niin kova vimma että alkoholisoiduin siinä tuskassa kun minusta ei tullut koskaan riittävän hyvää uskovaa.
Sitten löysin Kristuksen Teot. Alkoholiongelmani katkesi siihen paikkaan ja päivään.
Olin kylläkin mielessäni uudelleen "jättäytynyt", mutta tein niinkuin uskonpuhdistaja neuvoi, eli: en mitään. Se oli odottamista. Tämän tästä tuumin, että kai nyt jotain pitäisi tehdä, mutta "ääni" sanoi: "istu aloillasi ja odota Kristusta." Niin minä sitten tein. Pian aloin huomata, että jotain kummaa oli tekeillä: ilman omaa tekemistäni näytin aloittavani taivalta Kristuksen teoissa. Mitä ne ovat? Esimerkiksi: huomaat jälkeenpäin, että Jumala on hoitanut asiansa ilman sinun omaa lihallista ansiotasi, Jumala on vaikuttanut hyvää silloin, kun itse luulit jo kaiken menetetyksi. Sinä et ollut tekijä, vaan Jeesus.
Tällaiseen ihmeeseen mielellään vaihtaa omat huonot tekonsa!
.
Tekijä on Jeesus. Moni luulee olevansa uskossa Jeesukseen mutta palveleekin sitä toista herraa, tietämättään. Se toinen herra supisee korvaan ja käskee otttamaan kunnian itselle.
>>>Voit aloittaa siitä, ettet tee mitään. Itse aikoinaan tein niin. Minulla oli hirveä ja pakonomainen vimma "olla hyvä uskovainen". Niin kova vimma että alkoholisoiduin siinä tuskassa kun minusta ei tullut koskaan riittävän hyvää uskovaa.
Vai "profetoin" minä?
No, en ainakaan tietoisesti...
Eli. Ehkä se sitten olikin Jumalasta, kun en itse tiennyt tällaista tekevääni, eli siis liha ei yrittänyt päteä "profeettana". Tätä juuri tarkoitan.
Kuinka sitten Jumalan Henki asuu meissä? Ensinnäkin Jumalan sanan kautta.
Tykkään tehdä Raamattu-aiheisia aloituksia, eli, jo lukemalla ja vähänkin katsomalla sanaan, se itsessään alkaa vaikuttaa. Se tekee työtään salassa, emmekä sitä huomaa. Jumalan sana on kuin lihapullia, perunoita ja puolukoita, ruisleipää, voin kanssa, maidolla. Se ravitsee. Se ei ole pinnallista hengellistä kermakakkua, vaan siellä on kätkettynä jyvä, josta kasvaa kokonainen Elämän Leipä. Siksi kannattaa lukea Raamattua päivittäin, edes hiukankin ajatuksella, että mitä tuossa nyt itseasiassa kerrotaan. Rukous on hyvä asia ja vaikka jonkun syvällisen hengellisen laulunkin laulaminen, ajatuksella, rukouksena.
.
Sinä profetoit minulle. Minulla on kipeä suorastaan pakonomainen tarve olla hyvä uskova Jumalan mielestä. Minulla on suuri tarve elää Jumalan tahdossa ja tehdä Hänen tekojaan. Näistä asioista kirjoitankin kotisivullani sillä olen joskus saanut kokea että olen ollut johdatuksessa ja tehnyt Jeesuksen tekoja. Elin silloin rukouksessa ja Raamatun Sanan äärellä. Minun elämässäni ei silloin ollut mitään muuta. Nyt on tilanteet muuttuneet ja koen että en enää "täytä mittaa", en enää elä sellaista voimallista elämää Hengessä niin kuin olen elänyt aikaisemmin. Minulla on kokemusperäinen tieto siitä mitä merkitsee elää käytännössä Herran johdatuksessa ja tehdä Hänen tekojaan. En siis ole teoreetikko. Pyrkimykseni on takaisin Hengen maailmoihin taivaallisiin Kristuksen kanssa. Se ei ole helppoa kun on taivaasta pudonnut pimeään maahan.
Luultavasti palstalla on muitakin uskovia joiden sydän kaipaa syvempää elämää Herran kanssa. En usko että olen näissä asioissa ihan yksin.
Minua on aina puhutellut Jesajan Kirjan Sana:
40:27-31 "Miksi sinä, Jaakob, sanot ja sinä, Israel, puhut: "Minun tieni on Herralta salassa, minun oikeuteni on joutunut pois minun Jumalani huomasta"?
Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny, hänen ymmärryksensä on tutkimaton. Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin. Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat; mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy."
"Kohottavat siipensä" tarkoittaa mielestäni "lentämistä" Herran Hengessä yläpuolella tämän maailman ongelmien tavoittamattomissa taivaallisissa.
Olen elänyt tällaista elämää.
Tuosta "kohottavat siipensä" minulle tuli mieleen uusi uskonvoima, luottamus, joka tarttuu Jumalaan, rohkeus nousta, esim. masennuksesta, tai synnistä, Jumalan sanaan ja lupaukseen luottaen. Silloin kun kaikki näyttää pahalta ja omaa voimaa ei ole, "kotka" levittää siipensä (kätensä) ja nousee, uskoen tuuleen, Pyhään Henkeen, joka tekee sen.
Oikeastaan kotka ei lennä, vaan tuuli kantaa sitä, kunhan se vain pitää siipensä levällään.
Tätä on myös Kristuksen lahjavanhurskaus, koko Hänen pyhä sovitustyönsä, Pyhän Hengen täyteys, Jumalan johdatus.
On kylläkin niin, että tuuli kantaa kotkaa, mutta on totta, että myös kotkan on itse esim. liikuteltava siipiään, katsottava eteensä ja mm. valittava paikkansa, minne laskeutua. Tässä mielessä kotkan tulee myös itse hallita lentoaan!
Täysi holtittomuus, myöskin hengellisessä elämässä on varottavaa ja Raamattu apostolien kirjeiden kautta ohjaakin terveeseen Pyhän Hengen elämään.
"Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin. Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat; mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy."
>"Kohottavat siipensä" tarkoittaa mielestäni "lentämistä" Herran Hengessä yläpuolella tämän maailman ongelmien tavoittamattomissa taivaallisissa.
Olen elänyt tällaista elämää.<
Asioita voi nähdä monellakin tapaa. Jos tarkastellaan tuota ilmoitusta ja erikoisesti kotkalintuun vertaamista, niin jo yksin tuo tekijä antaa mielenkiintoisen ja laaja-alaisen näkökulman.
Kotkan kohottaessa siipensä se lentää korkealla ja kun tuohon yhdistää linnun erittäin tarkan näköaistin ympäristöön, niin linnun näköalat ovat avarat.
Itse ymmärrän, miten ihmisen ymmärryskyky /nähdä asioita laajentuu kuin kotkalla. Sama mielkuva kuin viisailla neitsyeillä Matt 25. Siis näkökyvyn laajentumisesta on kysymys.Tila ei missään nimessä ole pakenemista, vaan asioiden ymmärtämistä ja elämistä todellisuuden pohjalta.
ihminen on ihmeellinen otus sikäli, että se vapautuu ongelman vaiktuksesta kun tiedostaa ja ymmärtää sen. Nähdä asia kotkan silmin.
Niin, korkealla liitävä kotka (riippuen lajista) hyödyntää ilmavirtaukset eli lintu liitää ja tarkkailee korkealta ympäristöään.
Mielenkiintoinen näköala /vertaus ihmiseen, joka odottaa Herraa.
Terve Pyhän Hengen antama ja vaikuttama "Kotkan elämä" on "lentelemistä" yläpuolella tämän maailman ongelmien. Maailman ongelmat eivät ole ongelmia sille joka lentää maan pinnan yläpuolella taivaallisissa Kristuksessa Jeesuksessa. Sellainen elämä ei ole haihattelua eikä vastuuntunnottomuutta. Se on Pyhän Hengen vaikuttamaa ja antamaa vapautta. Silloin ongelmat ratkeavat ikään kuin itsestään. Uskova jättää tarpeensa ja ongelmansa Herralle rukouksessa ja Herra pitää uskovastaan huolen.
Uskon nyt että viestisi tässä ketjussa ovat todella Pyhän Hengen inspiroimia sillä niiden hedelmä on hyvä. Hedelmistään puu tunnetaan ja niistä puu tulee arvostella. Kiitos sinulle ja Herralle Jeesukselle Kristukselle että Hän on saanut käyttää sinua vapauttamaan minua. Sana, joka on Jumalasta, vapauttaa. Kiitos vielä kerran.
Ole hyvä, veli.
Tuosta huomaat, mitä Raamatussa tarkoitetaan sanalla "Jumala vanhurskauttaa jumalattoman". Kun uskova ymmärtää oman paikkansa ja se on: armosta pelastettu syntinen, jumalaton ja, että tämä oma synninjuuri elää edelleen itsessä, uskova huokaa: "Herra, ole minulle syntiselle armollinen!" Silloin tapahtuu ihme: Jumala laskee Henkensä tämän jumalattoman, - tosin kääntyneen jumalattoman! - ylle ja vaikuttaa tällaisessa uskovassa.
Jos haluat oikein jumaliseksi tulla, tule ensin syntiseksi. Tällä "tulla syntiseksi" tarkoitan sellaista totuuden tilaa, että kaikkine hyvinekin tekoinesi huomaat olevasi aika kykenemätön itse vanhurskautumaan. Vaikka monet ulkonaiset synnit ovat jo poissa, jopa monet sisäisetkin, totuus jaikalista on se, että olet olemukseltasi perinjuurin syntinen ja ilman Jeesusta Kristusta, Jumalan armoa vailla.
Polvirukous on sellainen hetki, jossa voi Jumalalle supattaa kaikki kauheat asiat, ikäänkuin synnintunnustuksena. Ensin sitä hiukan puolustelee, hakee syitä ja vakuuttaa Jumalaa, että toimii synnissään jopa aivan oikein. Ja Jumala kuuntelee. Sitten alkaa kuulua askelia kauempaa ja ääni kuin ukkosenjyrinä. Silloin painelee sekä linduli, että jaikali omiin pusikkoihinsa ja peittää kasvojaan. Jumalan ääni jyrisee ja puhuu.
Lopputulos on, että syntinen uskova sydämessään tekee parannusta, sanoo: "ei minusta ole mihinkään. Tee Sinä kaikki minun puolestani ja minussa". Silloin saattaakin ikäänkuin pilvi Taivaasta laskeutua päänpäälle ja ympäröidä rukoilijan, se on kuin tihkusadetta. Siinä on hyvä sitten kielilläpuhuen puhua asioitaan Herralle ja tapahtuu juuri se, mitä sanotaan: Jumala vanhurskauttaa jumalattoman, Pyhä Henki asettuu sydämeen valtaistuimelle ja alkaa taas pitää jöötä, kun syntinen, vanhurskautettu uskova lähtee maailmanvalloitusmatkalleen. Mutta ensin on Pyhän Hengen valloitettava, sekä jaikali, lindu, ynnä kaikki uskovat, jotka haluavat Totuudessa kasvaa.
.
Pahin mahdollisen on kun tulee sanoma; ihminen kuollut ilman Jeesusta. Jaikalin aloitus on hyvin aiheellinen. Joillakin voi olla vaikeuksia erottaa mikä on Jumalan ääni ja mikä omaa ajattelua. Jumala puhuu lempeästi. Sellainen asia, joka on mielessä koko ajan, mutta ei vastenmielisesti.
Yksi sairastui syöpään. Itselle tuli mieleen, laittaa eri paikkakunnalle postia sairaalle. Sairas ei ollut uskossa. Asia oli viikkoja mielessä. Sitten erään kokouksen jälkeen menin ja laitoin sanomaa postissa. Viesti kerkesi hyvissä ajoin perille. Joitakin päiviä sen jälkeen tuli sanoma; tämä ihminen on nukkunut pois.
Vain Jumala yksin tietää lopputuloksen. Itse olin onnellinen, että tein Jumalan tahdon.
Minulle tuli kerran ajatus laittaa evankelioivaa postia eräälle uskosta osattomalle henkilölle. Tein kirjepaketin ja panin siihen pelastukseen johdattavaa materiaalia. (En yleensä pommita ihmisiä evankelioivalla materiaalilla). Puoli vuotta tämän jälkeen tuo keski-ikäinen henkilö kuoli äkillisesti eräässä onnettomuudessa.
(Älä enää lähetä evankelioivaa postia...)
No joo, tää oli vitsi.
Lähetän heti paikala kun Jumala käskee. Sillä enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmistä. Niinhän täällä palstalla monet ovat todenneet yhtäpäivästi Jumalan Sanan kanssa.
Aivan, aivan.
>>>(Älä enää lähetä evankelioivaa postia...)
Hyvvää huomenta jaikali! Minulla on tässä kahvimuki vierellä ja napostelen itsetehtyä omena-rahkapiirakkaa. Nam. Ole hyvä.
Rauha jatkuu ainakin tässä ketjussa, vaikka yks ilkee... tuola alempana, yrittää heti alkaa nimittelemään...!
Kiitos hyvästä omena-rahkapiirakasta. Se edellinen olikin maittavaa niin varmasti tämäkin piirakka maistuu hyvältä. Siksi kiitän hyvästä piirakasta.
Mutta kun minä olen lopettanut sokerileivosten napostelun viime marras-joulukuussa niin en voi sitä syödä. Olen laihtunut ehkä 7-10 kiloa. Usein toistuneet päänsäryt ovat loppuneet. Myös niskakipu on tipotiessään. Joku muukin pienempi vaiva on poissa. Olo on kevyt ja väsymys ei enää vaivaa niin kovasti kuin ennen. Nyt jaksan olla valveilla koko päivän. Ennen se ei onnistunut vaan minun täytyi ottaa jopa kahdet nokoset päivän aikana.
En tiedä muuta selitystä terveyteni ja kuntoni kohentumiselle kuin sen että lopetin sokerin syönnin. En ole tehnyt muita muutoksia elämässäni. Vältän nyt sokeria ihan kaikessa. Esimerkiksi en osta enkä syö leipää jossa on enemmän sokeria kuin 4-5 %. Yleensä täällä Ruotsissa kaikki leivät sisältävät n. 9 % tai enemmän puhdasta sokeria. Ja se on paljon.
Tämä sokerin pois jättäminen ruokavaliosta tuli rukousvastauksena. Viime marraskuussa rukoilin ihan vakavissani syntyneen tilanteeni puolesta. Olin aina väsynyt kuten edellä kerron. Ajattelin että väsymys ei voi johtua iästä. Eihän 54 vuotias pitäsi vielä kärsiä vanhuuden heikkoutta. Niin kysyin Herralta Jeesukselta Kristukselta suoraan vakavissani: "Olenko minä laiska vai sairas vai mistä ainainen väsymykseni johtuu, Sinä sen tiedät. Sano Jeesus minulle niin että varmasti kuulen mistä tässä on kysymys ja mitä minun tulee tehdä jos jotakin voin itse asialle tehdä."
Muutaman päivän kuluttua tuosta rukouksestani tapahtui jotakin joka sai minut ajattelemaan sokerin runsasta kulutustani. Söin sokeria todella paljon jokapäiväisissä jäätelöissä, suklaassa, leivoksissa, kahvissa ja virvoitusjuomissa. Koin että Herra Jeesus Kristus sanoi minulle: "Sinä syöt aivan liian paljon sokeria, Lopeta sokerin syöminen ja sinä alat voimaan paljon paremmin." Minä tein työtä käskettyä. Lopetin sokerin siltä seisomalta. Muutaman kuukauden kuluttua huomasin että terveyteni oli kohentunut ja minä aloin voimaan hyvin. Myös voimat tulivat takaisin.
Nyt sitten Herra on jälleen ilmestynyt tuossa toisessa ongelmassani josta oma aloituksenikin "Armollinen Jumala löytyy" on saanut aiheen. Sain nyt tähänkin ongelmaan vastauksen ja tulin hoidetuksi. Ja kaiken tämän teki Herra Jeesus Kristus palvelijoidensa kautta. Jos näin jatkuu, mitä Herra seuraavaksi tekeekään!!!!!
Ja sitten täällä jotkut kyseenalaistavat Jumalan olemassaolon????????????
No, eipäs tuossa tekemässäni omena-rahkassa juuri sokeria ollut...
Kyllähän ihminen hiukan tarvitsee sokeria vereensä, mutta ei tietenkään kahmalokaupalla ja kerralla.
En tietenkään tiedä kuinka paljon sokeria on omena-rahkassasi mutta ei kait kukaan leivo ilman sokeria? Niin, ehkä diabeetikot.
Syön hedelmiä "kahmalokaupalla" niin saan varmaa niistä tarvittavan sokerin.
En myöskään ole absolutisti sokerin kanssa. Voin syödä jonkun makeankin leivoksen joskus kyläpaikassa tai juhlissa mutta en mielellään syö tahallisesti sokeria kotioloissa.
Minusta uskovan pahin painajainen on tuomita toinen ihminen helvettiin.
Jaikal näkyy niin tekevän. Mehän tiedämme mikä tuomitsijan kohtalo on.
Mutta sitä me emme tiedä minkä päätöksen Jumala tekee jokaisen ihmisen kohdalla, uskosta/uskonnosta riippumatta. On tosi törkeää ylentää itsensä Jumalan rinnalle tai jopa yli Jumalan pelastussuunnitelmassa.
Jaikalin aloitus on suurta Jumalan pilkkaa ja uskomatonta itsensä ylentämistä.
En tunnista jaikalissa Jumalan lapseutta. Valitan, mutta näin asian näen.
>>>Minusta uskovan pahin painajainen on tuomita toinen ihminen helvettiin.
Jaikal näkyy niin tekevän.
Jos "uskova sisar" olisi uskossa Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin näkisit jaikalin viestissä vain pelkastään myönteistä. Mutta nyt kun vastusta Jeesusta Kristusta näet pelkästään pahaa jaikalin kirjoituksissa. Uskosta osaton kun ei voi muuta ko vastustaa Jumalaa.
>>>Mutta sitä me emme tiedä minkä päätöksen Jumala tekee jokaisen ihmisen kohdalla, uskosta/uskonnosta riippumatta. Jakeen lisätiedot
3:18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
3:19 Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat.
3:20 Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.
3:21 Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt."
Eihän teillä noin oppi mene. Kuten yllä olen osoittanut niin Mohkaanikin on kehittänyt uusia menetelmiä sielun pelastukseen. Haudasta ylös pompsahtamisen.
No, mitä jaikal juutalaisille käy? Hehän eivät usko Jeesukseen pelastajana.
Kuitenkin ne on Raamatun mukaan Jumalan lempikansaa.
Ilmeisesti IiCeeEeeJiin evankeliointikielto on saanut lössin keksimään uusia keinoja ujuttaa menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa kuolevia juutalaisia erilliselle omatekoiselle pelastustielle, jotta voisi jotensakin unohtaa tuon ketjun aloituksessa mainitun periaatteen heidän kohdallaan...heh...kjeh...
ODOTAN VIELÄ SITÄ LINKKIÄ MISSÄ TUOMITSEN. TOTTAHAN SINULLA ON SE KUN NIIN VARMASTI TIEDÄT MINUN TUOMITSEVAN IHMISIÄ.
>Uskovan pahin painajainen on se että joku lähimmäinen,
jolle hän ei ole kertonut Jeesuksesta vaikka Pyhä Henki
on useita kertoja kehottanut kertomaan, kuolee uskosta
osattomana ja joutuu siksi kadotetuksi ikuisesti. <
Vaikkei asia minulle kuulu, mutta tästä kirjoittamastasi tekstistä voi saada mielikuvan, miten tuntema ihminen JOUTUU kadotukseen. Tosin tuomitseminen oli fiktiivisellä kuvittelulla, mutta ajattelutapasi huomioiden voi olla ihan arkista todellisuutta.
Raamatun varottama ihmisten tuomitseminen ei ole Jumalan Sanan totuuden esillä pitämistä. Se ei ole tuomitsemista kun sanoo uskosta osattoman menevän kadotukseen. Se on Raamatun totuus Joh 3. luvussa Jeesuksen omien sanojen mukaan.
Tuomitsemista on se jos esim. minä mainitsen jonkun kuolleen ihmisen nimeltä ja sanon hänen joutuneen kadotukseen. Silloin olen tuominnut, Ihminen ei tiedä kenenkään sydämen tilaa hänen viimeisillä sekunneilla elämässä. Ihminen voi pelastua mikäli hän ehtii sekunti ennen sanoa Herralle Jeesukselle Kristukselle joko ajatuksissaan tai ääneen sanoillaan: "Jeesus, Jumalan Poika armahda minua." Tai: "Jeesus,anna syntini anteeksi ja sano Isälle terveisiä." Tämä pelastuminen viime hetkellä perustuu Room 10:13 "Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu."
http://www.youtube.com/watch?v=AvePd8qEsS0
Valitettavan useat itseään uskovaksi luulevat tulevat pettymään perille tullessaan, Pidetyt puheet ja julistukset eivät auta. Sydämen vilpitöntä Elämän uskoa kysytään:
Matteus 7
21 "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'."
Tuossa Köörin pojat laulavat oikein rapajuopon rukousta. Tuon ymmärtää ja tuo vetoaakin parhaiten sellaisiin alkoholisteihin, joilla on muistona menneisyydestä jotkut omat hengelliset kokemukset. Telttakokouksessa moni räkänokka tassuttaa nenä valuen polvilleen etupenkkiin ja kas kummaa: vuoden päästä, hevoskuurin jälkeen, on mies / neiti /rouva jo aivan toisen näköinen, itse kitara kädessään.
Laulussa on tunelmansa: siltojen alustat, kaikenlaiset lepikot, joissa alkoholistit istuvat omassa rauhassaan ja siellä saatetaan käydä hyvinkin hengellisiä keskusteluja. Tuolloin, kauan sitten, tormäsin retkilläni mm. alkoholisoituneeseen, entiseen helluntaisaarnaajaan, eli evankelistaan, nimi ei muistissa, eikä sillä väliä. Parin Koskenkorvan ja syvästi hengellisen rupattelutuokion jälkeen, erotessamme, vannottelimme, että palaamme vielä Jumalan luo. Tästä tapauksesta on yli 30 vuotta aikaa. Kuinkahan hänen mahtoi käydä? Mutta minä olen tässä.
.
jaikalilla on painajainen, että joku läheinen joutuu helvetin ikuiseen tulijärveen? koska jaikal uskoo että helvetin ikuinen kituminen on todellisuutta. Ja nyt jaikal kehottaa kaikkia niitä joilla myös on tällaisia "painajaisia", että pitävät kotonaan "läheisten käännyttämis kokouksia", käsitinkö oikein? Ja jos jaikal ja muut samassa painajais-uskossa olevat "onnistuvat" käännyttämään joitain eksyneitä uskoonsa, niin että hekin saisivat painajaisia ja voisivat käännyttää vielä useampia joilla olisi näitä painajaisia.
>>> Ja nyt jaikal kehottaa kaikkia niitä joilla myös on tällaisia "painajaisia", että pitävät kotonaan "läheisten käännyttämis kokouksia", käsitinkö oikein?
Jaikal opettaa oikein ja kateelliset ei siitä pidä.
Uskovia on jokalähtöön ja ihmettelen niitä uskovia, jotka nauttivat autuudestaan niin, ettei heillä ole minkäänlaista sieluntuskaa toisista ihmisistä, puhumattakaan läheisistä.
Suurin tehtävä uskovalla on rukous toisten puolesta ja jos joku uskovana itseään pitävä ei koe sisimmässään minkäänlaista tarvetta rukoilla uskosta osattomien puolesta, eikä kertoa heille Jeesuksesta Vapahtajasta, sellainen usko on totisesti kyseenalaistettavissa. Jumala ei pelastanut meitä itseämme varten - muistakaa tämä.
Järkyttävää on lukea tämän palstan uskovien kirjoituksia ja huomata vielä sekin, että täällä hyökätään todellisia uskovia vastaan ja annetaan ymmärtää, miten uskova voi vain nauttia Jumalan läsnäolosta ja jätttää Jumalan huoleksi kaiken, vaikka Raamattu selvästi kehoittaa esirukoilemaan ja kertomaan Jeesuksesta maailman Vapahtajana.
Kiitos Jaikal hyvästä ja tarpeellisesta aloituksestasi jälleen tällä palstalla, jossa niin vähän on todellista Jumalan sydämeltä lähtevää asiaa!
Me puhumme uskosta, joka turvaa Jumalaan, Kristuksen tekoihin, emme uskosta, joka yrittää Jumalan edessä toimitella ihmislihan omia vanhurskaudentekoja.
En itse missään ole "kieltänyt esirukoilemasta", ym. Jaat komeasti "todelliset uskovat" vähemmän todellisiin. No, tehdään niin: todelliset uskovat uskovat Jumalaan ja Jumalan Itsensä tekoihin, vähemmän todelliset yrittävät omilla teoillaan miellyttää Jumalaa, eikä se muuten tule koskaan onnistumaan.
Sillä Jumalalle kelpaavat ainoastaan Kristuksen teot. Jos ihmisteot, hurskaimmatkaan, kelpaisivat, ei Jeesusta olisi tarvittu. Itseensä turvaava kieltää Jeesuksen ja elää lain alla.
Evankeliumia julistetaan, esirukoillaan, saarnataan, opetetaan, sanaa luetaan ym, mutta ei käskystä, vaan Jeesuksen Itsensä vaikuttamana Pyhässä Hengessä. Se tapahtuu "luonnostaan".
että Jaikal olisi tuonut esille "ihmislihan omia vanhurskaudentekoja" missään kohdin.
En liioin itse ole tarkoittanut sellaista, vaan sitä, että uskovilla tulisi olla tuska sieluista, joka sekin on toki Jumalan vaikuttamaa ja jos niin on, niin silloin se ei pidä ihmistä toimettomana. Enkä tarkoita tällä sitä, että uskovien tulisi juosta sinnetänne, vaan sitä, että omassa elämässä antaudutaan Jumalalle niin, että ollaan valmiita tekemään Jumalan tahdon mukaan ja rukoilemaan toisten puolesta ja menemään sinne, minne Jumalan Henki kehoittaa. Uskovan tulisi joka päivä kieltää itsensä ja ottaa ristinsä ja seurata Jeesusta. Jumalan tahdon tulee olla etusijalla. Jos niin ei ole, ei voi myöskään olla Jumalan käytössä, eikä ole kuulevia korvia Hänen tahtonsa tekemiseen.
Jeesus sanoi: Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan.
Samoin toisessa kohtaa: Jos nämä olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.
Uskovat ovat vajavaisia ihmisiä ja tekevät virheitä, eivätkä täydellisesti pysty aina kaikessa toimimaan Jumalan tahdon mukaan ja silloin helposti tuntee syyllisyyttäkin, mutta mielestäni sellainen omantunnon herkkyys on parempi, kuin useimpien nykyuskovien nautinnonhalu, joka saa aikaan sen, että omat asiat ja oma elämä menee Jumalan tahdon ja toisten ihmisten edelle. En siis tarkoittanut jaotella uskovia noin, kuin kirjoitat, "vähemmän todellisista uskovista, jotka yrittävät omilla teoillaan miellyttää Jumalaa". enkä liioin tarkoittanut sitäkään, että uskovan tulisi. Jumalan sijasta, turvata itseensä.
Mieluummin hieman lakihenkisyyttäkin, kuin sellaista luottamista Jumalaan, jonka seurauksena kaikki vastuu jätetään Hänelle ja nautitaan vain omasta autuudesta.
Jumalan tahdon mukainen elämäntapa saattaa olla jopa jatkuvaa puhetta hedelmällisempää:
1. Pietarin kirje 3
1 "Samoin te, vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin,"
Minä kannatan tasa-arvoa. Sillä päästään avioliitossakin parempaan lopputulokseen.
Juuri noin eli tästä asiasta ei tule tehdä kaavaa, joka sovitetaan kaikkiin uskoviin ihmisiin. JUMALAN tahdon /JUMALAN kirkastamisen voi tehdä monella tapaa ja monella tasolla esim. vaimojen vaelluksen kautta.
Niin, jokainen JUMALASTA syntynyt ihminen on kirje ympäristössään, josta luetaan JUMALAN aivoituksia. Jokaisella uskovalla ihmisellä on tehtävä, jonka aivoittaja on JUMALA ja siten näitä tehtäviä ei tule sekoittaa ja yleistää koskevaksi kaikiin ihmisiin.Tehtävät ja ihmiset ovat erilaisia. Vaikka ihminen olisi evankelista tai piispa, niin hänen elämänsä tulee tukea sitä mitä tuo esille. Uskottavuudesta on kysymys. Alue, jota koetellaan erittäin voimakkaasti tänä aikana ja siten kenelläkään ei liene kerskaamisen aihetta.
PS.
Ajattelin töissä juuri tätä asiaa ja tuota ilmoitusta, jonka toit esille.
-Uskovan pahin painajainen on se että joku lähimmäinen,
jolle hän ei ole kertonut Jeesuksesta vaikka Pyhä Henki
on useita kertoja kehottanut kertomaan, kuolee uskosta
osattomana ja joutuu siksi kadotetuksi ikuisesti. -
Järkeilemällä asiaa, asiat vääristyvät. Raamatun linja on yksinkertainen. Ensin on kylväjä ja sitten tulee leikkaaja.Kasvun antaa Jumala. Kylväjä ei koskaan tule tietämään keitä tulee uskoon, koska uskoon tulo tapahtuu vuosien päästä. Kun Jumala kutsuu.
Nyt aloittaja kuvittelee, miten kylväjä leikkaa kylväessään satoa.
Olen samaa mieltä. Mutta jos kylvää lustetta, niin voi olla että se luste hyppää silmille ennen kuin arvaakaan. Tämmöisiä kehäpäätelmiä olen tehnyt. Hyvä hedelmä kanta ettei sitä tarvitse itse niittääkään ja poikii lisää. Kiittää vain kylväjäänsä?
Kun kylvää Jumalan sanaa, se on varmaa, hyvää viljaa.
Luste = omat lihan teot, jotka ovat noituus, omat luulot, harhaopit.
Juuri ja nimenomaan tästä syystä on tunnettava Raamatun sanoma tarkasti, elettävä Pyhässä Hengessä. Ja tämän saa aikaan ainoastaan Raamatun lukeminen, erilaisten hengellisten opetusten tutkiminen (myös oman seurakunnan / kirkkokunnan ulkopuolelta), niiden arvioiminen, rukous, jatkuva nk. hengellinen kilvoitus / pyhitys = Kristuksessa eläminen, uskovien seurassa oleminen.
Niin, tarkasteleepa ihmisen uudestisyntymistä mistä näkökulmasta tahansa, niin AINA päädytään samaan pisteeseen. JUMALAAN. JUMALASTA on KAIKKI, joka liittyy sanan kuulemiseen ja uudestisyntymiseen aina pelastuksen /JUMALAN tiedostamisesta lähtien.
"Mikä Apollos sitten on? Ja mikä Paavali on? Palvelijoita, joiden KAUTTA te olette tulleet uskoviksi, palvelijoita sen kykynsä mukaan, minkä Herra on heille kullekkin antanut.
Minä istutin, Apollos kasteli, mutta JUMALA on antanut kasvun. Niin, ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan JUMALA, joka kasvun ANTAA." 1 Kor.3:5.....7
On minullakin sattunut muutama tällainen tilanne, että Pyhä Henki on kehottanut mennä puhumaan pelastuksesta, mutta en ole totellut ja sitten tämä henkilö kuolee heti.
Kuitenkin uskon, että ei pelastus ole niin yhden kortin varassa vaan Jumalalla on kyllä muita keinoja viedä viesti sanoma tälle henkilölle. No me vain menetämme siunauksen joka olisi tullut kuuliaisuuden siunauksena.
Jumala voi vaikka yöllisessä näyssä ilmestyä ja taikka laittaa toisen asialle.