Miten uskovia tulisi kohdella?Välillä vaikuttaa siltä, että suvaitsevaisuudella käsitetään sitä, että hyssytellään tyyliin " Ne on niiden uskovaisten hössötyksiä, antaa niiden puhua, ei puututa siihen". Minusta se ei ole kunnioittavaa. Jos uskovaisia kohdellaan näin, minusta vaikuttaa siltä, että uskovaisuutta kohdellaan vammana, johon ei sovi tökkiä. Aito kunnioitus lähtee tasa-arvoisuudesta, ja siinä on mun mielestäni mahdollisuus kommunikoida ja olla eri mieltä asioista avoimesti.
Olen ajatellut, että taidan olla väärässä, uskovat ihmiset usein vaikuttavat loukkaantuneilta ja kokevat nimenomaan suvaitsemattomuutena sen, että ei olekaan samaa mieltä ja ilmaisee sen avoimesti. Kokemuksia?
Olen ajatellut, että taidan olla väärässä, uskovat ihmiset usein vaikuttavat loukkaantuneilta ja kokevat nimenomaan suvaitsemattomuutena sen, että ei olekaan samaa mieltä ja ilmaisee sen avoimesti. Kokemuksia?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Uskovaiset toivoisivat, että kukaan ei arvostelisi heidän uskontoaan. Jos näin todellisuudessa kävisi niin uskovaisille syntyisi illuusio, että kaikki hyväksyvät heidän kotkotuksensa, syntyisi illuusio konformisuudesta, joka vahvistaisi uskovaisten luuloja omien uskomustensa oikeellisuudesta. Jotta uskovaiset eivät ajautuisi syvemmälle omiin narsistisiin illuusioihinsa uskomustensa erityisyydestä ja paremmuudesta, heitä ja heidän uskomuksiaan kohtaan on syytä jatkaa kritiikin esittämistä. Vain nostamalla keskusteluihin uskontojen epäkohtia ja uskomuksiin liittyviä ristiriitoja ne voivat synnyttää tarvittavia kipinöitä niiden purkamiseen harhaisten uskovien mielissä.
Olen huomannut samaa. Heidän uskomuksiaan _täytyy_ kunnioittaa, koska muutoin 'vainoat' heitä. Tosin, kenenkään muun uskonnon kunnioittaminen on taas hyssyttelyä.
No ainakin kolumaailmoissa tässä asiassa tulee tasaannusta, samoin työelämässäkin. Jos on selvästi uskovaisen lapsi. kuuluu vielä vähemmistöön: on jehovantodistajan lapsi, helluntaiperheestä tai vaikka kirkon papin lapsi, niin kyllä siitä saa kuulla, voi jopa joutua uskonsa vuoksi kokonaan syrjään ym. Ainakin lapsi joutuu olemaan hiljaa ja kokee sisimmässään että elää porukan ehdoilla.
Olen sen itse kokenut ihan omasta takaa. Olen myös työelämässä ollut. Jos en olisi luonteeltani rohkea ja työnantajaja itsekkin suopea uskonasioille, vaikeata olisi. Joten ole huoletta kyllä meitä vähemmistönä sorsitaan ja puntit on vahintääkin tasan.
No on kyllä kurja piirre kulttuurissamme tämä tarve hankkia hyvää oloa painamalla alaspäin erilaisia. Uskon, että se voi muttua vai erilaisuutta arvostamalla, uskovat uskomattomia ja päinvastoin. Vaikka uskonto vaikuttaa ääliömäiseltä, ihminen ei ole ääliömäinen, eikä häntä sellaisena pidä kohdella. Eikö tärkeintä ole kuitenkin pyrkiä olemaan rehellinen, ja tunnistaa todeksi sen, minkä oikeasti kykenee uskomaan? En minä mitää epistlyä tässä ole valittamassa, miettimässä vaan, miten voisi rehellisesti keskustella loukkaamatta.
Miksi sinun pitäisi muuttaa uskovaisia ja minkälaisiksi pitäisi muuttaa? Itsesi kaltaiseksiko?
Sinun täytyy hyväksyä se, että ihmisillä on erilaisia käsityksiä ja eletään erilaista elämää. Islamilaisissa maissa ei erilaisia ihmisiä paljon suvaita, mutta Suomessa suvaitaan kaikenlaista.
Kirjoitat epäselvästi, enkä aivan saa selvää ajatuksistasi.
Sitä tässä nimenomaan peräänkuulutan, erilaisuuden hyväksyntää. Että elämänkatsomukseen liittyvistä asioista voitaisiin avoimesti keskustella, silloinkin, kun ollaan täysin eri mieltä. Ja että uskovaiset ottaisivat huomioon sen, että jos heidän uskonnossaan muut ihmiset, jotka eivät usko riittävän samankaltaisesti, tuomitaan tuhoon, on aika ymmärrettävää, että heihin kohdistuu jonkin sorttista kritiikkiä. Miksi siitä pitäisi pahastua? eikö se ole ihan ymmärrettävää. Minä olen ihan mielissäni, jos minun maailmankatsomukseeni suhtaudutaan kriittisesti, mutta toki toivoisin, että fundamentalistit luopuisivat yksinoikeudestaan hyvyyteen ja rakkauteen.
Onko kesälomallas tylsää? Kun selävästi sinua knekuttaa? Mikispä muuten mieleesi tulisi moista?
Miksi olet niin negatiivinen?
Tämä on yksi tapa vältää keskustelua. Siirrytään henkilökohtaisuuksiin. Rohkeutta toivotan!
"minusta vaikuttaa siltä, että uskovaisuutta kohdellaan vammana, johon ei sovi tökkiä. Aito kunnioitus lähtee tasa-arvoisuudesta, ja siinä on mun mielestäni mahdollisuus kommunikoida ja olla eri mieltä asioista avoimesti."
Fundamentalisti näkee, että toimii oikein jumalan tahdon mukaisesti. Ja jos toimia jotka ovat räikeästi ihmisyyttä vastaan on perusteltu jumalan tahtona, ei saisi arvostella, luo vain lisäpohjaa yhä suuremille rikkomisille. Esimerkkinä vatikaani. Tai melkein mikä tahansa uskonto, mikä on perustellut toimiaan, vaikkapa pedofiliaa jumalharhalla..
Samoin myös typerien uskomusten, kuten jumala on energiaa. Tai jumala on mysteeri väittämien taholla. Näillä ympäripyöreillä väittämillä kun yritetään todistaa vielä enempi satuiluija. Kuin osoittaa mitään todeksi.
Mitä mieltä olet: on olemassa heimoja, joita pyritään varjelemaan ulkomaailmalta. Pitäisikö niin tehdä, vai tulisiko heidän kanssa voida kommunikoida avoimesti?
Tarkoitatko, että parempi vaan pysyä erillään uskovaisten ja uskovien? Elämme kuitenkin samassa yhteiskunnassa, osallistumme yhteisiin toimiiin ja päätöksentekoon. Eihän kaikki toiminta liity uskontoon, ja silti ne uskomukset, jotka meissä vaikuttavat, vaikuttavat siihen, mitä me asioissa näemme. esimerkiksi kaivostoiminta, maanrakennus, ympäristöpolitiikka...jne kaikissa on merkitystä sillä, minkälaisena ihmiset näkevät ihmisen toimijana.n
Mitä tulee omissa oloissaa eläviin heimoihin, niissä olisi meillä kenties paljon oppimista, mutta parempi keskittyä estämään kulttuuriamme tuohoamasta heidän elinpiiriään. Ian fyysisestikin.
Sanot itsekkin aika suoraan, että uskonnnot vaikuttavat ääliömäisiltä, vaikka pitää kunnioittaa ihmistä. Jos noin sanot jollekin herkälle uskovaislle, niin takuulla tuolla sanalla et kunnioita tätä ihmistä vaan loukkaat hänet typeräksi vakaumuksensa puolesta. Samoin itsekkin voin ajatella että ateismi on on täyttä mielettömyyttä ja jopa hulluutta ja jos lausun tuon ääneen uskomattomalle lähimmäiselleni niin takuulla loukkaan häntä, vaikka kuinka yritän perusella kunnnioittavani hänen ihmisyyttään.
Kyllä me puolin ja toisin sorumme tähän ansaan.
Ja jos tietäisit mitä kaikkea uskovaiset joutuvat kokemaan esim. työpaikoillaan vain sen takia että uskovat Jumalaan. Monesti on jo yksinäisyys ongelma porukassa kun ei voi jakaa kahvipöydän juttuja uskomattomien kanssa. Meidän on pakko kuunnella heidän yöjuoksuistaan, kapakkatarinoitaan, kiroilua ym, Jos erehdymme sanomaan parilla sanalla muutaman uskoomme liittyvän asian, niin heti tulee syytös, kas nyt se tyrkyttää. Ja takuulla jutut harvoin käsittelevät "maailman ulkopolitiikan arkipäviää"....Ja kyllä niissä pöytäpuhisessa usein pilaillaan "rievien välistä" ja puhutaan juuri uskovaisen ja kirkon kommähdyksistä. Itse olen sen verran sujut itseni ja vakaumukseni kanssa, että minua ei haittaa mitä maailman ihmiset haastavat.
Sinä voit ihan rauhassa sanoa, että minun maailmankatsomukseni näyttää sinusta mielettömältä, en pahoita siitä mitenkään mieltäni. Olen kiinnostunut tietämään, mikä siinä sinusta on hulluutta?
Ja olen samaa mieltä, helposrti turhaudutaan kummallakin puolella, kun ei koe tulevansa ymmärretyksi, ja sitten ruvetaan turhautuneisuudessaan inhottavaksi. Kyllä mullekin niin on käynyt. ja varmaan tulee käymään. Virheistänsä saa aina vaan huomata puutteellista kykyään kommunikoida. Mutta siitähän sitten voi yrittää oppia.
Minusta nuo kapakkareissut ym ja niistä hölisemiset eivät mitenkään liity maailmankatsomukseen. Paremminkin siihen, että ihmiset eivät ole oikein hahmottaneet, kuinka lyhyt on tilaisuus olla elossa ja että jotain parempaakin tekemistä on olemassa. Erilaisena muiden joukossa on mun käsittääkseni hieno tilaisuus tarjota jokin toinen näkökulma ja suhtautuminen maailmaan. Kova haaste varmaan on keksiä sellainen lähestymiskulma silloin, kun yrittää toimia positiivisesti sellaisen uskonnon varjosta, jossa nämä muut ovat jo valmiiksi huonoiksi määritellyt. Olen huomannut, että jotkut siihenkin kykenevät. Tuomitsemisella ei pääse kyllä lähelle ketään.
Uskoville voi sanoa, että ihmiset ovat kaikki yhtä arvokkaita, mutta uskonnot ovat valheita. Heille täytyy myös kertoa uskon huonoista puolista, sillä he eivät kykene niitä useinkaan itse näkemään. Joitain hyviä väittelyjä heille voi suositella, mm. tämä:
http://www.youtube.com/watch?v=5DsWyG2-hfc
Aina pitää muistaa, että asiat riitelevät, eivät ihmiset.
Olen tuon nähnyt, mutta Anne Widdicomben kiekuminen saa korvat särkemään. Näihin pitkiin videoihin olisi hyvä olla suomennos, olisi helpompi seurata.