Kuka sanoo, ettei uskontoa saa sotkea politiikkaan?
Kun kristitty osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, häntä syytetään aika ajoin uskonnon sotkemisesta politiikkaan. Uskontoon perustuvaa argumentaatiota pidetään jollakin tavoin pätemättömänä julkisessa keskustelussa. Taustaltaan uskonnolliseksi tiedetyn henkilön argumentaatiota moititaan ajoittain ”uskonnolliseksi”, vaikka hän ei olisi sanallakaan viitannut uskontoon tai minkään uskonnon pyhiin teksteihin. Riittääkö, se että argumentin esittäjän tiedetään olevan uskonnollinen / uskovainen henkilö tekemään hänen argumentaatiostaan kyseenalaisen uskonnollista? Vai onko ei-uskonnollisen argumentaation asettaminen etuoikeutettuun asemaan kenties itsessään kyseenalainen poliittis-ideologinen pyrkimys rajoittaa vapaata kansalaiskeskustelua? Onko ylipäätään perusteltua asettaa hyväksyttävän yhteiskunnallisen argumentaation ehdoksi sekularistisia lähtökohtia?
http://www.patmos.fi/blogi/?entityId=580
Kun kristitty osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, häntä syytetään aika ajoin uskonnon sotkemisesta politiikkaan. Uskontoon perustuvaa argumentaatiota pidetään jollakin tavoin pätemättömänä julkisessa keskustelussa. Taustaltaan uskonnolliseksi tiedetyn henkilön argumentaatiota moititaan ajoittain ”uskonnolliseksi”, vaikka hän ei olisi sanallakaan viitannut uskontoon tai minkään uskonnon pyhiin teksteihin. Riittääkö, se että argumentin esittäjän tiedetään olevan uskonnollinen / uskovainen henkilö tekemään hänen argumentaatiostaan kyseenalaisen uskonnollista? Vai onko ei-uskonnollisen argumentaation asettaminen etuoikeutettuun asemaan kenties itsessään kyseenalainen poliittis-ideologinen pyrkimys rajoittaa vapaata kansalaiskeskustelua? Onko ylipäätään perusteltua asettaa hyväksyttävän yhteiskunnallisen argumentaation ehdoksi sekularistisia lähtökohtia?
http://www.patmos.fi/blogi/?entityId=580
Vastaukset 28
Vanhimmat
Uskovainen elää uskoaan todeksi aina. Oli ja eli missä tahansa.
Samoin politiikassakin. Usko ei ole kiellettyä suomessa, vaikka ateistit niin haluaisivatkin.
Samoin poistella Jumalan sanaa ja silleen...
Melko harva ateisti uskonnot kieltää haluaa, siis jos puhutaan ihan reaalimaailmasta eikä helluntailaisten teetupajorinoista. Olen ateisti ja tiedän satavarmasti valtaosan ateisteista ajattelevan samoin kuin minä: Jokainen uskokoon ihan mihin huvittaa (tai olkoot uskomatta) kunhan tekee sen häriköimättä niitä, jotka ajattelevat toisin. Ja tekee sen omalla ajallaan, omilla (ei esimerkiksi työnantajan) rahoillaan.
Politiikkokin saa mielestäni uskoa tai olla uskomatta ihan vaikka mihin, kunhan noudattaa maan lakeja ja hoitaa työnsä tasapuolisesti ja muutenkin kunnolla.
Ja juuri se, että valtaosa ihmisistä ajattelee noin, takaa sen ettei tässä maassa mm. Jouko Pihon kaltaiset fanaatikkohörhöuskovaisett koskaan pääse valtakunnanpolitiikan huipulle. Tämä maa on siihen ihan liian sivistynyt.
Noinhan sen pitäisi mennä kaikilla suunnilla elämässä, uskoipa sitten mihin tahansa.
On yksi juttu, joka saattaa nousta esille eri suuntauksissa ja aatteissa ja se sana on moraali. Mikä se sellainen on? No se saattaa olla uskovalla ja esim. kommarilla erilaisia sisältöjä tuottavaa toimintaa.
Mikään aate tai uskonto itsessään ei tee ihmisestä sen parempaa tai huonompaa. Perimä, kasvatus ja olosuhteet, jopa sattuma, vaikuttavat enemmän. Absoluuttista moraalia ei ole olemassakaan. Se, joka väittää että on, on yleensä jonkinasteinen fanaatikko, yhden asian ihminen.
...."saattaa olla uskovalla ja esim. kommarilla erilaisia sisältöjä tuottavaa toimintaa"
Nyt fanaatikko asiaan. Vaikuttavia asioita on ympärillämme paljonkin, mutta mitä arvostamme tai kuinka arvotamme mitäkin, on sidoksissa maailmankatsomukseemme.
Eroja uskovalla ja kommarilla, luulisin.
Kirkko ja kaupunki - lehden Simola pyytää anteeksi Päivi Räsäseltä ja kaikilta, joita loukannut.
Miehen työ, mutta joutuikohan pyytämään anteeksi vai pyysikö todellakin itse?
Ehkä emme saa vastausta.
Turusella hyviä oivalluksia.
"Sekularisti ei halua, että uskonnosta kumpuava etiikka tulisi millään tavalla lainsäädännön kautta normatiiviseksi yhteiskunnassa. Kun sekularismi ei kuitenkaan kestä avointa ja kriittistä maailmankatsomuksellista tarkastelua, pyrkii sekularisti nostamaan oman sekularisminsa yhteiskunnallisen keskustelun ainoaksi hyväksytyksi lähtökohdaksi muilla tavoin, retorisen pelottelun avulla: Toi on Uskonnollinen argumentti! Uskonto on irrationaalista! Uskonto on vaarallista”. Uskovat haluavat kaikkien elävän teokratiassa!
Tämän sekularisti tekee, koska hän itse haluaisi kovasti yhteiskunnallisen lainsäädännön sitovan kaikki muut, myös uskovat, omiin sekularistisiin arvoihinsa ja päämääriinsä. Tervetuloa sekulokratiaan!"
No joko taas tässä on jollekin vaarallista tekstiä. Eilenkin oli.
Kopioitahan riittää, mutta sinnikästä on touhu kun eilenkin oli listalla.
Politiikka tässä maailman ajassa todella kuuluu uskontoon, muuta mahdollisuutta ei nyt ole. Miten voisi olla Jumalalle mieleistä "rukouskammioon" hautautuminen, kun elämämme pohjaa murennetaan lujemmin ja laajemmin kuin koskaan, puoluepolittisestikin oikealta vasemmalle, ja tämä muutos on vasta alussa.
No, miten sitten toimitaan:
1. äänestämällä oikein
2. kristittyjä saatava kunnanvaltuustoon, eduskuntaan.
3. kristittyjen on tuotava esiin klassinen, arvomaailmansa maallisissakin asioissa, kaikkea ei aina pidä heti kääntää Jeesus-puheeseen; on otollisempaa vastata vasta kun ihmettelijä itse kysyy miksi ajattelemme noin.
Hauskaa on seurata näitä vaarallisia viestejä, sillä tämäkin aloitus jo kahtana päivänä punaisella.
Mutta politiikan on silloin oltava KRISTILLISTÄ
E ikä KD:ellää
Mitä nyt kukakin kristillisellä yleensä ymmärtää. Se on jo toinen juttu.
Joillekin liberaali tapa ymmärtää Raamattua on kristillistä. Siis sellainen väljä tulkinta synnistä, jota ei oikeastaan ole olemassakaan kun ollaan vaan suvaitsevaisia.
Sama linja menee sitten politiikkaankin ko. kristityillä.
Toinen tapa olla kristillinen on tulkita Raamattua siten kuin se on kirjoitettu. Mikä siellä sanotaan synniksi, se on heidän mielestään syntiä.
Sama moraali sitten liiyttyy elämään ja politiikkaan yleensäkin.
Sitten on vielä niitä omia sovellutuksia ja uskoviksi itseään sanovia, jotka eivät todellisuudessa sitä ole.
Joka tapauksessa ei kuitenkaan islamistien lakeja, eikä ateistisen N-liiton lakeja.
Jokin ideologia se kuitenkin on mikä yleensä päättäjiä ohjaa.
Oikeilla kristityillä on moraali, joka pyrkii suojelemaan yhteiskuntaa.
Tällainen on oikea kristitty. Politiikassakin.
Tunnustaa uskonsa.
Minä uskon Isään Jumalaan, Kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan Luojaan ja Jeesukseen Kristukseen Jumalan ainoaan Poikaan meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta. Kärsi Pontius Pilatuksen aikana. Ristiin naulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Isän Jumalan oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan sekä eläviä että kuolleita. Ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämään
Politiikasta ei saa tulla uskontoa, niin kuin nyt Pohjois-Koreassa on tai niin kuin entisessä Neuvostoliitossa oli.
Tuli luettua tälläinen viisaus. Minusta siinä ei ole mitään poispantavaa, eikä pois otettavaakaan.
Tokihan jotkin hieman vähemmän jumalallisuutta vaativat tehtävät voitaisiin antaa myös ei-uskovaisten hoidettavaksi, mutta näkisin mielelläni Suomessa olevan käytäntö missä suurimmat uskovaiset olisi ikään kuin armeijan ylimmillä paikoilla, ja heidän alipäällystönsä olisi normaalit riviuskovaiset.
Miehistön muodostaisi kaikki ei-uskovaiset ja muuta kuin kristillisjuutalaista uskoa tunnustavat. Heidän tehtävänsä olisi pelkästään toimeenpanna annetut määräykset, sillä ei-kristillisinä henkilöinä he eivät osaisi tehdä oikeita Herran hengen mukaisia päätöksiä.
Näin toteutuisi kaikkinainen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo!
Kun poliitikko puhuu uskonnollisia, pitäisi kyllä kaikkien älytä nostaa niskakarvat pystyyn.
Eräs esimerkki mennävuosilta...
http://www.youtube.com/watch?v=_Hsp6F0VT38
"Saksan kansan johtajana voin tällä hetkellä vain kiittää Herra Jumalaa, että Hän on ensimmäisessä vaikeassa taistelussamme oikeuksiemme puolesta meitä niin ihmeellisesti siunannut, ja pyytää Häneltä, että Hän auttaa meitä ja muita löytämään oikean tien - jotta uusi rauhan onni koituisi, ei vain Saksan kansan, vaan myös koko Euroopan onneksi."
Niin, mutta unohdit mainit, että uskovainen puhui uskovaisia uskovaisten kokouksessa.
Päätoimittaja Rostamo:
Siinä onkin koko kohun ydin - puhe on kokonaan irrotettu kontekstistaan eli siitä ympäristöstä kenelle se on tarkoitettu ja että kyseessä on ollut hengellinen puhe. Sen sijaan sitä on tietoisesti haluttu käsitellä sisäministerin poliittisena puheena kesäjuhlilla. Tämä taas johtunee toimittajien perinteisesti uutisköyhästä heinäkuusta. Päivi Räsänen kun on ennenkin noussut lausunnoillaan mediassa tikun nokkaan, niin uskonpa, että toimitukset ovat tehneet kärpäsestä härkäsen, saadakseen jotain pöhinää mediaansa.
Kun sitten hengellinen puhe tahallaan käsitetään poliisiasioista vastaavan ministerin kannustuspuheeksi lainvastaiseen toimintaan, niin siitähän saadaankin mehevä uutinen. Kriittisiä kannanottojahan saadaan helposti toisten puolueiden kansanedustajilta, varsinkin tuntemattomat tai laskevat tähdet pääsevät näin julkisuuteen. Joku vaati Räsästä jo eroamaan ministerin pestistään, vaikka hän vasta teologisesti pohti millaisessa tilanteessa eettisesti lain noudattaminen on uskovalle ristiriitaista, kun taas muutamat muut ministerit ovat toimineet lainvastaisesti hyvin epäeettisissä tilanteissa ja jatkavat ministereinä. Huomaa myös, että oman puolueen sisällä käydään puheenjohtajavaali elokuun puoluekokouksessa ja nyt on oiva mahdollisuus itse kunkin olla jälkiviisas ja todeta Räsäsen tehneen puheessaan virhearvioinnin.
Hitler sanajulistajana on kai äärimmäinen esimerkki, mutta kumminkin...
Kun ministeri puhuu julkisesti, puhuu missä hyvänsä, pitäisi hänellä kai sen verran olla järkeä päässä, että hänen puheitaan käsitellään MINISTERIN puheina.
Ja höpö, höpö. Lastenjuhlissa ministeri puhuu lapsille, itsenäisyyspäivien kohdeyleisö on Suomen kansa. Hengellisissä tilaisuuksissa Raamatusta puhuu Räsänen. Ohjelmassakaan ei esitelty ministeri Räsästä, vaan Päivi Räsänen. Puhe oli otsikoitu siten kun Räsänen puhui, siis uskovan tilanteessta muuttuvassa yhteiskunnasa.
Ihan julkisesti osallistuu myös lastenjuhliin ministeri. Asiantuntemusta riittää suuren perheen äidillä ja lääkärillä siihenkin juhlaan, samoin sanottavaa.
Itsenäisyyspäivänä myös aiheen mukaan puhutaan. Aiemmin kommarien kauhuksi.
Toden totta. Asioiden vääristelijöiltä puuttuu jotakin tärkeää itseltään.
Ministeri on ministeri lastenjuhlissakin. Siis median silmissä.
Ei sulla satu olemaan Stalinin puheita nauhalla. Tiedä mitä puhuu, sillä juutalaista sukua kun oli.
Ei kuulema ollut.
http://www.jewornotjew.com/profile.jsp?ID=192
apostoleitaan tekemään kansat opetuslapsikseen. Yhteiskunnan muutos Jumalan tahdon mukaan suo siunauksen koko kansakunnalle.
kaikki kansat minun opetuslapsikseni", opetti Jeesus. Tietysti uudestisyntyminen koskee yksittäistä ihmistä, mutta kansat koostuu myös yksilöistä. Tietenkin perusta on uudestisyntyminen ja uudistuminen Jeesuksen opetuksen mukaan eikä ihmisten uskonnollisuuden ylläpitäminen maailmallisuuden rinnalla.
uskonnollisuus ei johda mihinkään, mutta uskovaisuus johtaa ikuiseen elämään, kerran.